Ateismin epärehellisyys

Raamattu todella koostuu muistiinpanoista aikanaan eläneiden ihmisten kokemuksista ja käsityksistä, eikä se ole pätevä antamaan oikeata kuvaa Universaalisesta Isästä, vaikka se niinkutsutuista pyhistä kirjoituksista onkin parhaiten säilyttänyt käsityksiä Hänestä. Mutta on olemassa ainutlaatuinen ja hyvin mielenkiintoinen kirja, joka ymmärrettävästi, laajasti ja kattavasti kertoo Jumaluudesta, universumien rakenteesta ja hallinnosta, ihmisen alkuperästä, kohtalosta ja päämäärästa jne. Kirja on Urantia-kirja, joka on luettavissa myös netissä

Päteviä eikä luotettavia todisteita Jumalasta ei todellakaan löydy mistään kirjoista eikä kirjoittelusta, ei raamatusta eikä allamainitusta urantia-kirjastakaan. Kaikilla niillä on vain se merkitys, että ne kertovat jokainen omasta (siis erilaisten ihmisten, olkoon ne sitten eläneet täällä tai 'henkitasoilta' kanavoituina) näkökulmastaan ja kukin omalla tietoisuuden tasollaan jumaluuden olemusta ja ihmisyyden/elämän tarkoitusta.
Jumaluus on henkistä...siis ei-materiaalista, joten sen todistaminen on mahdotonta toiselle täällä materian maailmassa. Sen voi vain itse itselleen selittää omien kokemustensa ja tietoisuutensa mukaisesti kuka mitenkin, jopa kieltää sen; siis USKOA siihen jommin kummin päin.
Ellei vielä pysty uskomaan jumaluuden olemassaoloon (omasta näkökannastani Jumala on kaikessa ja kaikkialla olevan Kaikkeuden Lähde), tarkoittaa se vain sitä, että on vielä paljon koettavaa ja opittavaa itsestä ja elämän tarkoituksesta. Se ei tarkoita, että olisi jotenkin huonompi tai alempiarvoisempi kuin joku 'henkinen' ihminen. Jotkut ovat vain vielä pienissä 'lapsen kengissä' ja jotkut numeroa suuremmissa henkisessä kehityksessään, mutta kaikki ovat joka tapauksessa 'kasvamassa' ja saapuvat "Kotiin" jossakin vaiheessa (tämän tai jossain tulevien elämiensä jälkeen).

Lisään vielä sen, että henkinen kehitys tarkoittaa oikeammin muistamista ja ymmärtämistä siitä, keitä me oikeastaan olemme ja miksi olemme täällä. Se on siis itsetuntemusta sanan laajimassa merkityksessä.

Niin tätä, kuin monia muitakin palstoja lukiessa näkee, kuinka 'pahaa jälkeä' ihmisten mieliin ovat aiheuttaneet ne alkuperältään primitiivisten ja ihmisperäisten kehitysuskontojen ja lahkojen erheelliset ja jopa häväisevät Jumalakäsitykset ja niistä juontuneet harhaopit ja syntikäsitykset, joiden perusteella käytiin monet sodat ja tuomittiin ja rangaistiin ihmisiä mitä erilaisemmilla tavoilla ja juljettiin vaittää, että Jumala vaati niin. Jumala ei ole puolueellinen, eikä sellainen, joka kiivastuksissaan vihaisena paiskoo ihmisiä maan tomuun. Sellaiset jumalat ovat primitiivisten uskontojen jumalia. Jumala ei vaadi ihmisiltä minkäänlaista muodollista palvontaa, eikä palvontamenoja. Ei tarvita eikä vaadita mitään mystisiä, maagisia tai psykologisia aivopesuja. Mutta sitä meiltä odotetaan, että pyrkisimme tulemaan Jumalan kaltaiseksi, kun me elämää eläessämme pyrimme tunnistamaan hyvän ja pahan ja oikean ja väärän ja sitten valitsemaan oikean ja hyvän sekä tunnistamaan Jumalan todelliseksi, rakastavaksi hengelliseksi Isäksemme ja kaikki ihmiset veljiksimme ja sisariksimme. Ja että kun me näin vilpittomästi teemme, me voimme varmistaa eloonjäämisemme ikuiseen elämään, joka oikeastaan alkaa sitten, kun meidät uudelleen personoidaan aineellisen ruumiimme kuoleman jälkeen tulevassa maailmassa. Nämä ovat niitä olennaisimpia asioita elämämme kannalta. Ihmisen ja Jumalan välinen suhde on kahden keskinen. Isä ja poika (tässä suhteessa kaikki ovat Jumalan poikia). Ja ihmisten välinen suhde on veljeys. Mm näissä asioissa vallitsevat erheelliset käsitykset Urantia-kirja oikaisee todellisuutta vastaaviksi sekä monen muun asian kohdalla ja avaa monia ennestään tuntemattomia näköaloja.