ARKANGELI

Ensi kesänä 2013 olisi tarkoitus ajella Arkangelin oblastissa, koska Karjalan tasavalta ja Leningradin oblasti Karjalan Kannaksineen on jo koluttu läpikotaisin. Samoin kaikki rajanylityspaikat Vaalimaalta-Rajajooseppiin.
Tarkoitan P 1 eli Region 1 tietä Njandomasta suoraan pohjoisemmaksi M 8 tielle.
Toisen sivun voisi vaihtelun vuoksi voisi ajaa mainitsemaasi reittiä P 2 eli Region 2 tietä Njandomasta-Dolmatovon-Ust-Lugan-Vagan kautta Arkangeliin.
Google Eartin kautta ei kukaan ole laittanut talle P 1 tielle mitään kuvia, tai olla pelkkää erämaata. Uskaltaneeko lähteä tavallisella autolla, joko moottoripyörällä tai maasturilla. Eikä bensaakaan taida olla välillä saatavilla.Hyvä, että jollakin on kokemusta tästä P 2 tiestä.

Volkswagen Golf kirjoitti:

Ensi kesänä 2013 olisi tarkoitus ajella Arkangelin oblastissa, koska Karjalan tasavalta ja Leningradin oblasti Karjalan Kannaksineen on jo koluttu läpikotaisin. Samoin kaikki rajanylityspaikat Vaalimaalta-Rajajooseppiin.
Tarkoitan P 1 eli Region 1 tietä Njandomasta suoraan pohjoisemmaksi M 8 tielle.
Toisen sivun voisi vaihtelun vuoksi voisi ajaa mainitsemaasi reittiä P 2 eli Region 2 tietä Njandomasta-Dolmatovon-Ust-Lugan-Vagan kautta Arkangeliin.
Google Eartin kautta ei kukaan ole laittanut talle P 1 tielle mitään kuvia, tai olla pelkkää erämaata. Uskaltaneeko lähteä tavallisella autolla, joko moottoripyörällä tai maasturilla. Eikä bensaakaan taida olla välillä saatavilla.Hyvä, että jollakin on kokemusta tästä P 2 tiestä.

Lue lisää

Kirjoitan alkuun, etten ole Kargopolin takaisia teitä kulkenut.

Silti uskaltaisin todeta, että pohtimasi reitti "Njandomasta suoraan pohjoisemmaksi M 8 tielle" on epärealistinen. Se esimerkiksi puuttuu hallussani olevalta Karttakeskuksen tuottamalta Luoteis-Venäjän tiekartalta kokonaan, tosin karttakin on 14 vuotta vanha. Siksi katselin tieuraan myös satelliittikuvilta ja vertasin sitä varmasti tietämieni teiden uriin.

Käsitykseni on, että tie on metsätietyyppinen Vologda-Arkangel -junanradan huoltotie. Koska kyse ei tiettävästi ole jatkuvasti liikennöitävästä tiestä, ja koska kelirikot ruhjovat noita pohjustamattomia teitä vuodesta toiseen, pelaisin varman päälle.

Varman päälle tarkoittaisi tässä tapauksessa sitä, että ajaisin jo Kargopolista pohjoiseen. Reitti olisi Kargopol-Plesetsk-Tie M8 (Bolshoi Gora)-Arkangel.
Tämä tie kulkee osaksi jokilaaksoja myötäillen, ja on ikivanha, vakiintunut kulkureitti. Onkohan T_K_S mennyt joskus tuota kautta?

Plesetsk ja Mirnyi ovat avaruusrakettien laukaisukeskuksia. Viimemainittu on ns. suljettu kaupunki, jonka rajojen sisäpuolelle ei normaali matkailija pääse, mutta kaupungin voi kiertää yleisiä teitä pitkin. Plesetskin rakettikeskuksen järjestelyt ja rakenteet näkyvät satelliittikuvilla molempien kaupunkien ympäristössä selkeästi.

Tässä infoa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Plesetskin_kosmodromi
**

Loppukaneettina mainitsemasi reitti Plesetsk-Onega-Arkangel olisi varmasti mielenkiintoinen kokemus. Reitti liippaa läheltä maailmanluokan kohteita.

