Kun ei Jumalasta niin jos viinistä vaikka

Kun ei täällä kirkkoa kiinnosta juuri Jumalasta tai muista keskeisistä asioista puhua, niin mitäs jos vaikka viinistä syntyisi keskustelua. Ehkä siihen saisi pappien kommentteja enemmän kuin jumalakeskusteluihin.

Ehtoollisviinistä siis on kysymys. Kirkkoviineinähän käytetään yleensä väkevöitettyjä viinejä, esim malagaa. Sehän on siis viiniä, johon on käymisvaiheessa lisätty tislattua alkoholia, jolloin käyminen keskeytyy ja osa rypäleen sokerista jää käymättä ja antamaan makeutta, ja tietysti myös alkoholipitoisuus tulee korkeammaksi kuin käymismenetelmällä. Tulos on siis makeampi ja väkevämpi viini, kuin puhdas käymisellä valmistettu rypäleviini.

Kysymys onkin, että miksi kirkkoviineinä käytetään tuollaisia viinejä? Eivät viinit tainneet Jeesuksen aikana Juudeassa ollenkaan tuollaisia olla, tisleellä väkevöitettyjä jälkiruokaviinejä? Viineistä on kuitenkin kirkkohallitus antanut tarkkoja ohjeita, että juuri tuollaisia niiden olla pitää. Mihinköhän tunnutuskirjaan tai muuhun korkeampaan ohjeeseen viinivalinnat perustuvat? Eivät kuitenkaan ilmeisesti mahdollisimman autenttisen alkuperäisen ehtoollisen jäljittelyyn?
391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Eipä tullut tähän(kään) minkäänlaista vastausta.

Olisi vaan ollut kiinnostavaa tietää, miten espanjalainen jälkiruokaviini on päätynyt virallisen kirkkoviinin asemaan ja sakramenttivälineeksi.

Äänestä
  • Kuule, ei täällä olla kaikkitietäviä. Yksin Jumala tietää kaiken.

    Äänestä

Sääli, että näistä tulee aina tällaisia häiriköinti-palstoja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


juutas. kirjoitti:

Kun ei täällä kirkkoa kiinnosta juuri Jumalasta tai muista keskeisistä asioista puhua, niin mitäs jos vaikka viinistä syntyisi keskustelua. Ehkä siihen saisi pappien kommentteja enemmän kuin jumalakeskusteluihin.

Ehtoollisviinistä siis on kysymys. Kirkkoviineinähän käytetään yleensä väkevöitettyjä viinejä, esim malagaa. Sehän on siis viiniä, johon on käymisvaiheessa lisätty tislattua alkoholia, jolloin käyminen keskeytyy ja osa rypäleen sokerista jää käymättä ja antamaan makeutta, ja tietysti myös alkoholipitoisuus tulee korkeammaksi kuin käymismenetelmällä. Tulos on siis makeampi ja väkevämpi viini, kuin puhdas käymisellä valmistettu rypäleviini.

Kysymys onkin, että miksi kirkkoviineinä käytetään tuollaisia viinejä? Eivät viinit tainneet Jeesuksen aikana Juudeassa ollenkaan tuollaisia olla, tisleellä väkevöitettyjä jälkiruokaviinejä? Viineistä on kuitenkin kirkkohallitus antanut tarkkoja ohjeita, että juuri tuollaisia niiden olla pitää. Mihinköhän tunnutuskirjaan tai muuhun korkeampaan ohjeeseen viinivalinnat perustuvat? Eivät kuitenkaan ilmeisesti mahdollisimman autenttisen alkuperäisen ehtoollisen jäljittelyyn?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu