Nainen vaiti seurakunnassa ?

jarlau Kyllä se niinvain on, että ei tarvitse koulua käydä ymmärtääkseen, että ei nainen voi pastorina/pappina olla.
Nainen pastorina alttarin takana on kyllä niin mieletön näkymä, että voi voi. Ei edes Luojan luoman naisen ääni sovi saarnaamiseen tunteilemisineen.

petetyt naiset. . .Aamen aamen näin se on Eeva ensin

JARLAU HARVINAISEN HYVÄ NAISTUNTIJA SEKÄ NAISASIAN AJAJA !

Tämän ketjun aloitusviestistä puheenollen: siinä on jumalallista syvää viisautta, kuten:

### Heps.
- "Kaiken on vaan tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä."
Siis alltså.

Nyt sitten vuosikymmeniä on kaakatettu että naisilla suu kiinni kokouksissa, kun Paavali opetti kokouksien järjestystä !
Kokouksien JÄRJESTYKSEN opetuksesta on kyse, ei siitä saako naiset puhua vai ei.

Naisia kokouksissa saattoi puhua kaakattaa kolmekin kerralla ja kaikilla profetian lahja, mutta ARVOKKAASTI JA HYVÄSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ.
Tässä tämän opetus 1 Kor 14:26-40.
Ei tuon kummemmasta ole kyse. ### (Jarlau)

Hyvin todettu uskovaisen naisen tasa-arvoisuus Kristuksessa!

Ap. t. 21:9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.

Filippus tuskin käski tyttäriään vaikenemaan ja selvää on, että Filippuksen vetämissä evankelioimis- ja jumalanpalveluskokoontumisissa nuo siskot saivat puhua Herran sanoja ihan saarnaspöntöstä käsinkin.

Jos profeetta ei kelpaa myös papiksi, niin kuka sitten kelpaa pappisvirkaan?
Ja kun nainen saa opettaa pienille miehille pyhäkoulussa, miksei hän saisi opettaa heitä enää sitten, kun ovat varttuneet ja seurakuntasalissa kuuntelevat?

Vastine Antille . Raamattu tuntee naisprofeettoja ja Filippuksen tyttärillä oli profetoimisen lahja, mutta eivät he pappeja olleet.

Pappeus on miehen virka. Kirkoissa pitäisi olla sivupöytä niinkuin Luterilaisissakin kirkoissa, jossa naiset saisivat pitää todistuspuheen vuoronsa.

Alttarin taakse ei naislla ole asiaa, sillä alttarille ei saa vierasta verta viedä. Paljon on naisia, jotka eivät tätä ymmärrä.

Sinä nimetön ja kutsumaton - vaikene seurakunnassa!
Kuka tahansa nainen omaa isommat keskustelulahjat kuin sinä.
Jokainen nainen olkoon Jeesuksen oma ja seurakuntaa jopa kutsutaan
morsiusseurakunnaksi. Maria opetti Jeesusta, että menepä ja auta, kun viini on loppu ja häpeä uhkaa. Jeesus totteli naisen viisaita sanoja, sillä juuri häpeänhän Jeesus tuli poistamaan ja Maria tiesi sellaisen pointin hyvin - koska oli nainen.

Jes. 43:1
Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.

Kuka tahansa nainen on enemmän kuin sinä NIMETÖN MIES ! ! !

Lohdutuksen ja rohkaisun sana kaikille naispastoreille, Herralta :

Luuk. 10:42b Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."

antti

Mutta AnttiVKantola Jeesus sanoo sinulle: "Minä sanon sinulle: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".

Maria asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettansa. Hän oli valinnut hyvän osan, ei opettajana, vaan kuuntelijana. Kuinka Maria olisi voinut Mestaria opettaa? Parempi olisi Antikin asettua Mestarin jalkojen juureen.

Jeesus sanoi hänelle: "Maria!" Tämä kääntyi ja sanoi hänelle hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja. Joh. 20:16

Ei morsiamella ole naispastoreita. Morsian iloitsee suuresti Yljän äänestä.

Hei

On olemassa monia teologioita joissa pitää olla aikaa.
Minullakin tämä asia oli hyvin hankala joskus.

