Minä olen hieman poikkeuksellinen uskova, jos
sellaiseksi uskallan enää itseäni kutsua, kun nyt
uskoni on kriisissä. Poikkeuksellisuus johtuu
psykoosieni läpikäymisestä. Mutta olen nähnyt
Jeesuksen, tosin psykoosissa. Olen tuntenut
seurakunnan vanhimpien rukoillessa kädet pääni
laittamisen jälkeen, kun kädet on jo pois otettu,
ei-fyysisen käden, terveenä ollessani. Olen
tuntenut Pyhän Hengen (niin uskon) koskettavan,
niin että minua alkoi seistessä hieman
keinuttamaan, ja samalla vapauduin tupakasta
kahdeksi kuukaudeksi, jolloin tyhmänä aloin taas
polttaan. Olen saanut rukousvastauksia, mm.
naapuri-nuorukaisista tuli ystäviä, vaikka ennen
rukousta olin huutelujen kohteena paljon. Olen
kokenut yhteyttä Jumalaan valtavasti muutenkin,
ja olen ollut täysin rinnoin pelastusvarmuudessa,
ja sen ääneen toteaminen yms. vei minut
korkeuksista maan kamaralle. Olen ollut ei-
psykoottinen jo vuosia, eli pelkkää sairautta
uskoni ei ole ollut, ja olin jo uskossa ennen
sairastumistanikin, vaikka olenkin kyllä ollut
aika lailla Jumalan anteeksiannon varassa.
Uskonnollisuus ilman uskoa tuntuu minusta
ristiriitaiselta, eli minusta on turha väittää,
että olen ollut uskonnollinen, mutten uskossa,
jos olen nyt kriisissä, ja kiitän kaikkia jotka
osallistui Ikuinen elämä keskusteluun, ja mukavaa
keskustelua jatkoonkin.
Onko kellään muilla uskon kokemuksia, joita
haluaisi (mahdollisesti) Jumalan kunniaksi
kertoa ?
sellaiseksi uskallan enää itseäni kutsua, kun nyt
uskoni on kriisissä. Poikkeuksellisuus johtuu
psykoosieni läpikäymisestä. Mutta olen nähnyt
Jeesuksen, tosin psykoosissa. Olen tuntenut
seurakunnan vanhimpien rukoillessa kädet pääni
laittamisen jälkeen, kun kädet on jo pois otettu,
ei-fyysisen käden, terveenä ollessani. Olen
tuntenut Pyhän Hengen (niin uskon) koskettavan,
niin että minua alkoi seistessä hieman
keinuttamaan, ja samalla vapauduin tupakasta
kahdeksi kuukaudeksi, jolloin tyhmänä aloin taas
polttaan. Olen saanut rukousvastauksia, mm.
naapuri-nuorukaisista tuli ystäviä, vaikka ennen
rukousta olin huutelujen kohteena paljon. Olen
kokenut yhteyttä Jumalaan valtavasti muutenkin,
ja olen ollut täysin rinnoin pelastusvarmuudessa,
ja sen ääneen toteaminen yms. vei minut
korkeuksista maan kamaralle. Olen ollut ei-
psykoottinen jo vuosia, eli pelkkää sairautta
uskoni ei ole ollut, ja olin jo uskossa ennen
sairastumistanikin, vaikka olenkin kyllä ollut
aika lailla Jumalan anteeksiannon varassa.
Uskonnollisuus ilman uskoa tuntuu minusta
ristiriitaiselta, eli minusta on turha väittää,
että olen ollut uskonnollinen, mutten uskossa,
jos olen nyt kriisissä, ja kiitän kaikkia jotka
osallistui Ikuinen elämä keskusteluun, ja mukavaa
keskustelua jatkoonkin.
Onko kellään muilla uskon kokemuksia, joita
haluaisi (mahdollisesti) Jumalan kunniaksi
kertoa ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rukoile armoa.
Herramme Jeesus Kristus on sinut viimeisenä
päivänä herättävä.
Emme voi muuta kuin toivoa hänen armoonsa.