Pääoman 1. osassa (Progress, 1974 s. 84) Marx sanoo näin:
"Kuvitelkaamme...mielessämme vapaiden ihmisten liittoa, jonka jäsenet työskentelevät yhteisillä tuotantovälineillä ja käyttävät monia yksilöllisiä työvoimiaan itsetietoisesti yhtenä yhteiskunnallisena työvoimana...Liiton kokonaistuotto on yhteiskunnallinen tuote. Osa tästä tuotteesta käytetään uudestaan tuotantovälineinä. Se pysyy yhteiskunnallisena. Mutta toisen osan liiton jäsenet kuluttavat elinhyödykkeinään. Se on siis jaettava heidän keskensä. "
Tästä Marx lainauksesta saadaan nimenomaan kommunismin EI-riisto määritelmä:
Sosialismissa ja kommunismissa ei ole kommunistista riistoa, koska kaikki työntulokset tulevat työläisten hyväksi: toinen osa työntuloksia jaetaan työläisille elinhyödykkeinä, toinen osa käytetään yhteisiin tuotantovälineisiin tuottamaan uusia hyödykkeitä. Missään ei ole eikä voi olla kommunistista riistoa, koska tuotantovälineet ja tuote ovat yhteisiä.
Tällä määritelmällä kumottiin Antipunikin jorinat ja määritelmät kommunistisesta riistosta.
"Kuvitelkaamme...mielessämme vapaiden ihmisten liittoa, jonka jäsenet työskentelevät yhteisillä tuotantovälineillä ja käyttävät monia yksilöllisiä työvoimiaan itsetietoisesti yhtenä yhteiskunnallisena työvoimana...Liiton kokonaistuotto on yhteiskunnallinen tuote. Osa tästä tuotteesta käytetään uudestaan tuotantovälineinä. Se pysyy yhteiskunnallisena. Mutta toisen osan liiton jäsenet kuluttavat elinhyödykkeinään. Se on siis jaettava heidän keskensä. "
Tästä Marx lainauksesta saadaan nimenomaan kommunismin EI-riisto määritelmä:
Sosialismissa ja kommunismissa ei ole kommunistista riistoa, koska kaikki työntulokset tulevat työläisten hyväksi: toinen osa työntuloksia jaetaan työläisille elinhyödykkeinä, toinen osa käytetään yhteisiin tuotantovälineisiin tuottamaan uusia hyödykkeitä. Missään ei ole eikä voi olla kommunistista riistoa, koska tuotantovälineet ja tuote ovat yhteisiä.
Tällä määritelmällä kumottiin Antipunikin jorinat ja määritelmät kommunistisesta riistosta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lähtisin käsittelemään asiaa lainauksen ensimmäisestä sanasta "Kuvitelkaamme" koska siihenhän se aina on sortunut. Pelkkä kuvitteleminen kun ei riitä. Sen vuoksi kommunismi riistää kansalaisiltaan lähes kaiken joiltain jopa hengen.
Sinulla näyttää olevan nuo tiedot marxin teorioista todella alhaisella tasolla.
Päivitähän nyt tietosi marxin teorioista vaikka opiskelemalla niitä aktiivisesti.
Niin sitten sinäkin ehkä pystyt osallistumaan keskusteluun marxin teorioista.
Vielä nyt kumminkaan et siihen pysty yhtään mitenkään.
Miksikähän alkaisin Marxin ajatuksia lukemaan? Ne aatteet on jo moneen kertaan testattu ja vajaiksi havaittu. Niillä saa pyyhkiä peränsä hernesoppapäivän jälkeen.
Kerro yksikin maa jonka talous on edes köyhän Suomen tasolla marxilaisuuden ansiosta! Naapuri kokeili mutta mihin se joutui kun ei sitä enää ole?
Niin juuri, siinähän se sanotaan - ei tosin mainita nimeltä.
"Liiton kokonaistuotto on yhteiskunnallinen tuote. Osa tästä tuotteesta käytetään uudestaan tuotantovälineinä. Se pysyy yhteiskunnallisena. Mutta toisen osan liiton jäsenet kuluttavat elinhyödykkeinään. Se on siis jaettava heidän keskensä. "
Työläiset saavat vain yhden osan työnsa tuloksista elinhyödykkeinä. Loput menee käytännössä kommunistien huorien perseisiin ja se osuus on kommunistista riistoa.