Venäjän ydinsukellusveneiden päätukikohta Vienanmerellä on Severodvinsk (Северодви́нск), joka on 35 kilometriä Arkangelista länteen. Paikkakunnalla on suuri sotatelakka erityisesti ydinkäyttöisille aluksille. Viime vuosina tällä Sevmash-telakalla on valmistettu myös öljynporauslauttoja ja yksi lentotukialus Intian laivastolle. Tähänkään kaupunkiin ei pääse ilman propuskaa, mutta kiertotieltä voi sinne tähystellä ja aistia tunnelmaa. Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Severodvinsk

Samalla rannikolla, Severodvinskista 30 kilometriä länteen, on mannertenvälisten ohjusten laukaisukeskus.
Tukikohdan nimi on Nenoksa, Нёнокса.
Satelliittikuva, jota yleisesti on tarjolla, on tietenkin tarkka tällaiselta alueelta:

http://wikimapia.org#lat=64.6499258&lon=39.2165137&z=13&l=17&m=b

***

Nenoksa-Severodvinsk kirjoitti:

Loppukaneettina mainitsemasi reitti Plesetsk-Onega-Arkangel olisi varmasti mielenkiintoinen kokemus. Reitti liippaa läheltä maailmanluokan kohteita.

Venäjän ydinsukellusveneiden päätukikohta Vienanmerellä on Severodvinsk (Северодви́нск), joka on 35 kilometriä Arkangelista länteen. Paikkakunnalla on suuri sotatelakka erityisesti ydinkäyttöisille aluksille. Viime vuosina tällä Sevmash-telakalla on valmistettu myös öljynporauslauttoja ja yksi lentotukialus Intian laivastolle. Tähänkään kaupunkiin ei pääse ilman propuskaa, mutta kiertotieltä voi sinne tähystellä ja aistia tunnelmaa. Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Severodvinsk

Samalla rannikolla, Severodvinskista 30 kilometriä länteen, on mannertenvälisten ohjusten laukaisukeskus.
Tukikohdan nimi on Nenoksa, Нёнокса.
Satelliittikuva, jota yleisesti on tarjolla, on tietenkin tarkka tällaiselta alueelta:

http://wikimapia.org#lat=64.6499258&lon=39.2165137&z=13&l=17&m=b

***

Lue lisää

Kiitos oikein paljon nopeasta ja selventävästä vastauksesta. Enpa taida uskaltaa yksin lähteä suoralle reitille, kuin palkkaamalla oppaa/autokuskin maastoauton kanssa. Alempaa reittiä voin kokeilla ja luotan sanomaanne. Miten pitäisi vielä saaraavaksi koluta, kun tuokin viimeiseltä tuntuva kolkka on nähty?

Kiitos oikein paljon nopeasta ja selventävästä vastauksesta. Enpä taida uskaltaa yksin lähteä suoralle reitille, kuin palkkaamalla oppaan/autokuskin maastoauton kanssa. Alempaa reittiä voin kokeilla ja luotan sanomaanne. Mitä pitäisi vielä saaraavaksi koluta, kun tuokin viimeiseltä tuntuva kolkka on nähty?

Kiitos oikein paljon nopeasta ja selventävästä vastauksesta. Enpä taida uskaltaa yksin lähteä suoralle reitille, kuin palkkaamalla oppaan/autokuskin maastoauton kanssa. Alempaa reittiä voin kokeilla ja luotan sanomaanne. Mitä pitäisi vielä saaraavaksi koluta, kun tuokin viimeiseltä tuntuva kolkka on nähty?

Nenoksa-Severodvinsk kirjoitti:

Loppukaneettina mainitsemasi reitti Plesetsk-Onega-Arkangel olisi varmasti mielenkiintoinen kokemus. Reitti liippaa läheltä maailmanluokan kohteita.

Venäjän ydinsukellusveneiden päätukikohta Vienanmerellä on Severodvinsk (Северодви́нск), joka on 35 kilometriä Arkangelista länteen. Paikkakunnalla on suuri sotatelakka erityisesti ydinkäyttöisille aluksille. Viime vuosina tällä Sevmash-telakalla on valmistettu myös öljynporauslauttoja ja yksi lentotukialus Intian laivastolle. Tähänkään kaupunkiin ei pääse ilman propuskaa, mutta kiertotieltä voi sinne tähystellä ja aistia tunnelmaa. Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Severodvinsk

