ON KYSYMYS ISRAELIN KOKO OLEMASSAOLOSTA
Oikea käsitys on se, jonka Israelin hallituksen entinen johtaja, rouva Golda Meir omaksui ja jonka hän toisti useissa tilanteissa:
- On tehtävä kerta kaikkiaan selväksi, että kaikessa tässä kiistassa naapuriemme kanssa ei ole kysymys rajoista. Tämä on väärä käsitys ja harha-ajattelua. Ongelmamme on epätavallinen: naapurimme eivät ole valmiit hyväksymään olemassaoloamme; he kieltäytyvät pitämästä meitä tämän alueen olennaisena osana; he eivät halua elää yhdessä kanssamme sivistyneesti ja keskinäistä kunnioitusta osoittain tässä maailman osassa. Tämä on meidän ongelmamme, ja niin kauan kuin sitä ei ole ratkaistu, ei tule olemaan rauhaa - - On vaarallista uskoa, että jos teemme myönnytyksiä siellä ja täällä, jos olemme vähemmän itsepäisiä ja enemmän myöntyväisiä ja jos siirrymme hiukan, tulee rauha ja nykyinen painajainen rajaseudultamme häviää. On väärin ajatelkla niin, ja kaikki sellainen puhe on tyhjää. Olemme vastakkain naapurien kanssa, jotka eivät ole valmiit tunnustamaan meitä eivätkä halua ymmärtää, etteivät he voi työntää meitä ulos. Rauhaa ei tule olemaan, eikämeillä ole muuta vaihtoehtoa kuin vaatimalla vaatia sitä!
(Golda Meirin Haifassa pitämästä puheesta elokuun 13. päivänä 1969 lehdistön mjkaan)
Arabien viha Israelia kohtaan on pohjaton, ja meidän on pidettävä mielessä, ettei se kohdistu ainoastaan Israeliin vaan juutalaiseen kansakuntaan kokonaisuudessaan. Mistä on alkuisin tämämyrkyllinen viha, joka on niin silmitöntä, että se sumentaa arabien arvostelukyvyn ja jäytää heidän sisintään, niin että he saavat tyydytystä raivokkaista, kostonhimoisista huudoista, jotka vaativat Israelin tuhoa, ja tähän päämäärään tähtäävistä teoista? Kenraali Jehoshaphat Harkavy osoittaa kirjassaa "The Arab Stand in the Israeli-Arab Dispute" (Arabien kanta Israelin ja arabien välisessä kiistassa) luotettavalla dokumenttiaineistolla, että arabien suurten joukkojen keskuudessa tunnetun juutalaisvihan juuret ulottuvat paljon varhaisempiin aikoihin kuin Israelin siionistitoiminnan alkuun ja että siionismi ainoastaan kiihdytti tätä vihaa, voimisti sitä, laajensi sen ilmenemismuotoja, jotka yltävät natsien mittasuhteisiin, mutta ei synnyttänyt sitä.
Oikea käsitys on se, jonka Israelin hallituksen entinen johtaja, rouva Golda Meir omaksui ja jonka hän toisti useissa tilanteissa:
- On tehtävä kerta kaikkiaan selväksi, että kaikessa tässä kiistassa naapuriemme kanssa ei ole kysymys rajoista. Tämä on väärä käsitys ja harha-ajattelua. Ongelmamme on epätavallinen: naapurimme eivät ole valmiit hyväksymään olemassaoloamme; he kieltäytyvät pitämästä meitä tämän alueen olennaisena osana; he eivät halua elää yhdessä kanssamme sivistyneesti ja keskinäistä kunnioitusta osoittain tässä maailman osassa. Tämä on meidän ongelmamme, ja niin kauan kuin sitä ei ole ratkaistu, ei tule olemaan rauhaa - - On vaarallista uskoa, että jos teemme myönnytyksiä siellä ja täällä, jos olemme vähemmän itsepäisiä ja enemmän myöntyväisiä ja jos siirrymme hiukan, tulee rauha ja nykyinen painajainen rajaseudultamme häviää. On väärin ajatelkla niin, ja kaikki sellainen puhe on tyhjää. Olemme vastakkain naapurien kanssa, jotka eivät ole valmiit tunnustamaan meitä eivätkä halua ymmärtää, etteivät he voi työntää meitä ulos. Rauhaa ei tule olemaan, eikämeillä ole muuta vaihtoehtoa kuin vaatimalla vaatia sitä!
