Mitä tapahtuu kun peräsinohjatun aluksen ruori käännetään vasemalle,toinen kysymys kuinka paljon Titanicin nopeus pieneni noin 450m matkalla kun potkurit pantiin peruutus asentoon ja kolmas kysymys kuin paljon peräsimen toiminta heikkeni kun peräsimen ohi viertaavan veden kulkusuunta muuttui
peräsin ohjattu alus
yksi maakrapu
312765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kun ruori käännetään vasemmalle, peräsin kääntyy vasemmalle. Tällöin laivan perä heittää oikealle ja keula alkaa kääntymään vasemmalle. "Ohjautuvuutta" voit testata työntämällä sormellä tulitikkua.
450 metrin matkalla aluksen nopeus ei paljoakaan pienentynyt.
Titanic olisi selvinnyt törmäyksestä jos se olisi ajanut suoraan päin jäävuorta. Vain keula olisi mennyt ruttuun. Nyt kun alus viisti jäävuorta, kylkeen tuli pitkä repeämä.
tämä tieto peräsimen toiminnasta oli minullakin mutta halusin vamistua,kysymys olisiko titanic säilynyt jotekuten ehjänä jos ruorimies olisi kääntänyt ruoria ensin vasempaan ja heti oikeaan eikä potkuria olis pantu peruutukselle jolloin peräsimen toiminta olisi ollut normaali
Hivenen tämä poikkeaa aiheesta vaikka tapahtumaan liittyykin.
Filmeissä ruorikomento oli starboard eli oikealle. Alus kuitenkin kääntyi vasemmalle.
Juonsivatko tuon aikaiset ruorikomennot jostain käsiperäsinaikana olleesta komentotavasta? Onko jollakin tietoa tästä?
Tietoa löytyy Wikipediasta. Komennot johtavat nimenomaan aikaan, jolloin
styyrättiin ns. "ruoripinnalla" ahterista.
Starboard on kylläkin vasen, jos katsotaan perästä keulaan...
Juu, ja täti on setä jos tädil on munat!
Viikinkilaiva
Viikinkilaivoissa ei ollut peräsimiä, vaan niitä ohjattiin airolla, joka oli asennettu perästä katsoen oikealle puolelle. Tästä tulee vielä nykyisin käytössä oleva laivan oikean puolen nimitys 'tyyrpuuri', sen "tyyr" tulee sanasta styr, ohjata.
http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/laivat.html
On hyvä huomioida että kyseessä on elokuva. Tekijöillä ei välttämättä merenkulkualan tietämys ole kovinkaan vahva, selviä virheitä löytyy lähes kaikista elokuvista.
Naurattaa välillä noi käännösvirheet mitkä on asiaa tuntemattomilta kääntäjiltä. Useamman kerran on sellainen ruorikomento että "Easy port" Suomennos "hiljaa satamaan" Maakrapu luulee siinä että ruorimies ajelee laivan hiljalleen satamaan.
Todennäköisesti Titanic olisi selvinnyt v'ähemmillä vaurioilla ja pysynyt pinnalla, jos
1) Olisi hidastettu vauhtia kaikella mahdollisella teholla taakse ja ajettu vuoreen.
2) Olisi lisätty vauhtia ja käännetty heti paapuriin. Eri lähteiden mukaan perämies viivytteli jonkin aikaa ja odotti että jäävuori tuli myös hänen näköpiiriinsä. Matkaa ei ollut enää icebergiin 450m kun hän komensi väistöliikkeen. Se sysäsi lisäksi fööriä oikealla.
Titanic-elokuvan vahemmassa verisiossa kippari Schmidt moittii perämiestä sanomalla että hän teki anteeksiantamattoman virheen ajamalla kyljittäin jäävuoreen ja yrittämällä pakitusta.
Vauhdin lisääminen täydestä vauhdista on vaikeaa. Kääntyminen baabuuriin käänsi laivaa lisää jäävuorta päin, laivahan kääntyy perästä eikä keulasta jos on kyseessä peräsinohjaus Olisim ehkä pitänyt ajaa keula päin jäävuorta ja kääntää styrbuuriin jolloin perä olisi etääntynyt jäävuoresta.
Laiva ei suinkaan käänny perästä, vaan ns. pivot pointista, mikä on huomattavasti keskiviivan keulanpuolella.
