Valikko

Hevoset ja ponit

Keskustele hevosista ja poneista.

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

10.05.2015
Kommelluksia kerrakseen
Kas niin. Täällä foorumilla oli viime kesänä topikki jossa ihmiset kertoilivat kaikenlaisia hassuja juttuja kommelluksista joita heille on sattunut. Kyseinen ketju katosi "historian hämäriin", mutta nyt tuota ideaa on toivottu uudestaan henkiin heräteltäväksi. Miksipä ei? Foorumin oma "vitsipalsta" piristi monia silloin ja luulenpa, että piristäisi nytkin, joten jos kenellä tahansa tulee mieleen jotain hauskoja kommelluksia vuosien varrelta, niin kertokaa ihmeessä meille muillekin! Ei ole pakko olla edes hevosaiheisia juttuja - eivät minunkaan tämänkertaiseni ole, mutta jos juttu on hauska (ellei kertojalle niin ainakin lukijoille) se on tervetullut mukaan! Mutta tässä nämä Meidän jengin viimeisimmät, osa 1: Oli rauhallinen, hiljainen iltapäivä ja tunnelma oli levollinen. Kissa istui sängyllä joutilaana ja näytti mietiskelevän laiskasti, mitä tekisi. Sitten se huomasi peiton päällä hiuslenkin. Ei sellaista paksua ja pehmeää joita yleensä käytän, vaan ohuemman ja kovemman, kumilenkkimäisemmän. Kissa alkoi leikkiä sillä ja heitteli sitä ilmaan ja otti taas kiinni, niin kuin kissoilla on tapana kun ne leikkivät pienillä leluilla. Hauskaa oli! Sitten se tallasi sen päälle, otti hampaillaan kiinni toisesta reunasta ja venytti. Hauskaa oli! Sitten se jatkoi leikkiään, välillä heitellen hiuslenkkiä, välillä astuen sen päälle ja venyttäen sitä hampaillaan. Hauskaa oli edelleen! Kunnes se teki teki virheen. Se astui hiuslenkin päälle etujalkansa "kantapäällä", otti toisesta päästä kiinni hampaillaan ja venytti oikein voimalla. *RÄPS* Hiuslenkki lipesi sen tassun alta ja räpsähti lujasti suoraan kissan kuonolle! Se siis käytännössä ampui itseään ritsalla keskelle nenää! Katti parka päästi kovan rääkäisyn, ehkä pikemminkin yllätyksestä kun kivusta, ja loikkasi aivan suoraan taaksepäin. Se vain ei huomannut, ettei ollut enää keskellä punkkaa, joten se putosi alas sängyn reunalta - ja romahti suoraan siinä alapuolella lattialla nukkuvan koirani niskaan. Vähään aikaan ei näkynyt muuta kuin kasa kiivaasti huitovia käpäliä ja pörröistä karvaa, kun kumpikin yritti päästä jaloilleen ja selville siitä mitä oli tapahtumassa. Sitten katti ampaisi tassut ruopien salamana talon poikki, koira hurjasti haukkuen leikistä riehaantuneena perässään, ja loikkasi vaikuttavalla loikalla korkean kaapin päälle missä sillä on oma turvapaikkansa. Kaikki oli tapahtunut muutamassa sekunnissa, ja yhtäkkiä talo oli jälleen hiljainen. Äiti ja minä seisoimme keskellä lattiaa kaakaokupit käsissämme ja katsoimme ilmeettöminä toisiamme. - Jahas, eläinsirkus iski taas, äiti totesi tyynesti ja maistoi kaakaota kupistaan.
38
 

Sivu /566