Sanokaapa mikä on kinokokoisen diafilmin teoreettinen pikselimäärä? Pienistä rakeistahan se diakuvakin lopulta muodostuu ja sen perusteella voi olla jotenkin vertaavinaan digikennon ja filmin tarkkuutta.
Diafilmin erottelukyky pikseleinä?
pasvalot
162263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Tavallisen filmin raekoko on 2 mikronia..."
http://www.digicamera.net/dnews99/dnews_1299.htm
googlella löytää
tuolla juttua aiheesta - tai aiheeseen liittyvää:
http://cool.conservation-us.org/coolaic/sg/emg/library/pdf/vitale/2007-04-vitale-filmgrain_resolution.pdf
itse laskin nopeaan, että 2 mikronin rakeilla päästään 216 Mpix resoluutioon
"Piirtokyky ilmoitetaan linjoina senttimetrille/tuumalle/millille. Muovipohjainen filmi piirtää noin 100 viivaa millille." ja
"Järjestelmäkameran optiikan piirtokyky vaihtelee 50... 80 viivaa/mm."
http://www.raol.roiakk.fi/kuvaus/digikuva.htm
100 viivaa/mm antaisi resoluutioksi (3600x2400) 8,64Mp, mutta kun "viiva" oikeasti tatkoittaakin viivaparia, niin resoluutioksi tulee (7200x4800) 34,6 Mp.
Vastaavasti optiikan piirtokyky 50-80 viivaa/mm antaisi resoluutioksi 8,64 - 22,1 Mp.
"niin resoluutioksi tulee (7200x4800) 34,6 Mp."
josta tuli mieleeni, että aletaan olla jo aika lähellä ihmissilmän erottelukykyä:
"Sweeneyn mukaan perusvaatimus on täyttää ihmissilmää vastaava 30 megapikselin kuva noin 70 FPS:n ruudunpäivitysnopeudella, jossa 30 megapikseliä vastaisi 16:9-kuvasuhteella 7300x4100-resoluutiota."
http://muropaketti.com/fotorealistiseen-pelaamiseen-on-viela-pitka-matka
Mitäs järkeä tuossa on kun PC- ynnä muut pelit on aina persiistä joka tapauksessa?
Ja tuollaisia resoluutioita ei mihinkään Tetrikseen tietenkään tarvita... :-D
josta taas päästään siihen, että nykyinen FullHD 1920 x 1080 ei vielä riitä antamaan silmän vaatimaa kuvaa - tarvitaan vielä paremman piirron televisiot olohuoneisiin, kunnes silmä on tyytyväinen:
"ensi vuoden tammikuussa on määrä julkaista H.265-standardi, joka tukee entistä suurempia resoluutioita."
http://muropaketti.com/h265-tuo-mukanaan-7680x4320-resoluution
Aivan riittävät resoluutiot on nykyään jo. Lopettakaa jonninjoutava kehitys.
"Kinofilmin (36×24 mm) tarkkuus on noin 4000 ppi. Kinofilmi tulisi skannata 8000 ppi tarkkuudella (skannerin optinen resoluutio), jotta filmiltä saataisiin tallennettua kaikki yksityiskohdat." http://fi.wikipedia.org/wiki/Resoluutio_(kuvatekniikka)
Tarkkuus 4000 ppi antaisi resoluutioksi 21,4 Mp. Käytännössä tuo ei ole mahdollista, koska objektiivien piirtokyky on selvästi huonompi.
Jokainen työvaihe (kuvaus filmille, skannaus tai vedostaminen suurennuskojeella)vähintään puolittaa resoluution. Kamera-lehdessä vertailtiin jokin aika sitten käytännön kuvaesimerkein Hasselbladin 6x6-kameran ja Canon 5 D II-kameran kuvanlaatua. Hasselissa käytettiin Reala 100-värinegatiivifilmiä ja objektiivina 80mm normaaliobjektiivia. Canonissa käytettiin 28-135 Zoomia. Tulos lyhäisyydessään oli: digikamera oli yli voimainen. Artikkelissa todettiin, että käytännössä Hasselin resoluutio oli noin 3 Mpix, mikä näkyi selvästi myös julklaistuissa esimerkkikuvista.
