Kenelläkään muulla yhteisöllä Suomessa: olevan oikeutta- tai kykyä muuttaa alttarilla, papin asetussanojen voimasta leipä ja viini, Jeesuksen todelliseksi, ja realipreesenssissä läsnäolevaki vereksi ja lihaksi, - jota vain he ovat ikeutettuja monopolinhatijoitna jakelemaan?
Miten luterilainen kirkko on saanut omaavansa monopolioikeuden: Kristuksen ruumiin ja veren jakeluun?
Miten luterilainen kirkko on saanut omaavansa monopolioikeuden: Kristuksen ruumiin ja veren jakeluun?
Vastaukset 37
Vanhimmat
no ei se nyt miksikään lihaksi ja vereksi muutu. Muistoateria se on. Ja niin sitä uskovat viettää.
höpön löpön
Kyllä mussukka.
Muistoateria se on.
Oikein nautittuna myös siunaus.
Näinhän asia todelliseti on, mutta kirkko opettaa katolisena uuspakanuutena tunnustuksiaan myöten juuri sitä mitä avaaja osoitti, ja se on sen itselleen RYÖSTÄMÄN antikristillisen "avaintenvallan" petollisinta ydintä - taikateppuineen.
Luultavasti tappamalla ne, jotka eivät kumartaneet luterilaista kirkkoa.
Vielä 1800-luvulla luterilaisen kirkon jumalan pilkasta oli säädetty kuolemanrangaistus. Kuka uskalsi leikkiä pappia jakamalla omia ehtoollisia?
Pakkovalta on vastaus kysymykseesi.
Pirun tehoksta vallankäyttöä - josta on aika tehdä loppu kokonaan.
SANAA EHTOOLINEN ei ole Raamatusta Uuden liiton ateria kyllä
Lennard Puupinomaa sanoi :
Miten luterilainen kirkko on saanut omaavansa monopolioikeuden: Kristuksen ruumiin ja veren jakeluun?
_________
Ei heillä ole mitään monopolia ehtoollisen viettoon - jos noin sanovat niin valehtelevat.
Vapaissa suunnissa ja kodeissa ehtoollista vietetään jatkuvasti Jeesuksen
muistoksi.
Luterilaiset eivät väitä ehtoollisaineiden muuttuvan miksikään vaan
pikemmin Jeesuksen olevan läsnä niissä.
1.Korinttolaiskirje:
11:24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun MUISTOKSENI."
11:25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun MUISTOKSENI."
Siinä on nyt sitten kirkon sivustolta virallinen kanta ehtoollisen olemukseen
luterilaiselta kantilta katsottuna.
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Ehtoollinen
Ehtoollinen uskon pyhänä salaisuutena
Kuten Kristuksen inkarnaatio eli Jumalan syntyminen maailmaan niin myös ehtoollinen on uskon salaisuus. Ehtoollisen ydin on yliluonnollinen, eikä sitä voi järjellä ymmärtää. Sen voi silti ottaa kiittäen vastaan. Ehtoollista kutsutaankin eukaristiaksi eli kiitosateriaksi (kr. eukharistia).
Kristuksen todellista, Pyhän Hengen kautta tapahtuvaa LÄSNÄOLOA ehtoollisessa kutsutaan luterilaisessa kirkossa nimellä reaalipreesens, (lat. realis praesentia). Ehtoollisessa on siis kyse läsnäolevan Jumalan kohtaamisesta.
Kuten pertsa jo väkevästi todistikin, ei evlut kirkolla ole mitään monopolia ehtoolliseen. Jokaisella kirkkokunnalla on omat sääntönsä siihen, miten ehtoollista käytännössä vietetään.
Ehtoollisen teologiasta on kristikunnassa myös monenlaisia näkemyksiä. Meidän kirkkomme katekismus toteaa muun muassa näin:
"Ehtoollinen eli alttarin sakramentti on Jeesuksen asettama pyhä ateria. Siinä hän antaa meille ruumiinsa ja verensä syötäväksi ja juotavaksi.