Samalla rannikolla, Severodvinskista 30 kilometriä länteen, on mannertenvälisten ohjusten laukaisukeskus.
Tukikohdan nimi on Nenoksa, Нёнокса.
Satelliittikuva, jota yleisesti on tarjolla, on tietenkin tarkka tällaiselta alueelta:

http://wikimapia.org#lat=64.6499258&lon=39.2165137&z=13&l=17&m=b

***

Lue lisää

Maaliskuun alussa 2008 tuli ajettua talvikeleillä myös tuo reitti Kargopol-Plesetsk-Onega-Severodvinsk-Arkangeli (koko Venäjänpuoleisen matkareitin ollessa: Värtsilä-Petroskoi-Karhumäki-Puutoinen-Kargopol-Plesetsk-Onega-Severodvinsk-Arkangeli-Pinega-Kimzha-Mezen-Leshukonskoe-Kimzha-Pinega-Arkangeli-Holmogory-Shenkursk-Dolmatovo-Njandoma-Kargopol-Puutoinen-Vytegra-Podpodrozhe-Aunus-Pitkäranta-Värtsilä).

Yöpymiset Karhumäellä, Kargopolissa, Onegassa, Arkangelissa, Kimzhassa (parikin yötä), Arkangelissa (pari yötä) ja yksi yö meni ajaessa/autossa torkkuessa paluumatkalla.

Plesetsk-Onega -väli tuli ajeltua pääosin jo pimeään aikaan. Sen sijaan Onega-Severodvinsk-Arkangeli tuli ajettua valoisaan aikaan.

Niinhän siinä kävi, että kun Onegasta Arkangeliin tuli ajettua, niin siinä matkalla eksyi myös Severodvinskiin kaupungin takaportin kautta Onegan suunnasta. Yhtäkkiä sitä vaan kaupunki alkoi kuin tyhjästä metsän keskeltä. Kaupungin läpi tuli ajettua Arkangelin suuntaan. Arkangelin suunnasta tultaessa on propusk-piste, mutta Onegan suunnasta tultaessa kaupunkiin pääsee ilman tarkastuspisteiden ohittamista. Näin ainakin tilanne oli talvella 2008. Kaupungista poistuin Arkangelin suuntaan ja propusk-pisteen sotilashenkilö taisi pitkään katsella perään ulkomaalaista rekisterikilpeä. Severodvinsk on virallisesti suljettu ulkomaalaisilta, mutta kaikille venäläisille avoin. Paikallisia autoja ei tietääkseni propusk-pisteellä tarkasteta. Silloin tällöin on paikallismediasta tullut havaittua uutisia, kuinka Severodvinskistä on saatu kiinni siellä luvatta olleita ulkomaalaisia. Sanktioihan kiinnijääneille on toki tullut.

Mezen on myös propusk-aluetta rajavyöhykesäännösten takia, mutta eipä siellä luonnollisestikaan ole tarkastuspistettä. Huonolla tuurilla voi jäädä kiinni, jos rajaviranomaisia sattuu olemaan kylillä ja havaitsemaan ei-mezeniläisiä pärstiä ja tarkastamaan niiden dokumentteja.

Volkswagen Golf kirjoitti:

Kiitos oikein paljon nopeasta ja selventävästä vastauksesta. Enpä taida uskaltaa yksin lähteä suoralle reitille, kuin palkkaamalla oppaan/autokuskin maastoauton kanssa. Alempaa reittiä voin kokeilla ja luotan sanomaanne. Mitä pitäisi vielä saaraavaksi koluta, kun tuokin viimeiseltä tuntuva kolkka on nähty?

Lue lisää

Jos maasturilla lähtee Arkangelin alueelle, niin kannattaa ehdottomasti ottaa autosta se hyötylisä irti, mikä siitä lähtee, eli mennä myös sellaisille reiteille, joille ei ihan joka kelillä tavallisella autolla pääse tai jossa tavallisen auton saa helposti rikotuksi. Yksi suositeltava perifeerinen reitti on lähteä Arkangelista Pinegan-Mezenin-Leshukonskoen suuntaan. Tuli tänä kesänä heinäkuun puolivälissä yritettyä Leshukonskoen valloitusta VW Golfilla, mutta lähes vuorokauden kestänyt rankkasade oli pehmittänyt Pinegasta Kimzhan Mezenin suuntaan lähtevän tien siihen kuntoon, että 30km:n ajon ja mutaiseen tiepohjaan juuttumisen jälkeen tuli käännyttyä takaisin. Mezen-joelle olisi jäänyt vielä 100km ajettavaa ja Leshukonskoeen toiset noin 100km, yhteen suuntaan laskettuna. Paikalliset kyllä ajoivat teitä niin maastureilla, gazeleilla kuin henkilöautoillakin. Itsellä kuitenkin autositoomus velvoittaa auton tuomisen takaisin Suomeenkin asti, joten sen vuoksi tietty varovaisuus on tarpeen. Kuitenkin maasturilla olisi päässyt helposti sateista välittämättä.

