Tarkoitus olisi aloittaa hiihtoharrastus, joka toimisi sopivana aerobisena harjoitteena kuntosalin ohella. Pari kertaa viikossa jos kävisi lykkimässä, kunhan vain säät sallivat ja lähipururadallekin saataisiin latu aikaiseksi.
Haluan hyvät sukset, joiden ei kuitenkaan pidä olla kilpatasoa. Halvinta paria en myöskään halua. Ja voideltavat myös, ei pitopohjasuksia. Tällä hetkellä harkinnassa ovat Fischerin CSR Classicit, mutta sopivan jäykkyistä suksiparia ei ole vielä tullut vastaan. Muita vaihtoehtoja ovat esim. Atomicin Race / Team Classic. Erityisesti haluaisin tietää lisää noista Ficherin kapuloista, kun Fischerin nettisivuilla ei ole edes mitään mainintaa kyseisistä suksista, vain kilpasukset on lueteltu. Onko millainen suksi verratuna noihin Atomiceicin? Mitä eroa muuten on Fischerin CR Classicilla (jota myydään Stadiumilla) verrattuna tuohon CSR Classiciin? Sitten on vielä CRS Classic Vasa. Fischerilla on ihan liikaa noita lyhenteitä. Vähemmästäkin menee sekaisin.
Olen jutellut myyjien kanssa näistä suksista, mutta haluaisin kuulla myös harrastajatason kommentteja.
Pertsan suksista
23 Vastausta 2 337 Lukukertaa
CR on melko samanlainen kuin CSR mutta ehkä vähän painavampi rakenteensa puolesta.
CRS on enemmän kilpasuksimainen,Wasa on vain logo suksessa ei muuta.
Atomic Race on ehkä niitä heikoimpia mallejaan mitä on koskaan tehty,joten ei välttämättä kannata puuttua.
Salomonilla on myös edullista ja hyvää kuntoilijan suksea jota kannattaa harkita.
Yllä olevasta selviää kauden 2011-12 Classic-sukset. Viime kaudella ja edellisillä oli muitakin. CSR on tosiaan paljon painavampi kuin varsinaiset kilpasukset, mutta tuskin sillä on kuntoilijalle merkitystä. Myös pohja on hitaampi ja halvempi. Halvemmassa suksessa on kilpasuksia vähemmän ominaisuuksia.
Kannattaa kysellä edelliskausien kilpasuksia, koska myös niistä saattaa löytyä sopiva pari edullisesti. Sähköpostilla onnistuu hyvin: Häijää, Forte Sport, Kalle Sport jne.
Tuo Atomicin Team Classic on oikein hyvä valinta, mutta jäykkyys täytyy tietysti olla oikea. Mieluummin hieman liian löysä kuin jäykkä, niin pidon saa pelittämään.
Fischerin CSR on myös tuttu aiemmilta vuosilta enkä voi moittia niitäkään. Oma parini kävi vain liian löysäksi, kun tuota elopainoa tahtoo kertyä sulan maan aikana. Talven aikana laihdun useita kiloja, kun teen pitkähköjä lenkkejä. CSR:ät lienevät Venäjällä uusiokäytössä!
Itsellä on Atomic World Cupit viimekauden vai olikohan peräti sitä edellisen kauden pari ja on ollut todella helppo hiihtoiset ja pitävät sukset.
Tietysti joku CRS Classic Vasa voisi vielä tulla kysymykseen, mutta ehkä kuitenkin tuo CSR olisi jo tarpeeksi laadukas valinta. Salomonin sukset ovat jääneet jotenkin vähemmälle huomiolle, johtuen ehkä siitä että eivät oikein miellytä silmää. Joku Equipe 8 voisi toki sopia hyvin ominaisuuksiensa puolesta.
Mitä mieltä muuten olette NIS -siteistä pertsan suksissa?
Pertsan hiihto on helppoa. Jos et jaksa mennä, joko puutteellisen tekniikan, huonon kunnon tai vaativan maaston takia, menet sitten hiljaa. Luistelusuksilla ei onnistu ihan hiljaa meno. Aina pitäisi liu'uttaa.
