2, 1 m

Väärä purjehdusohje: syväys metri väylän ulkopuolella. Kolisee pian.

Niin, jokaisella on mielipiteensä ja erilaiset kokemukset...

Se miten pitkä etäisyys veneen keulasta on kölin etureunaan koskee tietysti keulan kiinnitystä rantaan. Itämerellä, siis merellä, bulbin taakse "törröttäminen" ei ole millään tavalla eduksi verrattuna ylösalaisen T:n malliseen bulbiratkaisuun.

Olen myös eri mieltä siitä, että väylien ulkopuolella muka olisi yhdentekevää onko syväys 1.5 vai 2.5 m. Käsitykseni perustuu kokemukseen eikä kuvitteluun niinkuin luulen sinun kohdallasi olevan. Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.

Mikä ihmeen varmuusvara on " oma syväys metri pari" ? Silloinhan ei edes normaaleita saariston veneväyliä voisi käyttää yli 2 m syväyksellä. Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?


Niiden, jotka aikovat purjehtia Itämeren ulkopuolella, kannattaa miettiä köliratkaisun soveltumista vuoroveteen - esim. sitä pysyykö paatti kölinsä varassa pystyssä laituria vasten, kun sen parkkeeraa laskuvedellä kuivuvaan satamaan. Ei ole kiva, jos vene keikahtaa nokalleen laskuveden aikana. (Laskuvettä voi käyttää hyväksi pohjan puhdistukseen/maalaukseen tai vaikka potkurin sinkin vaihtoon).

Pitkille reissuille ja huonosti kartoitetuille vesille ei kannata hankkia sellaista köliratkaisua, joka on herkkä vaurioitumaan.

erilaiset kokemuk... kirjoitti:

Niin, jokaisella on mielipiteensä ja erilaiset kokemukset...

Se miten pitkä etäisyys veneen keulasta on kölin etureunaan koskee tietysti keulan kiinnitystä rantaan. Itämerellä, siis merellä, bulbin taakse "törröttäminen" ei ole millään tavalla eduksi verrattuna ylösalaisen T:n malliseen bulbiratkaisuun.

Olen myös eri mieltä siitä, että väylien ulkopuolella muka olisi yhdentekevää onko syväys 1.5 vai 2.5 m. Käsitykseni perustuu kokemukseen eikä kuvitteluun niinkuin luulen sinun kohdallasi olevan. Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.

Mikä ihmeen varmuusvara on " oma syväys metri pari" ? Silloinhan ei edes normaaleita saariston veneväyliä voisi käyttää yli 2 m syväyksellä. Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?


Niiden, jotka aikovat purjehtia Itämeren ulkopuolella, kannattaa miettiä köliratkaisun soveltumista vuoroveteen - esim. sitä pysyykö paatti kölinsä varassa pystyssä laituria vasten, kun sen parkkeeraa laskuvedellä kuivuvaan satamaan. Ei ole kiva, jos vene keikahtaa nokalleen laskuveden aikana. (Laskuvettä voi käyttää hyväksi pohjan puhdistukseen/maalaukseen tai vaikka potkurin sinkin vaihtoon).

Pitkille reissuille ja huonosti kartoitetuille vesille ei kannata hankkia sellaista köliratkaisua, joka on herkkä vaurioitumaan.

Lue lisää

Kölin sijainnilla on merkitystä vain, jos haluaa rantautua muuanne kuin laituriin. Jos pysyy ankkurissa silloin, kun rakennettua laituria ei ole, asialla ei juuri ole väliä.
On tietysti totta, että pohjakosketuksen riski kasvaa merkittävästi rantavesissä, jos syväystä on 2,5 1,5:n sijasta. Toisaalta: 10 metrin käyrän sisäpuolella ei ole kovin järkevää purjehtia (tai ajaa koneellakaan kuin hiipimällä), jos paikka ei ole sellainen, että omasta tai luotettujen yksilöiden kokemuksesta tietää vettä riittävän. Tai joissain tapauksissa (esim. Helsingin edustalla) voi pitää todennäköisenä, että suuri osa kivistä on jo löydetty. Tämäkin sisältää kyllä riskin, espoolaiset ainakin tuntenevat melko tuoreen tapauksen, jossa aivan 7,7 m syvyysmerkinnän kohdalla kolisi...

seppomartti kirjoitti:

Väärä purjehdusohje: syväys metri väylän ulkopuolella. Kolisee pian.

Kuules, itämeren saaristot on jo koluttu ristiin rastiin vuosikymmenten aikana, ei kolise jos on tuoreet kartat ja päivitykset.

Ko näkemyksesi on typerä pk seutulaisen tms. Ei saaristoissa pääasiassa asuvan ja purjehtivan.

erilaiset kokemuk... kirjoitti:

Niin, jokaisella on mielipiteensä ja erilaiset kokemukset...

Se miten pitkä etäisyys veneen keulasta on kölin etureunaan koskee tietysti keulan kiinnitystä rantaan. Itämerellä, siis merellä, bulbin taakse "törröttäminen" ei ole millään tavalla eduksi verrattuna ylösalaisen T:n malliseen bulbiratkaisuun.

Olen myös eri mieltä siitä, että väylien ulkopuolella muka olisi yhdentekevää onko syväys 1.5 vai 2.5 m. Käsitykseni perustuu kokemukseen eikä kuvitteluun niinkuin luulen sinun kohdallasi olevan. Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.

Mikä ihmeen varmuusvara on " oma syväys metri pari" ? Silloinhan ei edes normaaleita saariston veneväyliä voisi käyttää yli 2 m syväyksellä. Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?


Niiden, jotka aikovat purjehtia Itämeren ulkopuolella, kannattaa miettiä köliratkaisun soveltumista vuoroveteen - esim. sitä pysyykö paatti kölinsä varassa pystyssä laituria vasten, kun sen parkkeeraa laskuvedellä kuivuvaan satamaan. Ei ole kiva, jos vene keikahtaa nokalleen laskuveden aikana. (Laskuvettä voi käyttää hyväksi pohjan puhdistukseen/maalaukseen tai vaikka potkurin sinkin vaihtoon).

Pitkille reissuille ja huonosti kartoitetuille vesille ei kannata hankkia sellaista köliratkaisua, joka on herkkä vaurioitumaan.

Lue lisää

"Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.
"
Hankkikaa vihdoin tuoreet kartat ja ilmaiset päivitykset skeidan jauhamisen sijaan. Ei meillä vaihtununt syväys kuin 1.3 metristä 2 metriin ja vuosia ollaan purjehdittu kolistelematta saaristomerellä väylien ulkopuolella. Aina kaiku on näytäny vähintään 3 metriä siellä missä on järkevä purjehtia.

15 kirjoitti:

Kölin sijainnilla on merkitystä vain, jos haluaa rantautua muuanne kuin laituriin. Jos pysyy ankkurissa silloin, kun rakennettua laituria ei ole, asialla ei juuri ole väliä.
On tietysti totta, että pohjakosketuksen riski kasvaa merkittävästi rantavesissä, jos syväystä on 2,5 1,5:n sijasta. Toisaalta: 10 metrin käyrän sisäpuolella ei ole kovin järkevää purjehtia (tai ajaa koneellakaan kuin hiipimällä), jos paikka ei ole sellainen, että omasta tai luotettujen yksilöiden kokemuksesta tietää vettä riittävän. Tai joissain tapauksissa (esim. Helsingin edustalla) voi pitää todennäköisenä, että suuri osa kivistä on jo löydetty. Tämäkin sisältää kyllä riskin, espoolaiset ainakin tuntenevat melko tuoreen tapauksen, jossa aivan 7,7 m syvyysmerkinnän kohdalla kolisi...

Lue lisää

"Tämäkin sisältää kyllä riskin, espoolaiset ainakin tuntenevat melko tuoreen tapauksen, jossa aivan 7,7 m syvyysmerkinnän kohdalla kolisi..."

Pk seudulla onkin suuri ihme jos uusia kiviä löytyy. Espoon edusta on muutenkin kivikkoinen ,joten iepä siellä ole kovin järkevää väylien ulkopuolella purjehtia.

Jos asuu pk seudulla tai muuten avomeren äärellä, on turha esitää jotain saaaristonvaigoinnin experttiä, jos kaksi viikkoa lomalla purjehtii pääasiassa väylillä saaristomerellä per kesä.

erilaiset kokemuk... kirjoitti:

Niin, jokaisella on mielipiteensä ja erilaiset kokemukset...

Se miten pitkä etäisyys veneen keulasta on kölin etureunaan koskee tietysti keulan kiinnitystä rantaan. Itämerellä, siis merellä, bulbin taakse "törröttäminen" ei ole millään tavalla eduksi verrattuna ylösalaisen T:n malliseen bulbiratkaisuun.

Olen myös eri mieltä siitä, että väylien ulkopuolella muka olisi yhdentekevää onko syväys 1.5 vai 2.5 m. Käsitykseni perustuu kokemukseen eikä kuvitteluun niinkuin luulen sinun kohdallasi olevan. Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.

Mikä ihmeen varmuusvara on " oma syväys metri pari" ? Silloinhan ei edes normaaleita saariston veneväyliä voisi käyttää yli 2 m syväyksellä. Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?


Niiden, jotka aikovat purjehtia Itämeren ulkopuolella, kannattaa miettiä köliratkaisun soveltumista vuoroveteen - esim. sitä pysyykö paatti kölinsä varassa pystyssä laituria vasten, kun sen parkkeeraa laskuvedellä kuivuvaan satamaan. Ei ole kiva, jos vene keikahtaa nokalleen laskuveden aikana. (Laskuvettä voi käyttää hyväksi pohjan puhdistukseen/maalaukseen tai vaikka potkurin sinkin vaihtoon).

Pitkille reissuille ja huonosti kartoitetuille vesille ei kannata hankkia sellaista köliratkaisua, joka on herkkä vaurioitumaan.

Lue lisää

"Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?"

Kuuleppas, nuo väyläsyväykset ovat validit kun vesi keväällä on -50. Kesäkuusta alkaen saaristoissa vesi on yli -20, enimmäkseen heinä-elokuussa yli 0:n joten 2.1 syväyksellä uskaltaa aivan hyvin mennä 1.9 väylää.

saariston asukki kirjoitti:

"Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?"

Kuuleppas, nuo väyläsyväykset ovat validit kun vesi keväällä on -50. Kesäkuusta alkaen saaristoissa vesi on yli -20, enimmäkseen heinä-elokuussa yli 0:n joten 2.1 syväyksellä uskaltaa aivan hyvin mennä 1.9 väylää.

Lue lisää

Tuo väite kuulostaa vähän oudolta... Käsittääkseni väyläsyväykset ilmoitetaan keskivedellä ja sitten marginaalit päälle. Vai tarkoititko, että keväällä ei ole sitä marginaalia enää ollenkaan?

erilaiset kokemuk... kirjoitti:

Niin, jokaisella on mielipiteensä ja erilaiset kokemukset...

Se miten pitkä etäisyys veneen keulasta on kölin etureunaan koskee tietysti keulan kiinnitystä rantaan. Itämerellä, siis merellä, bulbin taakse "törröttäminen" ei ole millään tavalla eduksi verrattuna ylösalaisen T:n malliseen bulbiratkaisuun.

Olen myös eri mieltä siitä, että väylien ulkopuolella muka olisi yhdentekevää onko syväys 1.5 vai 2.5 m. Käsitykseni perustuu kokemukseen eikä kuvitteluun niinkuin luulen sinun kohdallasi olevan. Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.

Mikä ihmeen varmuusvara on " oma syväys metri pari" ? Silloinhan ei edes normaaleita saariston veneväyliä voisi käyttää yli 2 m syväyksellä. Uskallatko käyttää vaikkapa Ämbarsundin väylää (se Banö-ö:n eteläpuolinen väylä), jos syväyksesi on esim 1.9 m?


Niiden, jotka aikovat purjehtia Itämeren ulkopuolella, kannattaa miettiä köliratkaisun soveltumista vuoroveteen - esim. sitä pysyykö paatti kölinsä varassa pystyssä laituria vasten, kun sen parkkeeraa laskuvedellä kuivuvaan satamaan. Ei ole kiva, jos vene keikahtaa nokalleen laskuveden aikana. (Laskuvettä voi käyttää hyväksi pohjan puhdistukseen/maalaukseen tai vaikka potkurin sinkin vaihtoon).

Pitkille reissuille ja huonosti kartoitetuille vesille ei kannata hankkia sellaista köliratkaisua, joka on herkkä vaurioitumaan.