Ehtoollisen leipä ja viini ovat Kristuksen todellinen ruumis ja veri. Vaikka emme voi ymmärtää tätä salaisuutta, voimme luottaa Vapahtajan omiin sanoihin, jotka on talletettu pyhään Raamattuun. Kuolemaansa edeltävänä yönä Jeesus jakoi siunaamansa leivän opetuslapsilleen ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini.” Samalla tavalla hän antoi myös viinin, joka hänen sanojensa mukaan on liiton veri, hänen oma verensä. Näille Jeesuksen sanoille uskollisina me vietämme ehtoollista hänen muistokseen."
Aija-pappi
Mutta se ei tarkota että nämä ainee konsekroituisivat tai papin asetusanojen seurauksena tapahtuisi näiden aineiden transubstantioituminen, läsnä olevaksi ja todellsiksi Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, kuten katolinen ja jälkikatolinen luterilainen kirkko opettavat.
Tällaista ei Raamattu missä opeta, vaan että tämä ateria on osallisuus siihen Kristuksen ruumiiseen ja vereen, joka on vain kerran uhrattuna kaikkiriittä syntien sovitukseksi, - eikä suikaan mikää fyysinen uusi ja alati jatkuva Kristuksen veren ja lihan uhraus, ja Golgatan toisinto, - ollen alituista uudelleen ristiinaulitsemista, ja tappamista ja paloittelua alttarilla.
Vini ja leipä ovat OSALLISUUS yhteen ainoaan uhriin, ja se on tämän muistoaterian todellinen luonne; kuten Paavali asian ilmaisee: 1 Kor.10:15-18:
>> Minä puhun NIINKUIN YMMÄRTÄVÄISILLE ( - eikä suinkaa asiosta, joita ei voi muka ymmärää älyllisesti, kuten kirkkojen taikateppujen kohdalla on asianlaita.); arvostelkaa itse, mitä sanon.
Siunauksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen vereen ? ( - eikä siis niin että Paavali sanoisi sen olevan Kristuksen verta ) Se leipä, jonka, jonka me murramme, eikö se ole OSALLISUUS Kristuksen ruumiiseen ? ( - eikä siis niin etttä uskovat murtaisivat todellisesti läsnäolevaa Kristuksen ruumista keskenää.)
Koska leipä on yksi, niin ne monet olemme yksi ruumis; sillä me olemme kaikki tuosta YHDESTÄ LEIVÄSTÄ OSALLISET. Katsokaa luonnolista Israelia; eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole ALTTARISTA OSALLISET.
Itse pidän Jumalan sanan valossa tarkasteltuna, katolista- ja luterilasista uhriateriaa, ja sitä "syntisillepyhille" taikuuden synnissä tarjottuna maagisena asteriana ja täytenä uuspakanuutena, enkä suosittele ketään uskovaa osallistumaan tähän pakanallseen uhriateriaan - tiedostaen sen sanoessani kuinka laajasta- ja pitkään jatketusta petoksesta on tässäkin kyse: tässä miekkalähetyksenä meille tuodun, Raamatulle vieraan "toisenlaisen Krituksen" uhriateriassa: Gal.1:6-9.
Kopsaan kysymykseni toisesta ehtoolliseen liittyvästä ketjusta. Kysymys oli alunperin Shrinkille, mutta mielelläni kuulen jonkun papin vastauksen.
Shrink kertoi näin:
Tunnen monia pappeja (mies) ja ehdotin eräälle tutulle pastorille, että hän tulisi kotiini viettämään ehtoollista ruoan yhteydessä, hän kieltäyi siitä ehdottomasti, koskapa papin virka voidaan evätä häneltä, vaikka hän on jo eläkkeellä ?
Shrink: Mainitsemani pappi, veljeni Kristuksessa, sanoi näin; kukaan ei voi estää sinua jakamasta ehtoollista, mutta hän ei voi olla siellä läsnä.
