DNA: Keissi, heissi, beissi!

kuulostaapa tutulta tuo sekoilu dna:n toimesta

--------------------------------------------------------------------------------

Lainaus:
Ei nimimerkkiä kirjoitti:
Meillä on myös kokemusta siitä, miten vaikeaa DNA:n kanssa oli, kun isäni kuoli muutama vuosi sitten ja hänen nimissään oli yksi kytkypuhelin DNA:lta. Siinä olisi ollut sopimusta vielä jäljellä vajaa vuosi. Ensin asiakaspalvelu käski mennä liikkeeseen ja liike käski soittaa asiakaspalveluun. Olisimme halunneet sanoa tuon kytkyn kokonaan irti ja maksaa kuolinpesän varoista jäljellä olevat maksut ja olisimme myös tarvinneet tuon loppusumman perunkirjaan. Ei tuntunut onnistuvan millään.

Lopulta sanoivat, että pitää olla yksilöllinen valtakirja kahden todistajan allekirjoituksella juuri tätä irtisanomista varten kaikilta kuolinpesän osakkailta. DNA:lle ei kelvannut pankissa tehty yleisvaltakirja, jolla sisareni valtuutti minut hoitamaan kaikki kuolinpesään liittyvät asiat. Mielenkiintoista kyllä tuolla yleisvaltakirjalla pystyin kyllä myymään isän asunnon ja siirtämään auton omistustiedot ja hoitamaan kaikki muut kuolinpesään liittyvät asiat, mutta en sanomaan irti yhtä kytkypuhelinliittymää. Isällä oli myös Elisalta lankaliittymä ja Soneralta kännykkäliittymä. Niiden irtisanomiseen riitti yksi puhelinsoitto.

Kun sitten sisareni teki tuon pyydetyn yksilöidyn valtakirjan ja postitti sen minulle, menin sen kanssa DNA:n liikkeeseen. Ei meinannut onnistua vieläkään. Nuori pojankloppi jauhoi purkkaa eikä ymmärtänyt asiasta yhtään mitään. Soitti jonnekin ja oli omasta mielestään varmaan hyvinkin hauska ja vitsikäs, kun sanoi hymyillen purkkaa jauhaen, että "tässä ois tämmöinen keissi heissi beissi, että asiakas on kuollut". Muistan aina nuo pojan sanat. Itselläni oli sydän surua täynnä, otin hyvin raskaasti isäni kuoleman. Tuo keissi heissi beissi tuntui todella pahalta ja loukkaavalta. Poika sai puhelimessa ohjeet, että pitää olla sukuselvitys ketä perillisiä on. No, minulla sattui kyseinen paperi olemaan mukana ja näytin sitä pojalle. Mutta ei hän sitäkään ymmärtänyt. Siinä nimittäin näkyi minun ja sisareni lisäksi kaksi aikaisemmin kuollutta veljeämme. Näkyi siis syntymäajat ja kuolinajat. Poika rupesi tivaamaan tuota yksilöllistä valtakirjaa myös näiltä kuolleilta. Siinä vaiheessa paloi päreet ja sanoin jo aika tiukasti, että menenkö kaivamaan heidät haudasta vai millä luulet kuolleiden kirjoittavan valtakirjoja, etkö osaa lukea. Taas poika soitti jonnekin ja sitten hän ilmeisesti ymmärsi tuon sukuselvityksen, että meitä perillisiä on jäljellä vain kaksi.

Tämän jälkeen piti liittymän katketa ja postissa tulla loppulaskua. Vaan eipä katkennut. Lopulta perunkirjaan piti vaan laskea kuinka monelta kuukaudelta kytkymaksuja on ja laittaa se summa. Käytiin monia puheluja ja vasta yli kolme kuukautta perunkirjan jättämisen jälkeen eli siis noin puoli vuotta isän kuoleman jälkeen tuo liittymä saatiin lopulta poikki ja loppulasku tuli.

Kyllä DNA:n pitäisi kouluttaa näitä nuoria myyjiä vähän paremmin. Ei riitä että osaa vaan myydä puhelimen ja liittymän.

Huh kuulosti aika tutulta tuo sunkin kirjoitus, itse kirjoitin tuon johon sinä viittasit. Enpä näymä ole ainoa... Tosiaan tuo loppulaskun tuleminen ja maksut äitini kytkykännykästä ja isäni ja veljeni liittymistä kesti yli puoli vuotta äitini kuolemasta ja heidän takiaan koko perunkirjoituskin viivästyi. Sain ylimielistä ja epäasiallista käytöstä osakseni omaisena ja pesänhoitajana vaikka läheinen juuri kuollut traagisesti ja äkillisesti (äiti) ja toinen (isä) joutunut sairaalaan. Virkailijoiden keski-ikä varmaan nippanappa 18 v tuntui siltä, ainakin käytöksen ja asiakaspalvelun ja tietämyksen osalta. Olo oli kuin heittopussilla ja mikään ei mennyt kuten luvattiin.
En ikimaailmassa enää palaa dnan asiakkaaksi vaikka se olisi viimeinen operaattori maan päällä. Niin paljon stressiä ja voimavaroja vaati asiointi heidän kanssaan.
Saunalahteen olen ollut tyytyväinen.