Lue lisää

Oma syväys metri pari oli annettu väylien ulkouolisille alueille. Sillä ei ole mitään tekemistä haratuilla väylillä ajamisen kanssa. Olkoot miten päivitety kartat tahansa, sillä ohjeella kolisee varmasti. Uusinkaan karttoihin ei tule uudempia syvyystietoja ilman uusia luotauksia uudenaikaisella kalustolla niitä luotauksia tehdään hyvin hitaaseen tahtiin muualle kuin kaupallisesti merkitseviin kohtiin.

totuus... kirjoitti:

Oma syväys metri pari oli annettu väylien ulkouolisille alueille. Sillä ei ole mitään tekemistä haratuilla väylillä ajamisen kanssa. Olkoot miten päivitety kartat tahansa, sillä ohjeella kolisee varmasti. Uusinkaan karttoihin ei tule uudempia syvyystietoja ilman uusia luotauksia uudenaikaisella kalustolla niitä luotauksia tehdään hyvin hitaaseen tahtiin muualle kuin kaupallisesti merkitseviin kohtiin.

Lue lisää

"Olkoot miten päivitety kartat tahansa, sillä ohjeella kolisee varmasti. "

Ei muuten kolise järkevillä purjehdusalueilla, todisteena vaikkapa uusien kivien ilmestymistahti tiedonantoja veneilijöille lehdessa vuodesta 2000. Tämän kesän kivipäivitykset tulevat joskus talvella nettiin ja varmaa on, ettei montta uutta jos yhtään uutta kiveä ole. Jonkun purjehduskelvottoman pusikon rantakivi' ei lasketa.

26 kirjoitti:

Tuo väite kuulostaa vähän oudolta... Käsittääkseni väyläsyväykset ilmoitetaan keskivedellä ja sitten marginaalit päälle. Vai tarkoititko, että keväällä ei ole sitä marginaalia enää ollenkaan?

Lue lisää

Käy ajamassa bänön väylä kaiun kera, niin huomaat, että syyvyyttä riittää isollekin veneelle. Tai yövy joskus siellä bänössä, olen nahnyt first 40.7:n, syväys 2.36 metriä.

http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=3158

lue lehtiä kirjoitti:

"Olkoot miten päivitety kartat tahansa, sillä ohjeella kolisee varmasti. "

Ei muuten kolise järkevillä purjehdusalueilla, todisteena vaikkapa uusien kivien ilmestymistahti tiedonantoja veneilijöille lehdessa vuodesta 2000. Tämän kesän kivipäivitykset tulevat joskus talvella nettiin ja varmaa on, ettei montta uutta jos yhtään uutta kiveä ole. Jonkun purjehduskelvottoman pusikon rantakivi' ei lasketa.

Lue lisää

Sinäkö jotenkin määrittelet järkevät purjehdusalueet?

Kivipäivityksiä tulee niukasti, koska pelkän ilmoituksen perusteella karttoihin ei tule yhtäkään muutosta. Mittaajien tulee käydä paikalla varmistamassa kivi ja sen tarkka sijainti. Ja sellaisia reissuja eivät lähde tekemään, jos paikka on vain joku saaren väli, josta oikaiseminen saattaa olla jollekin hyvinkin hyödyllistä.

elämän realiteetti kirjoitti:

Sinäkö jotenkin määrittelet järkevät purjehdusalueet?

Kivipäivityksiä tulee niukasti, koska pelkän ilmoituksen perusteella karttoihin ei tule yhtäkään muutosta. Mittaajien tulee käydä paikalla varmistamassa kivi ja sen tarkka sijainti. Ja sellaisia reissuja eivät lähde tekemään, jos paikka on vain joku saaren väli, josta oikaiseminen saattaa olla jollekin hyvinkin hyödyllistä.

Lue lisää

No kerropa meille jonkin järkevän purjehdusreitin kivi saaristomereltä, suursaimaalta tai tukholman saaristoista, joka ei ole kartoissa;-)

elämän realiteetti kirjoitti:

Sinäkö jotenkin määrittelet järkevät purjehdusalueet?

Kivipäivityksiä tulee niukasti, koska pelkän ilmoituksen perusteella karttoihin ei tule yhtäkään muutosta. Mittaajien tulee käydä paikalla varmistamassa kivi ja sen tarkka sijainti. Ja sellaisia reissuja eivät lähde tekemään, jos paikka on vain joku saaren väli, josta oikaiseminen saattaa olla jollekin hyvinkin hyödyllistä.

Lue lisää

"Ja sellaisia reissuja eivät lähde tekemään, jos paikka on vain joku saaren väli, josta oikaiseminen saattaa olla jollekin hyvinkin hyödyllistä."

Aivan puuta heinää, ks tiedonantoja veneilijöille, saarten rantakiviä ilmaantuu silloin tällöin. Yhden olen itsekin ilmoittanut ja vuoden päästä oli virallisesti kartoissa. Oli 5 metrin käyrän sisällä 0.7 metrissä kivi. Paikka on Ämbersholmin saaren itäpuolella, saari löytyy Norsskatan kirkosta pari mailia länteen saaristomereltä. Väsyneenä oioin liian läheltä saarta iltasella satamapaikkaa koneajossa etsiessäni.

f44433 kirjoitti:

"Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.
"
Hankkikaa vihdoin tuoreet kartat ja ilmaiset päivitykset skeidan jauhamisen sijaan. Ei meillä vaihtununt syväys kuin 1.3 metristä 2 metriin ja vuosia ollaan purjehdittu kolistelematta saaristomerellä väylien ulkopuolella. Aina kaiku on näytäny vähintään 3 metriä siellä missä on järkevä purjehtia.

Lue lisää

Ei kyllä kannata luottaa karttoihin väylien ulkopuolella varsinkaan alle 10 m vedessä. Väylien läheisyydessä ovat melko luotettavia, mutta kauempana lähinnä suuntaa antavia merkintöjä. Täällä saaristomeren itäosassa esimerkiksi on paljon matalikkoja ja kiviä joita karttaan ei ole merkitty. Osa merkityistä kivistä on melko kaukana siitä, missä niiden kartan mukaan pitäisi olla. Tuosta läheltä menee yleisesti tunnettu reitti, jota paikalliset ja mökkiläiset käyttävät. Mitään merimerkkejä ei toki ole. Karttaan merkkaamattomia kiviä/matalikkoja on tuossa 2 NM matkalla 2, lisäksi 1 kivi on noin 50 m siitä, missä se kartan mukaan on.

Alkuperäiselle kysyjälle. Jos haet matkavenettä, niin 2,1 m syväys on todella huono. Ei tarvitse mennä kuin Balttiaan, kun alkaa rajoittamaan liikkumista ja satamia. Samoin myös muualla. Syvästä kölistä ei ole hyötyä kuin kryssillä ja silloinkin vain jos yritetään kryssiä niin ylös kuin mahdollista. Myötätuulessa syvästä kölistä on jopa haittaa. Pidä myös mielessä se, että jos joudut kryssinään, olet mokannut aikaikkunassa tai reitinvalinnassa.

tt444 kirjoitti:

No kerropa meille jonkin järkevän purjehdusreitin kivi saaristomereltä, suursaimaalta tai tukholman saaristoista, joka ei ole kartoissa;-)

Tänäkin kesänä olen ajanut pariin kertaan karttaan merkityn kiven päältä ja 0,7 m syvyiseksi luodatun salmen läpi. Ja niin tehdessäni olin täysin varma, ettei kolahda, eikä hidastella tarvinnut.

Vai on jodlari löytänyt kartoittamattoman kiven. Se oli sitten varmuudella se viimeinen ja nyt kaikki ovat kartalla.

tt444 kirjoitti:

No kerropa meille jonkin järkevän purjehdusreitin kivi saaristomereltä, suursaimaalta tai tukholman saaristoista, joka ei ole kartoissa;-)

Tossa nyt vaikka pari malliksi, näitä riittää.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3156172#comment-56924176-view

Flundra kirjoitti:

Ei kyllä kannata luottaa karttoihin väylien ulkopuolella varsinkaan alle 10 m vedessä. Väylien läheisyydessä ovat melko luotettavia, mutta kauempana lähinnä suuntaa antavia merkintöjä. Täällä saaristomeren itäosassa esimerkiksi on paljon matalikkoja ja kiviä joita karttaan ei ole merkitty. Osa merkityistä kivistä on melko kaukana siitä, missä niiden kartan mukaan pitäisi olla. Tuosta läheltä menee yleisesti tunnettu reitti, jota paikalliset ja mökkiläiset käyttävät. Mitään merimerkkejä ei toki ole. Karttaan merkkaamattomia kiviä/matalikkoja on tuossa 2 NM matkalla 2, lisäksi 1 kivi on noin 50 m siitä, missä se kartan mukaan on.

Alkuperäiselle kysyjälle. Jos haet matkavenettä, niin 2,1 m syväys on todella huono. Ei tarvitse mennä kuin Balttiaan, kun alkaa rajoittamaan liikkumista ja satamia. Samoin myös muualla. Syvästä kölistä ei ole hyötyä kuin kryssillä ja silloinkin vain jos yritetään kryssiä niin ylös kuin mahdollista. Myötätuulessa syvästä kölistä on jopa haittaa. Pidä myös mielessä se, että jos joudut kryssinään, olet mokannut aikaikkunassa tai reitinvalinnassa.

Lue lisää

Jänkä jänkä, mahataa ketuttaa ettei vene ole esim tämä.

http://www.youtube.com/watch?v=OO_gX3GjICg

tässä kirjoitti:

Tossa nyt vaikka pari malliksi, näitä riittää.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3156172#comment-56924176-view

Lue lisää

Ihanko totta, onko espoon edustalla kiviä. Eipä siellä tarvitse muiden kuin espoolaisten purjehtia. Ts espoon edusta ei ole järkevä purjehdusreitti.

toisin päinkin kirjoitti:

Tänäkin kesänä olen ajanut pariin kertaan karttaan merkityn kiven päältä ja 0,7 m syvyiseksi luodatun salmen läpi. Ja niin tehdessäni olin täysin varma, ettei kolahda, eikä hidastella tarvinnut.

Vai on jodlari löytänyt kartoittamattoman kiven. Se oli sitten varmuudella se viimeinen ja nyt kaikki ovat kartalla.

Lue lisää

"Vai on jodlari löytänyt kartoittamattoman kiven. Se oli sitten varmuudella se viimeinen ja nyt kaikki ovat kartalla. "

Uppotukkiveneilijät taas ovat niin köyhiä, ettei ole varaa lukea ilmaisia karttapäivityksiä netistä.

555555 kirjoitti:

Jänkä jänkä, mahataa ketuttaa ettei vene ole esim tämä.

http://www.youtube.com/watch?v=OO_gX3GjICg

Lue lisää

Minusta tuo 15 kn surffi tuolla veneellä ei ole mitenkään mainostamisen arvoinen, varsinkin kun tehty kisassa. Omalla 37 ft cc cruiserilla yli 10 kn surffit ovat aivan arkipäivää. Toistaiseksi paras surffi on 12,7 kn. Tuokin autopilotilla täydessä lomavaarustuksessa ja kumivene perässä. Tuolloin mentiin useita yli 12 kn surffeja. Onhan kunnon surffit kivoja, mutta enemmän panen painoa keskinopeudelle.

Muutenkin aika tylsän näköistä värjöttelyä suojattomassa avotilassa tuossa Firstissä.

Flundra kirjoitti:

Minusta tuo 15 kn surffi tuolla veneellä ei ole mitenkään mainostamisen arvoinen, varsinkin kun tehty kisassa. Omalla 37 ft cc cruiserilla yli 10 kn surffit ovat aivan arkipäivää. Toistaiseksi paras surffi on 12,7 kn. Tuokin autopilotilla täydessä lomavaarustuksessa ja kumivene perässä. Tuolloin mentiin useita yli 12 kn surffeja. Onhan kunnon surffit kivoja, mutta enemmän panen painoa keskinopeudelle.

Muutenkin aika tylsän näköistä värjöttelyä suojattomassa avotilassa tuossa Firstissä.

Lue lisää

SUrffit on surffeja, niitä tekee vene kuin vene. Mutta miksi avotilassa pitäisi värjötellä, oli se millainen tahansa?

???? kirjoitti:

SUrffit on surffeja, niitä tekee vene kuin vene. Mutta miksi avotilassa pitäisi värjötellä, oli se millainen tahansa?