Minulle tulee talvessa kilometrejä tuhannen molemmin puolin. Tänä talvena taitaa jäädä alle, kun ei ole vielä metriäkään hiihdettynä. Ja flunssa on päällä, joten ei ala kilometrit juosta vielä nytkään, vaikka lunta jo on. Kesäsin pyöräilen noin 2000-3000 kilometriä. Lisäksi hoidan ok-taloa, hankin mm. polttopuut (saunaan ja takkaan) itse tekemällä. Pidän itseäni hyväkuntoisena. Lisäksi olen kahteenkin eri otteeseen ollut oikein luisteluhiihdon tekniikkakurssilla, mutta ei se suju. Tasainen, lievä ala- tai ylämäki ovat helppoja. Mutta ne jyrkemmät ja pitemmät nousut tappavat innon koko luisteluun.
Laduilla näkee säälittäviä luistelemalla tuhraajia. Pertsan puolella näkyy paljon vähemmän huonolla tekniikalla menijöitä.
- Wasberg (wassu), tällä hiihdetään pääosin. Liike on symmetrinen ja muistuttaa hieman perinteisen tasatyöntöä.
- Mogren, hyvä tyyli nopeisiin loiviin alamäkiin. Muistuttaa sauvoitta luistelua.
http://www.youtube.com/watch?v=eJmVh4w1j9c
- Kuokka on tarkoitettu jyrkempiin ylämäkiin mutta valitettavan usein näkee hiihtäjien käyttävän pelkästään tätä tyyliä. Tämä tappaa hiihtoinnostuksen ja aiheuttaa jopa fyysisiä ongelmia koska liike on epäsymmetrinen ja kiertyvä.
http://www.youtube.com/watch?v=U6muqKdzn7k&feature=related
Mutta nämähän ovat makuasioita ja uudemmat Salomonit ovat minulle vieraita siteitä, joten niistä en osaa sanoa mitään!
Itse hiihdin viimeksi pertsaa ala-asteella ja nyt muutamia vuosia sitten aloitin hiihdon luistelu -tyylillä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Tekniikka tietysti vielä hakee, mutta ei se hiihtonautinto edellytä täydellistä tekniikkaa. Jo 100-300km jälkeen homma alkaa varmasti jo sujua niin, että pystyt jo hiihtämään pitkiäkin lenkkejä.
Atomicin team malliset sukset kannattaa jättää hyllylle. Atomiciltä on viimeksi tullut hyviä suksia vuonna 2007. Fischerillä et varmasti voi mennä kovin metsään, kunhan valitset vähintään keskitason sukset. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että hinnan noustessa suksen pohjan materiaali parantuu ja suksen paino kevenee.
Ja miksi ei voisi ostaa kilpasuksia, tämä on juttu mitä en ole ikinä tajunnut. Jos rahaa ei oteta huomioon, niin miksi ihmeessä aloittelija ei voisi ostaa kilpasuksia. Kysehän on vain siitä, että valitaan jäykkyydeltään (ym. ominsisuuksiltaa) oikeanlainen suksi. Ei se kisasuksi ole sen vaikeampi hiihtää kuin muutkaan jos vain speksit on kunnossa. Kokemusta tästäkin itselläni: ekat luikkarit oli Fischerin carbonlite skateholet ja nykyään en hiihtäisi muilla kuin kilpasuksilla, ottaen huomioon, että kilpasuksi ei ole aina ainoastaan se malliston kallein (en ole rikas). Kunnon sukset hyvin huollettuna kestävät monta vuotta, jolloin pieni alkupanostus ei haittaa. Helvimmat sukset löystyvät jne. paljon nopeammin ja uusia pareja saa olla ostamassa tiuhempaan. Tässä pitää tietysti ottaa oma paino huomioon, jos painoa on paljon ja yrittää laihduttaa, niin osta halvemmat, sillä painon pudotessa joutuu taas päivittämään suksia löysempää ja silloin kilpasuksiin heitetty raha menee hukkaan (nyt siis puhutaan useammista kiloista). Kilpasuksen hyvä puoli on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Monet liikkeet (häijäät sun muut) ottavat niitä jopa vaihdossa, halvat taas jäävät omiin nurkkiin pyörimään.
Sidetyypeistä varmaan voisin sanoa, että sillä ei ole väliä. Valitse jalkaan hyvinsopiva mono ja valitse sitten monon mukaan side. NNN tyypille on enemmän vaihtoehtoja (Fischer, Atomic, Madshus, Alpina yms.) ja SNS tyypille käytännössä vain Salomon.
Atomicin Team classicit ovat oivat sukset tavallisella harrastajalle. Ja sopivat pienempäänkin budjettiin. Ymmärrän kyllä, että luisteluhiihto tämän kauden mallia olevilla kilpasuksilla on paljon trendikkäämpää, varsinkin kun on muotiväreissä olevat trikoot päällä. Mutta jos haluaa nauttia hiihdosta ja asuksi kelpaa viisi vuotta vanha, mutta hyvin kuosinsa pitävä laadukas hiihtoasu, niin silloin perinteiset hiihto harrastajatason välineillä on paras vaihtoehto.
