Ohjastuntuma ja pohkeet

en tiiä (ja miten niin aloittelija ei ne mee laukkaa)!!

No sulla on hyvä ( ei liian kova ei liian pehmeä) tuntuma hevosen suuhun..jja sit laukasta ja yleensäkin pohkeiden käytöstä IKINÄ ei saa jäädä painamaan pohkeella jatkuvasti koska sitten hevonen turtuu pohkeelle eikä enää liiku pohkeesta.Ratsastuksenopettaja tietää parhaiten, kysy siltä (:

hyvä tuntuma meinaa sitä, että ohjat ei oo löysällä ja tunnet että ohjien toinen pää on kiinni hevosen kuolaimissa.
hevosta ei saa tökätä/potkasta, mutta voit hellästi puristaa kylkiä riippuen toki hevosesta, mutta ei saa jäädä puristamaan!

ohjastuntumalla tarkoitetaan sitä, että tunnet hevosen suun herkesti käsissäs ja saat liikutettua kuoltainta kevyellä sormien liikuttamisella. ohjien täytyy olla myös suorat, ettei roiku kumpikaan ja niis on semmonen ns. kevyt jännitys. mutta vetää ei saa.
Ja joo, ei saa puristaa pohjetta > niinku yllä mainittiin nii turtuu sitten ja on se muutenki ärsytävää sille hevoselle. Jos ei lähde nii sitte kerran napakammin kylkeen jna :)

Ohjastuntuma tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että sinä tunnet hevosen pään liikkeet ohjan kautta ja vastaavasti hevonen tuntee sinun käsien liikkeet kuolaimen kautta hammaslomassaan. Hyvä ohjastuma on mahdollisimman kevyt eli ohja on vain juuri ja juuri tiukalla, kuitenkin tuntuman on oltava jatkuvasti yhtä vahva eli sinun käden on myödättävä hevosen pään liikettä. Jos myötäämisesi ei toimi niin ohja käy välillä löysänä ja sitten taas nyppää hevosta suusta ikävästi kiristyessään. Mitään nyrkkisääntöä tai yksiselitteistä tarkistuskikkaa ohjastuntumalle ei ole. Itse voi lähinnä tarkkailla, ettei ohja käy välillä löysällä ja toisaalta ettet kannattele hevosen päätä pitämällä liian vahvaa ohjastuntumaa.

Pohje pidetään normaalisti (eli silloin kun ei anneta mitään apua) hyvin kevyesti hevosen kylkeä vasten painettuna. Apua annettaessa pohjetta puristetaan napakammin hevosen kylkeä vasten. Jos tämä apu ei toimi, niin sitten käytetään reilusti kovempaa apua (eli potkaistaan tai mieluummin annetaan uusi kevyt apu pohkeella ja tehostetaan sitä raipalla). Eli ensin pyydetään nätisti ja sitten huomautetaan kovasti, että siihen kevyeen apuun pitää reagoida. Sitten taas seuraavalla kerralla nätti apu ensin ja jos ei toimi niin sitten rangaistaan. Misään tapauksessa ei käytetä kovia apuja jatkuvasti (eli hevoselle annetaan aina mahdollisuus totella kevyttä apua ja pysyä herkkänä) tai puristeta jatkuvasti (jolloin hevonen turtuu).

Jos hevonen tottelee ensin ja sitten taas vauhti hiipuu niin toistetaan ensin herkkä apu ja sitten taas kovaa. Eli esim. jos haluat siirtyä käynnistä raviin ja jatkaa sitten reipasta ravia ja hevonen siirtyy hyvin raviin, mutta vauhti sitten hiipuu, niin siirtymisen jälkeen palautat pohkeen kevyeksi ja sitten käytät sitä uudelleen, kun hevonen meinaa hidastaa ja taas palautat pohkeen jne. eli säädät vauhtia koko ajan tarpeen mukaan, sen sijaan että puristaisit pohjetta jatkuvasti kovemmin ja kovemmin