Toinen mielenkiintoinen suunta olisi Severnaja Dvina -joen itärannan kylät Ust-Vaga-Kotlas-välillä. Erityisen mielenkiintoinen suunta olisi Verhnjaja Toiman piirin takamaat, Verhnjaja Toimasta noin 15km etelään päin sijaitsevasta Dvinskoen taajamasta lähtee maasturiseikkailulle sopiva tie Pinega-joen alkulähteiden kyliin, jotka sijaitsevat Verhnjaja Toiman piirissä. Näissä kylissä asuu jonkun verran tuoreimmassa Venäjän väestölaskennassa itsensä tsuudeiksi luokitelleita velikultia.

T_K_S kirjoitti:

Maaliskuun alussa 2008 tuli ajettua talvikeleillä myös tuo reitti Kargopol-Plesetsk-Onega-Severodvinsk-Arkangeli (koko Venäjänpuoleisen matkareitin ollessa: Värtsilä-Petroskoi-Karhumäki-Puutoinen-Kargopol-Plesetsk-Onega-Severodvinsk-Arkangeli-Pinega-Kimzha-Mezen-Leshukonskoe-Kimzha-Pinega-Arkangeli-Holmogory-Shenkursk-Dolmatovo-Njandoma-Kargopol-Puutoinen-Vytegra-Podpodrozhe-Aunus-Pitkäranta-Värtsilä).

Yöpymiset Karhumäellä, Kargopolissa, Onegassa, Arkangelissa, Kimzhassa (parikin yötä), Arkangelissa (pari yötä) ja yksi yö meni ajaessa/autossa torkkuessa paluumatkalla.

Plesetsk-Onega -väli tuli ajeltua pääosin jo pimeään aikaan. Sen sijaan Onega-Severodvinsk-Arkangeli tuli ajettua valoisaan aikaan.

Niinhän siinä kävi, että kun Onegasta Arkangeliin tuli ajettua, niin siinä matkalla eksyi myös Severodvinskiin kaupungin takaportin kautta Onegan suunnasta. Yhtäkkiä sitä vaan kaupunki alkoi kuin tyhjästä metsän keskeltä. Kaupungin läpi tuli ajettua Arkangelin suuntaan. Arkangelin suunnasta tultaessa on propusk-piste, mutta Onegan suunnasta tultaessa kaupunkiin pääsee ilman tarkastuspisteiden ohittamista. Näin ainakin tilanne oli talvella 2008. Kaupungista poistuin Arkangelin suuntaan ja propusk-pisteen sotilashenkilö taisi pitkään katsella perään ulkomaalaista rekisterikilpeä. Severodvinsk on virallisesti suljettu ulkomaalaisilta, mutta kaikille venäläisille avoin. Paikallisia autoja ei tietääkseni propusk-pisteellä tarkasteta. Silloin tällöin on paikallismediasta tullut havaittua uutisia, kuinka Severodvinskistä on saatu kiinni siellä luvatta olleita ulkomaalaisia. Sanktioihan kiinnijääneille on toki tullut.

Mezen on myös propusk-aluetta rajavyöhykesäännösten takia, mutta eipä siellä luonnollisestikaan ole tarkastuspistettä. Huonolla tuurilla voi jäädä kiinni, jos rajaviranomaisia sattuu olemaan kylillä ja havaitsemaan ei-mezeniläisiä pärstiä ja tarkastamaan niiden dokumentteja.

Lue lisää

Ihme fakiireita olette, kolunneet vaikka mitä! Mykistävää on tuo tieto- ja kokemusmäärä, ystävällistä kun vastaatte asiallisesti.
Taitaakin olla niin, että kaikenmaailman hähättelijät näillä palstoilla eivät paljon muuta hallitsekaan kuin toisten nujertamisen.

marmeladova kirjoitti:

Ihme fakiireita olette, kolunneet vaikka mitä! Mykistävää on tuo tieto- ja kokemusmäärä, ystävällistä kun vastaatte asiallisesti.
Taitaakin olla niin, että kaikenmaailman hähättelijät näillä palstoilla eivät paljon muuta hallitsekaan kuin toisten nujertamisen.