Kysyin: Jos sinä jaat ehtoollisen niin onko se luterilaisen opin mukaan pätevä vai tarvitaanko jakajaksi pappi? Minun tietääkseni vain papin lausumia asetussanoja pidetään pätevinä.
Eli kuinka siis voisit jakaa ehtoollisen?
Tätä jos joku viitsisi selventää.
virka tuo pyhyyttä? SANOI :
Tätä jos joku viitsisi selventää.
________
Missään kohden Raamatussa ei mainita kuka saa jakaa ehtoollisen,mutta sitä
oletetaan vietettävän.
Sanaa kirkko ei edes tunnettu Raamatussa ennenkuin ujuttivat sen 1992 painokseen.
Me uuden liiton uskovat olemme pyhä papisto , me emme ole riippuvaisia
mistään institutionaalisista kirkkokunnista.
Oma ylipappimme meillä on , joka itsensä uhraamalla meni suoraan
taivaalliseen kaikkeinpyhimpään.
Me vietämme ehtoollista halutessamme lupia kyselemättä.
Kiitti Pertsa vastauksesta mutta puhuin luterilaisesta ehtoolliskäsityksestä.
Shrink kertoi, että oli pyytänyt tuttua pappia mukaan kotona vietettävälle ehtoolliselle. Tällaiseen pappi ei kuulema saa osallistua, koska menettää pappisoikeudet!
Eli palstan papeilta vielä kysyn: kenen luterilaisen ehtoolliskäsityksen mukaan tulee lausua asetussanat? Minun tietääkseni papin. Hätätilanteessa vietettävä ehtoollinen (miten sitä sitten vietetäänkin, en tiedä) on poikkeus.
Kysyn nyt virallista oppia enkä kenenkään kirkko_kuulolla papin omaa mielipidettä.
Oman käsitykseni mukaan kaikki uskovat ovat pappeja, mutta se ei taida olla luterilaisen kirkon kanta. Tai ainakaan kaikki eivät saa toimittaa ehtoollista. Tai sitten kaikki eivät saa osallistua, kuten papit maallikkojen toimittamaan ehtoolliseen tai menettävät virkansa.
Onko luterilaisessa kirkossa voimassa jonkinlainen usko virkapappien ylipappeuteen?
Ja onko luterilaisessa kirkossa ehkä sittenkin ikään kuin kaksi ehtoollista, toinen maallikoiden toimittama muistoateria ja toinen jollain tapaa pyhemmäksi ja oikeammaksi ajateltu pappien toimittama ehtoollinen? Jotenkin minulla on sellainen käsitys, että näin taitaa olla.
virka tuo pyhyyttä? sanoi :
Kysyn nyt virallista oppia enkä kenenkään kirkko_kuulolla papin omaa mielipidettä.
__________
Kirkkojärjestyksen 12§ määrää ehtoollisen jakajaksi papin ja hätätilassa
ehtoollisen saa jakaa jokainen kristitty.
Tuo on siis virallinen oppi.
_______
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055
Kirkkojärjestys
12 §
Ehtoollisen jakaa pappi. Lehtorilla on oikeus avustaa ehtoollisen jakamisessa ja jakaa ehtoollista 10 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.
Kirkkoherra voi myöntää evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoidulle, kristillisestä vakaumuksesta tunnetulle jäsenelle oikeuden avustaa ehtoollisen jakamisessa. Puolustusvoimien kirkollisessa työssä oikeudesta avustaa ehtoollisen jakamisessa päättää kenttäpiispa. (7.5.2010/666)
Jos joku on kuoleman vaarassa tai muuten erityisessä hätätilassa ja hän haluaa ehtoollista, saa jokainen kristitty antaa hänelle ehtoollisen, jos pappia ei ole saatavissa.
Kiitos Pertsa!
