Kasvatustiede- otanko paikan vastaan?

Älä ota. On siellä niitäkin jotka haluaa varasijoilta opiskelemaan oikeasti.

Kai niitä töitä aina lopulta saa :) Mutta jos ei kiinnosta niin ei kannata opiskella. Tietenkin jos yliopistoon pääsee, saat opiskella melkein mitä vain yliopistossa voi opiskella, koska kursseja saa ottaa myös muista aineista ja tiedekunnista (joskus vapaasti, joskus on jotain karsintakokeita). Jos vaikka vuoden lukee jotain ainetta, on varmaan helpompi sitten ensi vuoden pääsykokeissa päästä sisään.

Itse olen kyllä tykännyt kasvatustieteistä, ja sivuainevalinnoilla voi hyvin suunnata sellaisiin töihin jotka kiiinnostavat.

Sinuna en ottaisi paikkaa vastaan. Kasvatustiedettä opiskelemalla valmistut "et mihinkään / et miksikään" - näitä tällaisia maistereita on Suomi pullollaan, töitä ei saa mistään. Hakeudu ihmeessä koulutukseen, josta valmistut selkeäasti johonkin ammattiin, pelkkä akateeminen "tyhjäntoimittajatutkinto" ei portteja aukaise muualle kuin kortistoon tai joihinkin epämääräisiin määräaikaisiin tehtäviin..

Älä ota, opettajan työ on kutsuma-ammatti ( niinkuin naisvaltaisia aloja on tapana kutsua) eli jos ei oikeasti todella kiinnosta (kertoithan että se oli varavaihtoehto) älä ota paikkaa ja sitä riskiä että et saa töitä, ja sitten jos saat et pääse ainakaan paljoa palkalla kehuskelemaan. Jatka hakemista sinne minne OIKEASTI tahdot.

Mm, tai hyvä kai minun on puhua - en asiasta niin tietä. Opettajan työ on tärkeä työ, mutta TÄÄLLÄ ON JO LIKAA, TÄÄLLÄ ON JO LIIKAA.

Jos puhutaan yleisestä kasvatustieteestä niin heistä ei tule opettajia...

Älä ota tuota paikkaa vastaan. Ihan tavallisella opettajan koulutuksellakin
pääsee tekemään noita koulutussuunnittelijan ym. hommia, joihin nämä
yleisen kasvatustieteen koulutusohjelmat mukamas "valmistavat".

Ota ihmeessä paikka vastaan ja opiskele ihan kaikkea ja selvitä, mikä kiinnostaa. Sitten vaihdat pääainetta ja tulevaisuus on edessäsi.

Jotenkin tuntuu, että mikäli varavaihto edes HIUKAN kiinnostaa, kannattaa ottaa vastaan. Nimittäin välivuodet... Ne, jos mitkä masentavat. Huonossa tapauksessa, jos on esim. kolmekin välivuotta takana, menettää viimeisenkin kiinnostuksen rippeen ensin opsikelua kohtaan ja yleistä elämääkin kohtaan. Mukaan saattaa sitten tulla alkoholi. Jos ei ole välivuodeksi töitä tai edes sitä hiukan kiinnostavaa opiskelua, passivoituu helposti. Yritä siinä sitten kaksvitosena yliopistoon, kun ikätoverit valmistuvat ja itse olen opintojesi alkupolulla... Ei hyvää päivää.