Ilokseni olen katsomossa tällä kaudella saanut seurata kotimaisten pelinrakentajien otteita jopa kolmen joukkueen otteluissa.
Iso hatunnosto Jyväskylälle, Turulle sekä erityisesti Helsingille, joka nosti Sandhun kakkospelinrakentajan roolista aloittavaksi hyökkäyksen johtajaksi.
Joonas Andersonilla on ollut jo kaksi rankkaa kautta takanaan. Oman hyökkäyksen toimimattomuus kaikilla pelin osa-alueilla ei edesauta pelinrakentajan kehitystä. Anderson on silti osoittanut loistavia otteita paineen alla, ja juossut itsekkin mallikkaasti muutamia siivuja. Valitettavasti syötönkatkoja taitaa olla kaksi, ellei kolme, kertaa enemmän kuin heitettyjä maaleja viime kausilta. Toivottavasti Joonas pääsee näyttämään kyntensä maajoukkuepeleissä ja -leireillä, jossa Trojansin ongelmat eivät pakota häntä alavireisiin suorituksiin, joista häntä ei siis yksin voi syytää.
Nicholas Sandhu lyötiin kovaan paikkaan: vaikeuksissa olevan hyökkäyksen pelinrakentajaksi kylmiltään. Hän on osoittanut hyviä otteita, mutta epävarmuus paistaa vielä nuorella kaverilla läpi. Pallot lentelevät vaarallisen näköisesti takajalata paineen tullen, mutta kun miehelle annetaan aikaa, on katsomossa saatu ihastella kansainvälisen tason heittoja. Mies ei tosin itse pysty liikuttamaan pelivälinettä juosten minnekkään, mutta lupaava pocket-passerin alku hänessä näkyy. Roosterssin laitahyökkääjien kokemus ja taito ovat avittaneet Sandhua, ja hänellä näyttää olevan loistava yhteispeli monivuotisten maajoukkuemiesten kanssa.
Jaguaarien Santeri Supi on joukon nuorin ja toistaiseksi parhaiten menestynein. Tällä kaudella nuorimies on heittänyt 15 touchdownia, vaikka on nilkkaleikkauksen johdosta istunut sivurajalla kahdessa ottelussa. Jaguaarien mielenkiintoinen ja viihdyttävä fly-sweep-hyökkäys sopii Supille ajoittain jopa viimekautista shotgun-zone-spreadia paremmin, sillä tänä vuonna koko hyökkäys ei ole nojannut edellisvuoden tapaan ainoastaan Supin heitoille. Tänä vuonna Jaguaarit ovat näköjään edenneet hyvin erilaisilla pelisuunnitelmilla: Roosterssin yli juostiin, ja palloa heitettiin vain kaksi kertaa koko ottelussa. Tätä tasapainottaa se, että Supilla on ollut tällä kaudella jo kaksi neljän heittotouchdownin ottelua, joissa kummassakaan ei syötönkatkoja.
Mitä mieltä olette näistä nuorista kavereista?
Itse olen varta vasten heitä mennyt otteluihin katsomaan.
Ja olen saanut heitä kaikkia myös valmentaa muutamia vuosia sitten.
25 Vastausta
317 Lukukertaa
(kyllähän supi taisi aloittaa pelinrakentajanakin jenkeissä alkukaudesta, mutta joku heittoolkapään murtuma pakotti vaihtamaan pelipaikkaa)
Kaikki kolme ovat niin nuoria, että kehitystä on varmasti tulossa vielä huimasti.
Lisää nuoria lupaavia pelinrakentajia on tulossa juniorisarjoista mm
Roosters Linnainmaa, Chaudhary, Flinkman
69ers Drockila
TAFT Alanen
Jaguaarit Vene
2014 ajattellen MJ pelirakentajapaikoista voidaan saada kova kilpailu aikaiseksi!
Jos vielä Kadmiry ja Lehtinen ovat silloin myös käytössä, niin kilpailu on voi olla todella kovaa.
Jostain näistä kavereista kasvaa vielä uusi Petrus Penkki!
Jaguaarien junioreiden sekä II-divisioonajoukkue pirateksen aloittava pelinrakentaja on nuori Verneri Villanen, joka pellasi myös u17- ja 19-maajoukkueissa.
Pienenä korjauksena muuten hyvään kirjoitukseen :)
Hyvin hoidettu valmennus että on kaksi hyvää omaa QB:ta!
Muutenkin Jaguaarien juniorit pelaavat hyvin ja useita taidokkaita kavereita, sieltä on nousemassa hyviä pelaajia liigaan.
