Suunnittellen veneen siirtoa ensi syksynä leudompiin maisemiin. Koska on kyseessä alle 8 m moottoripursi ja kanavamatkailu on jo tullut tutuksi ajattelin toteuttaa siirron Välimerelle kanavia pitkin. Vene jäisi etelään pitemmäksi aikaa tukikohdaksi tuleviile reissuille.
Aikaa on käytettävissä vain loppukesästä ja syksyllä pari-kolme kuukautta joten ajattelin toteuttaa matkan kahden - kolmen kauden aikana turhaa kiirettä välttäen.
Nyt asiantuntijoilta ehdotuksia sopivista paikoista joihin veneen voi jättää talvehtimaan. Eli kun matkan jakaa kahden tai kolmen kauden etappeihin , missä olisivat sopivimmat paikat pitää venettä talvehtimassa?
Myös vinkkejä ja ehdotuksia reitin suunnitteluun kuunnellaan mielenkiinnolla.
Aikaa on käytettävissä vain loppukesästä ja syksyllä pari-kolme kuukautta joten ajattelin toteuttaa matkan kahden - kolmen kauden aikana turhaa kiirettä välttäen.
Nyt asiantuntijoilta ehdotuksia sopivista paikoista joihin veneen voi jättää talvehtimaan. Eli kun matkan jakaa kahden tai kolmen kauden etappeihin , missä olisivat sopivimmat paikat pitää venettä talvehtimassa?
Myös vinkkejä ja ehdotuksia reitin suunnitteluun kuunnellaan mielenkiinnolla.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kova pää ja kunto pitää olla, että jaksaa tuntitolkulla ajaa koneella. Edes Franck Cammasilla ei moista kuntoa ole.
Testailin viime kesänä kanavamatkailua ajamalla Gotakanalin läpi. En kokenut mitenkään kummoiseksi suoritukseksi kunnon tai koneajon suhteen. Eli näiltä osin resurssit varmaan kunnossa ;-)
Mitä tekemistä on moottoriveneilyllä purjehduksen kanssa?
Mitä tekemistä noilla vastauksilla on ollut sopivien pysähdyspaikkojen kanssa? En minäkään ole kiinnostunut kanavamatkailusta, mutta ei se minulle kuulu, jos joku toinen on.
Sopivissa (ts. purjehtimiseen epäsopivissa) olosuhteissa on kiva päästellä koneella, nämä moottoripurret nääs on käypäsiä pelejä sekä moottoriajoon että purjehtimiseen. Jos ja kun Välimerelle on menossa niin on tuossa aika pitkästi matkaa purjehduskelpoista vettä. Sorry, ei tämäkään vastannut alkuperäseen kysymykseen, alkoi vaan pänniä tämän ketjun lipsahtaminen heti normaaliuomaansa eli purjemoottorilinjalle.
http://www.degeroyachts.fi/jommin_blogi/
Tossa olisi hyvä verrokki samantyyliselle reissulle. Öynap veteli Degerö 28:lla pitkin kanavia Välimerelle ja laitteli hyvää ruokaa matkanvarrella.
Ei kai tossa sen kummempia, matkaan vaan ja suotuisat diisselit.
Tiedossa on hieno reissu sanoo palstan nettipurjehtijat mitä tahansa. Tein hitaan version 2009-10 vastakkaiseen suuntaan ja jätin veneen muutamaksi kuukaudeksi aina välillä kun lähdin kotiin sorvin ääreen. Reilusti fendareita ja pari pitkää köyttä mukaan. Osa suluista on yli 20m korkeita. Korkeimmissa on toki kelluvat pollarit. Mastoa tuskin kannattaa noin pienessä veneessä lähettää vaan kannelle. Fillarit kannelle niin iltaisin näette ympäristöä. Eteläinen Canal du Midi ei taida tulla kysymykseen. Pikemminkin menet jo Itämereltä kanaville suunnaten halki Saksan ja Ranskan?. Hollanti on hieno kanavamaa, kannattaisi harkita. Siellä on lukemattomia marinoita, joissa veneen voi pitää makeassa veneessä. Talvella vesi jäätyy ja vain osa pitää veneensä vedessä. Marina Muiderzand oli suht. lähellä Schipholia, tehokas, hyvät palvelut, ei halpa. Reiniä ylös vastavirta on 4-5 solmua ja lähestyttäessä Sveitsiä tai keväällä enemmänkin. Reinin pätevyyskirja tarvittaisiin- kukaan ei kysy. CEVNI olisi hyödyllistä olla- sitäkään ei kysytä. Koblenzissa venekerhot ottaa veneen 1-2 kk ajaksi, kodikasta, halpaa ja hyvät yhteydet. Talvehtiminen mahdotonta kun jäätyy ja laiturit