Rakennusyrittäjä: "Rehellinen ei saa urakkaa"
Hanna Säntti
Uusi hallitus laittaa nyt harmaan talouden kuriin. Vai laittaanko sittenkään?
Näkökannat vaihtelivat uskon ja epäuskon välillä, kun Porin Suomi Areenalla keskusteltiin rakennusalan harmaasta taloudesta.
Optimisteihin kuului tietysti tuore asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok., kuvassa).
Pessimistejä edustivat alan varsinaiset tuntijat, Rakennustoimisto Pohjolan toimitusjohtaja Juha Metsälä ja mittakirvesmies ja Rakennusliiton osasto 10 ry:n puheenjohtaja Kalle Hyötynen.
"Rehellisen, kaikki maksunsa hoitavan yrityksen on lähes mahdoton voittaa urakka. Sen takia mekin olemme keskittyneet lähes täysin omaan tuotantoon", täräytti perheyritystä pyörittävä Metsälä.
"Luottamusmiehenä joudun viikoittain selvittelemään tilanteita, joissa paperit ovat muodollisesti kunnossa, vaikka kaikki tietävät että todellisuus on toinen", latasi Hyötynen.
Rehellinen häviää hintakilpailun
Rakennusteollisuuden järjestämässä Veronmaksajien vai firman piikkiin -keskustelussa puhuneen Metsälän muklaan rakennusalan matematiikka on karua. Viiden miljoonan euron kohteessa harmaa urakoitsija voi tarjota kohteen 6-7 prosenttia halvemalla kuin rehellisesti toimiva. Se tarkoittaa noin 300 000-400 000 euron eroa urakkatarjouksessa.
"Homma menee käytännössä niin, että pääurakoitsija myy jonkun aliurakan eteenpäin yritykselle, joka hoitaa kohteeseen pimeät työntekijät Suomesta tai ulkomailta", Metsälä kertoi.
Uuden hallitusohjelman mukaan rakennuksille tulee pakollinen, kuvallinen henkilökortti, jonka pitäisi osaltaan suitsia harmaata taloutta. Myös tilaajavastuulain laistamisesta maksettavia sanktioita on tarkoitus korottaa. Nykyisin maksimisakko on noin 5000 euroa, joka on kuutamourakoista saatuun hyötyyn nähden naurettavan pieni.
"Sanktiot pitää heti nostaa vähintään 50 000 euroon", vaati Metsälä.
Hyötynen piti vaatimusta henkilökortista periaatteeessa hyvänä, mutta oli silti epäileväinen.
"Urakat on pilkottu niin pieniin osiin, että työmailla pyörii valtava määrä väkeä. Suomalaisviranomasiten yhteistyö ei yksin riitä harmaan talouden valvomiseen. Jos Viron kanssa saadaan yhteistyötä aikaan, seuraavat yrittäjät tulevat Puolasta ja Unkarista ja sen jälkeen ties mistä", Hyötynen sanoi.
Tienaa miljoo virtuaaliurakalla
Valvonnan lisääminen sopiii alalle hyvin, mutta käänteinen arvonlisävero herättää rakennusteollisuudessa edelleen närää. Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan kääteisen arvonlisäveron lätkäiseminen ei vähennä harmaata taloutta vaan lisää sitä.
Rakennusalan yrityksiä on Suomessa noin 40 000. Joukosta vain 3 000 on Rakennusteollisuuden jäseniä. Tämä joukko hoitaa Pipatin mukaan velvollisuutensa, mutta kaikki muut eivät hoida. Pipatin ennustuksen mukaan Suomeen ilmaantuukin uusi rikollisuuden muoto: virtuaalirakentaminen.
"Jos joku haluaa tienata helposti miljoonan, voin heti antaa neuvot ja varmaa on, etteivät verottaja ja työsuojelupiirin tarkastajat pysy perässä", Pipatti lohkaisi.
Hanna Säntti
Uusi hallitus laittaa nyt harmaan talouden kuriin. Vai laittaanko sittenkään?
Näkökannat vaihtelivat uskon ja epäuskon välillä, kun Porin Suomi Areenalla keskusteltiin rakennusalan harmaasta taloudesta.
Optimisteihin kuului tietysti tuore asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok., kuvassa).
Pessimistejä edustivat alan varsinaiset tuntijat, Rakennustoimisto Pohjolan toimitusjohtaja Juha Metsälä ja mittakirvesmies ja Rakennusliiton osasto 10 ry:n puheenjohtaja Kalle Hyötynen.
"Rehellisen, kaikki maksunsa hoitavan yrityksen on lähes mahdoton voittaa urakka. Sen takia mekin olemme keskittyneet lähes täysin omaan tuotantoon", täräytti perheyritystä pyörittävä Metsälä.
"Luottamusmiehenä joudun viikoittain selvittelemään tilanteita, joissa paperit ovat muodollisesti kunnossa, vaikka kaikki tietävät että todellisuus on toinen", latasi Hyötynen.
