Hukassa

Ensinnäkin, vaikka et olisi 30 ikävuoteen mennessä "tehnyt mitään" tai saavuttanut ammattia, niin sinulla on edelleen elämää edessä roimasti. Tai jos olet vaikka silloin aloittamassa töitä, sinulla on vielä tämän hetken tilanteen mukaan yli 30 vuotta aikaa työskennellä ennen eläkeikää. Kaiken lisäksi tämä rajahan nousee varmasti.

Lukupäätä. Uskon sinulta löytyvän lukupäätä lukion opintoihin, mutta enemmänkin sanoisin ongelman olevan motivaatiossa. Jos ei ole motivaatiota, ei myöskään opi mitään. Mistä se motivaatio sitten tulee niin monilla on varmasti kiinnostusta ihan lukion aineisiin tai haluavat kehittää kielitaitoa ym. Mutta yksi hyvä motivaation lähde on myös tulevaisuus. Mitä todella haluat tulevaisuudessa tehdä, koska ei se lukio valmista mihinkään? Jos taas haluat yliopistoon tai ammattikorkeaan suosittelen lukion käymistä.
Tosin joihinkin hommiin ei tarvita koulutusta ollenkaan.

Vaikka puolitoista vuotta on todella lyhyt aika ja aikaa on miettiä mitä tekee niin yhtenä hyvänä vinkkinä pitäisi ammatinvalintapsykologien testejä työvoimatoimistossa. Ne ovat erilaisia testejä kuin tekisit esim. avo.fi -sivujen kautta. Mutta ne eivät kerro sinulle valmiiksi mitä alaa lähdet tekemään. Vaan ne antaa hyvää osviittaa suuntautumisestasi. Eikä tällaista kannata epäröidä nimittäin kuulemma hyvin yleinen vastaanotolle tulija kertoo kysyttäessä mitä olisi mielessä: " en tiiä."

Toiseksi näiden testien lisäksi suosittelisin ihan laajakatseista näkökulmaa. Kuten kerroin jo ettei kaikkiin hommiin tarvitse koulutusta. Sen kuin hakee hommiin vain. Eli maailma ei ole vain peruskoulu-lukio-ammattitutkinto -teemaa. Kannattaa siis esimerkiksi ajatella reissaamista, perspektiivien hankitaa erilaisista ympyröistä.

Juomisesta en olisi niin huolissani vielä. Jos se pullo pitää kaivaa usein ja se häiritsee normaalia elämää ja kanssakäymistä suosittelen rajoittamista. Joka tapauksessa pitkäaikainen alkoholin käyttö johtaa sairauksiin ennen pitkää. Mutta kaikkein tärkein on ettei käytä huumeita. Se tarkoittaa yleensä samantien elämän tuhoamista.

En mä joo huumeita... Mut tässä kun ei ole käyny missään oikeen niin on tullu juotua aika paljon siis ainakin kun vertaa aikaan jollon viel kävin lukiota ja amista. Ei mul ihan oikeesti oo lukupäätä enkä oikeen ole hyvä keskittymään, siis ei ole mitään adhd:ta tms havaittu mut tiedän sen kokemuksesta. Peruskoulussakin numerot oli mitä oli, kävin siellä vaan hengailemassa ja lintsasinkin no joo aika silleen paljon varsinkin ysillä. Pääsin kuitenkin lukioon koska tällä paikkakunnalla se raja oli tosi alhanen. Aika moni lopetti sen kesken kun ne oli tullu sinne kuten minäkin vaikkei olis pitänyt. Toiset vaan ei ole lukija-tyyppiä... hengailtiin lukiossa aikamme ja sit vähitellen mä ja pari kaveria lopetettiin. Täl hetkel niistä kavereista ei ole tietoa et mis ne on ei olla oltu yhteydess'ä.

Jotenkin vaan... niin oon sillai ajautunu tähän tilanteeseen.

Kiitos tosi paljon sulle, viestisi oli kannustava. Tulevaisuuteen on vaan vaikea katsoa kun kaikki on niin epävarmaa ja suunta on hukassa. Ja pelkään taas valitsevani väärin, se on niin raskasta sit muuttaa sitä päätöstä (esim. lopettaa lukio/amis TAAS.)

Mul on aika sama tilanne. Hain syksyl lä pariin paikkaan mut en päässyt, mikä masensi vaan entistä enemmän. Pitäis vaan aina jaksaa tsempata niin kauheesti, mut entä jos ei jaksa...

Ei kannata todellakaan jäädä yksin tollaseen tilanteeseen!! Nyt otat yhteyttä vaikka nuorisotyöntekijöihin. Mitä siinä voisit hävitä? Pahimmassa tapauksessa siitä ei ole hyötyä, mutta ei kai haittaakaan.

Ensisijaisesti äidin tai isän pitäisi näissä asioissa neuvoa ja opastaa ja ennen kaikkea patistaa ja laittaa se mukula jonnekin. Nykyisin tämäkin on ulkoistettu ja nämä mukulat kyselevät sitten täällä, että mitä mä teen. Tosin on tämäkin tyhjää parempi.

Ehkä vanhempien patistelu ei tehoa? Vanhempia ei aina kuunnella yhtä herkällä korvalla kuin ulkopuolisia... Itsellä oli ainakin aikanaan kauhea kapina menossa, sinne en AINAKAAN mennyt mihin vanhemmat olis mun halunnu menevän. Kakaramaista, joo, mutta sellasta se oli.