Koska kirkko kertoo, mistä se saa rahat diakonia-avustuksiin?
Diakonia
Tästä montaa tietoa
62403
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Tämä kirkko ei just nyt osaa vastata mitään, mutta laitan kysymystä eteenpäin itseäni viisaammille :)
Aija-pappi
Tai osaisinhan mä nyt jotain vastata, mutta parempi hankkia tarkkaa ja laajaa tietoa :)
A.
Se on jo kerrottu monta kertaa. Suurin osa taitaa tulla yhteisvastuukeräyksestä ja loput tulee kolehdeista ja testamenteista. Verotuloista niihin ei laiteta sentin senttiä. Kirkon omilla nettisivuillakin tuo kerrotaan.
"Avustusvarat koostuvat Kirkon diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista."
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content357943
Tuossa on siis kyse kirkon diakoniarahastosta. Ymmärsin, että kysyjää kiinnostaa myös ihan perusseurakuntatasolla annettavien avustusten lähde. Että mistä tulee raha kun annetaan ostolappu lähikauppaan tms.
Olen välittänyt kysymyksen eteenpäin jotta saisimme ihan tarkkaa tietoa.
Aija-pappi
Aija ehti poistaa viestinsä :)
Taas toimii suoli24 hyvin, kun näyttä viestejä ja ei näytä...
"Avustusprosessi alkaa paikallisen diakoniatyöntekijän luota. Yksityinen ihminen ei voi suoraan asioida diakoniarahastoon. Seurakunnan diakoniatyöntekijä selvittää asiakkaan tilannetta ja on tarvittaessa yhteydessä sosiaalitoimeen, velkaneuvontaan ja muihin paikallisiin yhteistyökumppaneihin.
Avustamistyössä kirkko pyrkii auttamaan akuutissa hätätilanteessa. Tavoitteena on toimia niin, että avustus auttaisi vaikean tilanteen yli ja sen jälkeen avustuksen saaja selviäisi eteenpäin joko omin voimin tai yhteiskunnan avun turvin ja paikallisseurakunnan työntekijöiden tukemana. Kokonaistilanteen paranemista pidetäänkin merkittävänä kriteerinä avustuksen saamiselle.
Avustusvarat koostuvat Kirkon diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista."
Tuo teksti löytyy sieltä antamastani linkistä. Kiinnittäisin huomiota pariin ekaan lauseeseen..
Täh? En ole poistanut yhtäkään viestiäni tästä ketjusta. Näet näkyjä, maveseni.
A.
Enkä nähnyt, kun en nähnyt viestiä, vaikka se olikin vilahtanut..Luotettavalla ylläpitäjällä on pieni bugi ohjelmassa..
Kirkon toiminta jäähylle siksi aikaa kunnes pystyvät todistamaan opettamansa asiat todeksi.
Kyllä niihin veroeurojakin laitetaan vaan kuinka paljon?
Ei yhtään.
Tämä hautaustoimikaan ei vielä ole tullut selväksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10130032
Kirkko käyttää tuloistaan peräti 0,5% diakoniatyöhön. Kirkko saa varastettua toimeentulotuensta köyhiltä jäseniltään yli 20 miljoonaa euroa vuosttain mutta köyhäinapuun käytetään vain 7 miljoonaa euroa.
Hei.
En ole minäkään kirkon keskushallinnon ihmisiä, mutta totta kai kunkin seurakunnan diakonia-AVUSTUKSIIN käytetyt varat ja palkat tulevat sen seurakunnan budjetista.
Tämän lisäksi joissain seurakunnissa yksittäiset ihmiset tahtovat esimerkiksi joulun alla lahjoittaa vaikkapa ruokapakkauksia vähävaraisiin perheisiin diakoniatyöntekijöiden kautta jaettavaksi.
Yhteisvastuukeräyksestä tuolla tulikin jo linkki, mutta siis koko kirkon tasolla diakoniatyötä tietenkin tehdään myös paikallisseurakuntatasolla.