Rehellinen häviää hintakilpailun
Rakennusteollisuuden järjestämässä Veronmaksajien vai firman piikkiin -keskustelussa puhuneen Metsälän muklaan rakennusalan matematiikka on karua. Viiden miljoonan euron kohteessa harmaa urakoitsija voi tarjota kohteen 6-7 prosenttia halvemalla kuin rehellisesti toimiva. Se tarkoittaa noin 300 000-400 000 euron eroa urakkatarjouksessa.
"Homma menee käytännössä niin, että pääurakoitsija myy jonkun aliurakan eteenpäin yritykselle, joka hoitaa kohteeseen pimeät työntekijät Suomesta tai ulkomailta", Metsälä kertoi.
Uuden hallitusohjelman mukaan rakennuksille tulee pakollinen, kuvallinen henkilökortti, jonka pitäisi osaltaan suitsia harmaata taloutta. Myös tilaajavastuulain laistamisesta maksettavia sanktioita on tarkoitus korottaa. Nykyisin maksimisakko on noin 5000 euroa, joka on kuutamourakoista saatuun hyötyyn nähden naurettavan pieni.
"Sanktiot pitää heti nostaa vähintään 50 000 euroon", vaati Metsälä.
Hyötynen piti vaatimusta henkilökortista periaatteeessa hyvänä, mutta oli silti epäileväinen.
"Urakat on pilkottu niin pieniin osiin, että työmailla pyörii valtava määrä väkeä. Suomalaisviranomasiten yhteistyö ei yksin riitä harmaan talouden valvomiseen. Jos Viron kanssa saadaan yhteistyötä aikaan, seuraavat yrittäjät tulevat Puolasta ja Unkarista ja sen jälkeen ties mistä", Hyötynen sanoi.
Tienaa miljoo virtuaaliurakalla
Valvonnan lisääminen sopiii alalle hyvin, mutta käänteinen arvonlisävero herättää rakennusteollisuudessa edelleen närää. Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan kääteisen arvonlisäveron lätkäiseminen ei vähennä harmaata taloutta vaan lisää sitä.
Rakennusalan yrityksiä on Suomessa noin 40 000. Joukosta vain 3 000 on Rakennusteollisuuden jäseniä. Tämä joukko hoitaa Pipatin mukaan velvollisuutensa, mutta kaikki muut eivät hoida. Pipatin ennustuksen mukaan Suomeen ilmaantuukin uusi rikollisuuden muoto: virtuaalirakentaminen.
"Jos joku haluaa tienata helposti miljoonan, voin heti antaa neuvot ja varmaa on, etteivät verottaja ja työsuojelupiirin tarkastajat pysy perässä", Pipatti lohkaisi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
JEES MYÖS PERSUYRITTÄJÄT MUKANA HARMAASSA VALTAVIRRASSA
Yrittämisen byrokratia ja ankara verotus yllyttävät pimeille markkiniolle.
Valtio menettää verotuloja lähes viisi miljardia euroa vuodessa harmaantalouden takia. Mitä pienempi työnantaja, sitä suuremmaksi taakaksi se kokee byrokratian. Näin arvioiRakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari EK:n tuoreessa Prima-lehdessä.
- Kolmas harmaata taloutta kasvattava tekijä on olematon kiinnijäämisen riski. Yleinen ilmapiiri on, että ihminen on jopa tyhmä, jollei hän vähän sumuta verottajaa”, Kari kertoo.
Luottamus valtion ja verotettavan välillä ei saisi kadota.
Rakennusalan kokonaisliikevaihto on noin 25 miljardia euroa. Harmaan talouden volyymiksi ammattimaisessa rakentamisessa on arvioitu 1,2 miljardia euroa. Pimeän työnteon määrä rakennusalalla on pysynyt arvioiden mukaan pitkään 15 000 - 20 000 henkilötyövuotena suhdanteiden mukaan vaihdellen.
SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kiteyttää, että harmaassa taloudessa kaupankäynti perustuu ajatukselle, jonka mukaan valtiosta ei ole mitään hyötyä kummallekaan osapuolelle.
Rakennusalan suurin yritys on harmaa talous.
Tapio Kari huomauttaa, että osa rehellisistä yrittäjistä on luopunut liiketoiminnasta kovan hintakilpailun takia. Suomen kilpailukykyisin ja suurin yritys rakennusalalla onkin harmaa talous.
- Veroja ja työnantajavelvoitteita kiertävällä yrityksellä on kilpailuetu puolellaan. Siksi halvinta tarjousta pitäisi lähtökohtaisesti aina epäillä. Toisaalta tarjouskilpailuun ei pitäisi ottaa mukaan muita kuin sellaisia yrityksiä,joiden taustat on selvitetty, Kari sanoo.