Kakkoskorissa Sandhu ja Supi. Sandhua on tullut nähtyä ja joo ihan hyvin poika heittää kun on aikaa. Supia nähnyt vähemmän mutta hyviä otteita esittää hänkin. Näitä hemmoja on vaikea sikäli vertailla että toinen pelaa (suht) menestyvässä joukkueessa ja toinen ei. Jossain matseissa Supi on toiminut lähinnä vain pallonjakajana kun on todettu että juoksemalla homma toimii parhaiten. Kunhan vain saavat peliaikaa =jatkavat tulevaisuudessa aloittavina on potentiaalia molemmissa...
...kun taas Anderssonissa ei. Elämän- ja kuoleman matsissa Roostersia vastaan ei Anderssonin edes juuri annettu yrittää heittoja, niin ponnetonta ja pelokkaan oloista oli puuhastelu kentällä. Divaritasolla Mr. Andersson voi olla tekijämies, mutta ei Vaahteraliigassa.
Heitetään mukaan vielä Jarkko Nieminen, se jenkkifudispelaaja, jos vain löytyy jostain. Missäs kaveri pelaa? Kai hän vielä pelaa??
Supilla on monta todella kovaa vastusta!
Toki ei taida pojat voida kotiinkaan oikeen mennä.
Tuskin tulee linjoihinkana valtavasti vaikuttamaan muuten kun posiiivisessa mielessä jos siellä puolustuksen linjassa joutuu muutakin tekemään kuin hyljetanssia OL pelaajien kanssa ja lukemaan oikeasti nopeaa ja osaavaa pelinrakentajaa. Menikö jakeluun vai haluatko edelleen hakata päätäsi seinään?
Nopea johdatus hymiöiden maailmaan:
;) <-- tuo tuossa, on silmää iskevä hymiö, jota käytetään kun puhuja haluaa olla itseironinen tai hänellä on muuten vain "pilke silmäkulmassa" (googlaa).
Tuossa ironian keinoin otettiin kantaa korkealentoisesti hakoteille lähteneeseen keskusteluun, jossa puhuttiin jo ulkomaalaisvahvistusten kansalaisuuksien muuttamisesta vuoden 2014 MM-kilpailuissa menestymisen eteen.
Lisäksi kommentillasi osoitit olevasi täysin tietämätön suomalaisesta jenkkifutiksesta, tai suomalaisia pelinrakentajia vastaan pelaamisesta.
Esimerkiksi Supilla oli viime kaudella prosentuaalisesti eniten heittoja koko liigassa, mutta häntä säkitettiin vähiten tai toiseksi vähiten. Voit myös katsoa pelifilmiä, ja tarkistaa tuon "ei jaksa flattia pitemmälle heittää" -lausahduksen...
Samoa koskee myös Sandhua ja Joonasta, joista varsinkin jälkeen mainittua vastaan linjapelaaminen on miehen urheilullisuuden takia vähintään yhtä haastavaa kuin suurta osaa ulkomaalaispelinrakentajista. Voit katsoa näiden kolmen pelinrakentajan tilastoja, ja sanoa että saadaanko sitä palloa laitahyökkääjille vai ei, ja kuinka lunkisti DB:t voivat pelata kun "ei tarvi heittoa pelätä". Voit myös miettiä kuinka joukkueen taitopelipaikat kehittyvät talven aikana, kun treeeissä on joukkueen ykköspelinrakentaja heittämässä palloa.
Mutta jos ei ota huomioon sitä, että sun kommentti oli aiheeton + ei sisältänyt faktaa, oli ihan kiva kun kirjoittelit.
Käsittämättömän kova vesisade haittasi myös Jaguaarihyökkäystä, joka selvästi aikoi vain juosta Turun yli ja ympäri siinä onnistuen.
Mielestäni yksi ottelun parhaista yksilösuorituksista oli Supin heittämä karvan vaille 60 jaardia ilmassa lentänyt heitto, joka suoritettiin sateessa läpimärällä pallolla. Tätä seurannut Ahilan kiinniotto sai selostajankin innostumaan.
Olis ollut kiva seurata miten pojat olisivat kuivalla kelillä pelanneet.
Kauden avausottelussa Supi heitti neljä maalia juuri Trojansia vastaan, samoin kuin edellisessä kuivan kelin ottelussa Norhern Lightsia vastaan. Myös Andersson pelaa huomattavasti paremmin kuivalla kelillä, ja miehen ohjaamaa lyhyttä ja tarkkaa heittopeliä on ilo seurata kun se rullaa hyvin.