Mainittakoon vielä, että diakoniatyö avustaa todella paljon myös muulla tavoin kuin jakamalla ruoka-avustusta tai muuta taloudellista avustusta. Esimerkiksi leirien, auttavien ryhmien, diakonia-ruokailujen, diakoniavastaanottojen, kotikäyntien, jne auttavan toiminnan järjestäminen vaatii luonnollisesti rahaa (työntekijöiden palkat, tilavuokrat, toimintakulut, postikulut, puhelinkulut, matkakulutjne......). Jos vaikkapa yksinhuoltajaperheiden leiriläisiltä kerätään leirimaksu, se ei kata leirin kuluja.
mutta hei! Pääset mukaan päättämään ja vaikuttamaan kirkollisenkin budjetin muotoutumisesta hakeutumalla esimerkiksi seurakuntaneuvoston ehdokkaaksi. Tai voit itse auttaa diakoniatyötä omalla panoksellasi vapaaehtoistyössä. Muistetaan, että seurakunta ei ole työntekijät, vaan seurakuntalaiset! Kaikki voimme toimia yhdessä sen yhteisöllisyyden toteuttamiseksi
terveisin Meiju, diakoni
"diakonia-AVUSTUKSIIN käytetyt varat tulevat sen seurakunnan budjetista"
Ja näistä ei sitten millään löydy tänne tietoa sekä yksittäisten seurakuntien että koko kirkon tasolta? Moneen kertaan tätäkin kysytty.
(ja huom, nyt on siis edelleen kysymys KIRKOLLISVEROEUROJEN osuudesta DIAKONIA-AVUSTUKSISSA - ei palkoista ym)
Tuolla hautausmaaketjussakin on paljon kysymyksiä vastaamatta.
Rahaa tuntuu olevan, mutta sitä on kiva hautoa.
"Kirkolle tehtyjä testamenttilahjoituksia tulisi käyttää nykyistä herkemmin diakoniatyöhön, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun professori Jarmo Leppiniemi.
- Minulla on sellainen kokemus, että esimerkiksi diakoniatyöhön tehtyjä testamenttilahjoituksia jätetään aika paljon pahan päivän varalle. Aikojen kuluessa lahjoituksia on kertynyt niin paljon, että niillä on merkitystä.
Muun muassa Helsingin yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluva Leppiniemi haluaisi testamenttirahat käyttöön nopeammin.
- Paha päivä on aina jollakin, ei voi odottaa aina yleistä pahaa päivää."
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/479-qkirkon-pitaisi-kayttaa-herkemmin-varoja-diakoniatyohonq
Tästä montaa tietoa
Osan kolehdeista, ja osan kirkolliveroista.
Kirkon avustusvarat tulevat seuraavanlaisella rakenteella: Paikallisessa seurakunnassa myönnetyt avustukset tulevat pääasiassa verotuluista ja pieni osa, yleensä alle 0,5% yhteisvastuukeräyksestä ja hyvin pieni osa kolehdeista. Hiippakunnata myönnetyt avustukset tulevat kokonaisuudessaan yhteisvastuukeräyksestä ja KDR ilmeisesti kokonaan yhteisvastuukeräyksestä.
Tämän lisäksi hyvin monissa seurakunnissa toimii vaateapu ja ruoka-apu ja sen kaikki käyttökustannukset, palkat ja tilat rahoitetaan kirkollisverovaroista. Merkittävä apu on myös talousneuvonta, joka rahoitetaan täysimääräisesti verovaroilla. Kirkolla ei ole muuta rahankeräyslupaa kuin yhteisvastuukeräys, joten verorahat on avustustyössä se kaikkein oleellisin juttu.
Testamenttivaroja käytetään myös avustustyöhön silloin, kun testamentinjättäjä on näin säätänyt. Läheskään kaikilla seurakunnilla ei ole käytössä yhtään testamenttirahastoa ja aika harvoilla varoja on kohdennettu köyhien auttamiseen. Testamenteissa toimitaan testamentin jättäjää kunnioittaen ja niiden käyttötarkoitus on tarkkaan rajattu.
Kaisa, hiippakuntasihteeri
Paljonko seurakunnat jakaa niitä diakonia avustuksia, kun diakonian sivulla oli summa 7.5 milliä ja sen väitetään olevan avustussumma. Se sitten rahoitetaan kolehdeilla, yhteisvastuukeräyksellä ja testamenteilla. Miten tuo menee sitten.
Kuka jakaa edes tuota 7,5 millin pottia? Eikö seurakunnat tee tuonne sen avustushakemuksen ja sieltä tule sitten päätös? Kerro nyt jotain summia mitä seurakunnat jakaa ihmisille..ja lähteitä.
Olisin kyllä toivonut myös linkkejä. Nuo seurakuntien antamat avustukset ovat kai yleensä hyvin pieniä? Isommat haetaan KDR:sta tai hiippakunnasta?
Ruoka-apua ei rahoiteta kokonaisuudessaan kirkollisveroista. Osa on EU-ruokaa. Jotkut seurakunnat saavat kuulema myös lahjoituksia kaupoilta.