Avain asian ymmärtämisessä että naisia voi toimia evankeliumin työssä on tässä se että ensin pitää ymmärtää pappisjärjestelmän jääneen vanhan liiton aikaan.
Kaikki seremonialait jotka olivat myös sen ajan yhteiskunnallisia lakeja kumoutuivat ristillä kun oikea uhri annettiin. Siihen saakka oli uhrattu vain pässejä ja puluja.
Leeviläisen Aaronin jälkeläisen tuli olla mies, virheetön. Vammainenkaan ei saanut olla.

Naisia on toiminut kuitenkin profeettoina, kansanjohtajina sekä tuomareina Jumalan järjestyksessä. (Tuom 4:4-22, 2 Kun 22:14-20, Apt 21:9) Pian naisia toimi seurakunnan palveluksessa. (Room 16 luku, Gal 3:28)

Sitten pitää katsoa moisia työssään. Onko Jumala antanut heille lahjansa ?
Jumala itse päättää toimiiko nainen vai ei pastorina ?
Naispastorien virat loppuvat jos Jumala ei hyväksy.

MInullekin naispastorit olivat outoja lintuja, ja näkisin vieläkin ko. ammattikunnan miehinä mieluimmin.
On kuitenkin niin että ihminen vierastaa kaikkea uutta.
Tuttuun ja tyrvalliseen on hankalaa ujuttaa uusia asoita.

MInä en ole pappi ja pappiskunnan ehtona on teologian kandi tai maisteritutkinto ja työsopimus lisäksi.
En tiedä onko työtön teologian maisteri tai kandi pappi ?
Ainakin sitten ovat kun työsopimus on allekirjoitettu ja asiassa taitaa määrätä pappisvihkimys sen verran kuitenkin että työtönkin teol. kandi on pappi.
Papit ja pastorit ovat kuitenkin pelkkiä ammattinimikkeitä. Tuomareitakin vihitään tuomareiksi ja monia muitakin vastaavin menoin.

Uudessa liitossa jokainen uskovainen on "pappi" mutta heitä ei koskaan missään yhteydessä nimitetä papeiksi. 1 PIet 2:9.

Esimiestaitoja papeille ei kaiketi ole opetettu minkäänlaisia.
Sitten joskus koulutetut ihmiset ovat niiden kanssa hankaluuksissa kun pastorin sana jyrää isonkin maallikkoporukan seurakuntademokratiassa.
Maallisissa järjestlemissä/hallituksissa erilaisissa on järjestelmä toinen.
Niissä jokainen hallituksen jäsen antaa tasavertaisesti asiantuntemustaan ja ainoa "valta" koskee äänestyslapun "jaa" tai "ei" ääntä.
Siinä kaikki valta, mutta pastorin sana on laki seurakunnissa järjestyksen mukaan vaikka 50 maallikkoa väittäisi toista.
Tässä asiassa pitää käyttää mietintämyssyä vielä kerran srk ohjeistuksissa.
Ihmiset voivat olla ihmeissään aina joskus moisen edessä jos ovat "johtajina" ja käyttävät ko. valtaa, mutta alkeellisimpiakaan taitoja ei moisiin hommiin ole.
Pyhä Henki on aina johtaja jokaisella hierarkiassa, ja byrokrtaattinen järjestelmä on pakko olla kirkon kaltaisissa laitoksissa, niissä ei muu toimi.
Muita sellaisia ovat valtionhallinto ja armeija, yms. organisaatiot.
Jokainen voi omassa työssään käyttää luovuutta ja johtamistaitoja niin paljon kuin voi, mutta seurakuntakäsikirjan mukainen ohjeistus on pakko olla. Ev. hommissa pitää olla selkeä järjestys että se toimisi. Muuten syntyisi lahkolaisuutta ja liikaa luovuutta ev. asioissa joissa joskus itse kukin vajailla tiedoillaan halua päättää ja määrätä kaiken mm. oppikysymykset.
1 Kor 14:33.

- Olen kirjoittanut kahdessa osassa koska tuli liian pitkä, osa 2 heti.............

jarlau.. niin se vain on, että kun on väärille poluille hurahdettu niinkuin tässä pappeus asiassa, joka ei naisille kuulu, niin vaikea on siltä tieltä peruuntua.