No, ei minun mielestä miksikään. Siksi sanoin, että tylsän näköistä. Äijät istuu tylsinä paikoillaan. Ei tollasta kukaan jaksa pidempään, ei edes paria tuntia. Voisihan sitä vaikka lukea vitsikirjoja sprayhoodin suojassa tai vaikkka pelata korttia. Ottaa välillä kuppi kahvia tai vaikka olut. Kyllä tossa pätkässä homma näytti tosi köyhältä. Lomallahan kuitenkin ollaan vai?

wdfs kirjoitti:

Käy ajamassa bänön väylä kaiun kera, niin huomaat, että syyvyyttä riittää isollekin veneelle. Tai yövy joskus siellä bänössä, olen nahnyt first 40.7:n, syväys 2.36 metriä.

http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=3158

Lue lisää

Bänössä voi yöpyä menemättä ko. väylää. Voi tehdä koukkauksen Sottungan väylältä tai tulla väylän ulkopuolelta Kökarin suunnalta (olen tehnyt molemmat). Lisäksi First 40.7:aa on tehty myös 1.95 m kölillä ilman muita eroja.

Olen kuullut väylästä ajetun läpi (Bänöstä Maarianhaminan suuntaan ei Husön suuntaan) 2,2 m syväyksellä ja itse olen ajanut 2,0 syväyksellä. Tänä vuonna kaiku ei tainut mennä alle 2,6 m (vesi 20 cm, muuten en olisi mennyt), mutta aiempina vuosina toisella veneellä kävi kyllä 2,2:ssa. Voi tietysti olla meriruohoa tms. johon kaiku reagoi. En kyllä ajaisi 2,36 m syväyksellä!

Tämän mukaan keskivedestä on vähintään 60 cm. marginaali: http://venenetti.fi/s/files/library/attachments/3sininen.pdf

90-luvulla olen raapaissut pohjaa Porkkalan silloisella 1,5 m väylällä 1,45 m syväyksellä aivan keskellä väylää, vaikka vesi ei ollut erityisen matalalla. Muutama vuosi myöhemmin väylä muuttui 1,2 m syvyiseksi ko. pätkällä. Mahtaakohan ko. kohta olla ruopattu syvemmäksi?

Flundra kirjoitti:

No, ei minun mielestä miksikään. Siksi sanoin, että tylsän näköistä. Äijät istuu tylsinä paikoillaan. Ei tollasta kukaan jaksa pidempään, ei edes paria tuntia. Voisihan sitä vaikka lukea vitsikirjoja sprayhoodin suojassa tai vaikkka pelata korttia. Ottaa välillä kuppi kahvia tai vaikka olut. Kyllä tossa pätkässä homma näytti tosi köyhältä. Lomallahan kuitenkin ollaan vai?

Lue lisää

Sprayhoodin alla värjöttely ilman järkevää toimintaa se tylsää on silloin kun voisi olla mukavaakin. Pläkässä voi sitten pelata korttia, lukea vitsikirjoja ja juoda kahvia tai kaljaa. Toisaalta pläkässä vasta hereillä pitäisi ollakin. Lomahan on tekemistä varten, talvella on sitten yllin kyllin aikaa löhöillä.

!!!!! kirjoitti:

Sprayhoodin alla värjöttely ilman järkevää toimintaa se tylsää on silloin kun voisi olla mukavaakin. Pläkässä voi sitten pelata korttia, lukea vitsikirjoja ja juoda kahvia tai kaljaa. Toisaalta pläkässä vasta hereillä pitäisi ollakin. Lomahan on tekemistä varten, talvella on sitten yllin kyllin aikaa löhöillä.

Lue lisää

Samalla tavalla purjehduksesta nautitaan kevyessä ja kovassa kelissä. Miksi pitää tehdä ero? Purjehdus on myös sosiaalista yhdessäoloa, ei pelkkäää tiukkaa skuuttaamista. Eikä me kyllä talvellakaan löhötä.

lopettakaa jo kirjoitti:

"Tämäkin sisältää kyllä riskin, espoolaiset ainakin tuntenevat melko tuoreen tapauksen, jossa aivan 7,7 m syvyysmerkinnän kohdalla kolisi..."

Pk seudulla onkin suuri ihme jos uusia kiviä löytyy. Espoon edusta on muutenkin kivikkoinen ,joten iepä siellä ole kovin järkevää väylien ulkopuolella purjehtia.

Jos asuu pk seudulla tai muuten avomeren äärellä, on turha esitää jotain saaaristonvaigoinnin experttiä, jos kaksi viikkoa lomalla purjehtii pääasiassa väylillä saaristomerellä per kesä.

Lue lisää

Jos luulee, ettei pääkaupunkiseudulla ja Suomenlahden rannikoilla yleensä ole saaristonavigoinnin tarvetta ja kokemusta, ei ole näillä vesillä käynytkään.

Mutta juuri siksi mainitsin tuon Melkin kiven tapauksen, että kyseessä on vesialue, jolla purjehtii todella paljon veneitä. Kun edes täällä, missä ei juuri kesäpäivänä voi vesillä liikkua näkemättä joka hetki useaa muuta purjetta, ei voi luottaa siihen, että jokainen kivi olisi löydetty, niin miten sitten jossain kauempana asutuskeskuksista?

Flundra kirjoitti:

Samalla tavalla purjehduksesta nautitaan kevyessä ja kovassa kelissä. Miksi pitää tehdä ero? Purjehdus on myös sosiaalista yhdessäoloa, ei pelkkäää tiukkaa skuuttaamista. Eikä me kyllä talvellakaan löhötä.

Lue lisää

Nimeomaan purjehduksesta nautitaan aina tilanteen mukaisella tavalla, ei aina samalla tavalla. Se olisi tylsää. Surffataan ja skuutataan silloin kun on sellainen aika, toisena aikana jotain muuta. Sosiaalinen yhdessäolo kyllä vain korostuu yhteisissä elämyksissä, joita purjehtiminen tuottaa enemmän kuin satamissa oleskelu tai yhdentekevä purjein eteneminen. Satamissa oloa on veneessä vietetystä ajasta kuiten paljon suurempi osa.

Kesä ei ole ollut säiltään kaksinen, mutta aivan leppoisia ja lämpimiäkin purjehduspäiviä siihen luullakseni lomalla mahtui. Niitä vain ei jälkeenpäin muista, muistiin jäävät ne päivät ja yöt, jolloin surffattiin vauhdilla tai ryskittiin kovaa kryssiä. Ja jälkeenpäin ne ovat aina ne parhaat muistot.

Joakim_ kirjoitti:

Bänössä voi yöpyä menemättä ko. väylää. Voi tehdä koukkauksen Sottungan väylältä tai tulla väylän ulkopuolelta Kökarin suunnalta (olen tehnyt molemmat). Lisäksi First 40.7:aa on tehty myös 1.95 m kölillä ilman muita eroja.

Olen kuullut väylästä ajetun läpi (Bänöstä Maarianhaminan suuntaan ei Husön suuntaan) 2,2 m syväyksellä ja itse olen ajanut 2,0 syväyksellä. Tänä vuonna kaiku ei tainut mennä alle 2,6 m (vesi 20 cm, muuten en olisi mennyt), mutta aiempina vuosina toisella veneellä kävi kyllä 2,2:ssa. Voi tietysti olla meriruohoa tms. johon kaiku reagoi. En kyllä ajaisi 2,36 m syväyksellä!

Tämän mukaan keskivedestä on vähintään 60 cm. marginaali: http://venenetti.fi/s/files/library/attachments/3sininen.pdf

90-luvulla olen raapaissut pohjaa Porkkalan silloisella 1,5 m väylällä 1,45 m syväyksellä aivan keskellä väylää, vaikka vesi ei ollut erityisen matalalla. Muutama vuosi myöhemmin väylä muuttui 1,2 m syvyiseksi ko. pätkällä. Mahtaakohan ko. kohta olla ruopattu syvemmäksi?

Lue lisää

Kirjoitit itseäsi vastaan, huomaatko?

"Tänä vuonna kaiku ei tainut mennä alle 2,6 m (vesi 20 cm, muuten en olisi mennyt), mutta aiempina vuosina toisella veneellä kävi kyllä 2,2:ssa. Voi tietysti olla meriruohoa tms. johon kaiku reagoi. En kyllä ajaisi 2,36 m syväyksellä!

Tämän mukaan keskivedestä on vähintään 60 cm. marginaali: http://venenetti.fi/s/files/library/attachments/3sininen.pdf"

Eli hyvin voi mennä kesällä 2.36 syväyksellä bönön väylää, tekstisi tietojen mukaan.

Flundra kirjoitti:

Samalla tavalla purjehduksesta nautitaan kevyessä ja kovassa kelissä. Miksi pitää tehdä ero? Purjehdus on myös sosiaalista yhdessäoloa, ei pelkkäää tiukkaa skuuttaamista. Eikä me kyllä talvellakaan löhötä.

Lue lisää

"Samalla tavalla purjehduksesta nautitaan kevyessä ja kovassa kelissä."

Heikot ovat tiedot purjehduksesta, jos väittää että on aivan sama purjehditaanko kevyttä, keski vai kovaa tuulta. Kevyessä ja kovassa tuulessa pitää olla enemmän hereillä trimmien ja venevauhdin suhteen kuin keskituulilla.

Toki kesämökiveneilijä ajaa kevyet tuulet koneella ja kannella olevaa rullagenoaa ei kunnolla saa trimmattua missään kelissä, joten purjehduskokemus ja -tietämys jää vajanaiseksi.

64563456 kirjoitti:

Kirjoitit itseäsi vastaan, huomaatko?

"Tänä vuonna kaiku ei tainut mennä alle 2,6 m (vesi 20 cm, muuten en olisi mennyt), mutta aiempina vuosina toisella veneellä kävi kyllä 2,2:ssa. Voi tietysti olla meriruohoa tms. johon kaiku reagoi. En kyllä ajaisi 2,36 m syväyksellä!

Tämän mukaan keskivedestä on vähintään 60 cm. marginaali: http://venenetti.fi/s/files/library/attachments/3sininen.pdf"

Eli hyvin voi mennä kesällä 2.36 syväyksellä bönön väylää, tekstisi tietojen mukaan.

Lue lisää

Onko siellä pohjassa väylän kohdalla on tasainen asfaltoitu alue ja väyläalue tasasyvä joka paikasta? Minä olen aina luullut, että merenpohja sielläkin on lähempänä luonnontilaista, kallionyppylän kohdalla matalampaa kuin viereisen painanteen kohdalla.

niinkö? kirjoitti:

Onko siellä pohjassa väylän kohdalla on tasainen asfaltoitu alue ja väyläalue tasasyvä joka paikasta? Minä olen aina luullut, että merenpohja sielläkin on lähempänä luonnontilaista, kallionyppylän kohdalla matalampaa kuin viereisen painanteen kohdalla.

Lue lisää

Sinähän oletkin niin älykäs, että lähtisit bänön väylää kryssimäään 2.36 syväyksellä. Enemmistö ajaa sen läpi koneella ja väylällä syvyyttä pisaa.

53243 kirjoitti:

Sinähän oletkin niin älykäs, että lähtisit bänön väylää kryssimäään 2.36 syväyksellä. Enemmistö ajaa sen läpi koneella ja väylällä syvyyttä pisaa.

Sielläkö on lisäksi kiskotkin, joita pitkin koneella ajetaan väylän keskiviivaa?

ja vielä? kirjoitti:

Sielläkö on lisäksi kiskotkin, joita pitkin koneella ajetaan väylän keskiviivaa?

Niinpä :) Kun väylälle ilmoitetaan tietty nimellissyvyys, niin ei se tarkoita, etteikö siitä saattaisi tuurilla selvitä huomattavastikin syvemmällä uivalla veneellä. Se tarkoittaa vain sitä, että vähintään sen verran vettä on väylän joka kohdassa (ottaen huomioon vedenkorkeus ja marginaalit).

344rr33 kirjoitti:

"Samalla tavalla purjehduksesta nautitaan kevyessä ja kovassa kelissä."

Heikot ovat tiedot purjehduksesta, jos väittää että on aivan sama purjehditaanko kevyttä, keski vai kovaa tuulta. Kevyessä ja kovassa tuulessa pitää olla enemmän hereillä trimmien ja venevauhdin suhteen kuin keskituulilla.

Toki kesämökiveneilijä ajaa kevyet tuulet koneella ja kannella olevaa rullagenoaa ei kunnolla saa trimmattua missään kelissä, joten purjehduskokemus ja -tietämys jää vajanaiseksi.