Lue lisää

Mainitsit "hähättelijän". Yksi viheliäimmistä "kaikenmaailman hähättelijöistä" on se vaikea, joka marmattelee asiattomien ja alatyylisten viestiensä poistamisesta tältä palstalta. Hän häiritsi palstan toimintaa, tietoliikennettä, menneellä viikolla nostamalla noin 30 kappaletta yli 8 vuotta vanhoja keskusteluja esiin yhden rivin muka-hauskoilla kommenteillaan. Onneksi moderaattori poisti viestit viipymättä. Tuo kaveri on nyt ns. Merkitty mies.

Matkakertomukset, pienet ja isot uutiset, vinkit, ohjeet, teiden ajettavuus, hotellien palvelutaso, hinnat, matkailukohteet ja muu ruohonjuuritason matkailutieto ovat mielestäni tämän palstan parasta antia. Meille kaikille reissaajille, tasapuolisesti.

Volkswagen Golf kirjoitti:

Kiitos oikein paljon nopeasta ja selventävästä vastauksesta. Enpä taida uskaltaa yksin lähteä suoralle reitille, kuin palkkaamalla oppaan/autokuskin maastoauton kanssa. Alempaa reittiä voin kokeilla ja luotan sanomaanne. Mitä pitäisi vielä saaraavaksi koluta, kun tuokin viimeiseltä tuntuva kolkka on nähty?

Lue lisää

Olisin kyllä itsekin kiinnostunut koluamaan vielä sellaisia teitä ja periferioita Arkangelin alueella, jonne en ole Golfilla päässyt. Maasturia ei vaan ole itselläni käytössä. Oppaan roolissa kyllä varmasti noilla seuduilla pärjäisin. Pääsääntöisesti esimerkiksi Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella pääsee kylään kuin kylään Golfin kaltaisella henkilöautolla (muutamia ääriesimerkkejä ja äärimmäisiä keliolosuhteita lukuun ottamatta), mutta Arkangelin alueella tai jo sitten Komin tasavallassa tilanne onkin jo aivan toinen, ihan joka kylään ei tavallisella autolla pääsekään. Jopa Komin tasavaltaan pääseminen oli haasteellista kesäkuussa 2007 sateiden pehmitettyä Ilinsko-Podomskoesta Komin tasavallan rajalle menevän pehmeän hiekan pohjustaman tien ja raskaan liikenteen myllätessä tien mutaiseksi. Tie on kuitenkin ainoa ulosmenotie Komin tasavallasta Syktyvkarista Kiroviin johtavan Vjatkan ”federalkan” lisäksi.

Kyllä myös Komin tasavaltaa kannattaa ehdottomasti harkita, jos autoilu/moottoripyöräily Pohjois-Venäjällä kiinnostaa ja lähitiet ovat jo tulleet kolutuiksi. Parin päivän reippaalla ajolla sitä on jo Komissa, Kotlasin-Korjazhman-Ilinsko-Podomskoen kauttahan sinne parhaiten pääsee Suomesta katsottuna. Ja Kotlasiin voikin sitten mennä joko etelämpää Vologdan-Veliki Ustjugin kautta tai juuri Ust-Vagasta Kotlasiin lähtevää tietä pitkin. Ja kyllähän myös muita mutkikkaimpia reittejä on tarjolla.

T_K_S kirjoitti:

Olisin kyllä itsekin kiinnostunut koluamaan vielä sellaisia teitä ja periferioita Arkangelin alueella, jonne en ole Golfilla päässyt. Maasturia ei vaan ole itselläni käytössä. Oppaan roolissa kyllä varmasti noilla seuduilla pärjäisin. Pääsääntöisesti esimerkiksi Karjalan tasavallassa ja Murmanskin alueella pääsee kylään kuin kylään Golfin kaltaisella henkilöautolla (muutamia ääriesimerkkejä ja äärimmäisiä keliolosuhteita lukuun ottamatta), mutta Arkangelin alueella tai jo sitten Komin tasavallassa tilanne onkin jo aivan toinen, ihan joka kylään ei tavallisella autolla pääsekään. Jopa Komin tasavaltaan pääseminen oli haasteellista kesäkuussa 2007 sateiden pehmitettyä Ilinsko-Podomskoesta Komin tasavallan rajalle menevän pehmeän hiekan pohjustaman tien ja raskaan liikenteen myllätessä tien mutaiseksi. Tie on kuitenkin ainoa ulosmenotie Komin tasavallasta Syktyvkarista Kiroviin johtavan Vjatkan ”federalkan” lisäksi.