Testamenttivarat eivät ole kunnolla käytössä. Eikä kirkko aina piittaa lahjoittajan toiveista. Esimerkkinä Helsingin Lehtisaari:
”Lehtisaaren omistavat Helsingin ja Vantaan seurakunnat.
Seurakunnat saivat alun perin saaren lahjoituksena virkistyskäyttöön.
Saari on pääosin 60-luvulla rakennettu varakkaiden alue. Keskitulo on kaupungin neljänneksi korkein: edellä ovat Kaivopuisto, Kuusisaari ja Eira.” (lähde Wikipedia)
Silti kiitos vastauksesta, tästä on hyvä alkaa.
Kaisa, sanot:
"Läheskään kaikilla seurakunnilla ei ole käytössä yhtään testamenttirahastoa ja aika harvoilla varoja on kohdennettu köyhien auttamiseen."
Kuinka lahjoittajat yleensä toivovat testamenttinsa käytettäviksi? Vai jättävätkö he omaisuutensa kirkolle ilman sen kummempia toiveita?
Kun kirkko sitten tekee omaisuudella voittoa se tietenkin saa käyttää tuoton haluamallaan tavalla. Tässä tullaan ilmeisesti siihen, että mieluummin sijoitetaan Lauttasaaren kirkkoherran miljoonakämppään kuin ostetaan köyhille leipää?
Miten testamenttivarat siis yleensä on käytetty ja käytetään? Kuinka suurista summista puhutaan? Historiaa mukaan, kiitos.
Avustuksia haetaan diakoniatyöntekijän kautta. Avustuksen antaa, jos antaa, joku seuraavista:
Seurakunta itse.
Hiippakunta.
KDR (kirkon diakoniarahasto).
Pienimmät avustukset myöntää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta hakijan seurakunta. Suuremmat avustukset myöntää hiippakunta tai KDR.
Seurakunnan lahjoitusvarat koostuvat kirkollisveroista, yhteisvastuusta (n. 0,5%), kolehdeista (pieni osa) ja testamenteista. (Jäikö jotain puuttumaan, yksityisten tai yritysten lahjoituksia tms?)
Hiippakunnan lahjoitukset tulevat kaikki yhteisvastuukeräyksestä.
KDR lahjoittaa lahjoituksina saamiaan varoja: kolehteja, lahjoituksia, yhteisöveroja.
Menikö oikein?
Nyt pitäisi vielä saada selville, montako prosenttia (vai alle prosentin?) kirkko lahjoittaa omista sijoitustuotoistaan (huom! ei korvamerkityistä!) ja kirkollisveroista diakonia-avustuksia Suomessa.
Hyvä huomio muuten AntiChrisulla tuolla: Valtio osallistuu huomattavalla summalla toimeentulotukiasiakkaiden kirkollisveron maksuun, mutta edes tätä summaa kirkko ei jaa tarvitseville avustuksina.
Tuli virhe:
”KDR lahjoittaa lahjoituksina saamiaan varoja: kolehteja, lahjoituksia, yhteisöveroja.”
Piti olla:
KDR lahjoittaa lahjoituksina saamiaan varoja: kolehteja, lahjoituksia, YHTEISVASTUUVAROJA.
Kiitos jatkokysymyksistä. Panin tiedusteluja eteenpäin.
Merja Lampila, pappi
Tässä vastausta testamenttien osalta:
Testamentin tekijä määrittelee aina sen mihin rahat komennetaan. jos esimerkiksi saatu asunto myydään rahat menevät edelleen Testamentin jättäjän määräämään kohteeseen. yleensä rahaa jaetaan vähitellen eikä koko rahaa samana vuotena jollei erikseen näin, ole määrätty.
Kaisa, hiippakuntasihteeri
Lehtisaari onkin komeasti virkistyskäytössä?
Mitäs nyt? Alkaako auttaminen käydä kirkolle kalliiksi:
"Pesola muistuttaa, että nälkäisen ruokkiminen on seurakuntien ikiaikaista toimintaa"
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/6165-asia-varmistui-leipajonoihin-ensi-vuonna-pelkkaa-maitojauhett
Diakonia-avustuksista.
Seurakunnilla ei ole yhteistä ohjeistusta diakonia-avustuksiin. Suomesta löytyy seurakuntia, jotka eivät myönnä diakonia-avustuksia itse ollenkaan.