Lue lisää

Aika suuret on luulot itsestään kun tuollaista kirjoittaa. No, kokemuksen karttuessa ja taitojen kehittyessä, mutta ennen kaikkea itseluottamuksen ja rohkeuden kasvaessa oppii huomaamaan, että kovassakin kelissä meno on leppoisaa. Myös veneen käsittely pitää olla hanskassa.

Viimekesästä jäi kyllä mieleen hienot purjehduspäivät. Vain yksi päivä täysin plkää 5 viikossa. Balttiassa oli useita hellepäiviä. Ihmetyttää niin monien valittaminen säästä. Hankkinaa varusteet sen mukaan ettei tarvitse valittaa. Enkä muuten allekirjoita sitäkään väitettä, että satamissa vietetään aikaa enemmän veneessä kuin merellä. Vai istutteko veneen sisällä katsomassa seiniä, varsinkin jos on vähän sateista.

Flundra kirjoitti:

Aika suuret on luulot itsestään kun tuollaista kirjoittaa. No, kokemuksen karttuessa ja taitojen kehittyessä, mutta ennen kaikkea itseluottamuksen ja rohkeuden kasvaessa oppii huomaamaan, että kovassakin kelissä meno on leppoisaa. Myös veneen käsittely pitää olla hanskassa.

Viimekesästä jäi kyllä mieleen hienot purjehduspäivät. Vain yksi päivä täysin plkää 5 viikossa. Balttiassa oli useita hellepäiviä. Ihmetyttää niin monien valittaminen säästä. Hankkinaa varusteet sen mukaan ettei tarvitse valittaa. Enkä muuten allekirjoita sitäkään väitettä, että satamissa vietetään aikaa enemmän veneessä kuin merellä. Vai istutteko veneen sisällä katsomassa seiniä, varsinkin jos on vähän sateista.

Lue lisää

Makunsa kullakin, mutta taitaa kuitenkin olla niin, että useimmille ne parhaat muistot jää niistä mukavan sivutuulen aurinkoisista purjehduspäivistä ja raskas aallokkokryssi jättää ne paskimmat muistot.

Muuten olen sitä mieltä, että nämä "hankkikaa varusteet sään mukaan" sössöttäjät sietäisi viedä saunan taakse. Totta v-tussa silloin valitetaan, kun on kylmää ja märkää. Ei sitä mitkään varusteet tee mukavaksi.

Flundra kirjoitti:

Aika suuret on luulot itsestään kun tuollaista kirjoittaa. No, kokemuksen karttuessa ja taitojen kehittyessä, mutta ennen kaikkea itseluottamuksen ja rohkeuden kasvaessa oppii huomaamaan, että kovassakin kelissä meno on leppoisaa. Myös veneen käsittely pitää olla hanskassa.

Viimekesästä jäi kyllä mieleen hienot purjehduspäivät. Vain yksi päivä täysin plkää 5 viikossa. Balttiassa oli useita hellepäiviä. Ihmetyttää niin monien valittaminen säästä. Hankkinaa varusteet sen mukaan ettei tarvitse valittaa. Enkä muuten allekirjoita sitäkään väitettä, että satamissa vietetään aikaa enemmän veneessä kuin merellä. Vai istutteko veneen sisällä katsomassa seiniä, varsinkin jos on vähän sateista.

Lue lisää

Pitäisikö tässä vielä vaatimattomaksi heittäytyä? Eka runtti on purjehdittu 70-luvun alussa, eikä siihenkään ihan illman kokemusta mukaan huolittu. Ei nyt ihan kaikkia seitsemää merta olla koettu, mutta useampia kyllä. On siinä tullut sen verran kokemusta, että tietää mitä purjehdus on erilaisissa oloissa. Leppoisa purjehdus kovassa kelissä on, kuten joku jo sanoi, paskapuhetta. Täysin hallittavaa, eikä pelottavaa, mutta ei leppoisaa.

Varusteet on hankittu niin, ettei tarvitse valittaa. Se ei kuitenkaan tee sadesäästä auurinkopäivän veroista mukavuudeltaan. Omalle kohdalle sattui myös yksi täysin pläkäpäivä ja monta jo unohdettua purjehduspäivää erilaisissa avotuulissa. Hellepäiviä sattui kaksi ja täysin sateettomiakin päiviä useita. Paljon parempiakin kesiä on kuitenkin nähty viime vuosina. Jos vuoden kuluttua kysytään, muistan tästä kaudesta Suursaaren kierron paluun 15 m/s tuulen kryssinä alkukesän kylmien vesien aikaan. Kyllä mua vain harmittaisi, jos olisi väliin jäänyt, vaikkei se mukavaa ollutkaan.

Väitätkö todella, että lomalla purjehdit keskimäärin yli 12 h vuorokaudessa? Enkä minä muuten todellakaan mene mihinkään satamaan istuakseni siellä veneessä sisällä.

36 kirjoitti:

Makunsa kullakin, mutta taitaa kuitenkin olla niin, että useimmille ne parhaat muistot jää niistä mukavan sivutuulen aurinkoisista purjehduspäivistä ja raskas aallokkokryssi jättää ne paskimmat muistot.

Muuten olen sitä mieltä, että nämä "hankkikaa varusteet sään mukaan" sössöttäjät sietäisi viedä saunan taakse. Totta v-tussa silloin valitetaan, kun on kylmää ja märkää. Ei sitä mitkään varusteet tee mukavaksi.

Lue lisää

Kuuleppas nyt. Ulkoiluharrastusta ei kannata valita jos harrastat sääennusteen mukaan. Olen täysin erimieltä kanssasi sössöttäjistä. Kuressaaressa ulkona (=terassilla) syödesämme ei sade kuuro haitannut meitä eikä muita. Siirryttiinpä vai hieman lisää varjon (aurinko/sade) suojaan. Sadevaatteet varmaan kaikilla on jo, mutta hankkikaa edes se puomiteltta. Saatte sadekamat pois ulkona, vene pysyy kuivana ja itse pysytte lämpimänä. Kuomu antaa paremman suojan myös tuulta vastaaan. Enkä perhana ymmärrä muutenkaan tätä sää valitusta. Mulla oli farkut kerran jalassa 5 viikon aikana. Purjehdushousut 3 kertaa. Muuten oli shortsit. Oli jälleen kerran upea kesä.

kummaa oli juttusi kirjoitti:

Pitäisikö tässä vielä vaatimattomaksi heittäytyä? Eka runtti on purjehdittu 70-luvun alussa, eikä siihenkään ihan illman kokemusta mukaan huolittu. Ei nyt ihan kaikkia seitsemää merta olla koettu, mutta useampia kyllä. On siinä tullut sen verran kokemusta, että tietää mitä purjehdus on erilaisissa oloissa. Leppoisa purjehdus kovassa kelissä on, kuten joku jo sanoi, paskapuhetta. Täysin hallittavaa, eikä pelottavaa, mutta ei leppoisaa.

Varusteet on hankittu niin, ettei tarvitse valittaa. Se ei kuitenkaan tee sadesäästä auurinkopäivän veroista mukavuudeltaan. Omalle kohdalle sattui myös yksi täysin pläkäpäivä ja monta jo unohdettua purjehduspäivää erilaisissa avotuulissa. Hellepäiviä sattui kaksi ja täysin sateettomiakin päiviä useita. Paljon parempiakin kesiä on kuitenkin nähty viime vuosina. Jos vuoden kuluttua kysytään, muistan tästä kaudesta Suursaaren kierron paluun 15 m/s tuulen kryssinä alkukesän kylmien vesien aikaan. Kyllä mua vain harmittaisi, jos olisi väliin jäänyt, vaikkei se mukavaa ollutkaan.

Väitätkö todella, että lomalla purjehdit keskimäärin yli 12 h vuorokaudessa? Enkä minä muuten todellakaan mene mihinkään satamaan istuakseni siellä veneessä sisällä.

Lue lisää

Jaa, no en minä tiedä miten eri olosuhteet koet. Toiset kokee sään ja olosuhteet eritavalla. Ehkä kuvaavaa on, että tuolloin kun teimme tuon 12,7 kn ennätyksen, silloin7 v. pokamme totesti noin klo 10 illalla, "lähden nyt nukkumaan, kertokaa sitten aamulla kuinka kovaa olemme menneet". Tai. Jimmy "Jeesus" Cornelin kirjassa tarina lähdöstä jostain välimeren saamasta. Mukana oli melko kokematon gasti, jole sattu ensimmäinen vahtivuoro. Tuuli oli kova. Jimmy asettu satamasta lähdön läkeen Ikean tuoliin istumaan ja luki satamasta ostettua iltapäivälehteä. Kokematon gasti ryntäsi lähes paniikissa sisälle ja alko huutamaan että mitä oikein teet. Ulkona on lähes myrsky. Jimmy kysyi, mitä oletat minun muuta tekevän? Kas kas. Näinhän se on. Ei kannata panikoitua. Kelissä mennään kelin mukaan.

Jos viittaat minun kirjoituksiin, niin mistä saat 12 tuntia? En ole sellaista maininnut. Usein satamissa ollessamme poistumme veneestä heti aamusta ja palaamme vasta iltapäivällä/illalla. Merelläollessa tämä ei ole mahdollsta.

lue lehtiä kirjoitti:

"Olkoot miten päivitety kartat tahansa, sillä ohjeella kolisee varmasti. "

Ei muuten kolise järkevillä purjehdusalueilla, todisteena vaikkapa uusien kivien ilmestymistahti tiedonantoja veneilijöille lehdessa vuodesta 2000. Tämän kesän kivipäivitykset tulevat joskus talvella nettiin ja varmaa on, ettei montta uutta jos yhtään uutta kiveä ole. Jonkun purjehduskelvottoman pusikon rantakivi' ei lasketa.

Lue lisää

Hitaasti tuntuu muutokset tulevan karttoihin ja tiedonantoihin.

4 vuotta sitten ilmoitettiin kivestä sijainnissa 59N52.5 23E37.8 eikä sitä vielä ole kartoissa vaikka se on väylällä!
Samoin 5 vuotta sitten ilmoitettiin *väyläalueella* olevasta matalasta kohdassa 65N16.3 25E11.9
Molemmissa kolisteltiin kiville oikein huolella. Tuo jälkimmäinen on muuten sitten tyypillinen esimerkki matalasta, joka on kyllä merkattu karttaan, mutta sen todellinen sijainti on jossain muualla kuin mitä kartta väittää. Joitakin kymmeniä metrejä vaan, mutta kapeassa välissä kun ajaa vihreeltä vihreelle (oikaisematta) luulisi vettä riittävän... ei vaan riitä. Itseasiassa kartan *väyläviiva* menee suoraan sen matalan yli!! ja vettä on alle 1,5 metriä, koska meillä pysähtyi vauhti kuin seinään ja oltiin liikkeellä FF27 veneellä.

Tammisaaren eteläpuolella, siinä Älgön eteläpuolella kulkevalla väylällä kolisi pari kesää sitten kolmessa peräkkäisessä vendassa!! Aina heti vendan jälkeen, kun lähdettiin takas kohti väylän keskilinjaa. Plotterin ja paperikartan mukaan missään niistä kohdista ei pitänyt olla kiveä. Oli kuitenkin.

Samanlaisia paikkoja ja tapahtumia on mullakin yksistään lukemattomia. Ja nää nyt oli jopa väyläalueiden kolisteluja, väylien ulkopuolella niitä tuntemattomia kiviä on tullut kohdattua paljon enemmänkin.

Suurin ongelma ei kuitenkaan ole täysin tuntemattomat, uudet kivet. Pahempina koen sellaiset varsin yleiset tilanteet, että se kivi on kyllä siellä, mutta sen sijainti heittää useita kymmeniä metrejä. Ja ne on paljon yleisempiä mutta yhtä ikäviä, jos sokeasti luotttaa kartaan/plotteriin.

Toisaalta olen ajanut pirun monta kertaa lähes 2 metrin syväyksellä olevan veneen "puutarhaväylän" läpi Räfsöstä itäänpäin, vaikka väylä on virallisesti vaan 1,2 metrinen.

