Vosiko joku ihminen valaista minua pedaalin käytön suhteen.. Eikös tämä liity jotenkin vahvistimen kanava hommeleihin ja yleinsäkkin säätöihin... Anteeksi tyhmyyteni...
Pedaaleitahan löytyy laidasta laitaa. Kanavanvaihto pedaali jos vahvistimessa on monta kanavaa. Distortion, overdrive ja fuzz säröttämään eli yliohjaamaan ääntä. Kaiku. Delay antaa viiveen. Chorus ja Flanger. Sitte expressio pedaalit jotka ovat esim. wah joka leikkaa matalia ja korkeita taajuuksia vuorotellen ja volumepedaali jolla voit säädellä äänen voimakkuutta. Löytyy vielä lisää, mutta pedaali on vain nimitys näille kaikille.
distortion ei yliohjaa, overdrive on sitä varten. distortion on sellainen transistorisärö, eli se ei ole "luonnollinen" toisin kuin overdrive joka perustuu vaan siihen että kitarasta tulevaa singnaalia voimistetaan jolloin se alkaa säröytymään.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on se että pedaali tarkoittaa kytkintä tai säädintä jota käytetään nimenomaan jalalla. Vaikutus ja tarkoitus käyvät ilmi aikaisemmista vastauksista.
Mikähän pedaali merkki olis kestävä , tarvisin semmosen säröltä akustisille vaihtavan pedaalin. Mulla on esp kitara ja rolandin 20 w vahvistin.
suositelkaa jotain ;)
Unohda "merkit" ja keskity vaan etsimään itsellesi hyvä pedaali. Jos nyt haluat jotain merkkiä niin esimerkiksi musafasu myy T-rex pedaaleita, jotka ovat vähän kalliimpia, mutta ilmeisen hyviä ja Bossia joka on perusedullinen perusvarma peruspedaali, jota on ihan turha ylenkatsoa.
Jos et hae jotakin äärimmäisyyttä soundiisi niin harkitse myös jotain perushyvää multsaria (esim. Boss ME50/70, Line6 HD-sarja, etc.) nekin on ihan kelpokamppeita, vaikkakin nättinokat tuppaavat niille vähän nyrpistelemään.
Säröpedaaleja on ihan hemmetisti erisorttisia ja valmistajat kutsuvat niitä millä nimellä sattuu. Ihan peruspedaalien lisäksi on myös nämä pedaalimalliset etuvahvistimet, joilla myös saapi jos minkämoista rosoa ja puhdastakin saundia ja voivat olla putkikamppeitakin. Ne on yleensä hyvä saundisia, mutta varsin kalliita (esim. Koch Pedaltone, H&K tubeman, etc.).
Ihan pedaaleista voisi suositella jotakin klassikkoa, vaikkapa Ibanez TS9 löytyypi varsin monen kovankin jätkän pedaalilaudasta (esim. Steve Ray Vaughan on käyttänyt tätä poljinta) ja ei se järjettömiä maksa alle sataanviiteenkymppiin se pitäisi löytyä ja muusikoiden netin torilla olen nähnyt noita myytävän rapiaan sataseen (paitsi tietysti ne alkuperäisiet hyväkuntoiset keräilykappaleet sieltä kaheksankytluvun alusta).
Mietit ihan ensin, että minkälaista säröä olet hakemassa (tubescreameria, fuzzia, overdriveä, yms.) ja sitten käyt vähään muusikoiden netin torilla katsomassa mitä on tarjolla. Aikalaillahan se laatu ja arvostus näkyy siinä hintalapussa.
Toinen juttu on jos meitaat kasat pedaalilaudan, niin on hyvä vähän miettiä sitä kokonaisuutta ja tehdä kompromisseja sen mukaan minkälaista emmettä meinaat yhteen sovittaa. Sanoisin, että perus säröpedaalien lisäksi kannattaa pedaalilautaan harkita myös ainakin kompressoti/sustaineri. Sitten muita polkusimia maun mukkaan eli whammy, wahwah, erilaiset modulaatio edektit (chorus, flanger, phaser, tremolo, autowah, etc.) viivelaitteet sen mukaan mitä arvelet tarvitsevasi ja minkälaista saundia meinaat rakentaa.