Omat kokemukseni on noin 7000 asukkaan paikkakunnalta, jossa diakoniatyö jakoi taloudellisia-avustuksia vuonna 2010 noin 20 000€. Osa näistä avustuksista haettiin muualta, eli avustettiin juuri noilla yhteisvastuukeräysvaroilla. Omia varoja käytetiin reilut 10 000€, joista pieni osa tuli budjetoiduista varoista, eli olivat käytännössä verotuloja.
Valtaosa avustuksista on saatu lahjoituksina, erilaisina myyjäsituottoina, kirpputorituottoina yms.
Avustuksiin budjetoidut varat löytyvät jokaisen seurakunnan budjeteista ja ovat julkisia tietoja. Voit käydä niitä kysymässä oman seurakunnan kirkkoherran virastosta, mikäli budjetit eivät löydy jo netistä. Meidän seurakunnassa näitä varoja on 3500€, mutta kuten sanoin niin pääosa avustuksiin käytettävistä varoista saadaan muualta, eikä niitä ole budjetoitu.
toimintaan käytettävistä varoista budjetoidut avustukset ovat noin 15%
Prosenttuaalisesti diakonia-avustukset ovat koko seurakunnan budjetissa pelkkiä rippeitä. seurakuntien budjeteista henkilöstökulut ja kiinteistökulut ovat niin valtaisat(
Kiitos vastauksistasi!
Laittaisiko joku kirkko_kuulolainen linkkiä näihin:
"Avustuksiin budjetoidut varat löytyvät jokaisen seurakunnan budjeteista ja ovat julkisia tietoja."
Löytyvät varmaan netistä vaan kun tietäisi mistä siellä.
Tuosa oli jo vastauksen mallia...
Huomenna etsitään :)
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content418CE5
Tässä ei ole mitään uutta, olen jo aiemmin kertonut että kirkko antaa n. 7 miljoonaa euroa avustusrahaa heikko-osaisille. Samalla pitää muistaa, että
kirkko kerää vähävaraisilta jäseniltään n. 70e kirkkoveroa per vuosi. Koska vähävaraisia jäseniä on yli 200 000 niin kirkko kerää siis köyhiltä jäseniltään
yli 14 miljoonaa euroa ja palauttaa vain 7 miljoonaa euroa.
Onneksi monille äsenille sosiaalitoimi maksaa tuon veron eli suomeksi kaikki veronmaksajat antavat rahaa kirkolle sosiaalitoimen kautta ja voidaan tehdä johtopäätös että kirkko ei anna senttiäkään köyhille apua vaan tekevät voittoa sillä että on köyhiä.
Diakoniatyössä ei kysellä kirkon jäsenkirjaa. Tarkkoja lukuja ei ole antaa, mutta kokemuksesta voin sanoa että valtaosa avustuksista menee ihmisille, jotka eivät kuulu kirkkoon, eikä kerrytä noita verotuloja. Yleensä ihminen joka on niin köyhä että tarvitsee avustuksia kirkolta on jo tälläiset "vapaaehtoiset" menot karsinut pois.
Sosiaalitoimessa ei oteta huomioon minkäänlaisia veromenoja perusnormia laskettaessa. Perusnormi lasketaan samansuuruisena jokaiselle toimeentulotukea hakevalle henkilölle kuuluu kirkkoon mihin hyvänsä. Esimerkisi veronpalautukset sosiaalitoimi laskee tuloiksi ihmiselle, mutta mätkyjä ei huomioida menoiksi
Oikeasti toimeentulotuessa ei suoraan makseta yhtään mitään. Tuo tulonsiirto josta olet niin kovasti huolissasi, on laskennallinen, eli rahaa ei siirry mihinkään. Toimeentulotuessa huomioidaan tulot ja menot ja niistäkin ei ihan kaikkea. Koska kirkollismaksu sisältyy normaaleihin veroihin, se lasketaan mukaan. Kuukaudessa se on vajaa 6 ekee.
Tuon verran enemmän voi siis saada toimeentulotukea kirkkoon kuuluva. Jos hyvin käy! Pitää muistaa että sekä toimeentulotuki kuin diakonia avustus ei lankea automaattisesti. Siksi tuollaiset laskelmat ovat hyvin teoreettisia.
Kun ihminen jää vielä tuon toimeentulotuen jälkeen pulaan, eli se viimeinenkin turvaverkko vuotaa, on monille ollut suuri apu kirkolta saatu pienikin raha.
http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
En tajua vieläkään. Toimeentuloasiakas voi saada kuukaudessa 6 euroa enemmän toimeentulotukea, jos on kirkon jäsen. Tämä raha siirtyy veroina kirkon kassaan.