Kyllä myös Komin tasavaltaa kannattaa ehdottomasti harkita, jos autoilu/moottoripyöräily Pohjois-Venäjällä kiinnostaa ja lähitiet ovat jo tulleet kolutuiksi. Parin päivän reippaalla ajolla sitä on jo Komissa, Kotlasin-Korjazhman-Ilinsko-Podomskoen kauttahan sinne parhaiten pääsee Suomesta katsottuna. Ja Kotlasiin voikin sitten mennä joko etelämpää Vologdan-Veliki Ustjugin kautta tai juuri Ust-Vagasta Kotlasiin lähtevää tietä pitkin. Ja kyllähän myös muita mutkikkaimpia reittejä on tarjolla.

Lue lisää

Todella arvokasta tietoa omista kokemuksista, eikä esim. Markus Lehtipuun Karjala tai Kannas kirjoista, vaikka nekin ovat olleet apuna monella aiemmalla matkalle ja tulleet luetuksi kannesta kanteen. Tässä on tosiaan pakko laajentaa reviiriä, kun nämä lähialueet on tullut kuluttua jo läpikotaisin. Tässä on koko syksy ja ensi talvi aikaa suunnitella ensi kesän 2013 matkoja vähän kauemmaksi äiti Venäjälle.
Minullakaan ei ole vielä omaa maasturia, mutta harkitsen kannattako hankki, kun lähialueet on nähy ja kauemmaksi ei tule montakaan kertaa lähdetyksi. Petroskoista , Suojäreltä ja Sortavalasta on tuttuja maasturikuskeja ja suomenkielistä opastusta, mutta varmasti parea opas on suomalainen, joka jo on reissyt kiertänyt. Laitetaan suunnitelmat mietintämyssyyn.

Taitaa jäädä tänä syksynä Ääninen kiertämättä, koska päivän pituus lyhenee koko ajan ja päivän ajat jäävät lyhyiksi. Jos 2013 kiertäisi sen Äänisen ja saisi lisää kokemusta ja näkisi itse teiden kunnon, niin uskaltasi seuraavalla seurulla jatkaa siitä eteenpäin jopa Arkangeliin. Heti keväälläkään ei kannata lähteä matkaan lumien sulettua, vaan kunnes tiet jalätäköt kuivavat eli joskus kesäkuun puolenvälin paikkeilla. Syvärin lossilla joen yli, mutta kumminpäin Petroskoista kiertäisi myötä vai vastapäivään Pudosin / Karhumäen kautta, täytyy pähkäillä.Täysi huolto eli jakopään hihnat remmit vaihtoon, longlife-huolto autolle ennen näitä matkoja.

Äänisenkiertäjä menee Voznesenjassa lossilautalla Syvärin yli.

Joka päivä lautta alkaa liikennöidä aamulla klo 6, ja viimeinen ylimeno lähtee kello 21. Lautta kulkee tunnin välein, ja on sillä aikataulukin.

Lähtöajat Voznesenjan rantalaiturista ovat kello: 6:00 - 7:10 - 8:00 - 8:50 - 10:20 - 11:20 - 13:00 - 14:00 - 15:00 - 16:20 - 17:20 - 18:00 - 20:00 - 21:00.

Tässä on kiinnostava linkki , joka on tehty mediatekniikan avulla. Kyse on Syvärin ylityspaikan 360 asteen panoraamasta, jota voi hiiren hipaisulla, tartunnalla pyörittää ja pysäytellä; klikkaa tästä:

http://viewat.org/?i=en&id_pn=17872&pag=8&sec=pn

¤¤¤

Historiasta se, että sota-aikana suomalaiset rakensivat Syvärinniskalle kenttäsillan, joka oli suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomus.

Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1. Sillanrakennuskomppania.
Sillalla oli pituutta 392 metriä, leveyttä 6 metriä ja kantavuutta 12 tonnia.
Se valmistui huhtikuussa 1942 ja räjäytettiin omin toimin kesäkuussa 1944.

Pääosin tämän sillan varassa oli 7. Divisioonan miesten ja naisten selviytymiskyky joen eteläpuolella. Kunnia ja kiitos suomalaisille sillanrakentajille.