.....................
Sosialismissa ja kommunismissa ei ole kommunistista riistoa, koska kaikki työntulokset tulevat työläisten hyväksi: toinen osa työntuloksia jaetaan työläisille elinhyödykkeinä, toinen osa käytetään yhteisiin tuotantovälineisiin tuottamaan uusia hyödykkeitä. Missään ei ole eikä voi olla kommunistista riistoa, koska tuotantovälineet ja tuote ovat yhteisiä.
Tällä määritelmällä kumottiin Antipunikin jorinat ja määritelmät kommunistisesta riistosta.
Kaikki riippuu tietysti jo siitäkin mitä riistolla kukakin tarkoittaa, minä esim. pidän vapaudenriistoa pahinpana hengen riiston jälkeen ja noitahan ne neuvostososialistit harrastivat jos joku ei taipunut ajattelemaan heidän laillaan.
Ei mikään Marx pysty riistoa käsitteenä patentoimaan vaan se on yleisnimi asioille ja näin vapaan kansalaisen silmissä kommunismi ja sosialismi ovat riistoa pahimman jälkeen.
Jääkiekossakin voidaan suorittaa kiekon riisto jolla tapahtumalla on varsin vähän tekemistä Marxin ja hänen oppiensa kanssa.
Kun sinä sanot: "Sosialismissa ja kommunismissa ei ole kommunistista riistoa" niin missä sitä sitten löytyy, sinä annat sellaisen kuvan jotta kommunistista riistoa löytyy mutta ei mainitsemistasi yhteyksistä.
Kaikki työntulokset tulevat työläisten hyväksi? Mitä sinä tuolla tarkoitat? Jos noin on niin millä yhteiskunta rahoitetaan? Mistä kaikki Stalinit ja Molotohvit saavat palkkansa? Oli yhteiskunta millainen hyvänsä niin jos se ei toimi kuten meillä nykyään, noin suurin piirtein, sen käy kuten Neuvostoliiton kävi.
Talousteorioiden niinsanotut koulukunnat näyttävät nyt olevan sinulla ihan hukassa.Sinulla ei näytä olevan edes minkäälaista aavistusta siitä mitä nuo talousteorian kuolukunnat oikein ovatkaan.
Nykyäänhän maailmassa on olemassa neljä pääasiallista talousteorian koulukuntaa. Talouden ymmärtämiseksi näiden koulukuntien tunteminen on täysin välttämätöntä.Nämä talousteorioiden koulukunnathan sitten ovat niinsanotut marxilainen, keynesiläinen, monetaristinen ja itävaltalainen koulukunta.
Marxilainen talousajattelu pohjautuu Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoituksiin ja ajoittuu 1800-luvun puolivälistä sen loppupuolelle. Perimmiltään marxilainen ajattelu perustuu taloudelliseen determinismiin, jossa yhteiskunta käy läpi kehitysvaiheet alkukantaisesta kommunismista orjajärjestelmiin, feodalismiin, kapitalismiin, sosialismiin ja lopulta kommunismiin. Jokaisessa vaiheessa taloudellinen järjestelmä määrittää niissä järjestelmän aikana elävien näkemykset. Näihin kaikkiin vaiheisiin sisältyy luokkataistelu, joka johtaa yhteiskunnan väistämättä kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Näin ollen feodalismissa luokkataistelu tilanomistajien ja maaorjien välillä tuottaa seuraavan vaiheen, kapitalismin. Kapitalismin kaksi luokkaa ovat kapitalistit ja työläiset. Kapitalistien ja työläisten konflikti johtaa kapitalismin kukistumiseen ja sosialismin voittoon lopettaen luokkakonfliktit. Marxilainen teoria toteaa, että sosialismi johtaa ihmiskunnan perimmäiseen kohtaloon – kommunismiin.
