Yle:n tiedotus ollut surkeaa mutu-tietoa

Yle on käsitellyt sähkönsaannin katkeamista tiedottamalla sähkökatkoksista uutisissa sekä haastattelemalla mutu-asiantuntijoita esim. ykkösen aamu-tv:ssa.
Asiantuntijoina haastateltiin ministeri Häkämiestä, joka kertasi lehdistössä antamiaan lausuntoja: jotain tarttis tehdä, mutta ei mitään hätää, ehkä korvauksia pitäisi korottaa.

Energiateollisuuden johtajaa haastateltiin aamu-tv:ssa ja hän totesi, että ei koroteta, ei koroteta. Kaikki on tehty, mitä on voitu. Kun verkon kunnostukseen tarvittavat rahat menevät nyt vahingonkorvauksiin, jos niitä vielä korotetaankin, niin sitten ei ainakaan sähköverkon kunnotukseen jää rahaa.

Fortumin vuosikertomuksen (v. 2010) mukaan ehdotus voittovarojen käytöksi:
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 4.191.864.236,08 €.
Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Niinpä hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Fortum Oyj jakaa vuodelta 2010 rahaosinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli yhteensä 888.367.045 €.

Ministeri Häkämies esitti aamu-tv:sa, että Fortum käyttäisi 100 miljoonaa euroa maakaapelointiin. Miten tuo sata miljoonaa tuntuu Fortumin maakaapeloinnin määrään ja Fortumin voittoihin suhteutettuna kovin, kovin, kovin pieneltä summalta.

Toivottavasti yle jakaisi perusteellisempaa ja oikeaa tietoa Suomessa harjoitetusta energiapolitiikasta myös kuluttajien kannalta - ei pelkästään energiayhtiöiden ja energiateollisuudesta näkökulmasta.

Eduskunnassa on tehty välikysymyksiä toteutetusta energiapolitiikasta. On käsitelty muun muassa Purasjoen mietintöä, miten sähkön saanti Suomessa turvattaisiin. Purasjoen mietinnössä oli konkreettisia ehdotuksia, jotta sähkön saanti turvattaisin jotta Tapanin myrskyn kaltaiset sähkökatkokset eivät olisi olleet mahdollisia.

Vattenfall on omistanut Suomen toiseksi suurimman sähkönsiirtoverkon ja on myynyt Suomen sähkönjakelu- ja lämmöntuotantoyksikkönsä sijoitusyhtiö LNI Acquisitionille puolestatoista miljardista eurosta (1,5 miljardista).

Vattenfallin sähkönjakeluun Suomessa kuuluu sata kuntaa ja kaupunkia. Verkon pituus on yli 60.000 kilometriä ja asiakkaita on 40.000. Vattenfall jatkaa Suomessa sähkön myyntiä ja vesivoiman tuottamista.
Ydinsähkön myynti on kannattavaa ja vesivoiman tuottamista tulee tuotantotuet.

Vattenfallissa tiedetään, että Suomessa on myrskyjä, että Suomen jakeluverkko on vanhanaikainen ja sisältää paljon ilmajohtoja, jotka tulisi siirtää maan alle, joten odotettavissa olevat 30 %:n voitot sähkön siirrosta vähenevät, joten Vattenfall myi Suomen verkon monikansalliselle sijoitusyhtiölle.

Sijoitusyhtiön ainoa tarkoitus ja päämäärä on tuottaa mahdollisimman suuret voitot sijoitetulle pääomalle, joten on odotettavissa, että LNI Acquisition ei Vattenfallin suomalaista sähköverkkoa maan alle siirrä.

Vattenfallin sähkönsiirto (joka on myyty ulkomaisille sijoittajille) tuli kalliiksi suomalaisille kuluttajille ennen myymistä, kun voittoja piti kasvattaa, jotta LNI Acquistion maksaisi mahdollisiman kovan hinnan Suomen toiseksi suurimmasta sähköverkosta.

Niinpä Vattenfall moninkertaisti sekä toimitusmaksut, perusmaksut ja siirtomaksut ennen verkon myyntiä.

Suomessa sähkön myynti ja sähkön siirto on annettu ahneiden pörssiyhtiöiden haltuun ja sen seurauksena sähkön verollinen kokonaishinta on noussut Energiamarkkinaviraston mukaan 1.1.1992 lähtien 1.12.2011 asti:
- K1 kerrostalohuoneistossa, ei kiuasta, 8,21 --- 17,75 (snt/kWh)
korotus 9,54 snt/kWh
- K2 pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, 7,08 --- 15,42, korotus 8,34
- L1 pientaloissa, huonekohtainen sähkölämmitys 5,37 --- 12,78, korotus 7,41
- L2 pientaloissa osittain varaava sähkölämmitys 4,49 --- 11,99, korotus 7,50
- M1 maatilataloudessa, ei sähkölämmitystä 6,96 ---14,66, korotus 7,70
- M2 maatilataloudessa, huonekohtainen sähkölämm., karjatalous 5,68 --- 12,71, korotus 7,03 (snt/kWH)

Teollisuuden sähkö on siirretty sähköluokkaan II. Lisäksi teollisuus ja maatilayrittäjät saavat erilaisia verotukia energiasta arviolta noin 300-400 miljoonaa euroa. Kun valtio Fortumin osa-omistajana saa osinkotuottoja Fortumilta, se häviää osinkotuotot yritysten ja maatalousyrittäjien verotukina (sähköveroluokka II).

Jos Suomen valtio omistaisi energiantuotannon ja jakelun (kuten Ruotsin valtio omistaa Vattenfallin) niin Fortumin saamat miljardivoitot voitaisiin käyttää
- sähköverkon korjaukseen ja ilmajohtojen siirtoon maan alle, jolloin verkko toimisi myös myrskyjen aikana ja jälkeen
- sähkön hinnan ja sähkön siirron kohtuullistamiseen - vuosittaiset Fortumin jakamat miljardiosingot käytettäisiin kuluttajien ja yhteiskunnan hyväksi ja siten kuluttajat, maatalous ja teollisuus saisivat varmasti ja edullista energiaa ilman verotukia....

Nyt emme tiedä, haluaako LNI Acquisition kunnostaa sähköverkkoa vai jakaako kuluttajilta laskuttamansa siirron hinnan kokonaan ulkomaisille sijoittajille (90 % ulkomaisten sijoittajien omistama) osinkoina.