¤¤¤

Syvärin ylitys kirjoitti:

Äänisenkiertäjä menee Voznesenjassa lossilautalla Syvärin yli.

Joka päivä lautta alkaa liikennöidä aamulla klo 6, ja viimeinen ylimeno lähtee kello 21. Lautta kulkee tunnin välein, ja on sillä aikataulukin.

Lähtöajat Voznesenjan rantalaiturista ovat kello: 6:00 - 7:10 - 8:00 - 8:50 - 10:20 - 11:20 - 13:00 - 14:00 - 15:00 - 16:20 - 17:20 - 18:00 - 20:00 - 21:00.

Tässä on kiinnostava linkki , joka on tehty mediatekniikan avulla. Kyse on Syvärin ylityspaikan 360 asteen panoraamasta, jota voi hiiren hipaisulla, tartunnalla pyörittää ja pysäytellä; klikkaa tästä:

http://viewat.org/?i=en&id_pn=17872&pag=8&sec=pn

¤¤¤

Historiasta se, että sota-aikana suomalaiset rakensivat Syvärinniskalle kenttäsillan, joka oli suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomus.

Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1. Sillanrakennuskomppania.
Sillalla oli pituutta 392 metriä, leveyttä 6 metriä ja kantavuutta 12 tonnia.
Se valmistui huhtikuussa 1942 ja räjäytettiin omin toimin kesäkuussa 1944.

Pääosin tämän sillan varassa oli 7. Divisioonan miesten ja naisten selviytymiskyky joen eteläpuolella. Kunnia ja kiitos suomalaisille sillanrakentajille.

¤¤¤

Lue lisää

Hyvä linkki, kiitos paljon siitä! Lisää vaan informaatiota näiltä alueilta ja mahdollisia kuvia tai linkkejä, niin ne auttavat tulevien matkojen suunnittelussa. Kaikki kiinnostuneet saavat ilmaiseksi yleishyödyllistä tietoa.

Syvärin ylitys kirjoitti:

Äänisenkiertäjä menee Voznesenjassa lossilautalla Syvärin yli.

Joka päivä lautta alkaa liikennöidä aamulla klo 6, ja viimeinen ylimeno lähtee kello 21. Lautta kulkee tunnin välein, ja on sillä aikataulukin.

Lähtöajat Voznesenjan rantalaiturista ovat kello: 6:00 - 7:10 - 8:00 - 8:50 - 10:20 - 11:20 - 13:00 - 14:00 - 15:00 - 16:20 - 17:20 - 18:00 - 20:00 - 21:00.

Tässä on kiinnostava linkki , joka on tehty mediatekniikan avulla. Kyse on Syvärin ylityspaikan 360 asteen panoraamasta, jota voi hiiren hipaisulla, tartunnalla pyörittää ja pysäytellä; klikkaa tästä:

http://viewat.org/?i=en&id_pn=17872&pag=8&sec=pn

¤¤¤

Historiasta se, että sota-aikana suomalaiset rakensivat Syvärinniskalle kenttäsillan, joka oli suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomus.

Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1. Sillanrakennuskomppania.
Sillalla oli pituutta 392 metriä, leveyttä 6 metriä ja kantavuutta 12 tonnia.
Se valmistui huhtikuussa 1942 ja räjäytettiin omin toimin kesäkuussa 1944.

Pääosin tämän sillan varassa oli 7. Divisioonan miesten ja naisten selviytymiskyky joen eteläpuolella. Kunnia ja kiitos suomalaisille sillanrakentajille.

¤¤¤

Lue lisää

Arkangelin alueella jokien ylitys on hiukan haasteellisempaa, sillä jokien vedenpintavaihtelee kesän aikana melkoisesti esim. Syväriin verrattuna eikä pysyviä laitureita juurikaan voida jokien varsille rakentaa. Tämän vuoksi lautalle johtaa usein mutainen ajoramppi. Tässä on esimerkki Severnaja Dvina -joen ylittävästä lautasta Verhnjaja Toiman vastarannalta, ili niin sanotusti joen "vasemmalta puolelta" (länsirannalta).

http://www.panoramio.com/photo/77002726

Sateet ja joen yli kuljetettava raskas liikenne mylläävät rampit aika ajoin mutavelliksi eikä vasemmalla rannalla asustava traktorinomistajakaan aina ole selvin päin hypätäkseen rattiin ramppia lanaamaan.