Eli koska ehtoollinen on sakramentti niin sen saa toimittaa vain pappi (paitsi hätätilassa). Erikoinen oppi. Ei ole mielestäni raamatullista.
Kuulostaa jonkinlaiselta ”ylipappeusopilta” tai katolisen kirkon opilta minun korviini.
On luultavasti jonkinlainen vallankäytön keino myös.
Eikä vain jonkilainen vallankäytön keino, vaan Kristuksen maanpäälle ruumiillistuvan veren ja ruumiin, jaon monopolioikeuden anastus, - jälkikatolisen luterilaisen "konsekraatioopin" eli katolisen kirkon vastaavan "tanssubstantiaatio" opin, eli täyden hokkus pokkos taikuuden muka suorittaman silmänkääntötempun välityksellä.
virka tuo pyhyyttä? sanoi :
On luultavasti jonkinlainen vallankäytön keino myös.
___________
Totta kai se on yksi tapa tehdä itsensä korvaamattomaksi.
En tiedä ottaako kirkko jonkin maksun jos pappi tilataan jakamaan ehtoollinen.
Oletettavasti kyllä,mutta joku pappi voisi vastata tuohon maksullisuuteen.
Tuolta kirkkojärjestyksestä saan käsityksen, ettei ehtoollista oikein ole suotavaa viettää muuta kuin kirkossa, siunauskappelissa tai kappelissa.
Eli pappi ei kai saa noin vaan minnekään lähteä ehtoollista toimittamaan tai viettämään. Sanoihan Shrinkin, että hänen tuttunsa olisi menettänyt pappisoikeudet jos olisi osallistunut Shrinkin kotona ehtoolliselle.
Ihmettelen tällaista ”ehtoolliskaappausta” vaikka luterilaisen kirkon ehtoollista muuten ihan pätevänä pidänkin. Mutta kyllä kirkko on tässä ottanut luterilaisten keskuudessa monopoliaseman itselleen. Ei ole raamatullista tuollainen ylipappeusmeininki.
virka tuo pyhyyttä? sanoi :
Sanoihan Shrinkin, että hänen tuttunsa olisi menettänyt pappisoikeudet jos olisi osallistunut Shrinkin kotona ehtoolliselle.
_________
Tiedän , että Shrink on toimittanut vankilalähetin tehtäviä , mutta en nyt muista
onko hänellä luterilaisen kirkon pappisoikeudet.
Jos ehtoollisen olisi hänen luonaan toimittanut joku muu kuin pappi niin silloin
hänen tutullaan olisi voinut ruveta liperit löystymään.
Minun nähdäkseni Jeesus antoi "ehtoollismonopolin" Kristuksen Kirkolle. Tämä Kirkko on kuitenkin hajonnut useiksi kirkkokunniksi, joille "ehtoollismonopoli" on periytynyt. Nämä kirkkokunnat sitten ajattelevat ehtoollisesta kuka mitenkin, joten niiden ehtoollispöydät on usein rajattuja. Minusta tämä on vähän hassua, sillä onhan ehtoollisen todellisuus kuitenkin sama huolimatta siitä, miten yksittäinen kirkkokunta ehtoollisen käsittää.
kristitty___
Minun nähdäkseni Jeesus antoi "ehtoollismonopolin" Kristuksen Kirkolle.
___________
Näytä missä Raamatun jakeessa ehtoollinen on monopolisoitu.
Kristuksen kirkkoa ei ole ikinä ollut olemassa - Jeesus perusti seurakunnan.
"Näytä missä Raamatun jakeessa ehtoollinen on monopolisoitu.
Kristuksen kirkkoa ei ole ikinä ollut olemassa - Jeesus perusti seurakunnan."
Ajattelisin, että Jeesuksen perustama alkuseurakunta on sama asia kuin Kirkko. Alkuseurakunnan aikaan ei ollut sen ulkopuolisia kristittyjä, eli Jeesuksen perustama seurakunta tarkoittaa kaikkien kristittyjen joukkoa = maailmanlaajaa Kristuksen Kirkkoa.