Joka kuukausi toimeentuloasiakas maksaa kirkolle kuusi euroa (vuodessa noin 70 euroa) ja tämän rahan hän saa valtiolta. Eikö tuossa silloin siirretä veronmaksajien rahoja kirkon taskuun?
Kaikki eivät tietenkään välttämättä ole vuotta toimeentulotuella. Tai kaikki toimeentulotukiasiakkaat eivät välttämättä ole kirkon jäseniä.
Toimiiko toimeentuloasiakkuus niin, että henkilö menee kaikkine menopapereineen sosiaalitoimistoon ja sosiaalitoimisto laskee pakolliset menot? Yhdeksi pakolliseksi menoksi katsotaan kirkollisvero (koska vero)?
Silloinhan tuo systeemi toimii juuri kuten AntiChrisu sanoo, vai ymmärränkö jotain väärin?
mummomuori, tarkoitukseni ei ole aukoa päätä, olen oikeasti hidas tajuamaan tällaista 'varainsiirtomatematiikkaa'.
Niin, henkilö itse on se joka maksaa kirkon osuuden verotuksessaan. Hänellä on siis sen verran korkeampi vero %, joka peritään hänen tuloistaan. Todellisuudessa esim. työtön maksaa saman veron ja joka tasaantuu lopullisessa verotuksessa. Eli tuolloin hän voi saada esim. vaikkapa tuon 70 eken verran vähemmän palautuksina. Palkkaa saava maksaa tuloistaan kirkollisveron verran enemmän veroja. Toimeentulotukeen vaikuttaa työttömällä vain sen kuukauden laskelmiin jolloin hän saa veronpalatusta. Hän siis saa vähemmän, kuin ei kirkkoon kuuluva. Tuo osuus voidaan laskea toimeentulotukea korottavasti siltä kuukaudelta.
Palkkatuloa nauttivalla tuo otetaan huomioon jokainen kuukausi, jos hänellä on oikeus toimeentulotukeen. Ellei ole, ei tukea makseta. eli on vaikeaa laskea, kuinka paljon tuota rahaa kuluu enemmän kunnilta toimeentulotukeen. Kuinka moni kuntalainen on kirkonjäsen, ei väittämättä ole sama kuin toimeentuloasiakkaiden osuus.
Mitään rahaa ei siirry kirkolle. Kunta voi maksaa tuon erotuksen niistä samoista yhteisöveroista mitä kirkkokin saa tai sitten omista verotuloistaan. Siinä mielessä kirkko saa rahatonta tukea tulonsiirronmuodossa yksittäiselle henkilölle, joka on jäsen. Hänen maksamansa kirkollisvero huomioidaan menoina.
Ööö... jostain syystä tämä ei vieläkään aukea minulle. Nyt kyllä toivoisin AntiChrisua kiivaaseen keskusteluun mummomuorin kanssa, jotta saataisiin tämä asia vihdoin ratkeamaan. Kiitos vastauksestasi mummomuori!
Tämän olemme jo keskustelleet pariinkin kertaan.
Yksikertaisesti, ne jotka saavat toimeentulotukea ja ovat kirkon jäsneisä, saavat sitä hiukan enemmän ( eli 6 ekee päivässä) kuin kirkkoon kuulumattomat. Kirkko ei saa yhtään mitään. Siitä hyötyy asiakas. Mutta kai se on pah aongelma jos joku köyhä saa noin paljon enemmän etuja kuin joku toinen köyhä?
ajatus tuossa kai oli se, että ei minkään muunkaan "jäsenmaksuja" oteta menoina huomioon toimeentulotukea laskettaessa, niin miksi sitten kirkollisverot otetaan!
Anteeksi 6 ekee kuukaudessa...
Eihän se noin mene. Lopullisessa verotuksessa ei anneta kirkon osuutta anteeksi. Verotettava vain maksaa enemmän veroja eli tässä tapauksessa kirkollisveron. Mikä on jotain 6 euroa kuusa. Se tilitetään sitten kirkolle. Tämä huomioidaan toimeentulotuessa, koska ihmiselle pitää jäädä tietty summa käteen kuussa.
Toimeentolotukea saavat maksaa enemmän veroa, koska on kirkon jäsen. Tätä ei huomioida lopullisessa verotuksessa, koska käsittääkseni siinä ei ole alarajaa..saa kyllä korjata.