Keynesiläiset näkemykset ovat saaneet nimensä John Maynard Keynesin kirjoituksista, erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestyneestä kirjastaan Työllisyys, korko ja raha: yleinen teoria. Tässä uskomattoman vaikeassa kirjassa Keynes esittää kokonaisnäkemyksen talouden muuttujiin, kokonaistarjontaan ja kokonaiskysyntään, jotka toimivat suoraan keskenään ilman mitään välttämätöntä sidettä yksilöllisten päätöksentekijöiden toimille. Tästä sai alkunsa ”kansantaloustiede”. Keynesiläiset pyytävät valtiota hallinnoimaan kokonaiskysyntää – liian vähäinen kysyntä johtaa työttömyyteen, liian suuri inflaatioon. Tästä seuraa teorian kahtiajako: ongelmana olisi joko inflaatio tai työttömyys, mutta eivät koskaan molemmat samanaikaisesti. Keynesin mukaan vapaat markkinat luovat sisäsyntyisesti joko liian vähän tai liian paljon kysyntää. Tästä seuraa tarve (erittäin kätevästi keynesiläisille taloustieteilijöille työmahdollisuuksien muodossa!) kysynnän hallintaan valtion taholta ja keynesiläisten viisaisiin neuvoihin perustuen.
Monetaristien näkemyksiä edustavat parhaiten Milton Friedman ja hänen seuraajansa, jotka pitäytyivät keynesiläisessä ”makrolähestymistavassa.” Nähdessään talouden tällä tavoin monetaristit eivät kuitenkaan painota niinkään kulutusta vaan rahan kokonaistarjontaa – siitä nimi monetaristit. Muissa kuin makrotalouden asioissa, inflaatiossa, työttömyydessä ja suhdannevaihtelun nousu- ja laskukausissa, monetaristit pyrkivät pitämään yksilöllistä toimijaa talousnäkemyksiensä perustana sellaisilla alueilla kuten säännöstely, hintojen toiminta, mainostaminen, kansainvälinen kauppa ja niin edelleen.
Itävaltalainen koulukunta sai alkunsa 1800-luvun lopulla Carl Mengeristä ja sen kehitti lopulta täyteen mittaansa Ludwig von Mises – molemmat itävaltalaisia. Itävaltalainen koulukunta kehitti ajattelutavan tietoisella painotuksella toimivasta ihmisestä perimmäisenä perustana kaikkien taloudellisten asioiden ymmärrykselle. Tämän yksilöllisen painotuksen kanssa seuraa subjektiivinen näkemys arvoon ja katsontakanta, jonka mukaan kaikki toiminta on pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa.
Toivottavasti nyt sinäkin sitten tiedät jotakin näistä olemassa olevista taöousteorioiden koulukunnista.Kun opastin sinua nyt hiukan.
Talousteorioiden niinsanotut koulukunnat näyttävät nyt olevan sinulla ihan hukassa.Sinulla ei näytä olevan edes minkäälaista aavistusta siitä mitä nuo talousteorian kuolukunnat oikein ovatkaan.
Nykyäänhän maailmassa on olemassa neljä pääasiallista talousteorian koulukuntaa. Talouden ymmärtämiseksi näiden koulukuntien tunteminen on täysin välttämätöntä.Nämä talousteorioiden koulukunnathan sitten ovat niinsanotut marxilainen, keynesiläinen, monetaristinen ja itävaltalainen koulukunta.
Marxilainen talousajattelu pohjautuu Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoituksiin ja ajoittuu 1800-luvun puolivälistä sen loppupuolelle. Perimmiltään marxilainen ajattelu perustuu taloudelliseen determinismiin, jossa yhteiskunta käy läpi kehitysvaiheet alkukantaisesta kommunismista orjajärjestelmiin, feodalismiin, kapitalismiin, sosialismiin ja lopulta kommunismiin. Jokaisessa vaiheessa taloudellinen järjestelmä määrittää niissä järjestelmän aikana elävien näkemykset. Näihin kaikkiin vaiheisiin sisältyy luokkataistelu, joka johtaa yhteiskunnan väistämättä kehityksen seuraavaan vaiheeseen. Näin ollen feodalismissa luokkataistelu tilanomistajien ja maaorjien välillä tuottaa seuraavan vaiheen, kapitalismin. Kapitalismin kaksi luokkaa ovat kapitalistit ja työläiset. Kapitalistien ja työläisten konflikti johtaa kapitalismin kukistumiseen ja sosialismin voittoon lopettaen luokkakonfliktit. Marxilainen teoria toteaa, että sosialismi johtaa ihmiskunnan perimmäiseen kohtaloon – kommunismiin.