kerätään pois. Mosel virtaa hitaammin ja Rhonekin on sitten Göran Schildtin päivien kanavoitu. Moselin ja Rhonen varrella on pieniä venekerhoja/marinoita joissa veden korkeus voi olla matala kuivana aikana. Ainakin Moselilla on myös korkeita tulvia (tulvamerkit talojen seinissä korkealla), onneksi harvoin. Nancyn marina oli keskellä kaupunkia, vaatimaton palvelutaso, aika halpa. Veneesi olisi ollut v.2010 82 tai 92€/kk riippuen onko ali vai yli 8 m. Canal du Rhone au Rhine ja Saone-joen risteyksessä on St. Jean de Losne pikkukaupungissa marina ([email protected]), joka muista ranskalaisista poiketen on tehokas ja täsmällinen sekä asioi lontoon murteella. Rhonen suulla on kaksi marinaa Port Saint Luis du Rhonessa. Parempi ja ilm kalliimpi on Port Napoleon ja isompi, halvempi (?) ja palveluiltaan vaatimattomampi Navyservice ([email protected]). Ainakin jälkimmäisessä veneet säilytetään kuivalla. Jos Saarkanal Saksassa ilmoittaa että Schleuse on auki 8.30-18.30 niin se myös on. Ranskan puolella samaa kanavaa Sarre hallinnoi VNF (Voies Navigables de France, ilmeisesti kaikkia kanavia) ja tiedot ovat aina "viitteellisiä" ainakin korkeasesongin ulkopuolella. Kaikki VNF työntekijät antoivat poikkeavia tietoja auki/kiinni- ajoista. 1.60m minimisyvyisellä kanavalla osui useita kertoja pohjaan 1.55 syväyksellä. Sulku saattoi yllättäen olla korjauksessa viikon ja aiheutti pitkän kiertotien. Ranska on täynnä kanavia joten matkailua voi harrastaa pitkäänkin. Muulla kuin ranskan kielellä on vaikea asioida. Jos matkasi ei ole vielä fiksoitu niin Reiniltä olisi Tonavalle ja Mustalle merelle oiva reitti. Päin vastoin tehtynä harkitsin vastavirran liian kovaksi. Tonavasta, Reinistä, Moselista ja kanavaverkostosta voisin löytää opaskirjat ja kartat jos kiinnostaa.
[email protected]
mukava että löytyi ensimmäinen reissun tehnyt, fakta on faktaa. Veneeni on alle 8 m ja syväystä 1.4 . Kirjallisuus ja muu tieto kiinnostaa, palaan maililla asiaan.
Seppomartin vastauksessa olikin jo tärkeimmät asiat. Me teimme matkan Travemundestä Hollannin, Belgian ja Ranskan kautta 2009-2010. Talvehtimispaikka kannattaa valita mahdollisimman etelästä (pakkanen) ja sulkujen välistä (tulva, jos vedessä). Laudat ehdottomasti fendarien suojaksi molemmille puolille. Meillä 180 cm syväys oli ehdoton maksimi ja korkeimmalla kohdalla Ranskassa vettä lisättiin kanavaan ja kuitenkin köli aurasi mudassa koko matkan 11 km. Reitillä suosituin talvehtimispaikka taitaa olla St Jean de Losne, jossa veneen saa tarvittaessa myös helposti.
terve th
Olen lähdössä ensi kesänä samoilla suunnitelmilla kohti Marseillea.Olisin mielelläni yhteydessä sinuun esim. sähköpostilla
Hei!
Laita e-mailisi mulle puh. 0405580412, niin otan yhteyttä sähköpostilla
Terv
th
Terve
[email protected]
Moni virallisempi taho ilmoittaa että tarvitaan erilaisia kuljettajankirjoja ja pätevyyksiä. Onko keneltäkään tuolla reissanneelta koskaan niitä pyydetty nähtäväksi? Vai riittääkö passi ja veneen paperit
Ei ole kertaakaan kysytty 15 vuoden aikana EU Turkin alueella missään maassa tai Eu: n ulkorajaa ylitettäessä. CEVNI -tutkintoa kuitenkin suosittelen kanavamatkalle aikovalle. Jos et liiku omalla veneellä vaan aiot vuokrata niin edellä oleva kokemus ei päde.
Ei tarvita EU-maissa mitään kuljettajnkirjoja/papereita omien maiden kansalaisilta pienveneille/huviveneille vaan samat mitä suomessa vaaditaan, elikä ei mitään muuta saa kukaan viranomainen vaatia, tämä on entisen Merenkulkulaitoksen antama tieto.
Joten passi ja veneen paperit riittää, (Saksan sisävesikanavilla saattavat kysellä mutta lieneekö sielläkään heille mitään oikeutusta.)