Onko sulla joku sarana laitettu pivot pointtiin jos ahteri ei käänny? Väitän edelleen, että jos laivaa käännetään BB päin niin ahteri menee SB päin Jos ei käytetä keulapotkuria niin ainoa mikä kääntää laivaa on peräsimen kääntämä potkurivirta ja se työntää ahteria poispäin.
Te puhutte nyt kahdesta eri asiasta. Edellinen kirjoittaja viittasi kääntymis"akseliin", jonka ympäri kääntyminen tavallaan tapahtuu (tosin en ole ihan varma, sijoittiko hän sen oikein, mutta oli oikeassa siinä, että laiva ei käänny peräsimen "ympäri".)
Sinä taas olit oikeassa siinä, että se kääntymisen aikaansaava voima on juuri siellä peräsimessä, jonka kääntäminen saa potkurivirtauksen työntämään perää sivulle. Eikä sen oikeastaan tarvitse olla potkurivirtaa, ihan samalla tavallahan juttu toimii purjealuksessa. Kunhan jollain tavalla vesi virtaa suhteessa aluksen pohjaan.
Titanicin tapauksessa oli ilmeistä, että kansipäällystö ei yksinkertaisesti vielä tiennyt, miten alusta tulisi käsitellä. Ei heitä siitä syyttääkään voi, ei kellään ollut vielä kokemusta sellaisesta laivasta.
Ja kuten joku jo taisi mainitakin, ruorikomennot annettiin brittiläisillä aluksilla vielä Titanicin aikaan "väärin" eli pinnaohjauksen tavoin. Sinänsä tuntuu kyllä älyttömältä, että kaikissa vähänkin isommissa aluksissa oli ollut ruori (ja minulle ruori tarkoittaa sitä ratasta, ei itse peräsintä ja jos se jotakuta haittaa niin vetäköön kuivat) jo ainakin sata vuotta, konealuksissa etenkin, mutta silti kesti noin kauan ennenkuin komentokieli muutettiin järkeväksi.
Pyörimisliikkeeseen (puhdas rotaatio) ei liity mitään pistettä minkä ympäri pyöriminen tapahtuisi. Voi siis valita ihan minkä pisteen tahansa tai ei mitään pistettä eikä se vaikuta mitään mihinkään.
Kaartoliikkeellä (kaareva translaatio) taas on piste jonka ympäri kaartaminen hetkellisesti tapahtuu. Ympyrää kaarrettaessa pisteen sijainti ei muutu, joten hetkellisesti voidaan tuosta jättä ätrapeettoman pois. Millä tahansa muulla kaartoradalla hetkellinen on välttämätön ja tarpeen. Laiva ei koskaan lähde kaartamaan täsmälleen ympyrärataa.
Laivan kaartaessa kaartokeskipiste on alussa maapallon keskipisteessä, ja siirtyy vähitellen lähelle merenpintaa laivan sivulle, jääden vähintäänkin sata metriä laivan ulkopuolelle, kun kaartamiseen käytetään peräsintä. Jos laiva ei ole kulussa ja käytetään keula- ja/tai peräpotkureita voidaan kaartopiste saada laivan sisäpuolellekin.
Ei missään nimessä styyrpuuriin, koska silloin repeämä olisi tullut baabuurin kylkeen. (Jäävuori oli etuoikealla). Parempi olisi ollut ajaa suoraan jäävuoreen samalla kun koneesta olisi otettu kaikki taakse. Mutta mistä löytyy perämies joka ajattaa laivan suoraan esteeseen - ei mistään! Jälkeenpäin voidaan heitellä näitä vaihtoehtoja jotka tositilanteessa ovat out.
Olisi kannattanut yrittää nostaa nopeutta käännöksen nopeuttamiseksi. Pari kolme solmuakin olisi jo merkinnyt paljon, kun kyse oli vain metreistä, ehkä yhdestä tai kahdesta niin jäävuori olisi ohitettu ilman raapaisua.
Ei se4 olisi ehtinyt kääntyä niin paljoa, että olisi BB kylki osunut. Miten lisäät vauhtia täydestä vauhdista?