Mitä muuten tarkoittaa, että Atomicilta on tullut viimeksi hyviä suksia joskus. Miten ne ovat huonontuneet sen jälkeen. Minulla on syksyllä 2009 ostetut Atomicit ja hyvin niillä on päässyt hiihtämään reilut 2000 km. Alamäissä useat hiihtelijät tulevat selkä edellä vastaan ja ylämäessä on seinäpito. Sukset pysyvät urassaan ilman ohjaamista. Minkälainen on hyvä suksi tuohon verrattuna. Minulla on painoa 90+, mutta sukset ovat vielä samanjäykkyiset kuin ostatessa.
Kuka ostaa suksia mielessään jälleenmyyntiarvo? Ei ole inkkarit kanootissa, kun ei ole kanoottiakaan.
Ja tämä on nimenomaan harrastajatason kommentti.
Se, että olet löytänyt Atomicin mallistosta itsellesi huippuparin, on hienoa, onneksi olkoon vaan, mutta meneppä tuonne kokeilemaan ihan lapputestillä Atomickin Team -pareja, niin huomaat ihmeellisiä asioita verraten esim Fisherin RCS mallistoon. Onko sillä valiä, onko sukset tasapainossa parin sisällä? No tietysti on, mutta jos ei pistä painoarvoa tälle, niin ei voi mitään.
Ja ei se kilpasuksi ole mikään linkkuveitsi, missä olisi niitä pieniä ominaisuuksia niin paljon, että vaan ammattilaiset arvostaa. Tasapainoinen, kevyt ja profiililtaan oikea suksi on mielyttävämpi hiihtää kuin suksi joka on vain suunnilleen sopiva. Mutta kukin tyylillään, ei tarvitse kenenkään vetää herneitä nenään.
Ja mitä jälleenmyyntiarvoon tulee, niin eipä tuo minun pääpointtini ollut. Mutta onhan se niin, että voihan tuo olla yksi pointti lisää siihen, miksi valitsee kilpasuksen.
Miten tämä nyt tuntuu menevän näin, että luistelu on voitelun kaltainen peikko. Kauheasti pelotellaan vaikeudesta yms.. Ei tajua, mutta toisaalta eipä täällä sitä kanoottia ollut :D
Ps. Vaihdoin juuri kesällä Skillin akkuporakoneen Makitan 18V koneeseen, ja olipas huomattavasti helpompi tehdä takapihalle terassi. Ja ei, en ole ammatiltani rakennusmies.
Kauan sivakoinut aktiivihiihtäjä ei varmasti halua ostaa huonompia suksia, mikäli on joskus hiihtänyt kilpasuksilla. Kai aloittelijakin voi periaatteessa hommata kilpasukset, mutta itse en koe sitä tarpeelliseksi. Joudun joka tapauksessa ostamaan sukset, siteet, monot ja sauvat, sekä voiteet kaikki kerralla, joten äkkiä ainakin meikäläisen budjetti ylittyisi, vaikka saisinkin kilpasukset alennuksella.
Perinteinen on siis tyylini ja vauhtini ei todellakaan ole mitään kilpamenijän kiitoa. Ihan hyvää aktiivikuntoilijan vauhtia kuitenkin hiihtelen ja kilometrejä kertyy tavallisesti toistatuhatta talvessa, joten sukseni ovat aika kovassa käytössä.
Alpinan ja Fischerin monot olen todennut hyviksi omille leveille (hieman latta) jaloilleni. Käytän kilpamonoja, vaikka kuten kerroin, mikään kilpahiihtäjä en olekaan.
Keli oli liukas, vaikka toisaalta sukset olivat hieman "herkät" eli pientä lipsumista oli jyrkimmissä kohdissa. Voitelin sukseni aika "laiskalla" tavalla eli Vauhdin pikapitoa ja Tokon pikaluistoa. Vanhoja voiteita en aina jaksa poistaa pohjista, mutta eipä tuo haittaa. Rivitaloasunnossa en ala sulattelemaan parafiineja luistoalueille.
Toivon, että olet tyytyväinen suksivalintaasi. Liikkuminen suksilla talvipukuisessa, hiljaisessa metsässä on minulle aina elämys kelistä riippumatta.