Myös Suomen Purjehdus ja Veneilyn sivuilta ja toimistosta saat tietoa:
http://www.purjehtija.fi/index.php?sivu=34610
CEVNI-tutkinto pitää olla suoritettu sisävesillä (kanavat).
Jos sinne sisävesille eksyy vahingossa ilman tätä CEVNI-paperia ja siitä sitten kärähtää. Heiluuko häkki vai kaivetaanko kuvetta. Ja jatkuuko matka vai etsitäänkö uusi kippari ?
Ei meiltäkään kanavilla kyselty papereita. Ymmärsin, että CEVNI-todistusta saatetaan kysellä lähinnä Reinillä, jossa proomujen väistämissäännöt pitää olla hallinnassa. Cevni-todistuksen puuttumisen mahdollisia seurauksia en tiedä. Luultavasti matkanteko keskeytyisi. Italiassa voimassa olevien vakuutuspaperiemme hukassa olo johti veneemme takavarikointiuhkaukseen ja kaikkien virallisten venepaperien haltuunottoon, jotta emme pääsisi "karkuun". Aamuun mennessä vakuutuustodistus onneksi löytyi. Virkaintoisiin paperiden vaatijoihin voi siis törmätä sekä kanavilla että Välimerellä.
Et "11 15" tunne ainakaan Ranskan kanavien määräyksiä kun kirjoitat tuosta tutkinnosta, perehdyhän tarkemmin määräyksiin ennen kuin kirjoitat "tietojasi"jotka ei pidä paikkaansa, vai mitä sisävesiä tarkoittanet?
Aika yksiselitteinen on tuo CEVNI-alueen määritelmä, mutta jos luettua ei ymmärretä niin samapa tuo.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_sisävesiliikenteen_säännöstö
Voimassaoloalue
Päätöslauselman ovat hyväksyneet ja panneet täytäntöön seuraavat Euroopan valtiot:[2]
Alankomaat[3], Belgia[4][5], Bulgaria (osin), Itävalta[6], Kazakstan (osin), Kroatia[7], Liettua[8], Luxemburg[9], Moldova (osin), Puola[10], Ranska[11], Romania[12], Saksa[13], Serbia, Slovakia[14], Sveitsi[15], Tšekki[16], Ukraina[17], Unkari[18], Valko-Venäjä ja Venäjä (osin).
Navigointikelpoiset joet Mosel[19], Rein[20], Tonava[21] ja Sava[22] (Tonavan sivujoki) ylittävät valtioiden rajoja tai ovat jossain kohtaa valtioiden välisenä rajajokena. Kullakin näistä joista on jokikomissio, jolle valtiot ovat kansainvälisin sopimuksin antaneet vastuun vesiliikenteen hallinnoimisesta. Päätöslauselma CEVNI-säännöistä on pantu täytäntöön myös näillä jokialueilla.
Kansainvälisen vesiliikenteen kanavista Kielin kanava[23] Saksassa ja Saimaan kanava[24] samoin kuin valtioista Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole CEVNI-sääntöjen piirissä
Ja sitten
Kansalliset sisävesisäännöt
Päätöslauselman hyväksyneet valtiot toimeenpanevat CEVNI-sääntöihin tehtyjä muutoksia omassa lainsäädännössään kukin omaan tahtiinsa. Esimerkiksi Ranska on muuttanut omia sisävesisääntöjään viimeksi vuonna 1977[11] ja Tonavan jokikomissio Tonavalla voimassa olevia sääntöjä revisio 4:n mukaiseksi vuonna 2010[21]. Toimeenpanon eriaikaisuudesta ja päätöslauselman sallimien poikkeamien vuoksi eri valtioiden sisävesisäännöissä on joitakin eroja, vaikka CEVNI:n tarkoituksena on vesiliikenteen helpottaminen yhtenäisten sääntöjen avulla.
CEVNI ei ole maita velvoittava valtiosopimus, vaan valtioille ja jokikomissioille annettu suositus sisävesisääntöjen yhtenäistämiseksi. Siinä CEVNI poikkeaa meriteiden säännöistä, joka on valtioita velvoittava YK:n yleissopimus.[31] Meriteiden säännöt ovat voimassa avomerellä ja kaikilla siihen yhteydessä olevilla kulkuvesillä, joilla merialukset voivat liikennöidä, täsmälleen samanlaisena maasta tai aluksen lippuvaltiosta riippumatta.
Sisävesillä noudatetaan aina sen valtion kansallista tai jokialuekohtaista sisävesiasetusta, jonka alueella alus kulkee. Eri valtioiden sisävesiasetuksissa on säännös (useimmiten nro 1.11), jossa vaaditaan, että asetuksen tekstin on oltava aluksella mukana. Pienaluksia (so. huviveneitä) vaatimus koskee ainakin Alankomaissa[3], Belgiassa[4][5], Itävallassa[6] ja Tonavalla[21]. Sähköinen versio kelpaa, jos se on helposti luettavissa
Eli esim. Ranskassa ei vaadita todistusta "CEVNI-tutkinnon" suorittamisesta vaikka Ranska on CEVNI-päätöslauselman hyväksynyt.