Minulla ei ole antaa Raamatun jaetta, jossa ehtoollinen on monopolisoitu Kirkolle. Mutta olen ymmärtänyt Paavalin kirjeistä, että ehtoollista vietettiin nimenomaan seurakunnassa, ei sen ulkopuolella. Tätä tukee myös Kirkon oma traditio, jossa siinäkin Jumala minun mielestäni toimii.
Täytyy kyllä sanoa, etten ole kovin halukas riitelemään tällaisista opillisista seikoista, sillä juuri ne erottavat meidät Kristuksen seuraajat toisistamme. Jumalan hyvä tahto on, että Hänen laumansa olisi yksi.
kristitty___ sanoi :
Täytyy kyllä sanoa, etten ole kovin halukas riitelemään tällaisista opillisista seikoista, sillä juuri ne erottavat meidät Kristuksen seuraajat toisistamme. Jumalan hyvä tahto on, että Hänen laumansa olisi yksi.
______________
Tässä kohdenhan voimme päästä yksimielisyyteen.
Kristuksen seurakuntaan eli hänen ruumiiseensa kuuluvat kaikki Hänen omansa jotka hänen Isänsä on Hänelle antanut.
Kristuksen seurakuntaan kuuluva saattaa kuulua johonkin kirkkoon ,mutta
kirkkoon kuuluva ei välttämäti kuulu Jumalan seurakuntaan.
Noin minä ajattelen.
Johanneksen evankeliumi:
6:39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä
"Tässä kohdenhan voimme päästä yksimielisyyteen.
Kristuksen seurakuntaan eli hänen ruumiiseensa kuuluvat kaikki Hänen omansa jotka hänen Isänsä on Hänelle antanut.
Kristuksen seurakuntaan kuuluva saattaa kuulua johonkin kirkkoon ,mutta
kirkkoon kuuluva ei välttämäti kuulu Jumalan seurakuntaan.
Noin minä ajattelen."
Näin se menee hyvin pitkälti minunkin mielestäni.
"Hassua"; Varsinkin jos kuvittelet että: roomalais-katolinen, ja siitä lahkoontuneet valtiokirkot, ovat uuspakanallisine messu-uhreineen kristittyjä.
Herramme sanoi itse:
"Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." (Matt. 26:26)
Sekä:
"Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi." (Matt. 26:28)
Jeesus ei sano, että tämä on osallisuus minuun ruumiiseeni ja vereeni vaan että tämä todellisesti on minun ruumiini ja minun vereni. Kirkko ymmärtää ehtoollisen siten, kuin Jeesus siitä itse opetti.
Joka kaikken puolesta vuodattiin GOLGATALLA, eli viini on tämän vuodatetun sovintoveren osallisuus, kuten: 3 Moos.17:11; todistaa Jumalan antaneen sen meille, tällä alttarilla, - eikä suinkaa tuhansien taikauskoisten pakanakirkkojen alttareille annetuna. Jeesus nimenomaan viittasi tähän tulevaan ja antamaansa uhriin Golgatalla, eikä suinkaan tuona iltana sanonut opetuslasten syövän ja juovan hänen ruumistaan ja vertaan, vaan nauttivan ainoastaan Hänen siunaaminaan: viiniä ja murtamaansa leipää, tähän pian antamaansa uhriin viitaten, nimenomaan siis sen osallisuuteen viitaen eli Golgatalla vuodatettuun vereen, ja Hänen ruumiinsa murtamiseen kuoleman kautta ristillä.
Juu, ei se Jeesus tullut tänne mitään ulkoiisia verensiirtoja tekemään, kuten jotkut ovat ymmärävinään asiat.
...vastedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa... ei siis viiniä. Enpä usko että kyseessä on konkreettisen veren särpininen, ei tuona iltana, kun ehoollien asetettiin eikä myöskään uutena Isän valtakunnassa.