Kauppalehti
Yritykset tarvitsevat lisää työperäistä maahanmuuttoa
Maanantai 11.07.2011 klo 11:43 38 kommenttiaJaa Facebookissa
Helsingin seudun kauppakamari harmittelee, että hallitusohjelman työperäisen maahanmuuton aloitteet ovat ponnettomia, vaikka ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan yhä enemmän.
Helsingin seudun kauppakamari olisi toivonut hallitusohjelmaan selkeämpiä mainintoja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Kauppakamarin mukaan Uudenmaan yritykset eivät pärjää ilman koulutettua ulkomaista työvoimaa.
Pelkästään Uudellamaalla vuosittainen uuden työvoiman tarve on maltillisissakin arvioissa vuoteen 2025 asti noin 21 000 henkilötyövuotta. Vuosittain Etelä-Suomen työmarkkinoille valmistuu ammattioppilaitoksista ja korkeakouluista 5 000 nuorta liian vähän.
Samaan aikaan maahanmuuttajien osuus Suomen väestöstä on selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ulkomaiden kansalaisten osuus on 2,9 prosenttia, muissa Pohjoismaissa noin 6,5 prosenttia. Suurin osa maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla.
Hallitusohjelmassa työperäinen maahanmuutto on kuitenkin mainittu vain kerran. Kauppakamarin mukaan maahanmuuton edistämiseen ja systematisointiin liittyviä avauksia saa etsiä.
- Työvoiman saatavuusharkinnan säilyttäminen ennallaan jäykistää turhaan työmarkkinoita. Joka tapauksessa yritykset haluavat rekrytoida osaajia sieltä, missä heitä on saatavissa, joten kotimaan työmarkkinoiden tarjonta on vallan hyvin työnantajien tiedossa ilman hidasta ja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaa viranomaisharkintaa, Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen sanoo.
Kiitostakin kauppakamari kuitenkin antaa.
- Hallitusohjelman linjaukset jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien nykyistä huomattavasti nopeammasta työllistämisestä ja työelämään pääsemisestä ovat lupaavia. Erityisen tehokkaita keinoja ovat kaikki toimet, joissa mahdollistetaan työssä ja työpaikalla tapahtuva kielen opiskelu ja kielikoulutuksen liittäminen kiinteäksi osaksi maahanmuuttajien ammatillista koulutusta, Lahtinen sanoo.
Kauppalehti
Hienoa kun asiasta puhutaan, mutta se peiliin katsominen tekisi terää myös tuolle Hyötyselle. Suurimmat harmaantalouden harjoittajat, kun ovat itse rakennusliiton jäsenet, jotka ns. liitonrahoilla maleksiassaan tekevät pimeitä töitä sen minkä kerkeevät. Tästä on olemassa useita todistettavia näyttöjä, sillä kun työvoimatoimisto antaa ns. työttömien nimiä ja heitä töihin kyselee, niin vastaus on usein. Ei nyt pääse, kun on noita omia hommia niin paljon.
Sekään ei ole tilannetta muuttanut, että on tehnyt ilmoituksen liiton aluetoimistoon, ja kyseenalaistanut ko. toiminnan. Sanonta korppi ei korpin silmää noki , sopii kuin suutarin sormi sian persuuseen tässä kysymyksessä.
Rakennusliitto menköön itseensä ja miettiköön oikeasti mitä toimenpiteitä heidän pitäisi tehdä ensin, ja vasta sitten vaatia ns. tehotoimia muilta. Muutoinkin rakennusala on näinä nousuvuosina hinnoitellut itsensä niin korkeelle, ettei enään pystytä normaaliin rakenbtamiseen, joka soisi mahdollisuuksia mm. asuntoon keski-,tai pienituloisille.
Hallituksen linjaukset ovat oikean suuntaisia, mutta eivät välttämättä ihan riittäviä. Mutta jokainen matka vaatii ensimmäisen askeleen, ja sen hallitus on kuitenkin tehnyt .
TOTTA PUHUT KÄHÄRÄ...SAMA OLEN TODENNUT ITSEKIN
ENITEN OLEN KUITENKIN HUOLISSANI RAKENTAMISEN LAADUN HUONONEMISESTA JOBBARITYÖVOIMAN VUOKSI
SIIHEN EIVÄT EDES AUTA JATKUVASTI KIRISTYVÄT RAKENNUSMÄÄRÄYKSET JOTKA OVAT JO NOSTANEET UUDEN RAKENNUKSEN NELIÖHINTAA 600 EUROLLA
VERTAILUN VUOKSI: OLIN MUKANA TEKEMÄSSÄ lOVIISA 1 JA 2 YDINVOIMALAA
JA LAITOS KÄY KUIN KELLO. SILLOIN OLTIIN YLPEITÄ TYÖN LAADUSTA...
MITEN ON OLKILUODON LAITA ?
Saavatko ydinvoimaloita rakentaa tollot, jotka eivät löydä näppäimistöstä pieniä kirjaimia?