Kertokaahan miten nainen näyttää ihastuksensa?
Tää on kurjaa että ollaan molemmat naimisissa olevia äiti-ihmisiä mutta menin ja ihastuin, ystävääni, naiseen.
Ollaan ystävystytty pikkuhiljaa, mutta kahdestaan emme pahemmin ole olleet. EI ole aikaa eikä tilaisuutta, en uskalla pyttää häntä nyt minnekään. Ja varsinaisesti pettäminen ei nyt ole tavoitteeni vaan tämän tunteen tiedostaminen. Tunnen itse jotain aitoa ja syvempää, ja toivoisin sitä vastapuolelta.
En vaan osaa tulkita merkkejä, ovatko vilpitöntä ystävyyttä vai tunnetta suurempaa? Jos tuo vastapuoli olisi mies, ihastus olisi selvää. Mutta kun vastapuoli on nainen....en tosiaan tiedä miten tulkita.
Tää on kurjaa että ollaan molemmat naimisissa olevia äiti-ihmisiä mutta menin ja ihastuin, ystävääni, naiseen.
Ollaan ystävystytty pikkuhiljaa, mutta kahdestaan emme pahemmin ole olleet. EI ole aikaa eikä tilaisuutta, en uskalla pyttää häntä nyt minnekään. Ja varsinaisesti pettäminen ei nyt ole tavoitteeni vaan tämän tunteen tiedostaminen. Tunnen itse jotain aitoa ja syvempää, ja toivoisin sitä vastapuolelta.
En vaan osaa tulkita merkkejä, ovatko vilpitöntä ystävyyttä vai tunnetta suurempaa? Jos tuo vastapuoli olisi mies, ihastus olisi selvää. Mutta kun vastapuoli on nainen....en tosiaan tiedä miten tulkita.
Vastaukset 19
Vanhimmat
niiitä ei ole
Riippuu naisesta. Jokainen reagoi tavallaan. Voisit nyt kuitenkin pyytää sitä jonnekin, vaikka lenkille jos et muuta keksi. Eihän se muuten etene koskaan. Kokemusta on kun ei osaa ottaa toista enää tuttavallisesti ja on tunteet mukana, niin menee hankalaksi...
Kyllä minun puolestani pystyn tekeen mitään, mutta haluaisin vähän valottaa onko vastapuolella tunteita vai ei. Flirttiä on kovasti mutta välillämme on lämmin kahdenkeskinen huumori, joten en tiedä onko se sitä vai ei.
Mitä sanotte, flirtin ja ihastumisen erot?
Flirttiä on jatkunut aika pitkään. Vai onko tämä sitten vain lämpimäksi kehittyvää ystävyyttä? Mun seurassa hän on luonnollinen (puhelias hän on kaikille) ja puhelias, ei mene mitenkään lukkoon, mutta on kaikille erittäin avoin. Hän katselee mua kovasti, välillä katsoo erittäin pitkään silmiin ja hymyilee, hakee muutenkin usein minun katsetta, tulee jutulle ja jos minä hakeuden hänen juttusilleen, ikäänkuin ilahtuu usein. Välillämme on kosketuksia (olemme molemmat kyllä muutenkin koskettelevia ihmisiä mutta...) paljon, halauksia, käytämme toisistamme erilaisia hellittelynimiä (myös muiden kuullen), lähettelemme viestejä silloin tällöin, mukana haleja ja/tai puseja, kaikkea hempeetäkin, en tiedä kuinka normaalia tuo on ystävien kesken hänellä, mulla ei totisesti ole... Minä niin toivon että tässä vois olla jotain enemmänkin mutta en tiiä...
Se ei selviä kuin elämällä tilannetta ja uskaltamalla. Se voi kosahtaa tai edetä. Paras neuvo mitä olen kuullut että anna asioiden edetä omalla painollaan. Tämä siis on hyvä neuvo että nimenomaan haluat että ne etenevät siten. Asioista ei saisi puhua vaan siinä vallitsee pelkkä vetovoiman, fysiikan ja kemian mystiset ja ristiriitaiset lait. Teidän täytyy molempien olla valmiita tähän suhteeseen.