Flundra kirjoitti:

Jaa, no en minä tiedä miten eri olosuhteet koet. Toiset kokee sään ja olosuhteet eritavalla. Ehkä kuvaavaa on, että tuolloin kun teimme tuon 12,7 kn ennätyksen, silloin7 v. pokamme totesti noin klo 10 illalla, "lähden nyt nukkumaan, kertokaa sitten aamulla kuinka kovaa olemme menneet". Tai. Jimmy "Jeesus" Cornelin kirjassa tarina lähdöstä jostain välimeren saamasta. Mukana oli melko kokematon gasti, jole sattu ensimmäinen vahtivuoro. Tuuli oli kova. Jimmy asettu satamasta lähdön läkeen Ikean tuoliin istumaan ja luki satamasta ostettua iltapäivälehteä. Kokematon gasti ryntäsi lähes paniikissa sisälle ja alko huutamaan että mitä oikein teet. Ulkona on lähes myrsky. Jimmy kysyi, mitä oletat minun muuta tekevän? Kas kas. Näinhän se on. Ei kannata panikoitua. Kelissä mennään kelin mukaan.

Jos viittaat minun kirjoituksiin, niin mistä saat 12 tuntia? En ole sellaista maininnut. Usein satamissa ollessamme poistumme veneestä heti aamusta ja palaamme vasta iltapäivällä/illalla. Merelläollessa tämä ei ole mahdollsta.

Lue lisää

Pari vuotta sitten tultiin päivä 17 m/s tuulessa. Pelkkä kakkosgenua ylhäällä ja toistuvasti yli 13 kts surffeja. Pitkähkö päivämatka, josta hyvän osan ajoin yksin vaimon torkkuessa sisällä. Taisi olla pitkät housut jalassa ja jotain kevyttä tuulenpitävää puseroa t-paidan lisäksi. Mitä ihmeellistä siinä nyt on? Vastakkaiseen suuntaan se olisi ollut totaalisen toisenlaista. Ei pelkkä tuulen tai veneen nopeus mitään kerro. Sen verran keliä kuitenkin oli, että päivä jäi mieleen.

Kesällä veneessä vietetyn ajan lasken päivinä lähdöistä paluisiin, en käytä kellokorttia poistuessani veneestä. Siitä tulee 12 h vuorokaudessa, jos aikoo olla kulussa suurimman osan ajasta. Eikä mun vene niin epäviihtyisä ole, että siitä pitäisi heti rantautumisen jälkeen päästä pois.

64563456 kirjoitti:

Kirjoitit itseäsi vastaan, huomaatko?

"Tänä vuonna kaiku ei tainut mennä alle 2,6 m (vesi 20 cm, muuten en olisi mennyt), mutta aiempina vuosina toisella veneellä kävi kyllä 2,2:ssa. Voi tietysti olla meriruohoa tms. johon kaiku reagoi. En kyllä ajaisi 2,36 m syväyksellä!

Tämän mukaan keskivedestä on vähintään 60 cm. marginaali: http://venenetti.fi/s/files/library/attachments/3sininen.pdf"

Eli hyvin voi mennä kesällä 2.36 syväyksellä bönön väylää, tekstisi tietojen mukaan.

Lue lisää

No kaikille ei riitä se uskomus, että väylällä on varmasti 60 cm ylimääräistä kaikissa kohdissa puhumattakaan, että muutaman sentin rako pohjaan olisi riittävä. Tänäkin vuonna useamman väyläpätkän virallista syvyyttä on alennettu. Lisäksi vedenkorkeus voi muuttua melko nopeastikin, veneen syväys voi kasvaa tietysssä vauhdissa, aalloissa veneen käy syvemmällä jne.

Tuolla Bänö-Husö -pätkällä muistan nähneeni kaiussa 2,0-2,1 m lukemia edellisellä veneellä. Kaiku oli kalibroitu näyttämään vedenpinnan suhteen.

-Mika- kirjoitti:

Hitaasti tuntuu muutokset tulevan karttoihin ja tiedonantoihin.

4 vuotta sitten ilmoitettiin kivestä sijainnissa 59N52.5 23E37.8 eikä sitä vielä ole kartoissa vaikka se on väylällä!
Samoin 5 vuotta sitten ilmoitettiin *väyläalueella* olevasta matalasta kohdassa 65N16.3 25E11.9
Molemmissa kolisteltiin kiville oikein huolella. Tuo jälkimmäinen on muuten sitten tyypillinen esimerkki matalasta, joka on kyllä merkattu karttaan, mutta sen todellinen sijainti on jossain muualla kuin mitä kartta väittää. Joitakin kymmeniä metrejä vaan, mutta kapeassa välissä kun ajaa vihreeltä vihreelle (oikaisematta) luulisi vettä riittävän... ei vaan riitä. Itseasiassa kartan *väyläviiva* menee suoraan sen matalan yli!! ja vettä on alle 1,5 metriä, koska meillä pysähtyi vauhti kuin seinään ja oltiin liikkeellä FF27 veneellä.

Tammisaaren eteläpuolella, siinä Älgön eteläpuolella kulkevalla väylällä kolisi pari kesää sitten kolmessa peräkkäisessä vendassa!! Aina heti vendan jälkeen, kun lähdettiin takas kohti väylän keskilinjaa. Plotterin ja paperikartan mukaan missään niistä kohdista ei pitänyt olla kiveä. Oli kuitenkin.

Samanlaisia paikkoja ja tapahtumia on mullakin yksistään lukemattomia. Ja nää nyt oli jopa väyläalueiden kolisteluja, väylien ulkopuolella niitä tuntemattomia kiviä on tullut kohdattua paljon enemmänkin.

Suurin ongelma ei kuitenkaan ole täysin tuntemattomat, uudet kivet. Pahempina koen sellaiset varsin yleiset tilanteet, että se kivi on kyllä siellä, mutta sen sijainti heittää useita kymmeniä metrejä. Ja ne on paljon yleisempiä mutta yhtä ikäviä, jos sokeasti luotttaa kartaan/plotteriin.

Toisaalta olen ajanut pirun monta kertaa lähes 2 metrin syväyksellä olevan veneen "puutarhaväylän" läpi Räfsöstä itäänpäin, vaikka väylä on virallisesti vaan 1,2 metrinen.

Lue lisää

Jos katsoin oikein tuon ensimmäisen paikan, niin se on siinä Jussarön koillispuolella, Träsköstä etelään ja Busöstä itään? Se on outoa, jos ei ole korjattu karttaan, koska uusi Helsinki-Parainen -sarja on ilmestynyt tuon jälkeen. Tuo toinen sen sijaan... Koordinaatit näyttäisivät vievän jonnekin Oulun edustalle? Siitä voisi melkein sanoa, että hittojako poroja varten turhan tarkkoja karttoja tekemään :D

Tsekkasin Eniron palvelusta tuon kohdan huvikseni. En tiedä, miten tarkka se on, mutta viittojen välisen linjan pitäisi kyllä olla vitosen käyrän ulkopuolella. Jos tuossa olet todella osunut mielestäsi väyläviivalla pohjaan, niin sitten tulee kyllä mieleen, että olikohan sinulla oikea datum plotteriin tai gepsiin asetettuna?

Ja nyt kun tuli tuo datum mieleeni: onkohan muuten ihan varmaa, että plotterikartat ovat aina oikean datumin mukaan kohdistetut? Suomessahan otettiin vasta tällä vuosituhannella merikartoissa käyttöön WGS-84 entisen KKJ: n sijaan. En hämmästyisi, vaikka etenkin tuolla syrjäseuduilla olisikin tässä sekavuutta.
Katsoin muuten tuon ensin mainitsemasi paikan vanhasta "vihreästä" kortista, joten sama datum-ero saattaa sotkea paikannustani. En nyt jaksa tehdä korjausta :)

edelleen kummia kirjoitti:

Pari vuotta sitten tultiin päivä 17 m/s tuulessa. Pelkkä kakkosgenua ylhäällä ja toistuvasti yli 13 kts surffeja. Pitkähkö päivämatka, josta hyvän osan ajoin yksin vaimon torkkuessa sisällä. Taisi olla pitkät housut jalassa ja jotain kevyttä tuulenpitävää puseroa t-paidan lisäksi. Mitä ihmeellistä siinä nyt on? Vastakkaiseen suuntaan se olisi ollut totaalisen toisenlaista. Ei pelkkä tuulen tai veneen nopeus mitään kerro. Sen verran keliä kuitenkin oli, että päivä jäi mieleen.

Kesällä veneessä vietetyn ajan lasken päivinä lähdöistä paluisiin, en käytä kellokorttia poistuessani veneestä. Siitä tulee 12 h vuorokaudessa, jos aikoo olla kulussa suurimman osan ajasta. Eikä mun vene niin epäviihtyisä ole, että siitä pitäisi heti rantautumisen jälkeen päästä pois.

Lue lisää

12h on minusta aika pitkä normipäiväksi. Näin siis loma- ja viikonloppupurjehtijan, jollaista jotkut kai kesämökkipurjehtijaksikin sanovat, näkökulmasta. On tänä kesänä toki tullut pari 19h päivääkin.

Muutenkin mua hiukan huvittaa tämä osapuolten ehdottomuus. Ollaan niin varmoja siitä, että satamaan ei mennä veneessä istumaan jne. Meillä ainakin vaihtelee kovasti. Joskus voidaan olla koko päivä kiertelemässä maissa, joskus vaan levätään, pidetään sadetta, luetaan, nukutaan tms. Ei ihan harvinaista ole sekään, että todetaan aamulla "äh, siellä sataa, pidetään laiskottelupäivä".

Joakim_ kirjoitti:

No kaikille ei riitä se uskomus, että väylällä on varmasti 60 cm ylimääräistä kaikissa kohdissa puhumattakaan, että muutaman sentin rako pohjaan olisi riittävä. Tänäkin vuonna useamman väyläpätkän virallista syvyyttä on alennettu. Lisäksi vedenkorkeus voi muuttua melko nopeastikin, veneen syväys voi kasvaa tietysssä vauhdissa, aalloissa veneen käy syvemmällä jne.

Tuolla Bänö-Husö -pätkällä muistan nähneeni kaiussa 2,0-2,1 m lukemia edellisellä veneellä. Kaiku oli kalibroitu näyttämään vedenpinnan suhteen.

Lue lisää

"Tuolla Bänö-Husö -pätkällä muistan nähneeni kaiussa 2,0-2,1 m lukemia edellisellä veneellä. Kaiku oli kalibroitu näyttämään vedenpinnan suhteen. "

Heinäkuun lopulla 2012 meidän kaiku näytti tuolla väylällä min 2.4m, anturi 40 cm vesirajan alla ja vedenkorkeus 10cm.

g555555 kirjoitti:

"Tuolla Bänö-Husö -pätkällä muistan nähneeni kaiussa 2,0-2,1 m lukemia edellisellä veneellä. Kaiku oli kalibroitu näyttämään vedenpinnan suhteen. "

Heinäkuun lopulla 2012 meidän kaiku näytti tuolla väylällä min 2.4m, anturi 40 cm vesirajan alla ja vedenkorkeus 10cm.

Lue lisää

Siispä Joakimin ja muiden romukaiut näyttävät ruohot, meidän nke topline luotasi väylän nollavedenkorkeudella 2.7m syvyiseksi, joka sopii viranomaisten 60cm matalavesimariginaaliin. Joakimin lukema ei taas sovi, kesällä tyypillisesti vedenkorkeus -20cm - 20. Joakimin lukema oli siis täynnä heinää, ei toteuta 60cm mariginaalia.

15 kirjoitti:

Jos luulee, ettei pääkaupunkiseudulla ja Suomenlahden rannikoilla yleensä ole saaristonavigoinnin tarvetta ja kokemusta, ei ole näillä vesillä käynytkään.

Mutta juuri siksi mainitsin tuon Melkin kiven tapauksen, että kyseessä on vesialue, jolla purjehtii todella paljon veneitä. Kun edes täällä, missä ei juuri kesäpäivänä voi vesillä liikkua näkemättä joka hetki useaa muuta purjetta, ei voi luottaa siihen, että jokainen kivi olisi löydetty, niin miten sitten jossain kauempana asutuskeskuksista?

Lue lisää

"Mutta juuri siksi mainitsin tuon Melkin kiven tapauksen"

http://www.sailmate.fi/

Ei löydy 7.7m matalaa Melkin ympäristöstä, joten miltähän vuosisadalta tuokin juttu on. Todisteena vaan kuitenkin, että kivet päätyvät karttaan.

ja vielä? kirjoitti:

Sielläkö on lisäksi kiskotkin, joita pitkin koneella ajetaan väylän keskiviivaa?

Viranomaiset luotaavat väylät monta metriä leveällä kaikukeilalla tai mekaanisella troolilla, joten 1.9m väylällä on nollavedenkorkeudella 2.5m syvyyttä.

4563464rg kirjoitti:

Viranomaiset luotaavat väylät monta metriä leveällä kaikukeilalla tai mekaanisella troolilla, joten 1.9m väylällä on nollavedenkorkeudella 2.5m syvyyttä.