Kannattaa muistaa, että se perusrunko on se kitara ja vahvistin ja jos niissä on saundit terveitä, niin se on se keskeisin juttu. Polkimia ostamalla saat muunneltavuutta ja analogisuutta ja katu-uskottavuutta, mutta tulevat helposti aika kalliiksi joten mieti tarkkaan mitä haluat/tarvitset (polkimia on kyllä helppo myydä myös eteenpäin ja soittajapojilla nuo polkimet kiertää jonniin verran). Jos et oikein tiedä mitä tarvitset/haluat niin multsari on edullinen tapa hoitaa laaja paletti aika edullisesti. Multiefektin ostamalla saat, digitaalisuutta, edullisuutta, kompktiutta (mielestäni ei mikään huono vaihtoehto tämäkään). Multiefektilaitteella on lisäksi helppoa duunata erilaisia presettejä eli esiasetuksia yhden napin taakse jolloin välttyy hauskoilta pedaalilautatansseilta.
no tota
Pedaaleitahan löytyy laidasta laitaa. Kanavanvaihto pedaali jos vahvistimessa on monta kanavaa. Distortion, overdrive ja fuzz säröttämään eli yliohjaamaan ääntä. Kaiku. Delay antaa viiveen. Chorus ja Flanger. Sitte expressio pedaalit jotka ovat esim. wah joka leikkaa matalia ja korkeita taajuuksia vuorotellen ja volumepedaali jolla voit säädellä äänen voimakkuutta. Löytyy vielä lisää, mutta pedaali on vain nimitys näille kaikille.Kiitos!
Kiitos oikein paljon, aukasi asina hyvin. Nyt ei tartte mennä itseään häpäsemään kavereiden edessä...hei
distortion ei yliohjaa, overdrive on sitä varten. distortion on sellainen transistorisärö, eli se ei ole "luonnollinen" toisin kuin overdrive joka perustuu vaan siihen että kitarasta tulevaa singnaalia voimistetaan jolloin se alkaa säröytymään.Pedaali
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on se että pedaali tarkoittaa kytkintä tai säädintä jota käytetään nimenomaan jalalla. Vaikutus ja tarkoitus käyvät ilmi aikaisemmista vastauksista.suositelkaa jotain ;)
Jos et hae jotakin äärimmäisyyttä soundiisi niin harkitse myös jotain perushyvää multsaria (esim. Boss ME50/70, Line6 HD-sarja, etc.) nekin on ihan kelpokamppeita, vaikkakin nättinokat tuppaavat niille vähän nyrpistelemään.
Säröpedaaleja on ihan hemmetisti erisorttisia ja valmistajat kutsuvat niitä millä nimellä sattuu. Ihan peruspedaalien lisäksi on myös nämä pedaalimalliset etuvahvistimet, joilla myös saapi jos minkämoista rosoa ja puhdastakin saundia ja voivat olla putkikamppeitakin. Ne on yleensä hyvä saundisia, mutta varsin kalliita (esim. Koch Pedaltone, H&K tubeman, etc.).
Ihan pedaaleista voisi suositella jotakin klassikkoa, vaikkapa Ibanez TS9 löytyypi varsin monen kovankin jätkän pedaalilaudasta (esim. Steve Ray Vaughan on käyttänyt tätä poljinta) ja ei se järjettömiä maksa alle sataanviiteenkymppiin se pitäisi löytyä ja muusikoiden netin torilla olen nähnyt noita myytävän rapiaan sataseen (paitsi tietysti ne alkuperäisiet hyväkuntoiset keräilykappaleet sieltä kaheksankytluvun alusta).
Mietit ihan ensin, että minkälaista säröä olet hakemassa (tubescreameria, fuzzia, overdriveä, yms.) ja sitten käyt vähään muusikoiden netin torilla katsomassa mitä on tarjolla. Aikalaillahan se laatu ja arvostus näkyy siinä hintalapussa.
Toinen juttu on jos meitaat kasat pedaalilaudan, niin on hyvä vähän miettiä sitä kokonaisuutta ja tehdä kompromisseja sen mukaan minkälaista emmettä meinaat yhteen sovittaa. Sanoisin, että perus säröpedaalien lisäksi kannattaa pedaalilautaan harkita myös ainakin kompressoti/sustaineri. Sitten muita polkusimia maun mukkaan eli whammy, wahwah, erilaiset modulaatio edektit (chorus, flanger, phaser, tremolo, autowah, etc.) viivelaitteet sen mukaan mitä arvelet tarvitsevasi ja minkälaista saundia meinaat rakentaa.
Kannattaa muistaa, että se perusrunko on se kitara ja vahvistin ja jos niissä on saundit terveitä, niin se on se keskeisin juttu. Polkimia ostamalla saat muunneltavuutta ja analogisuutta ja katu-uskottavuutta, mutta tulevat helposti aika kalliiksi joten mieti tarkkaan mitä haluat/tarvitset (polkimia on kyllä helppo myydä myös eteenpäin ja soittajapojilla nuo polkimet kiertää jonniin verran). Jos et oikein tiedä mitä tarvitset/haluat niin multsari on edullinen tapa hoitaa laaja paletti aika edullisesti. Multiefektin ostamalla saat, digitaalisuutta, edullisuutta, kompktiutta (mielestäni ei mikään huono vaihtoehto tämäkään). Multiefektilaitteella on lisäksi helppoa duunata erilaisia presettejä eli esiasetuksia yhden napin taakse jolloin välttyy hauskoilta pedaalilautatansseilta.