Nykyään on aivan normaalia että nainen ihastuu naiseen ja heille tulee ennemmin tai myöhemmin seksisuhde tai siihen rinnastettava suhde. Siinä ei ole mitään väärää sillä hehän eivät riko perhettään -päinvastoin avio-onni saa siivet alleen myös miehen kanssa :-) Tavallista on myös se, että miehetkin ovat suopeita tälläiselle seikkailulle /kokeilulle vaimolle toisen naisen kanssa. Sitä ei pidetä niin suurena uhkana kuin vastaava seikkailu miehen kanssa. Kukaties asiat johtavat mitä moninaisempiin seikkailuihin makuukammarissa.
Rakkauteen kannattaa uskaltaa heittäytyä, sillä sitä ei todellakaan osu kovin montaa kertaa elämässä eteen. Se satuttaa mutta sanotaan että vain rakkauden kokeneena tiedät eläneesi tai jotenkin niin tuo sanonta meni.
"Asioista ei saisi puhua vaan siinä vallitsee pelkkä vetovoiman, fysiikan ja kemian mystiset ja ristiriitaiset lait. Teidän täytyy molempien olla valmiita tähän suhteeseen. "
Tämä on niin totta. Usein itsekin erehdyn puhumaan mutta huomaan heti itsekin että silloin kuin nuo edellä mainitsemasi asiat vallitsevat, ei edes löydy riittäviä sanoja koska nuo elementit ovat niin vahvoja ja selittämättömiä. Siksi puheet ja sanat tuntuvat erittäin tökeröiltä ja kömpelöiltä kaikkiin tunteisiin verrattuna, eikä sellaisia sanoja löydy jotka voisi yhtään saavuttaa sitä tunnelmaa.
Toinen juttu on että ääneen lausutut sanat yleensä aina aiheuttavat tietyssä määrin väärinkäsityksiä. Ja pahimmillaan luovat paineita toisessa osapuolessa.
Itsellä on erään ihmisen kanssa tietynlainen rakkaussuhde, tai näin sen itse määrittelisin. Platoninen sellainen. Kaunis.
Monet kerrat on tehnyt mieli avata suuni tietyistä asioista mutta olen ymmärtänyt että sanat saattaisivat pilata paljon. Jostain syystä ihminen ajattelee että asiat ovat totta vasta sitten kun niistä puhutaan ääneen, mutta eihän se niin ole. Totta on se minkä tuntee sydämessään, ja aavistaa että toinenkin tuntee.
Niinpä. Helpointa on pitää rakkaus sydämessään ja sanoa vain ne satuttavimmat sanat ääneen ja vaikka kirjoitettunakin niin menee paremmin perille. Eikä niitä sanoja tarvita aina siihenkään. Riittää vain oikein osoitetut eleet sekä joskus kirjoitettu teksti niin ei jää tulkinnanvaraa. Tässä asiassa ei varmaan koskaan tule väärinkäsityksiä. On se ihmeellistä miten nää jutut menee:-)
Aloittajalle vielä sellaista että kannattaa todella pitää sydä suljettuna, sillä mikään ei murhaa kivuliaammin kuin juuri avattuun sydämeen isketty tikari.
No nyt ymmärsit kyllä ihan pieleen :)
Kyllä rakkauttaan voi osoittaa ja jakaa ilman sanoja, pitämättä sitä visusti sydämessään ja sydäntään suljettuna:)
Niin, jos molemmat haluavat samaa.
Niin...voipa se tikari sieltä tulla...mutta en ihan suoranaanajatellut kertoakaan. Lämpimiä tunteita on vastapuolella pakko olla. P A K K O. Ei näin pieleen voi tuntea...