Nollavedenkorkeudella juu. Mutta kun tuossa kinattiin 2,36 kölistä, niin eihän veden tartte olla kuin 15 cm alle keskiveden ja jo on kolinan riski olemassa.

Ei niihin vedenkorkeustietoihinkaan muuten pidä sokeasti luottaa. Toki ne FMI:n ilmoittamat sinänsä oikein ovat, mutta kun mittausasemia on harvassa, niin paikallisten virtaus- yms. tekijöiden vuoksi voi olla aika isojakin eroja siitä, mitä lähimmän mittausaseman ilmoitus on.

dfghhsv54 kirjoitti:

Jos katsoin oikein tuon ensimmäisen paikan, niin se on siinä Jussarön koillispuolella, Träsköstä etelään ja Busöstä itään? Se on outoa, jos ei ole korjattu karttaan, koska uusi Helsinki-Parainen -sarja on ilmestynyt tuon jälkeen. Tuo toinen sen sijaan... Koordinaatit näyttäisivät vievän jonnekin Oulun edustalle? Siitä voisi melkein sanoa, että hittojako poroja varten turhan tarkkoja karttoja tekemään :D

Tsekkasin Eniron palvelusta tuon kohdan huvikseni. En tiedä, miten tarkka se on, mutta viittojen välisen linjan pitäisi kyllä olla vitosen käyrän ulkopuolella. Jos tuossa olet todella osunut mielestäsi väyläviivalla pohjaan, niin sitten tulee kyllä mieleen, että olikohan sinulla oikea datum plotteriin tai gepsiin asetettuna?

Ja nyt kun tuli tuo datum mieleeni: onkohan muuten ihan varmaa, että plotterikartat ovat aina oikean datumin mukaan kohdistetut? Suomessahan otettiin vasta tällä vuosituhannella merikartoissa käyttöön WGS-84 entisen KKJ: n sijaan. En hämmästyisi, vaikka etenkin tuolla syrjäseuduilla olisikin tässä sekavuutta.
Katsoin muuten tuon ensin mainitsemasi paikan vanhasta "vihreästä" kortista, joten sama datum-ero saattaa sotkea paikannustani. En nyt jaksa tehdä korjausta :)

Lue lisää

Juu, eka paikka on siinä Jussarön koillispuolella. Ihan väylällä ajettiin, tosin ihan sen oikeaa reunaa suunnilleen "vihreeltä vihreelle" linjaa. Ja kartan/plotterin mukaan vitosen käppyrää pitkin. Veneenä Marieholm IF, jossa "taskuköli" johon joutui seuraavana syksynä tekemään sitten epoksihommia...

Ei kai ne yhden ilmoituksen perusteella sitä korjaa, jos eivät itse käy sitä ensin luotaamassa ja toteamassa. Mun kartan (ja plotterin träkin) mukaan oltais ajettu ihan vitosen käppyrää pitkin, mutta silti kolisi.

Se toka paikka on oikeastaan jotenkin samankaltainen. Ja kyllä, oulun edustalla. Sielläkin purjehditaan ;-) Ajettiin myös siinä paperikartan mukaan ja plotterin mukaan väylällä, ja samoin kuin edellisessä paikassa, vihreeltä kepiltä vihreelle kepille suoraa linjaa. Pysäys oli niin raju, että lensin kajuutan seinää vasten ja veneen omistaja kajuutassa naviskaa vasten siten, että sai haavan päähänsä.

Sailmaten mukaan jos katsoo, niin se väyläviiva menee ihan sitä vitosen käyrää pitkin, mutta jopa mun vuoden 99 Tsunamiksen mukaan siinä on 2,8 metriä sen tokan vihreen luoteispuolella ihan selkeesti väylän puolella, todellisuudessa varmaan 1,2 metriä. Sellanen kalliokieleke, joka työntyy väylälle.

Saattaa joissain alueilla olla kohdistusongellmiakin, ihan tuosta datum-erosta johtuen. En tiedä, missä muodossa on trafi aikanaan antanut kartta-aineistonsa noille plotterikarttoja tekeville tahoille. Itsekin olen huomannut systemaattisia virheitä joillain alueilla ja niillä ajan vanhaa träkkiä pitkin, jos joudun sumussa/pimeessä plotterin varassa ajamaan.

24 kirjoitti:

Niinpä :) Kun väylälle ilmoitetaan tietty nimellissyvyys, niin ei se tarkoita, etteikö siitä saattaisi tuurilla selvitä huomattavastikin syvemmällä uivalla veneellä. Se tarkoittaa vain sitä, että vähintään sen verran vettä on väylän joka kohdassa (ottaen huomioon vedenkorkeus ja marginaalit).

Lue lisää

Mä olen pari kertaa onnistunut raapimaan Ämbarsundetissa pohjaa VÄYLÄLLÄ veneelläni. Syväys on 1,85. Ekan kerran raapaisin lännestä päin tultaessa lossin jälkeisessä kapeikossa ja toka kerta (sama reissu) ihan loppupäässä. Tämä oli aikaisin toukokuussa. En lähtisi yli parimetrisellä syväyksellä.

Joskus tiukassa kryssissä on vähän hirvittänyt kun kölin alla on vettä 20cm ämpärisuntissa.

No, nyt e ole enää paattia, eikä tule. Ja on muuten kevyt olo.

-Mika- kirjoitti:

Juu, eka paikka on siinä Jussarön koillispuolella. Ihan väylällä ajettiin, tosin ihan sen oikeaa reunaa suunnilleen "vihreeltä vihreelle" linjaa. Ja kartan/plotterin mukaan vitosen käppyrää pitkin. Veneenä Marieholm IF, jossa "taskuköli" johon joutui seuraavana syksynä tekemään sitten epoksihommia...

Ei kai ne yhden ilmoituksen perusteella sitä korjaa, jos eivät itse käy sitä ensin luotaamassa ja toteamassa. Mun kartan (ja plotterin träkin) mukaan oltais ajettu ihan vitosen käppyrää pitkin, mutta silti kolisi.

Se toka paikka on oikeastaan jotenkin samankaltainen. Ja kyllä, oulun edustalla. Sielläkin purjehditaan ;-) Ajettiin myös siinä paperikartan mukaan ja plotterin mukaan väylällä, ja samoin kuin edellisessä paikassa, vihreeltä kepiltä vihreelle kepille suoraa linjaa. Pysäys oli niin raju, että lensin kajuutan seinää vasten ja veneen omistaja kajuutassa naviskaa vasten siten, että sai haavan päähänsä.

Sailmaten mukaan jos katsoo, niin se väyläviiva menee ihan sitä vitosen käyrää pitkin, mutta jopa mun vuoden 99 Tsunamiksen mukaan siinä on 2,8 metriä sen tokan vihreen luoteispuolella ihan selkeesti väylän puolella, todellisuudessa varmaan 1,2 metriä. Sellanen kalliokieleke, joka työntyy väylälle.

Saattaa joissain alueilla olla kohdistusongellmiakin, ihan tuosta datum-erosta johtuen. En tiedä, missä muodossa on trafi aikanaan antanut kartta-aineistonsa noille plotterikarttoja tekeville tahoille. Itsekin olen huomannut systemaattisia virheitä joillain alueilla ja niillä ajan vanhaa träkkiä pitkin, jos joudun sumussa/pimeessä plotterin varassa ajamaan.

Lue lisää

Kumma juttu. Jos Eniron karttanäyttöön on lainkaan uskominen, niin sinun ilmoittamiesi koordinaattien siinä Oulun mestassa pitäisi olla 100 m marginaalilla vitosen käyrän ulkopuolella. Ja ko. karttanäytön mukaan itse asiassa viitat olisi asetettu väärin, koska niiden välinen suora linja leikkaa mainittua vitosen käyrää ja Trafin väyläohjeiden mukaan ilmoitettu nimellissyvyys pitäisi löytyä tähän suoraan linjaan asti.

Tuossa Jussarön kohdassa Eniro sitten kyllä väittää, että sinun ilmoittamasi koordinaatit olisivat aavistuksen viittojen välisen linjan ulkopuolella. Kylläkin juuri ja juuri, vähemmän kuin kartanpiirtotarkkuus käytännössä on 1:50 000 kartalla.

Minulla on itselläni hiukan samanlainen kokemus Busön pohjoispuolella. Plotterin mielestä piti olla vielä riittävän syvässä vedessä, mutta niin vain köli takertui. Vauhti oli olematon, joten ei vaurioita.

-Mika- kirjoitti:

Juu, eka paikka on siinä Jussarön koillispuolella. Ihan väylällä ajettiin, tosin ihan sen oikeaa reunaa suunnilleen "vihreeltä vihreelle" linjaa. Ja kartan/plotterin mukaan vitosen käppyrää pitkin. Veneenä Marieholm IF, jossa "taskuköli" johon joutui seuraavana syksynä tekemään sitten epoksihommia...

Ei kai ne yhden ilmoituksen perusteella sitä korjaa, jos eivät itse käy sitä ensin luotaamassa ja toteamassa. Mun kartan (ja plotterin träkin) mukaan oltais ajettu ihan vitosen käppyrää pitkin, mutta silti kolisi.

Se toka paikka on oikeastaan jotenkin samankaltainen. Ja kyllä, oulun edustalla. Sielläkin purjehditaan ;-) Ajettiin myös siinä paperikartan mukaan ja plotterin mukaan väylällä, ja samoin kuin edellisessä paikassa, vihreeltä kepiltä vihreelle kepille suoraa linjaa. Pysäys oli niin raju, että lensin kajuutan seinää vasten ja veneen omistaja kajuutassa naviskaa vasten siten, että sai haavan päähänsä.

Sailmaten mukaan jos katsoo, niin se väyläviiva menee ihan sitä vitosen käyrää pitkin, mutta jopa mun vuoden 99 Tsunamiksen mukaan siinä on 2,8 metriä sen tokan vihreen luoteispuolella ihan selkeesti väylän puolella, todellisuudessa varmaan 1,2 metriä. Sellanen kalliokieleke, joka työntyy väylälle.

Saattaa joissain alueilla olla kohdistusongellmiakin, ihan tuosta datum-erosta johtuen. En tiedä, missä muodossa on trafi aikanaan antanut kartta-aineistonsa noille plotterikarttoja tekeville tahoille. Itsekin olen huomannut systemaattisia virheitä joillain alueilla ja niillä ajan vanhaa träkkiä pitkin, jos joudun sumussa/pimeessä plotterin varassa ajamaan.

Lue lisää

Olen itse ajanut tuosta Röytän ja Satakarin välistä parikymmentä vuotta, ensin 1,5 m syväyksellä ja nyt 2 m syväyksellä eikä ole vielä kertaakaan rytissyt. Aivan viittoja hipoen en ole kyllä ajanutkaan. Pitääpä seuraavalla kerralla ajella hitaasti kertomastasi paikasta ja katsoa, mitä tapahtuu.

Täällä Oulussa muuten jäät saattavat siirrellä viittoja, siksi en itse ajakaan aivan niiden vierestä.

453t3g kirjoitti:

Siispä Joakimin ja muiden romukaiut näyttävät ruohot, meidän nke topline luotasi väylän nollavedenkorkeudella 2.7m syvyiseksi, joka sopii viranomaisten 60cm matalavesimariginaaliin. Joakimin lukema ei taas sovi, kesällä tyypillisesti vedenkorkeus -20cm - 20. Joakimin lukema oli siis täynnä heinää, ei toteuta 60cm mariginaalia.

Lue lisää

Oli kyllä helkkarin kovaa ruohoa. Silloin oli ollut kova itätuuli kun kilkkasimme ruohon kanssa.

f44433 kirjoitti:

"Jos on purjehtinut saaristossa vuosikausia 1.5m syväyksellä ja sitten hankkii 2.5m syväyksellisen paatin, pohjakosketusten riski kasvaa hyvin konkreettisella tavalla.
"
Hankkikaa vihdoin tuoreet kartat ja ilmaiset päivitykset skeidan jauhamisen sijaan. Ei meillä vaihtununt syväys kuin 1.3 metristä 2 metriin ja vuosia ollaan purjehdittu kolistelematta saaristomerellä väylien ulkopuolella. Aina kaiku on näytäny vähintään 3 metriä siellä missä on järkevä purjehtia.

