Missä vika?

Voisitko kertoa luonteestasi, niin voin auttaa.

On tuttua. Olemme olleet naimisissa 5 vuotta, mutta en edelleenkään tunne mieheni ystäväpiiriä. Miehen ystäväviä olen vakoillut facebookissta ja ihan tavallisia keski-ikäisiä ihmisiä näyttävät olevan.

Olemme molemmat uusia tulokkaita tässä kaupungissa, joten edes mitään exiä ei ole ystäväpiirissä kummittelemassa. Joskus nimittäin joku exä on niin tiiviisti vanhan ystäväpiirin mukana, ettei sinne voi viedä uutta puolisoa. Siskoni mies ei ota siskoani enää mukaansa, sillä siskoni saa kiukkukohtauksia nautittuaan alkoholia. Joten syitä on monia.

Myös mieheni veli "salailee" omaa vaimoaan, eli omalaatuisuus kulkee suvussa. Kerran kysyin mieheltäni miksi veli salailee vaimoaan... mieheni vastasi, että mitä vähemmän veljestä tiedetään, sitä vähemmän kateellisia ihmiset hänelle ovat. Outo vastaus, mutta vastaus kuitenkin.

Itse olen esitellyt mieheni koko suvulleni, kaikille ystävilleni ja työkavereille. Minusta se on itsestäänselvää, että mieheni tietää kenen kanssa olen tekemisissä. Olisin olettanut samaa, mutta täytyy kai tyytyä siihen, että osa tuttavapiiristämme on minulle pelkkiä haamuja.

Edellisissä suhteissani ei ollut mitään vastaavaa, molempien tuttavia tavattiin yhdessä ja erikseen, joten ongelman ydin on miehessäni. Myös sinun miehessäsi. Ei kukaan salaile edes kammottavaa pirttihirmuaan, eli jostain muusta pakkomielteestä on kyse.

Onpas tuttua! me ollaan oltu yhdessä 10v. enkä todellakaan tunne mieheni ystäviä, saati sukua.. ihan lähi perhettä lukuunottamatta.

jos joskus harvoin menimme jonnekin yhdessä, mies ei koskaan esittele minua.. Tuli hieman paska tunne, ja tunsin oloni täysin ulkopuoliseksi..ja tuli fiilis että on tuppautunut mukaan.

Ratkaisu oli minun kohdalla se, en lähde mukaan mihinkään jos ei erikseen pyydetä.. Menen vain omia menojani. Olen myös asian miehelle ilmoittanut.Hän ei ymmärrä tuota esittelyjuttua, mutta niin mun mielestä kuuluisi toimia, kun pariskuntana jonnekin mennään.. Kyllä minä ainakin olen esitellyt mieheni minun tutuille.

Olen kysynyt häpeääkö hän minua kun tuntuu ettei hän edes halua näyttäytyä yhdessä.

Vastaus aina sama "älä ole tyhmä, miten edes voit noin kuvitella"

Ehkä meilläkin vaikuttaa se että hänellä oli takan 20v.avioliitto ja ystävät tietysti sen aikaisia, mutta silti.. sukuahan tuon ei pitäisi koskea

Mies haluaa esiintyä kaveriporukassa sinkkuna ja pitää varalla mahdollisuuden flirttailla toisten naisten kanssa. Eihän voi olla niin vapaasti, jos vaimo on mukana. En suostuisi tuollaiseen käytäntöön, vaan menisin mukaan joka tapauksessa ja myös olisin siellä näkyvästi mieheni vaimona.

Jos miehesi ei ole koskaan tykännyt mennä kanssasi mihinkään, niin väistämättä herää kysymys.... Miksi olet sellaisen miehen valinnut? Asioista ja mieltymyksistä pitää keskustella ennen saman katon alle muuttamista, koska pelkkä kiima ja kumppanin ulkonäkö eivät ole välttämättä se juttu, joka suhdetta ylläpitää kovin kauan.

Erilailla sun kanssa ajattelevaa ja toimivaa puolisoa on turha yrittää muuksi muuttaa. Laitappa hanskat käteen ja nosta kissa pöydälle. Kysy, kerro omat näkökantasi ja tee keskustelun perusteella ratkaisusi. Ellei puoliso ole valmis edes keskustelemaan, niin tavallaan sekin on vastaus..