Tuo on niin sekavaa kuitenkin, että pitäisi olla paljon enemmän aineistoa...tai no se helpottaisi, että mistä tuloista lähtien kirkollisveroa aletaan maksamaan.
Me maksamme verot ennakoina niistä tuloista, mitä vuoden aikana saadaan. Lopullinen verotus tapahtuu tämän jälkeen. Siinä vasta katsotaan todelliset tulot sekä lasketaan niistä tehtävät vähennykset ja jäljelle jäävästä lasketaan verot ja muut maksut. Sitten lasketaan onko ennakot olleet riittävät. Ellei maksat jälkiveroa, jos olet maksanut liikaa, saat palatusta.
Täältä näet sen, millainen prosentti on;
Valtion vero
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Ennakkoperinta/Tyontekijat/Ennakonpidatyksen_toimittaminen_ja_verokortit/Vuoden_2011_verokorttien_pidatysprosenti(12003)
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Ansiotulot/Vuoden_2011_valtion_tuloveroasteikko(12367)
Kunnallis- ja kirkollisvero
http://www.vero.fi/download/noname/%7B72984B3E-192F-4F94-BF3C-ACC7D4869C8D%7D/5321
”Ennakonpidätysprosenttina työttömyyskassa käyttää palkkatulon verokortin veroprosenttia, jota korotetaan 2 prosenttiyksikköä. Jos sinulle maksetaan ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, ennakonpidätysprosenttia korotetaan 4 prosenttiyksikköä. Ansiopäivärahan ennakonpidätysprosentti on kuitenkin aina vähintään 20 %”
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Tyottomyys
Työttömät maksavat siis aina 20% veroja. Jokaisella on eri määrävähennyksiä, niin ei se lopullinen verotus niin yksioikoisesti mene. Mutta toimeentulotuki lasketaan tuon perusteella.
Mitään ei tilitetä kirkolle. Sosiaalitoimi ei siis maksa kirkolle yhtään mitään. Voipi olla että henkilö joutuu hakemaan vielä diakoniasta avustusta joka voi olla hyvinkin enemmän kuin 6 ekee kuukaudessa.
Jos seurakunnalla on nettisivut, ne ovat yleensä siellä. Googleta kyseinen seurakunta. Jos ei löydy, käy kysymyssä kys. srk:sta.
Työttömyyskorvauksesta otetaan aina 20 % veroa ja sen jälkeen voi silti tulla vielä mätkyä (ei työtulovähennystä). Kyllä valtio kerää omat varansa, joista ei kuitenkaan halua maksaa sos.toimen kuluja.
Otetaan kaksi yksinhuoltajaa. Yksi 17-vuotias poika kummallakin. Tuet kuussa yhteensä 1000 euroa kummallakin. Toinen kuuluu kirkkoon, prosentti 1,5, toinen ei.
Kirkkoon kuuluva Ulla maksaa vuodessa veroa 2458,63€ ja kirkkoon kuulumaton Eveliina 2294,47€. Ullan verosta 164,16€ on kirkon jäsenmaksua. Laskettu veroprosenttilaskurilla ainoana erona kirkkoon kuuluminen, joten tilanne on totuudenmukainen.
Kumpikin tarvitsee ja saa toimeentulotukea. Ullan nettotuloksi kuussa jää 795,11€ ja Eveliinan nettotuloksi puolestaan 808,79€. Ullan toimeentulotuki on 664,07€. Eveliinan toimeentulotuki on 651,07€. Laskettu KELA:n laskurilla.
Ulla saa siis kuukautta kohden 13€ enemmän kuin Eveliina, johtuen kirkon jäsenmaksusta. Tämän maksun hän verotuksen kautta maksaa kirkolle. Kumpikin on fiksu nainen ja on laskettanut veroprosenttinsa heti vuoden alusta, joten he maksavat todellista prosenttia.
Kumpikaan naisista ei saa käteen toista enempää rahaa, sillä Ullan raha menee suoraan ennakonpidätyksenä hänen tuistaan. Kuitenkin sosiaalitoimi maksaa hänelle joka kuukausi 13€ enemmän kuin Eveliinalle, vaikka heidän tuloissaan ja menoissaan ainut ero on Ullan jäsenyys kirkkoon. Kirkko saa verotulonsa normaaliin tapaan. Ulla ja Eveliina saavat käteen yhtä paljon rahaa.