(Golda Meirin Haifassa pitämästä puheesta elokuun 13. päivänä 1969 lehdistön mjkaan)
Arabien viha Israelia kohtaan on pohjaton, ja meidän on pidettävä mielessä, ettei se kohdistu ainoastaan Israeliin vaan juutalaiseen kansakuntaan kokonaisuudessaan. Mistä on alkuisin tämämyrkyllinen viha, joka on niin silmitöntä, että se sumentaa arabien arvostelukyvyn ja jäytää heidän sisintään, niin että he saavat tyydytystä raivokkaista, kostonhimoisista huudoista, jotka vaativat Israelin tuhoa, ja tähän päämäärään tähtäävistä teoista? Kenraali Jehoshaphat Harkavy osoittaa kirjassaa "The Arab Stand in the Israeli-Arab Dispute" (Arabien kanta Israelin ja arabien välisessä kiistassa) luotettavalla dokumenttiaineistolla, että arabien suurten joukkojen keskuudessa tunnetun juutalaisvihan juuret ulottuvat paljon varhaisempiin aikoihin kuin Israelin siionistitoiminnan alkuun ja että siionismi ainoastaan kiihdytti tätä vihaa, voimisti sitä, laajensi sen ilmenemismuotoja, jotka yltävät natsien mittasuhteisiin, mutta ei synnyttänyt sitä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ON KYSYMYS ARJALAISEN RODUN KOKO OLEMASSAOLOSTA...
Tuleepa mielenkiintoinen deja vú kun näitä Shalomin tekstejä lukee. Aivan kuin olisin lueskellut 80-70 vuotta vanhoja tekstejä, tosin kirjoittajana taisi olla joku saksalainen kaveri...
Mutta kun ei ole saksalainen kirjoittaja, on vain suomalainen ajattelija, tutkija, lukija, mietiskelijä, joka on tarkkaan asioita tutkittuaan päätynyt tähän tulokseen.
Muuten... saksalaisten ylimielisyys ja vieläkin nykyinen natsimielisyys eivät saa minulta mitään tukea.
ON KYSYMYS ARJALAISEN RODUN KOKO OLEMASSAOLOSTA...
Jotenkin minulle tulee vahva deja vú 80-70 vuoden takaisista teksteistä, kirjoittaja taisi olla joku saksalainen heppu...
Voin auttaa sinua muistamaan:
Se oli yksi itävaltalaissyntyin mies, jolla oli musta lankkiharja nenänsä alla ja tukka kummasti viistosti silmillään.
Sotilasarvoltaan hän oli korpraali ja elätteli maailmanvaltiaan pallista, mutta sai nenilleen.
Nimi taisi olla Aadolf Hitler.
Ikävä kyllä tämä mies kuoli liian aikaisin.
En haluaisi sinun henkilöäsi kritisoida, mutta tämä viesti osoittaa mustavalkoisuutesi - jopa eräänlaisen rasistisuuden - varsin selvästi. Viestissäsi väität periaatteessa, että kaikki arabit vihaavat juutalaisia (vertaat myös arabeja natseihin) - aivan sama siis kuin alkaisi väittää, että kaikki juutalaiset vihaavat arabeja.
Onkohan asia kuitenkaan aivan näin yksinkertainen? Tavallisen kadunmiehen viha laantuisi todennäköisesti melko äkkiä, mikäli tilanne alueella todella rauhoittuisi. Jäljelle jäävät "ääriryhmät" - puolin ja toisin - ovat sitten asia erikseen. Mutta kysynkin: onkohan tavallisen kadunmiehen viha todella niin syvää kuin haluat viestilläsi esittää?
Osoitapa kirjoituksistani, missä väitän KAIKKIEN arabien vihaavan juutalaisia!
Väitän kuitenkin, että aivan liian monet arabit vihaavat juutalaisia ja jopa tappavat heitä vihansa vuoksi.
Mitä taas tulee mustavalkoisuuteeni, niin millä tavoin minun sitten pitäisi suhtautua tilanteesee, vain sinun tavallasiko. Silloin olisin apina, joka plagioi toisen ajatuksia.
Olen aivan mielelläni tässäasiassa mustavalkoinen, mutta rauha molemmin puolin olisi silti minulle paras ratkaisu, PITÄVÄ RAUHA!
Olen osoittanut sinulle kysymyksen juutalaisuus -palstalla. Tuodaanpas se nyt tähänkin.
Eli, haluatko ummistaa silmäsi aiemmin esiin tuomaltani Israelin armeijan ns. Refusenikien mielipiteeltä tyystin?
Kuten aiemmin kirjoitin (juutalaisuus -palstalla käymässämme keskustelussa), mielestäni rauhanprosessi alueella lähtee siitä, että Israel selkeästi tunnustaa tavallisten palestiinalaisten ihmisoikeudet. Kun tavallisten palestiinalaisten kurjuus helpottuu, myös tilanne alueella alkaa toivottavsati raueta. Tämän ovat esiin tuomani Israelin armeijan ns. Refusenikit mielestäni ymmärtäneet.
Heidän näkemyksensä ei mielestäni ole mustavalkoinen, vaan sekä varsin realistinen että erittäin humaani.
Mitä sinä olet tästä mieltä? Haluatko sinä ymmärtää tätä näkökulmaa?
Ja kiitos, ei mitään Arafat tai PLO tms. syyttelyä, vaan oma rehellinen mielipiteesi näiden Israelin armeijan sotilaiden ajatuksista miehityksen vääryydestä ja armeijan ko. alueilla tekemien tekojen väärydestä ja niiden vaikutuksesta rauhaan.