Itsellänikin on kokemusta keskikoon filmikameralla kuvattujen väridiadilmien skannauksesta ja tulostamisesta mustesuihkuprintterillä A4-kokoon, ja ero 8 Mpix:n superzoomin ja 10 Mpix järjestelmäkameran vastaaviin kuviin on olematon. Hyvällä musta-valkofilmillä (esim. Agfapan 25 tai Ilford Delta 100) keskikoon filmikameran kuvat ovat laadukkaampia A3-kokoisassa tulosteissa.
Tuo kyseinen testihän oli pelkkä vitsi ja sen vuoksi peruin tuolloin Kameralehden tilaukseni. Scannerina mm. oli halpisskanneri.
Joo.
Oli kyllä hymyilyttävän viduttavan pakska juttu se.
Jutussa muistaakseni vielä kerrottiin et jos haluaa saada filmistä kaiken irti, niin silloin voi käyttää rumpuskanneria.
Jostain syystä Markku Metsämäki ei ollut sit kuitenkaan viitsinyt ottaa käyttöön edes filmiskanneria, vaan skännäili hymyssä suin jollain canuunan perusluokan tasoskannerilla :-)
"Jokainen työvaihe ... vähintään puolittaa resoluution."
Siksi tuollainen väridian skannaaminen ja tulostaminen kertookin ainoastaan skannerin laadusta, ts. tarkkuus on korkeintaan sama kuin skannerin.
Oikea tapa vertailuun olisi tulostaa riittävän suuri kopio suoraan diasta/negatiivista ja verrata sitä digitiedostosta tulostettuun samankokoiseen kopioon. Riittävän suuri tarkoittaa tässä tapauksessa vähintään kokoa A3, mieluummin isompi
On sellainen vanha hyvä nyrkkisääntö:
Digitalisointi kadottaa aina informaatiota.
Jos halutaan säilyttää filmin paras "resoluutio", ei sitä kannata lainkaan digitalisoida, jos vain löytyy joku muu tapa tehdä siitä paperikuva.
saahan diasta vedoksen suoraan Ilfordin ”kääntöpaperille” Ilfocrome.
Digimuoto (DNG) vaan on mukavin varastointiformaatti
No nyt kyllä joutuu oleen taas eri mieltä...
Kysyttiin "diafilmin teoreettinen pikselimäärä"
No jos mielestäsi tämän vielä voi kätevästi digitalisoida digimuotoon(DNG), niin värit ovat kuitenkin analogisia. Eli värit digitalisoidaan aina vertaamalla johonkin bittijonoon ja sitten esitetään värit bitteinä.
Jos resoluutiota ei menetettäisi prosessissa A/D-muunnos -> D/A-muunnos -> A/D-muunnos ... D/A-muunnos, niin värit onkin eri asia
ja sitten sitä moneen kertaan muunneltua kuvaa verrattaisiin alkuperäiseen. vaikka resoluutio olisi säilynyt, on värit aivan mitä sattuu
kyllä se paras on aina se kuva, jolle ei ole tarvinnut tehdä A/D-muunnoksia
kinokokoisen diafilmin teoreettinen pikselimäärä?
Eikös se mene niin, että diafilmissä ei ole pikseleitä (edes teoriassa) ja se teoreettinen määrä vo olla vain ”moneen kertaan muunnellussa” binääritiedostossa.
Muutta pikselien ”aitous” tullee alkuperäisen dian laadusta (rakeisuus, dynamiikka, erottelukyky yms)
Mutulla sanoisin, että paras dynamiikka (ja bittisyys) on Agfacrome 50:ssä ja paras erottelukyky Kodacrome 25:ssa
”ja sitten sitä moneen kertaan muunneltua kuvaa verrattaisiin alkuperäiseen”
Näin se menee, jonkun mielestä alkuperäinen (esim 24x36mm) näyttää paremmalta kuin siitä digitoitu ja printattu ”moneen kertaan muunneltu” juliste seinällä.
ja jos sitten sitä alkuperäistä dia verrattaisiin alkuperäiseen kohteeseen vaikka resoluutio olisi säilynyt, on värit aivan mitä sattuu. Varsinkin kun noissa dioissa ei ollut WB-säätöä. Siksi sen oikein säädetyssä digiversioss voi olla paljon oikeammat värit.
En muista koskaan nähneeni loisteputkien valoissa kuvatuissa dioissa muuta muin ”aivan mitä sattuu” värejä