Eli vaikka sosiaalitoimi ei suoraan kirkon tilille rahaa siirrä, on lopputulos tässä sellainen, että naiset saavat yhtä paljon rahaa. Sosiaalitoimi maksaa Ullalle enemmän rahaa kuin Eveliinalle. Ja kirkko saa Ullan verorahat. Eli näin maksajaksi päätyy sosiaalitoimi ja saajaksi kirkko. Tämä suurempi maksu kun ei ole Ullalle valinnaista, vaan hän saa sen vain siksi, että se menee hänen tuloistaan suoraan verotuksen kautta kirkolle. Jos hän eroaisi kirkosta, hän saisi tismalleen saman määrän tukea kuin Eveliinakin.
Vähennyksiä ja muuta voi olla eri määrä, mutta tähän päästään samanlaisin tiedoin tällaisessa esimerkkitapauksessa. Hyvin pienillä tuloilla kirkollisvero kuitenkin on aika huomattava.
Hyötyikö Ulla tästä tilanteesta? Ei hänelle enempää rahaa jäänyt. Ei hän tässä mikään lottovoittaja ole. Mutta näitä Ullia on paljon. Hyötyikö kirkko? Kyllä. Maksoiko sosiaalitoimi? Kyllä.
Ei niitä löydykkään...Mitä noi seurakunnat jakelee niitä avustuksia..
Kiitti vielä vastauksista, mave ja mummomuori! Yritän selailla vanhoja ketjuja kunhan ehdin. Iloista syksyä molemmille (ja tietysti kaikille muille palstalaisille myös! :)
Ilpo Nurmesniemi kritisoi seurakuntien toimintaa Kotimaassa:
"Seurakunnan diakonian tulee olla näkyvää ja monitouhuista sekä tilastojakin kasvattavaa, pikkusievää nyhräystä."
"Seurakunnan hallinnon ja muun toiminnan välissä oleva kuilu on vaarallinen."
http://www.kotimaa24.fi/blogit/article/?bid=257&id=20986
Kunnioitettava kommentti, suosittelen!
AntiChrisu on väärässä. Köyhimmät saavat kirkollisverosta vapautuksen.
”Jos verovelvollinen on saanut säädettyjen kohtuullistamisperusteiden mukaisesti osittaisen tai täydellisen vapautuksen kunnalle tulosta maksettavasta verosta tai sen suorittamisen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista, hän saa vastaavan vapautuksen samasta tulosta maksettavasta kirkollisverosta ja sen suorittamisen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista.
Jos verovelvollinen ei ole saanut 1 momentin mukaista vapautusta, kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen kirkollisverosta tai sen viivästymisestä johtuvista seuraamuksista samoilla perusteilla, joilla valtion ja kunnan viranomaiset voivat myöntää vapautuksen valtion- ja kunnallisveron osalta.”
http://kappeli.evl.fi/Kirkkolainsaadanto.nsf/a16399f0218eff85c2256e6d00473b03/63b3ce5992f3311dc2256e4e002a9094?OpenDocument
Kirkon työntekijät. Te olette surkeita ja laiskoja tiedonetsijöitä. Ette viitsi vastailla kysymyksiin, kaiken tiedon saavat keskustelijat etsiä itse.
Minun kunnioitukseni kirkkoa kohtaan on teidänkin ”ansiostanne” laskenut ja ihan syystä.
AntiChrisu ei ole taaskaan väärässä vaan täysin oikeassa kuten tavallistestikin.
Vain pieni osa edes osaa hakea vapautusta (niin samallapa voisi vaikka erota kirkosta samaan lyttyyn). Mutta miksi erota kun sosiaalitoimi maksaa sen veron EVVK, mutta minua kiinnostaa koska sen ateistina maksan (ei siinä etteivät köyhät ansaisi mitää etuuksia päinvastoin).
Mitö tuohon ylläväitettyyn "laskennalliseen" määrään olen arvoinut ALAKANTTIIN paljonko toimeentulotuensajia kirkon jäsenissä on. Eli summa
vastaa varsin täydellisesti todellisuutta eli köyhien kautta kulkee kaksinketainen summma rahaa kirkon kirstuun kuin sieltä köyhille.
Ja toistettakoon tässä vielä kerran AntiChrisun näkemys mikä köyhää lämmittää enemmän.
a) lämmin ateria
b) kauniit sanat
AntiChrisu ja kaikki isänmaalliset valitsevat vaihtoehdon a
Tuota, kun teet laskelmia, niin laskennallinen perustuu johonkin mitä oikeastaan ei ole. Todellista faktaa on vaikeaa saada. Miksi?
1 Pitää tietää kuinka moni toimeentulon hakijasta todella maksaa kirkollisverot itse ja kuka ei maksa mitään– näitä ei tilastoida.