Risteilynopeuttaan ajava höyrylaiva ei niin vaan nosta nopeuttaan, Titanic sitä paitsi meni käytännössä täyttä vauhtia. Ennen kuin kolia olisi lapioitu lisää kattilaan niin paljoa että sillä olisi ollut solmun puolikkaan merkitystä oltaisiin jo oltu mailien päässä. Jos nyt lähdetään siitä ettei tuon ajan ruorijope aja vuorta päin niin eiköhän se paras vaihtari vain ole kääntää peräsimellä ja potkureilla heti kun tilanne havaitaan. Spekulointi liittynee enemmän siihen, että kännettiinkö heti kun tieto jäävuoresta tuli vai vasta sitten kun se näkyi brygalle ja mitä merkitystä tällä sitten lopputuloksen kannalta oli.
Ei ase ajanut täysillä jäävuoreen.
Suoraan jäävuoreen mahdollisimman hitaalla vauhdilla - paras ratkaisu.
Tai ajaa hiljaisella nopeudella jäävuoren ohi. Tämäkin keskustelu kaikessa hyvyydessään on mennyt aika humoristiseksi.
Tai jättää viisastelut sikseen, eiköhän noita samoja viisaita ollut paikat pullollaan jo 100 v sitten... Saksalaisilla on sanakin tälle ihmistyypille, BesserWisser...
Jos katsoo mitä tapahtui Titanicin sisaraluksille.
Sisaralukset
Titanicin ja Britannicin tavoin Olympic kuului White Star Linen Olympic-luokkaan, ja se oli luokkansa ensimmäinen alus.
Olympic :
Syyskuun 20. päivänä, vuonna 1911 Olympic törmäsi brittiläiseen sotalaivaan, HMS Hawkeen. Olympic pystyi kuitenkin palaamaan takaisin Southamptoniin korjattavaksi kaksi osastoa vedellä täyttyneenä.
Tuolloin aluksen päällikkönä toimi Edward J. Smith, josta tuli vajaan vuoden päästä epäonnisen RMS Titanicin päällikkö.
Eli törmättiin keula edellä.
Britannic :
Tiistaina, 21. marraskuuta 1916 kello 8:12 aamulla Britannicin kulkiessa Kean kanaalissa Kreikan rannikolla laivaa ravisutti voimakas räjähdys, joka repi sen kylkeen ammottavan aukon ja se upposi 55 minuutissa.
Miina ei saanut aikaan kovin suurta tuhoa pohjassa, ja laivan olisi pitänyt pysyä pinnalla, mutta laipioiden vesitiiviit ovet kattilahuoneessa oli jätetty auki, eikä laiva kestänyt jättimäiseen konehuoneeseen tulvineen veden massaa, vaan upposi.
Perän törmääminen ehkä olisi myös upottanut laivan.
Titanicin perämies ei siks kääntäny heti kun se ei nähny jäävuorta eikä kukaan vastannu seinäpuhelimeen ennen kuin oli myöhäistä
Itseasiassa on todettu että Titanicin perämies havaitsi jäävuoren ennen tähystäjiä ja alus alkoi jo kääntyä hieman jo tähystäjän soittaessa kelloa. Ja aluksen runkoon ei tullut repeämää vaan pultit pettivät jäävuoren takia
''...vaan pultit pettivät...'
Tai sitten niitit ??
Tuosta Titanicista on jo juttua ollut. Jatkan kalikan ohjailtavuudesta.
Sitä ei ajeta ninku autoa. Kyse on veden liikkeestä aluksen ympärillä ja erityisesti potkurin ja peräsimen vaiheilla. Näistä aiheutuu erinäisiä ja muitakin eroja verrattuna siihen, että autoa sööräillään parkkiruutuun.
Jos haluaa saada asiasta tuntumaa, sopii asentaa aika suureen veneeseen 1 hv moottori ja kokeilla sen ja peräsimen kanssa manööverejä omassa satama-altaassa. Ja sitäkin, kuinka äkkiä se muuttaa vauhtiaan.
Mikä termi on oikein?:
1. Paapuuri
2. Paarpuuri
3. Baarbuuri
4. Babord
5. Port
Oikeastaan aivan jokainen arkisessa kielessä.
Vain ensimmäinen on oikein suomeksi, jos se on lauseen alussa, muualla se pitää aloittaa pienellä kirjaimella.
Vain viides on oikein englanniksi, jos se on lauseen alussa, muualla se pitää aloittaa pienellä kirjaimella.
Meni vähän näsäviisaaksi. Mitäpä jos onkin kyse merimieskielestä?