Ja ihan hiljaa ei missään nimessä tarvitse mielestäni olla, kauniita sanoja voi sanoa ja tunteita näyttää. Hän tietää että tykkään, hän tykkää, sanoja on kirjoitettu ja ääneen lausuttu, sitä että miten paljon, ei voi tietää...mutta ei hän ole minua pois työntänyt ennemmin päinvastoin, kovin avoimesti ottaa hänkin kontaktia. Itse olen luullut olevani rohkeampi mutta kyllä hän on jo tasollani, mitä alkuun ei varmasti ollut...
En kuitenkaan aio olla täysin hiljaa, enkä halua vain"aavistella", haluan nähdä, kokea, tuntea ja tietää. Ihana valloittava nainen. Mutta miten vaikeaa tämä on :)
Mistäpä senkin tietää? Onko parempi olla hiljaa ja luulla vai olla avoin ja kokea?
Riippuu siitä mitä haluaa.
no onpas tosi vaativaa kun jo kontaktin ottokin määritellään. no ei siinä mitään rakkaus murtaa muurit -ne paksuimmatkin. jos se on todellista niin taistele vaan kyllä se muuri murtuu ja hän uskaltaa kohta jo vaikka mitä tehdä. ei tarvitse ihan joka sanaa miettiä tarkkaan että tuliko nyt tarpeeksi nasevasti...on se niin vaikeeta tuo :-) oi oi.
Muuten olisiko sun mielestä hyvä iskurepliikki vaikka tällänen: "oi että kun mun hartiat on taas kipeet -hitsi kun se ukkeli ei _taaskaan_hieronut -voi jos joku hieroisi ne pehmeäksi" Ja sitten kattoisi sitä merkitsevästi silmiin... Luuletko että se hieroisi? Vai ei?
Niin, toi olisi kyllä. En tiedä hieroisiko....siinäpä se oiskin. Olispa tilaisuus. Hyvin keksitty!!! Ehkä vielä kokeilen jonain päivänä :D
Kyllä hän on tullut rohkeammaksi viime aikoina. Ihan selvästi. Mutta odotan nyt vielä jotain merkkiä...ja annan niit itekkin
Ikävä juttu, edellinen teksti oli silkkaa vittui--lua. Jostakin syystä, en tiedä miksi. Mikä mussa on vikana? Samassa tilanteessa kuin aloittaja mutta mua jostakin syystä ärsyttää tämä joidenkin naisten tapa flirttailla ja ylipäätään tapa jolla he lähestyvät toista naista. En esim. tykkää siitä että minua kosketaan. Tiedän että muutamat naiset ovat olleet ihastuneita minuun ja minä heihin, mutta en tykkää heidän tavastaan lähestyä ja hakea näitä kosketuksia. En pidä halailusta ja joskus jopa omien lapsieni yletön roikkuminen ja pussailu ei tunnu hyvältä -siis siten että en vain pidä siitä. Siten että tulee tarve estää se. Saati sitten aikuisten naisten.
Olin josku tilanteessa jossa tiesin että jotakin kiinnostusta puolin ja toisin oli ystäväni kesken, ja hän halusi auttaa minua vastaavassa tilanteessa -hänen kosketus inhotti minua! Miksi? Vaikka pidän hänestä aivan valtavasti ja ikävöin ja kaipaan häntä.
Siis mitäh? No kai me kaikki olemme erilaisia. Minä rakastan kosketusta oikealta ihmiseltä ja tiedän et ihastuksenikin tykkää. Miksi ihmeessä vastasit noin jos et pidä?
Koska en ymmärrä teitä. Ja olen sellaista kokenut.
Aloittajalle, sano vaan suoraan, että tietää jatkossa varoa sua.
No se taitaa varoakin jo :(
Harmi. Mutta ei kaikkea voi saada.
Hän on täysin tavallinen taas, jopa välinpitämätön.
onneksi olkoon
itsekkin olen ihastunut naiseen