Täytyyhän kirkon jotain tarjota asiakkailleen sen korvikkeeksi, että se keräilee kirkollisveroja.
Lisäksi taivaaseen pääsy ilman erityisiä taikatemppuja olisi liian vaikeasti uskottavaa useimmille pelastusta odottaville.
Ei kirkko mitenkään pyhitä pappeja jotenkin erityisiksi todetessaan, että papin tehtävä on ehtoollisaineiden pyhittäminen eli erottaminen erityiseen käyttöön. Kyse on järjestyksestä. Siitä, että Pyhää Ateriaa vietetään arvokkaasti. Kyllähän me ihmiset semmoisia olemme, että tarvitsemme vähän ohjeita ja raameja. Minä ainakin uskon, että Jumala on järjestyksen Jumala.
Pappi siis siunaa ehtoollisaineet, mutta jakajana voi sitten olla papin kanssa joku muu seurakunnan työntekijä tai maallikko, jolle kirkkoherra on antanut ehtoollisenjako-oikeuden. Pappi jakaa leivän ja avustaja viinin.
Toinen tärkeä periaate evlut kirkossa on se, että ehtoollinen on julkinen ateria. Että sinne on pääsy aina auki jokaiselle halukkaalle. Eli ettei vietetä ns. nurkkamessuja vai jonkun erityisesti kutsutun porukan kanssa. No, leirioloissa vietettävät messut eivät ihan täytä tätä ajatusta, mutta ne ovat kuitenkin nekin seurakunnan julkista toimintaa.
Sairaalle voidaan jakaa ehtoollinen kotona tai hoitolaitoksessa, mutta silloinkin sen tekee pappi.
Tuo että joku menettäisi pappisoikeutensa osallistuessaan kotiehtoolliselle kuulostaa vähän yliampuvalta.
Aija-pappi
Vain virkaansa vihitty pappi, voi suorittaa ehtoollisaineiden konsektroinin eli pätevänä ja virkaansa oikein asettuna lausua ne sanat, jotka saavat aikaan muuttumisihmeen alttarilla. Näin ollen tämä on kirkon pappien virkoihin sidottu taikuuden monopolisointi, samoin kuin väitetyn alttarille todellisesti ja ruumillisesti läsnäolevaksi ilmestyneen Jeesuksen jakaminen syötäväksi tässä avoimessa pöydässä.
Kyseessä ei siis ole tämä aterian yhteydessä, ulkoiseen järjestykseen liittyvät perustelut, kuten yrität harhaanjohtavasti esitää, vaan nimeomaan Jeesuksen ruumiin monopolisointi, lahkon uskomusten mukaisesti sen papiston tehtäväksi.
Tämä on nimenomaan aiheen mukaisen krikon alttarilla tapahtuvan, Jeesuksen ilmestymisen, ja hänen ruumiinsa ja verensä jakelun perusta, luterilaisessa "eukaristiassa" eli ehtoollisaterilla. Tämän muuttumisihmeen tapahtumapaikaksi on tarkasti määrätty alue kirkon alttarilla, ja ensisijaiseti vain siellä Jeesus antaa itsensä realipreesensissä, todellisesti läsnä olevana seurakuntalaisten syötäväksi.
”Siitä, että Pyhää Ateriaa vietetään arvokkaasti. Kyllähän me ihmiset semmoisia olemme, että tarvitsemme vähän ohjeita ja raameja.”
En vieläkään löydä tästä raamatullisuutta, siis sitä että ehtoollista pyhittämään tarvittaisiin palkkapappi. Voi olla, että raameja kirkko haluaa juurikin itsensä takia. Kun on tällainen virkapappikäytäntö, niin saadaan ehtoolliseen omittua luterilaisten keskuudessa monopoli.
Usko, että pappi pyhittää aineet periytyy luterilaiseen kirkkoon katoliselta ajalta. Silloin kansa meni kirkkoon katsomaan, kuinka ”pappi pitelee Jumalaa käsissään” (kohottaa ehtoollisleivän).