Sama koskee niitä, jotka sunnuntain pitävät pyhänäpäivänä, ei sieltä niin vain haluta sunnuntaista luopua vaikka kuinka ymmärtäisivät, että oikea pyhäpäivä on sapatti.

Nöyrtyminen on monelle vaikeaa tunnustaa erehtyneensä.

Naisia on evankeliumin viroissa pätevinä jos he omaavat seuraavat ominaisuudet;

- Rakkaus, nöyryys, ilo, vastuu, , asiantuntemus, ahkeruus ja tunnollisuus.

Ylpeä johtaja ei saa olla. Silloin on koko homma pilalla.

Kuitenkin ihmissuhdeasiat voivat liittyä, ei ne seurakunnat niin aina ole jokaiselle mitään sellaisia paikkoja jossa aina ilo vallitsee.

En aikuisena miehenä valita, mutta on niin että monet jäävät ypöyksin seurakunnissaan, kirkkojen käytävillä ei ihmisten kanssa keskustelut suju, ja niin monet voivat jäädä vaille ja paitsi seurakunnan tarkoitusta uskovaisten yhteisönä. On monia ihmisiä jotka ovat jostakin syystä halveksittujakin, eivät saa koskaan hyväksyntää, -ovat hiukan originelleja muiden mielestä kuin edellinen sukupolvi. Ihmiset ovat ihmisiä joka paikassa.
Sitten pettymysten tullen ovet kääntyvät väärään suuntaan, kun srk ei anna ihmiselle mitä itse kukin tahtoo. Ei kukaan voi olla vastaamassa kenenkään ja kaikkien odotuksiin aina.

Ei pääse kotiutumaan ja kokemaan koskaan hengellistä kotia hengellisenä kotia jos kun ei mitään ystävyyssuhteita muodostu seurakuntalaisiin jollakin sitten.

Sapatti on vierasta kieltä ja asettaisin sen kiellettyjen saojen listalle samoin kuin sanan "adventismi"

Sapatti sanan tilalla käyttäisin "lepopäivä sanaa, ja ruotsin kielessä "vilodag" ja "adventismi" assosioi ihmisten mieleen lähinnä sairauden.
En ymmärrä miksi moisia sanahirviöitä voidaan käyttää kirjat ja kannet lukeneet ihmisetkin.
Adventismi sanalle on hiukan hankalaa löytää vastinetta, "adventus" lat. merkitsee Jeesuksen tuloa ja -odotusta.
"Adventtilainen" sanaa olen käyttänyt joskus tai jättänyt kokonaan pois sanan ja korvannut sen muulla tavalla ilmaista asiaa. MInä en ole käyttänyt "sapatti" enkä "adventismi" sanaa voi sanoa koskaan, koska olen aina ajatellut näin.
Tässä yhteydessä ei ole kyse viikonpäivistä.

Olen asiayhteydessä sanonut nk. Ellen G White on sanonut, omin silmin luin kirjoistaan että "Vuosisatoja on ollut vilpittömiä sunnuntain viettäjiä eivätkä he ole syyllistyneet minkäännäköiseen pedon merkkin."
Myös ettei aikaansa odottavilla profetioilla saa syyttää eikä tuomita.

Olen kaikki suomennetut EGW kirjat lukenut, joidenkin saaminen oli työlästä kun on esim. viimeinen painos otettu joskus 50 luvulla, mutta kaiken sain kasaan joka kirjan mitä suomessa on suomennettu ja painettu.

Kyllä minä olen kaiken mahdollisen lukenut, ja monien opit niin, mormonikirkon, luterilaisuuden ja jehovantodistajienkin opit olen kaikki elämäni varrella tutkinut. Kaikkein parhaiten adventtiopin.

Minä en ole niin tyhmä suinkaan kuin mitä moni ajattelee sen perusteella mitä olen sanonut aina että lepopäivän vietto viikonpäivän suhteen on omantunnon kysymys. Niin opettaa myös Adeventtikirkko.

Naispappeudessa on siis kyse koulutuksesta ja evankeliumin työstä, edes pappisviroista koska viimeinen pappisvirka pappisjärjestelmäsäs päättyi 2000 vuotta sitten.
Sen koommin ei ole pappeja nähty. Leeviläisten sukukirjat katosivat 70 jkr roomalaisten toimesta, eikä sen koommin ole pappien perään päästy.

yst. jari