Säännöt pitää tuntea, mutta pätevyyspapereita ei yleensä vaadita.
Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa ja Tonavalla pitää olla asetuksen teksti veneessä mukana.
Tulkitsinko oikein?
"Aika yksiselitteinen on tuo CEVNI-alueen määritelmä, mutta jos luettua ei ymmärretä niin samapa tuo. "
Riippuu tulkinnasta.
Sorry, mutta en ymmärrä miten lausahduksesi "Aika yksiselitteinen on tuo CEVNI-alueen määritelmä" liittyy siihen, mitkä maat vaativat pätevyystodistuksen. Pätevyyden osoittamisen vaatiminen on kai eri juttu kuin CEVNI-säännöstön hyväksyminen.
Itse kyllä hakkisin pätevyyskirjan I-merkinnällä, jos Reinille tai Tonavalle lähtisin. Ei kai siitä haittaa Ranskassakaan ole...
Olimme viime vuonna 2,5 kk matkalla Hollannin, Ranskan ja Belgian kanavilla. Papereita ei kysytty paitsi yhdessä hollantilaisessa vierassatamassa haluttiin nähdä vakuutuskirja. Antwerpenin satamaan ei pääse sisälle ennen kuin toimistossa on kerätty tiedot joten on hyvä varustautua dokumenteilla.
CEVNI-tiedot on kyllä hyvä olla eikä koe ole vaikea. Jos et siitä selviä on tiedoissasi vakavia puutteita.
Ranskassa tarvitset VNF:n kulkuluvan (saa ostaa netistä), samoin Belgian ranskankielisellä puolella (saa ostaa ensimmäiseltä sululta).
Ranskassa tarvitset pitkää pinnaa (enkä tarkoita peräsimen pinnaa) ja paljon aikaa. Jos tulee kuiva kausi voi kanava olla viikkoja kiinni.
Oletan että moottoripurjehtijan masto ei ylitä veneen pituutta oleellisesti. Jos ylitys on merkittävä tulee suluissa ja manöövereissa aika paljon lisähaastetta. Tosin olette menossa hiljaisempaan aikaan, mikä helpottaa.
Kanavilla matkailu on oikein mukavaa kun siihen osaa asennoitua oikein.
Hei "kanavalaivuri" miten Sinulle saa yhteyden suoraan? ilman tätä häiriköiden palstaa?
Olen tehnyt kanavamatkan Välimereltä Ranskan läpi Le Hawreen ja myös Hollannissa olen liikkunut sisävesillä sekä tietysti Kielin kanavaa useita kertoja.
Saanko yhteystietosi tekstiviestillä n:o 040 1263223
Jatketaan sitten asian puitteissa kahden kesken jos sopii?
Keskustelu on ollut kiintoisa tuohon viimeiseen kommenttiin asti-häirikköpalsta- taitaa kanavaveneilijä tietää asioista enemmän kuin tälläinen joskus sivulla vieraileva???
http://www.nauticat-club.com sivuilla on matkakertomus jossa Old Lady siirtyy Välimerelle. Asiallista luettavaa matkaa suunnittelevalle.
http://www.nauticat-club.com/
"kanavapaketti"
Kannattaa lukea.
Tein viime kesänä kanavamatkan välimerelle...
Missään ei kysytty muuta kuin yhden kerran vakuutuspapereita..
Nämä vanhan liiton seniorit kantaa kaiken maailman kuponkejaan mukanaan...
Ensi syksynä aiomme olla kanavilla taas.. ilman kuponkeja.
Nämä vanhan liiton ukot on niitä jotka kyttäävät liputus säännöistä alkaen.
Hu hu
Mikä siinä mättää, jos joku varautuu erilaisiin tilanteisiin joita syntyy matkan varrella? Oli sitten kyse veneen tai kipparin "papereista", kartoista, säännöistä, varaosista ,työkaluista jne. "Ei vara venettä kaada" pätee yhä
Ei minultakaan auton ajokorttia ole kysytty viittä kertaa enempää 45 vuoden aikana, mutta pidän sitä mukana enkä kehuskele ettei tarvitsisi. Osaan ja noudatan sääntöjä mikä lienee tärkeintä, häh?
Ja aloittajalle: hyvä reissu tulossa, koska valmistaudut. Bon voyage!
Aloittajan ensi syksy meni jo vuosia sitten!
kanavalaivuri
2012-02-25 11:00:41 - Kerro kuinka matkasi onnistui