Ehtoollissymboliikka on rankkaa, sillä siinä pappi tavallaan sekä vertautuu Jeesukseen että ristiinnaulitsee hänet. Jeesus asetti ehtoollisen ja antoi ruumiinsa (pappi siunaa ja jakaa leivän). Jeesus korotettiin ristille (pappi kohottaa ehtoollisleivän ja viinin, ikään kuin tarjoaa niitä sovitukseksi Jumalalle). Kyllä tässä toimituksessa on valitettavasti nähtävissä myös selviä magian piirteitä. Opillisesti niitä ei välttämättä ole (tai mistä minä varmasti tiedän, mutta käsittääkseni ei ole) mutta kansanhurskauteen niitä luultavasti on livahtanut. Verrataanpa taas katoliseen kirkkoon. Katolinen kirkko ei virallisesti kehota palvomaan pyhimyksiä, mutta käytännössä monet kuitenkin palvovat ja rukoilevat pyhimyksiä. Kitkeekö katolinen kirkko sitkeästi tätä harhakäsitystä? Ei.
Ainakin moni sellainen ihminen, joka käy harvoin kirkossa, saattaa pitää tuon symboliikan vuoksi pappeja hyvinkin pyhinä ja kunnioitettavina olentoina. Me, jotka kirkossa useammin käymme, ja teidät tunnemme, emme tietenkään ihan hyvistä syistä näin ajattele ;)
Kuitenkin kirkkoon kuuluu noin 80% suomalaisista. Monia tuo ”ehtoollismagia” taatusti hämää. Varsinkin kun papin esiintymiseen liittyy vielä eräänlainen ”maaginen pukeutuminenkin”.
Ilman pappia, hänen lausumiaan asetussanoja, ja ilman hänen tekemiään ristinmerkkejä ehtoollisaineiden yli, ei siis ehtoollista ole luterilaisittain oikein asetettu. Tämäkin periytyy katoliselta ajalta. Oli tärkeää asettaa ehtoollinen juuri oikein. Tähän kelpasi, kuinkas muuten, vain pappi.
”Tuo että joku menettäisi pappisoikeutensa osallistuessaan kotiehtoolliselle kuulostaa vähän yliampuvalta.”
Tätä kommentoikoon Shrink, jos ketjun huomaa.
”Ei kirkko mitenkään pyhitä pappeja jotenkin erityisiksi todetessaan, että papin tehtävä on ehtoollisaineiden pyhittäminen eli erottaminen erityiseen käyttöön.”
Kyllä näkyy pyhittävän. Kun pappi kerran on ehtoollisen vieton kannalta välttämätön, on hänet erotettu eli pyhitetty tähän tehtävään. Papit ovat erityisiä ja erityisen tärkeitä, sillä kukaan muu ei kelpaa ehtoollissanoja lausumaan. Jeesus ei ole antanut ohjeita tällaiselle käytännölle.
”Minä ainakin uskon, että Jumala on järjestyksen Jumala.”
Oli, on ja tulee olemaan. Mutta Jeesus ei ainakaan ennen tuntunut olevan mikään innokas farisealaisuuden tai perinnäistapojen kannattaja. Liekö sitä nykyään, mitä luulet?
http://mina.suomi24.fi/kuunteleva_kirkko
Jos pidätte sanan, että se on Jeesuksen muistolle pyhitetty ateria. Niin mä voin vähän jeesailla siinä siunaamisessa.
Kirkon opetus ja sen mukainen virallinen käsitys on kuitenkin se että: Kun papit sanovat asetussanat: olkoot vaikka "hokkus pokkus", Jeesus ilmestyy tässä hetkessä kirkkojen alttareille, ja sen jälkeen seurakuntalaiset pistelevät Hänet poskeensa, huuhdellen Hänet alas kurkustaan todellisesti läsnäolevalla Jeesuksen verellä, joksi viini on muuttunut taikatempun seurauksena.