25% poltettua valkoposliinijauhoa 40% sementtijauhoa 20% liitua

Guttenbergille tähän häirikköjen joukkoon:

Liidun mukanaoloa en tajua pintaseoksessasi. Se on kuitenkin lievästi suolaisessa ja happamassa vedessä liukeneva koostumus. Lisää mieluummin sen alkalimaasälvän (keramiikkasälpää saa pussitavarana) ja posliinijauhon osuutta ja nosta sementin määrä puoleen.
Sliippaus on nykyään helppo tehdä vesipaineisella kumilastalla, tai sienellä. Se pitää tehdä kerralla loppupaksuuteen. Älä tee montaa kerrosta. Se voisi olla paremmin vedenpitävä, mutta samalla jäänee taskuja pakkaselle. Harjoittele jossakin vähempiarvoisessa kohdassa. mm kajuutan katossa ja sitten vasta tekemään kylkiin ja vesirajan alle, kun kokemus kasvaa.
Sliippaus tehdään aina alhaalta ylöspäin. Sellainen 7-9 mm paksuus vesirajaan ja alas on jo riittävä. Kansi, kajuutta ja kyljen yläosiin paksuus on 5-6 mm. Oikein tehtynä siitä ei kosteus tai suoranainen vesi mene sisään.
Sliipattuun pintaan, jos kuitenkin haluat vesiviivat tai muut kuviot voi vetää pensselillä tai ruiskulla akryylimaaleja. Ei ne jatkuvaa jäissä ajoa kestä, mutta 4-6 vuotta aurinkoa, happosateita ja muuta luontomme ihanuutta muuttumatta.

Meinasin jo lopettaa tänne kirjoittamisen, kun sitä sontaa tuli perään. On pukari rauhoittunut ja viitsin jotakin huomioita kertoa.
Nyt on 36 tuntia kaksi puhallinta työntänyt 2000 W veneen sisällä ja tuuletusreikiä on paljon. Yhtään ei sisäpuoli tunnu kuivaneen.
Kyllä sitä painepesurin vettä ja taivaalta tullutta sateen kosteutta onkin imeytynyt betoniin. Ulkopuolella melkein valuu kosteus rosoisessa pinnassa!
Kiitos vaan noista sekoitussuhteista ja aineista. Teemme siis luultavimmin sellaisen 50% sementtiä, 25% sitä posliinijauhoa ja 25 % sitten sälpäjauhoa. Siitä tulee luultavasti hieman harmaan voittoinen veneen yleisväriksi. Ei sekään paisteella liian kuumaksi kai paista, mutta ei huhtikuussa ota paljon itseensä säteilylämpöäkään.
Nyt painin pohdiskelussa tuon sähkön kanssa. Pitääkö suunnitella sisään heti 230 V vaihtovirta -vai 24 V tasavirta järjestelmä. Olen jo luopunut 12 V tasavirrasta. Tuolla 230 V saisi kaikkea konetta ja laitetta toiminaan ja tarjolla olisi kohtuuhintaista tavaraa. Turvallisuuden kannalta 24 V olisi parempi (lapsia 4 kpl), mutta kaikki maksaa enemmän kahvinkeittimestä vesipumppuihin. Inventteri/maasähkölaite pitää kuitenkin hankkia ja akustoa ehkä 4x205 Ah.

On suurta viisautta, että aloitat kuivaamisen varovasti 2 kW teholla. Loppuviikosta, kun tullee kuivat pakkaset, niin hallinkin sisäkosteus putoa ja alkaa luonnollinen nopea kuivaus. Silloin voi olla tuollainen 6-9 kW jo paikallaan. Aivan kuivaksi sitä ei kannata pyrkiäkään tekemään. Pinnoitevaiheessa joudut suihkuttelemaan siihen sidontakosteutta.
Itse se betoni ei pane kosteudesta pahakseen. Se jopa tykkää siitä, että saa uutta väliainetta liottaa suolojaan ja hiilidioksidiaan pois. Se kovettuu silloin vain lisää. Kosteus on betonin huokosissa. Se pystyy menemään 0,003 mm raosta ja lämpötilavaihtelun avulla vielä pienemmästä sisään vaikka metalliin.

Miten muuten pinnoitat kölin? Ymmärsin, että se makaa nyt koko pituudeltaan trailerin keskipalkin päällä. Onko siellä sisällä, kuten tavallisesti jäähdytysputket? Tarkasta, ettei painosta siihen tule vaurioita.

Älä pyrikään kuivaamaan liian nopeasti! Lopullisen pinnan teon kanssa se pitää kuitenkin uudelleen kastella. Siinä pitää olla 30-40 vuorokautta aikaa ennen veteen laittoa. Siksi on parempi tehdä ne pinnat kuntoon tämän vuoden puolella, jos aika ja kyky vain antaa tilaa.

En ole varma puhutaanko kaoliinipulverista ja tuosta posliinijauheesta samassa pussissa? Kaoliini on savea, joka vaatii jotakin hieman kulmikkaampaa mukaansa puolet ja se 50 % sementtiä. Siitä pitää tehdä melkein lapiossa lilluvaa velliä. Toivottavasti teillä on vetenä Päijänteen vettä, eikä ruosteista kaivovettä. Lopullinen pintaväri on vaalean harmaa.