Lue lisää

Käsittämätöntä soopaa tai sitten kokemukset ovat hankitut purjehtimalla merkityksen väylien keskellä. Otetaanpa esimerkit: Vasikkasaari Espoossa ja sen eteläinen vierasvenesatama. Merikortissa on yksi matalal ja kivikko satamasta suoraan länteen, joka useimmiten näkyy hyvin silmilläkin, ainakin matalan veden aikaan. Kuitenkin usea purkkari on löytänyt 1,7-2 m syvyydeltä kiviä mm. luoteeseen satamasta, jossa ei kortin mukaan pitäisi olla kiven kiveä , vaan 4-5 metriä vapaata vettä. Tästä on tehty kaksikin huomautusta kartantekijöille, turhaan...

Vastaavia paikkoja on useita.

"Hanki T-bulbiköli joka on 2,5m niin varmaan haittaa. "

Riippuu veneen pituudesta, jos veneellä on mittaa vaikkapa 12 metriä, niin pääsee samoihin kalliorantoihin kuin h-veneellä.

Miten määrittelet sen "alaveden"? Ei se ole mahdollista, koska veden korkeus vaihtelee, absoluuttista alinta korkeutta ei ole.

4 kirjoitti:

Miten määrittelet sen "alaveden"? Ei se ole mahdollista, koska veden korkeus vaihtelee, absoluuttista alinta korkeutta ei ole.

Oletko koskaan käynyt saimaata pidemmällä...-tuskimpa. Olekohan koskaan kuullut vuorovesi-ilmiöstä? Kaikki tämän palstan lukijat eivät ole juomavesipurjehtijoita...

Säätiedotuksessa kerrottu vedenkorkus tarkoittaa poikkeamaa keskivedestä, eli se kannattaa kuunnella jos aikoo matalille väylille. Kartan syvyyslukemissa on lisäksi turvamarginaalia 20 % lukemasta 20 cm.

Kun suomessa ei ole vuorovettä, niin ilmoitetut syvyydet on "keskiveden" syvyyksiä. Toki sopivalla marginaalilla ja varmuuskertoimella varustettuna.

Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa.

Paljon on kiviä, joita korteissa ei ole ollenkaan. Paljon enemmän on kiviä, jotka on ihan jossain muualla, kuin missä kortti väittää niiden olevan.

Tyypillisesti lilanne on sellanen, että vaikkapa kahden saaren väliin on merkattu yksi kivi. Eikä sille ole merkattu syvyyttä. Ja se kivi on vaan jossain niiden saarten välissä, ei lähelläkään sitä kartaan merkattua kohtaa. Ongelmia tällainen paikka ei tehnyt aiemmin, kun veneilijät osas odotaa siinä välissä *jossain kohtaa* olevan kiven ja tähystys oli kohdallaan. Fiskarilla mentiin yli ja purkkarilla väistettiin se.

Nykyään ajetaan plotterin varassa ja luotetaan sokeasti siihen, että se kivi on just siinä kohtaa, mihin se on kertalla merkattu. Eikä se usein ole sielläpäinkään, kun se kartaa-aineisto on syvyystiedoiltaan edelleen yli sata vuotta vanhaa...

Keväällä oli "hauskaa" purjehtia pohjanmerellä. Tuore kartta väitti yhtä, poijut toista ja oma silmä kolmatta.. Näin oli esin Ems-joen suulla. Jos olisin mennyt poijujen väliin, olisin ajanut särkkään. Ja kartan (uusi) mukaan väylä olis ollut vielä pari sataa metriä lännempänä. Poijujen mukaan vaan 50 metriä lännempänä.

Suomen vesillä kivet sentään pysyy aika hyvin paikallaan. Mutta ei ne ole usein sielläpäinkään, missä merikortti (viimeisilleen päiviteyynäkään) väittää niiden olevan. Väylillä ja niiden lähellä kyllä, mutta väylien ulkopuolella... pidä silmät auki ja kaiku päällä.

-Mika- kirjoitti:

Kun suomessa ei ole vuorovettä, niin ilmoitetut syvyydet on "keskiveden" syvyyksiä. Toki sopivalla marginaalilla ja varmuuskertoimella varustettuna.

Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa.

Paljon on kiviä, joita korteissa ei ole ollenkaan. Paljon enemmän on kiviä, jotka on ihan jossain muualla, kuin missä kortti väittää niiden olevan.

Tyypillisesti lilanne on sellanen, että vaikkapa kahden saaren väliin on merkattu yksi kivi. Eikä sille ole merkattu syvyyttä. Ja se kivi on vaan jossain niiden saarten välissä, ei lähelläkään sitä kartaan merkattua kohtaa. Ongelmia tällainen paikka ei tehnyt aiemmin, kun veneilijät osas odotaa siinä välissä *jossain kohtaa* olevan kiven ja tähystys oli kohdallaan. Fiskarilla mentiin yli ja purkkarilla väistettiin se.

Nykyään ajetaan plotterin varassa ja luotetaan sokeasti siihen, että se kivi on just siinä kohtaa, mihin se on kertalla merkattu. Eikä se usein ole sielläpäinkään, kun se kartaa-aineisto on syvyystiedoiltaan edelleen yli sata vuotta vanhaa...

Keväällä oli "hauskaa" purjehtia pohjanmerellä. Tuore kartta väitti yhtä, poijut toista ja oma silmä kolmatta.. Näin oli esin Ems-joen suulla. Jos olisin mennyt poijujen väliin, olisin ajanut särkkään. Ja kartan (uusi) mukaan väylä olis ollut vielä pari sataa metriä lännempänä. Poijujen mukaan vaan 50 metriä lännempänä.

Suomen vesillä kivet sentään pysyy aika hyvin paikallaan. Mutta ei ne ole usein sielläpäinkään, missä merikortti (viimeisilleen päiviteyynäkään) väittää niiden olevan. Väylillä ja niiden lähellä kyllä, mutta väylien ulkopuolella... pidä silmät auki ja kaiku päällä.

Lue lisää

"Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa."

Purjehtijoiden löytämät kivet päätyvät kartalle, joten väylien ulkopuolella voi aivan hyvin huoletta purjehtia. Ilmakuvista näkyy pahimmat matalikot, joten ei ole kerttatieto enää 100 vuotta vanhaa.

-Mika- kirjoitti:

Kun suomessa ei ole vuorovettä, niin ilmoitetut syvyydet on "keskiveden" syvyyksiä. Toki sopivalla marginaalilla ja varmuuskertoimella varustettuna.

Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa.

Paljon on kiviä, joita korteissa ei ole ollenkaan. Paljon enemmän on kiviä, jotka on ihan jossain muualla, kuin missä kortti väittää niiden olevan.

Tyypillisesti lilanne on sellanen, että vaikkapa kahden saaren väliin on merkattu yksi kivi. Eikä sille ole merkattu syvyyttä. Ja se kivi on vaan jossain niiden saarten välissä, ei lähelläkään sitä kartaan merkattua kohtaa. Ongelmia tällainen paikka ei tehnyt aiemmin, kun veneilijät osas odotaa siinä välissä *jossain kohtaa* olevan kiven ja tähystys oli kohdallaan. Fiskarilla mentiin yli ja purkkarilla väistettiin se.

Nykyään ajetaan plotterin varassa ja luotetaan sokeasti siihen, että se kivi on just siinä kohtaa, mihin se on kertalla merkattu. Eikä se usein ole sielläpäinkään, kun se kartaa-aineisto on syvyystiedoiltaan edelleen yli sata vuotta vanhaa...

Keväällä oli "hauskaa" purjehtia pohjanmerellä. Tuore kartta väitti yhtä, poijut toista ja oma silmä kolmatta.. Näin oli esin Ems-joen suulla. Jos olisin mennyt poijujen väliin, olisin ajanut särkkään. Ja kartan (uusi) mukaan väylä olis ollut vielä pari sataa metriä lännempänä. Poijujen mukaan vaan 50 metriä lännempänä.

Suomen vesillä kivet sentään pysyy aika hyvin paikallaan. Mutta ei ne ole usein sielläpäinkään, missä merikortti (viimeisilleen päiviteyynäkään) väittää niiden olevan. Väylillä ja niiden lähellä kyllä, mutta väylien ulkopuolella... pidä silmät auki ja kaiku päällä.

Lue lisää

"Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa."

Kyllä tämän valitettavasti huomaa. Tänäkin kesänä on ollut lukuisia kertoja, jolloin olen merikortin mukaan kiertänyt matalikon reilulla marginaalilla, mutta kaiun mukaan mennään suoraan matalikon yli. Nuo ovat varsin usein olleet vielä lähellä väylää ja suht avoimilla vesillä. Onneksi kyse on tähän saakka ollut vain matalikoista eikä kivistä. Näissäkin saa kyllä sykkeen nousemaan ihan mukavasti kun syvyys putoaa useasta kymmenestä metristä yhtä äkkiä kolmeen... Kaipa se on vain ajan kysymys, koska tulee kölillä "luodattua" väylien ulkopuolelta kiviä, joita ei ole kortissa lainkaan.

444334434 kirjoitti:

"Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa."

Purjehtijoiden löytämät kivet päätyvät kartalle, joten väylien ulkopuolella voi aivan hyvin huoletta purjehtia. Ilmakuvista näkyy pahimmat matalikot, joten ei ole kerttatieto enää 100 vuotta vanhaa.

Lue lisää

Kyllähän ne purjehtijoiden löytämät kivet kartalle päätyvät, mutta kun ei kaikkia ole vielä löydetty. Joten tuo "väylien ulkopuolella voi huoletta purjehtia" on hevonkukkua. Sitäpaitsi kartat eivät ole tarkkoja. Asia on kuten Mika sanoo: plotterin sijaintitiedon tarkkuus ylittää kirkkaasti kartta-aineiston tarkkuuden. Ei ole todellakaan harvinaista, että todellinen syvyys on aivan muuta kuin kartta väittää.

Ja tänäkin kesänä olen esimerkiksi neljä kertaa huomannut plotterin väittävän minun ajavan jonkin viitan väärin. Kun gps-järjestelmän virheet ovat nykyisin todella harvinaisia, niin todennäköisin syy on se, että ko. viitta on merkitty kartalle väärin. Se nyt ei sinällään paljoa merkitse, koska virhe on helppo luonnossa havaita ja ajaa oikein (vaikka tietysti on myös olemassa riski, että itse viitta on siirtynyt, mutta Suomen vesillä ne hoidetaan aika hyvin). Kivien suhteen juttu on hankalampi näissä sameissa vesissä. Ja korostuneesti yksin viitanseilatessa, kun ei ole gastia pantavaksi keulalle uutsiikkiin. Eikä se muutenkaan olisi toimiva ratkaisu silloin, kun kyse on luovimisesta väyläalueen ulkopuolelle.

26 kirjoitti:

Kyllähän ne purjehtijoiden löytämät kivet kartalle päätyvät, mutta kun ei kaikkia ole vielä löydetty. Joten tuo "väylien ulkopuolella voi huoletta purjehtia" on hevonkukkua. Sitäpaitsi kartat eivät ole tarkkoja. Asia on kuten Mika sanoo: plotterin sijaintitiedon tarkkuus ylittää kirkkaasti kartta-aineiston tarkkuuden. Ei ole todellakaan harvinaista, että todellinen syvyys on aivan muuta kuin kartta väittää.

Ja tänäkin kesänä olen esimerkiksi neljä kertaa huomannut plotterin väittävän minun ajavan jonkin viitan väärin. Kun gps-järjestelmän virheet ovat nykyisin todella harvinaisia, niin todennäköisin syy on se, että ko. viitta on merkitty kartalle väärin. Se nyt ei sinällään paljoa merkitse, koska virhe on helppo luonnossa havaita ja ajaa oikein (vaikka tietysti on myös olemassa riski, että itse viitta on siirtynyt, mutta Suomen vesillä ne hoidetaan aika hyvin). Kivien suhteen juttu on hankalampi näissä sameissa vesissä. Ja korostuneesti yksin viitanseilatessa, kun ei ole gastia pantavaksi keulalle uutsiikkiin. Eikä se muutenkaan olisi toimiva ratkaisu silloin, kun kyse on luovimisesta väyläalueen ulkopuolelle.

Lue lisää

"Kyllähän ne purjehtijoiden löytämät kivet kartalle päätyvät, mutta kun ei kaikkia ole vielä löydetty"

Hevonkukkua, itämerellä jakuvasti veneilymäärään kasvaessa enin osa kivistä on jo löydetty, ks kuinka usein niitä ilmestyy tiedonantoja veneilijöille. Kannattaisi tulla kkj aikakaudelta 2000 luvulle ja lopettaa turha pelottelu.