2 Miten paljon verotukseen vaikuttaa ne vähennykset, joita voi saada. Mikä on lopullisen verotuksen määrä. Näitä ei tilastoida.
3 Kuinka moni on palkkatulon nauttija, eläkeläinen tai työtön – nämä löytyvät varmaan jostain.
4 Kirkko saa vain yhden verotulon, se köyhä saa sen lisän!
5 Jotka saavat kirkolta rahallista apua vielä toimeentulotuen päälle. Näistä ei ole tilastoja.
Ja todellakin pitää huomioida myös se muu apu, minkä kirkolta voi saada diakonia toiminnan kautta! Se muuten voi olla myös lämmin ruoka. Ainakin täälläpäin eräät yhdistykset ja kirkko yhdessä ovat järjestäneet halpaa ruokaa joka muuten syödään kirkon tiloissa : )
Sen lisäksi kirkosta on tullut sosiaalitoimen jatke, koska valtio kiristää budjettia, eikä ole pysynyt hintaindeksissä perässä.
Jos tilanne ei muutu, tullaan taas pian siihen kuin keskiajalla, jolloin kirkko oli ainoa sosiaalitoimi.
Mukavaa, kun olet jaksanut etsiä tarvitsemaasi tietoa, Tässä tietoa. Luulen, että palstan säännöllisistä vastaajista kukaan ei taida olla talousalan ekspertti.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen. En oikein ymmärrä, miksi diakonia-avustusten euromäärää pidetään jotenkin tärkeämpänä kuin sellaista diakoniatyötä, jolla yritetään tukea ihmisiä heidän elämäntilanteessaan tai yritetään vaikuttaa köyhyyden syihin. Diakoniatyöntekijöiden erilainen keskustelu- tai neuvonta-apu (esim. talousneuvonta) voi olla ihmisille paljon tärkeämpää kuin rahan, ruuan tai vaatteiden antaminen, mitä sitäkin välillä tarvitaan.
Jos yksikin alkoholisti saadaan pysymään irti viinasta tai mielenterveyskuntoutuja parempaan päin, yhteiskunnan (ja sen yksilön) rahoja säästyy paljon enemmän kuin mitä yksikään seurakunta koskaan voi antaa diakonia-avustuksina. Ne avustuksetkaan eivät liiku mihinkään ilman jotain henkilöä, joka vastaa systeemin toimimisesta. Seurakuntien diakoniabudjeteista suurin osa menee palkkoihin eli siis työntekijöihin ja minun käsitykseni on, että niillä ihmisten kohtaamisilla on pitemmällä tähtäimellä paljon enemmän vaikuttavuutta kuin avustuksilla.
Sivulla http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=Content418CE5 löytyvät yleistiedot diakoniatyön piirissä tapahtuneista kohtaamisista.
"os yksikin alkoholisti saadaan pysymään irti viinasta tai mielenterveyskuntoutuja parempaan päin, yhteiskunnan (ja sen yksilön) rahoja säästyy paljon enemmän kuin mitä yksikään seurakunta koskaan voi antaa diakonia-avustuksina."
Jos yksikin uskovainen saadaan psymään irti uskonnoista maailma menee parempaan päin, yhteiskunnan rahoja säästyy paljon enemmän veronmaksajilta.
Mielenterveyssairaudet ovat usein uskovaisten sairaus!
Sen lisäksi kirkko tekee valtavia satsauksia nuorisotyöhön, koska nykyvanhempi on ulkoistanut täysin kasvatuksen kaikille mahdollisille yhteiskunnallisille tahoille paitsi itselleen.
Lisäksi kirkko käyttää valtavat summat pappien palkkoihin, koska jopa ateistit haluavat jostain syystä häänsä kirkossa.
Entäpä milloin diakonien ja pappien koulutus siirtyy kirkon rahoitettavaksi?
Kyllä testamentin tekijät ovat kertoneet, miten haluavat lahjoituksen käytettävän. Esim. vankilasta vapautuvien hyväksi, vanhusten ja lapsiperheiden hyväksi.
Aija lupasi, etsiä jonkun itseään viisaamman vastaamaan tämän ketjun kysymyksiin.
Ei ole kirkosta vieläkään löytynyt ketään Aijaa viisaampaa... ;)
No, odotellaan. :)
Nostan.
Onko kirkko joskus käyttänyt diakoniatyöhön yhteisöverovaroja tai yritysten maksamia kirkollisveroja?