Keynesiläiset näkemykset ovat saaneet nimensä John Maynard Keynesin kirjoituksista, erityisesti hänen vuonna 1936 ilmestyneestä kirjastaan Työllisyys, korko ja raha: yleinen teoria. Tässä uskomattoman vaikeassa kirjassa Keynes esittää kokonaisnäkemyksen talouden muuttujiin, kokonaistarjontaan ja kokonaiskysyntään, jotka toimivat suoraan keskenään ilman mitään välttämätöntä sidettä yksilöllisten päätöksentekijöiden toimille. Tästä sai alkunsa ”kansantaloustiede”. Keynesiläiset pyytävät valtiota hallinnoimaan kokonaiskysyntää – liian vähäinen kysyntä johtaa työttömyyteen, liian suuri inflaatioon. Tästä seuraa teorian kahtiajako: ongelmana olisi joko inflaatio tai työttömyys, mutta eivät koskaan molemmat samanaikaisesti. Keynesin mukaan vapaat markkinat luovat sisäsyntyisesti joko liian vähän tai liian paljon kysyntää. Tästä seuraa tarve (erittäin kätevästi keynesiläisille taloustieteilijöille työmahdollisuuksien muodossa!) kysynnän hallintaan valtion taholta ja keynesiläisten viisaisiin neuvoihin perustuen.
Monetaristien näkemyksiä edustavat parhaiten Milton Friedman ja hänen seuraajansa, jotka pitäytyivät keynesiläisessä ”makrolähestymistavassa.” Nähdessään talouden tällä tavoin monetaristit eivät kuitenkaan painota niinkään kulutusta vaan rahan kokonaistarjontaa – siitä nimi monetaristit. Muissa kuin makrotalouden asioissa, inflaatiossa, työttömyydessä ja suhdannevaihtelun nousu- ja laskukausissa, monetaristit pyrkivät pitämään yksilöllistä toimijaa talousnäkemyksiensä perustana sellaisilla alueilla kuten säännöstely, hintojen toiminta, mainostaminen, kansainvälinen kauppa ja niin edelleen.
Itävaltalainen koulukunta sai alkunsa 1800-luvun lopulla Carl Mengeristä ja sen kehitti lopulta täyteen mittaansa Ludwig von Mises – molemmat itävaltalaisia. Itävaltalainen koulukunta kehitti ajattelutavan tietoisella painotuksella toimivasta ihmisestä perimmäisenä perustana kaikkien taloudellisten asioiden ymmärrykselle. Tämän yksilöllisen painotuksen kanssa seuraa subjektiivinen näkemys arvoon ja katsontakanta, jonka mukaan kaikki toiminta on pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa.
Toivottavasti nyt sinäkin sitten tiedät jotakin näistä olemassa olevista taöousteorioiden koulukunnista.Kun opastin sinua nyt hiukan.
Minulla on ihan oma talousteoria ja se on ainoa joka toimii. Kun kuluttaa vähemmän kuin tienaa niin pärjää vallan hyvin. Muuta teoriaa ei tarvita näin taviksen pöksyissä.
Tätä voit sanoa Työeläkeläisen talousteoriaksi ja se pätee niin kapitalistisessa kuin sosialistisessa maailmassa.
Minä suosin kapitalistisporvarillista yhteiskuntaa koska se antaa yksilölle paremmat mahdollisuudet jos niitä vaan viitsii käyttää.
Sinä osoitat nyt todella selvästi kuinka tietämätön sinä oletkaan mailman eri talousteorioden koulukunnista.
Ja silti sinä sekaannut kumminkin aina johonkin keskusteluun mistä sinä et ymmärrä ja käsitä yhtään mitään.
Ja näin sinä sitten aina ihan omaa tietämättömyytäsi teet itsestäsi typerän kirjoittelija ainakin niiden silmissä jotka ymmärtävät talousteorioiden koulukunnista jotain.
Sinä osoitat nyt todella selvästi kuinka tietämätön sinä oletkaan mailman eri talousteorioden koulukunnista.
Ja silti sinä sekaannut kumminkin aina johonkin keskusteluun mistä sinä et ymmärrä ja käsitä yhtään mitään.
Ja näin sinä sitten aina ihan omaa tietämättömyytäsi teet itsestäsi typerän kirjoittelija ainakin niiden silmissä jotka ymmärtävät talousteorioiden koulukunnista jotain.