M.D. kirjoitti:

"Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa."

Kyllä tämän valitettavasti huomaa. Tänäkin kesänä on ollut lukuisia kertoja, jolloin olen merikortin mukaan kiertänyt matalikon reilulla marginaalilla, mutta kaiun mukaan mennään suoraan matalikon yli. Nuo ovat varsin usein olleet vielä lähellä väylää ja suht avoimilla vesillä. Onneksi kyse on tähän saakka ollut vain matalikoista eikä kivistä. Näissäkin saa kyllä sykkeen nousemaan ihan mukavasti kun syvyys putoaa useasta kymmenestä metristä yhtä äkkiä kolmeen... Kaipa se on vain ajan kysymys, koska tulee kölillä "luodattua" väylien ulkopuolelta kiviä, joita ei ole kortissa lainkaan.

Lue lisää

"Kaipa se on vain ajan kysymys, koska tulee kölillä "luodattua" väylien ulkopuolelta kiviä, joita ei ole kortissa lainkaan. "

Tuskinpa osut, jos et ole vieläkään osunut.

373467537 kirjoitti:

"Kyllähän ne purjehtijoiden löytämät kivet kartalle päätyvät, mutta kun ei kaikkia ole vielä löydetty"

Hevonkukkua, itämerellä jakuvasti veneilymäärään kasvaessa enin osa kivistä on jo löydetty, ks kuinka usein niitä ilmestyy tiedonantoja veneilijöille. Kannattaisi tulla kkj aikakaudelta 2000 luvulle ja lopettaa turha pelottelu.

Lue lisää

Heh. Juuri se, että niitä ilmestyy vuosittain useita, kertoo, ettei läheskään kaikkia ole vielä löydetty.

bgvfds kirjoitti:

Heh. Juuri se, että niitä ilmestyy vuosittain useita, kertoo, ettei läheskään kaikkia ole vielä löydetty.

"että niitä ilmestyy vuosittain useita,"

Lue niitä päivityksiä, etelärannikon kivet on jo löydetty.

-Mika- kirjoitti:

Kun suomessa ei ole vuorovettä, niin ilmoitetut syvyydet on "keskiveden" syvyyksiä. Toki sopivalla marginaalilla ja varmuuskertoimella varustettuna.

Sysvyysmittaukset on suomessa väylien ulkopuolella tehty jopa yli sata vuotta sitten. Ne on todellakin vaan suuntaa-antavia parhaimillaakin. Merikortit ja niiden lisäykset (ne tiedonannot) koskee vaan väyläalueita. Väylien ulkopuolella ollaan edelleen jopa yli sata vuotta vanhojen mittausten varassa. Ja sen huomaa.

Paljon on kiviä, joita korteissa ei ole ollenkaan. Paljon enemmän on kiviä, jotka on ihan jossain muualla, kuin missä kortti väittää niiden olevan.

Tyypillisesti lilanne on sellanen, että vaikkapa kahden saaren väliin on merkattu yksi kivi. Eikä sille ole merkattu syvyyttä. Ja se kivi on vaan jossain niiden saarten välissä, ei lähelläkään sitä kartaan merkattua kohtaa. Ongelmia tällainen paikka ei tehnyt aiemmin, kun veneilijät osas odotaa siinä välissä *jossain kohtaa* olevan kiven ja tähystys oli kohdallaan. Fiskarilla mentiin yli ja purkkarilla väistettiin se.

Nykyään ajetaan plotterin varassa ja luotetaan sokeasti siihen, että se kivi on just siinä kohtaa, mihin se on kertalla merkattu. Eikä se usein ole sielläpäinkään, kun se kartaa-aineisto on syvyystiedoiltaan edelleen yli sata vuotta vanhaa...

Keväällä oli "hauskaa" purjehtia pohjanmerellä. Tuore kartta väitti yhtä, poijut toista ja oma silmä kolmatta.. Näin oli esin Ems-joen suulla. Jos olisin mennyt poijujen väliin, olisin ajanut särkkään. Ja kartan (uusi) mukaan väylä olis ollut vielä pari sataa metriä lännempänä. Poijujen mukaan vaan 50 metriä lännempänä.

Suomen vesillä kivet sentään pysyy aika hyvin paikallaan. Mutta ei ne ole usein sielläpäinkään, missä merikortti (viimeisilleen päiviteyynäkään) väittää niiden olevan. Väylillä ja niiden lähellä kyllä, mutta väylien ulkopuolella... pidä silmät auki ja kaiku päällä.

Lue lisää

Suomessa on vuorovesi, sentti, pari. Auinko ja kuu vaikuttavat kaikkialla. Suomen vesien kartoitukset perustunevat venalaisten aikaan tekemiin. Ne ovat laadultaan erinomaisia. British Admiraltyn kartoissa esim Niuatoputapu, paremmin tunnettu nimella New Potatoes, sanotaan, etta saari on todennakoisesti pari mailia etelampana taman kartan positiosta. En teina valittaisi.

Yllä jäi määrittelemättä mikä on j ä r k e v ä purjehdusreitti. Jokaisen veneilijän luulisi (ja toivoisi) tietävän että väylien ulkopuolella löytyy kiviä joita ei ole merkitty korttiin. Niitä löytyy joka vuosi ja niitä ilmoitetaan viranomaisille joka vuosi. Joka ei tätä usko voi ladata ilmavalokuvan joltain vähän kivisemmältä alueelta ja verrata siinä näkyviä kiviä merikorttiin.

Tästä jotkut vetävät hieman yksioikoisen johtopäätöksen että väylien ulkopuolella ei pidä purjehtia. Useimmat kuitenkin ymmärtävät, että varovaisuutta noudattaen voidaan kohtuullisella riskillä monessa paikassa liikkua myös väylien ulkopuolella.

9+15 kirjoitti:

Yllä jäi määrittelemättä mikä on j ä r k e v ä purjehdusreitti. Jokaisen veneilijän luulisi (ja toivoisi) tietävän että väylien ulkopuolella löytyy kiviä joita ei ole merkitty korttiin. Niitä löytyy joka vuosi ja niitä ilmoitetaan viranomaisille joka vuosi. Joka ei tätä usko voi ladata ilmavalokuvan joltain vähän kivisemmältä alueelta ja verrata siinä näkyviä kiviä merikorttiin.

Tästä jotkut vetävät hieman yksioikoisen johtopäätöksen että väylien ulkopuolella ei pidä purjehtia. Useimmat kuitenkin ymmärtävät, että varovaisuutta noudattaen voidaan kohtuullisella riskillä monessa paikassa liikkua myös väylien ulkopuolella.

Lue lisää

"Niitä löytyy joka vuosi ja niitä ilmoitetaan viranomaisille joka vuosi. "

Ilmoittamistahti on vuosikymmenien aikana laantunut. Todisteeksi riittää vaikka webistä löytyvät tiedonantoja veneilijöille. Veneilyn jatkuvasti saamaan aikaan lisääntyessä on oikea päätelmä, että enin osa kivistä on löydetty.

9+15 kirjoitti:

Yllä jäi määrittelemättä mikä on j ä r k e v ä purjehdusreitti. Jokaisen veneilijän luulisi (ja toivoisi) tietävän että väylien ulkopuolella löytyy kiviä joita ei ole merkitty korttiin. Niitä löytyy joka vuosi ja niitä ilmoitetaan viranomaisille joka vuosi. Joka ei tätä usko voi ladata ilmavalokuvan joltain vähän kivisemmältä alueelta ja verrata siinä näkyviä kiviä merikorttiin.

Tästä jotkut vetävät hieman yksioikoisen johtopäätöksen että väylien ulkopuolella ei pidä purjehtia. Useimmat kuitenkin ymmärtävät, että varovaisuutta noudattaen voidaan kohtuullisella riskillä monessa paikassa liikkua myös väylien ulkopuolella.

Lue lisää

"Yllä jäi määrittelemättä mikä on j ä r k e v ä purjehdusreitti."

Järkevä purjehdusreitti on sellainen, joka johtaa johonkin järkevään paikkaan ja muidenkin kuin paikkakuntalaisten käyttämä, esim ei ole järkevä purjehdusreitti ulkopaikkakuntalaiselle purjehtia espoon satama altaiden edustalla, kun taas esim. porkkalan saaristoissa monelle väylien ulkopuolella on luontevaa kryssiä.

gg55 kirjoitti:

"Yllä jäi määrittelemättä mikä on j ä r k e v ä purjehdusreitti."

Järkevä purjehdusreitti on sellainen, joka johtaa johonkin järkevään paikkaan ja muidenkin kuin paikkakuntalaisten käyttämä, esim ei ole järkevä purjehdusreitti ulkopaikkakuntalaiselle purjehtia espoon satama altaiden edustalla, kun taas esim. porkkalan saaristoissa monelle väylien ulkopuolella on luontevaa kryssiä.

Lue lisää

Tuossa nyt oli järkeä kuin keitetyssä kaalinpäässä. Järkevä reitti johtaa sellaiseen paikkaan, johon haluan mennä. Vaikkapa sellaiseen, jossa arvelen, ettei muita käy. Tai sellaiseen paikkaan, jossa en itse ole koskaan ennen käynyt. Tai järkevä reitti oikaisee yhdeltä väylältä toiselle. Tai järkevä reitti käy kiertämässä parin saaren takaa edullisten kryssien takia. Tai poikkeaa muuten vain väylältä sivuun odotettavissa oleva shiftiä vastaan.

Toisin sanoen, järkevä reitti voi mennä aivan mihin vain, missä vettä on.

voi pönttö kirjoitti:

Tuossa nyt oli järkeä kuin keitetyssä kaalinpäässä. Järkevä reitti johtaa sellaiseen paikkaan, johon haluan mennä. Vaikkapa sellaiseen, jossa arvelen, ettei muita käy. Tai sellaiseen paikkaan, jossa en itse ole koskaan ennen käynyt. Tai järkevä reitti oikaisee yhdeltä väylältä toiselle. Tai järkevä reitti käy kiertämässä parin saaren takaa edullisten kryssien takia. Tai poikkeaa muuten vain väylältä sivuun odotettavissa oleva shiftiä vastaan.

Toisin sanoen, järkevä reitti voi mennä aivan mihin vain, missä vettä on.

Lue lisää

"Toisin sanoen, järkevä reitti voi mennä aivan mihin vain, missä vettä on."

Ja joku muu on siitä varmasti joskus mennyt.

Palstalaiset eivät ole löytäneet uusia kiviä, joten kaikki kivet on löydetty. MOT

3444555 kirjoitti:

"Toisin sanoen, järkevä reitti voi mennä aivan mihin vain, missä vettä on."

Ja joku muu on siitä varmasti joskus mennyt.

Tai sitten ei. Ainakaan yhtä syvässä uivassa veneessä. Jos luotat siihen, että jokaisen kohdan on joku jo syvemmän kölin kanssa kolunnut, olet yksinkertaisesti yltiöoptimistinen idiootti.

8 kirjoitti:

Tai sitten ei. Ainakaan yhtä syvässä uivassa veneessä. Jos luotat siihen, että jokaisen kohdan on joku jo syvemmän kölin kanssa kolunnut, olet yksinkertaisesti yltiöoptimistinen idiootti.

Lue lisää

"olet yksinkertaisesti yltiöoptimistinen idiootti."

Olet aloittelija joka pelkää itämerta ja sen löydettyjä kiviä.

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu

Palaa keväällä aiheseen ja montako uutta kiveä on taas löytynyt järkeviltä purjehdusreiteiltä. Tasan nolla, jotain rantakiviä tulee puolessa vuodessa ne tasan kaksi, että kivet on jo suomen saaristoista löydetty.

t543587 kirjoitti:

"olet yksinkertaisesti yltiöoptimistinen idiootti."

Olet aloittelija joka pelkää itämerta ja sen löydettyjä kiviä.

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/merikartat/Merikarttojen_paivityspalvelu/Merikarttojen_paivityspalvelu

Palaa keväällä aiheseen ja montako uutta kiveä on taas löytynyt järkeviltä purjehdusreiteiltä. Tasan nolla, jotain rantakiviä tulee puolessa vuodessa ne tasan kaksi, että kivet on jo suomen saaristoista löydetty.

Lue lisää

Olet yksinkertaisesti yltiöoptimistinen idiootti.

23423t kirjoitti:

Palstalaiset eivät ole löytäneet uusia kiviä, joten kaikki kivet on löydetty. MOT

Luepa ketju uudelleen läpi, kyllä niitä kiviä löytyy väylien vieltä koko ajan...