Mielenkiintoiseksihan asian tekee lisäksi se, että esimerkiksi Vernjaja Toiman piirissä yli 10 000 asukasta jää syksyllä joen jäätymisen aikaan ja keväällä jäiden lähtöaikaan eristyksiin keskimäärin muutamaksi viikoksi joen itäpuolelle ilman autolla pääsy mahdollisuutta joen länsipuolelle (ja edelleen Arkangelin alueen muihin kaupunkeihin ja muualle Venäjälle). Luonnollisesti omatekoiset viritykset kuljettavat ihmisiä joen yli, mutta auton liikuttelu on melkoisen mahdotonta.

Kesän mittaan veden pinnan laskiessa Severnaja Dvina-joessa riittävän matalalle tasolla lautta joen länsirannalta itärannalle ei pääse Vernjaja Toimaan asti vaan jättää matkustajat ja autot alemmaksi juoksulle. Tällöin päästäkseen joen itärannan pääasiallisiin asutuskeskuksiin, kuten Vernjaja Toimaan ja Dvinskoeen yms. täytyy ylittää välissä oleva Toimushka-joki (kartalla nimetty Verhnjaja Toimana) pohjia myöten, ohessa myös siitä esimerkkinäyte:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=IHzv1RWP6qE#!

Yleensä siinä vaiheessa kesää, kun Severnaja Dvinan vesi on jo suoran lauttayhteyden estävällä tasolla, niin Toimushka on myös jo sen verran matalalla tasolla, ettei vettä ole polvia ylemmäksi.

T_K_S kirjoitti:

Arkangelin alueella jokien ylitys on hiukan haasteellisempaa, sillä jokien vedenpintavaihtelee kesän aikana melkoisesti esim. Syväriin verrattuna eikä pysyviä laitureita juurikaan voida jokien varsille rakentaa. Tämän vuoksi lautalle johtaa usein mutainen ajoramppi. Tässä on esimerkki Severnaja Dvina -joen ylittävästä lautasta Verhnjaja Toiman vastarannalta, ili niin sanotusti joen "vasemmalta puolelta" (länsirannalta).

http://www.panoramio.com/photo/77002726

Sateet ja joen yli kuljetettava raskas liikenne mylläävät rampit aika ajoin mutavelliksi eikä vasemmalla rannalla asustava traktorinomistajakaan aina ole selvin päin hypätäkseen rattiin ramppia lanaamaan.

Mielenkiintoiseksihan asian tekee lisäksi se, että esimerkiksi Vernjaja Toiman piirissä yli 10 000 asukasta jää syksyllä joen jäätymisen aikaan ja keväällä jäiden lähtöaikaan eristyksiin keskimäärin muutamaksi viikoksi joen itäpuolelle ilman autolla pääsy mahdollisuutta joen länsipuolelle (ja edelleen Arkangelin alueen muihin kaupunkeihin ja muualle Venäjälle). Luonnollisesti omatekoiset viritykset kuljettavat ihmisiä joen yli, mutta auton liikuttelu on melkoisen mahdotonta.

Kesän mittaan veden pinnan laskiessa Severnaja Dvina-joessa riittävän matalalle tasolla lautta joen länsirannalta itärannalle ei pääse Vernjaja Toimaan asti vaan jättää matkustajat ja autot alemmaksi juoksulle. Tällöin päästäkseen joen itärannan pääasiallisiin asutuskeskuksiin, kuten Vernjaja Toimaan ja Dvinskoeen yms. täytyy ylittää välissä oleva Toimushka-joki (kartalla nimetty Verhnjaja Toimana) pohjia myöten, ohessa myös siitä esimerkkinäyte:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=IHzv1RWP6qE#!

Yleensä siinä vaiheessa kesää, kun Severnaja Dvinan vesi on jo suoran lauttayhteyden estävällä tasolla, niin Toimushka on myös jo sen verran matalalla tasolla, ettei vettä ole polvia ylemmäksi.

Lue lisää

En ole kuvitellutkaan, miten haastellista liikkuminen Arkangelin ympäristössä eri vuodenaikoina saattakaan olla. Taitaapa pitää harkita maasturin ostoa, ennenkuin lähtee noille reissuille. Varman päälle, ettei jää jumiin. Itselläni on Megafonin prepaid-liittymä ja se taitaakin olla paras peitoltaan. 33 kopekkaa/min Venäjän sisällä ja Suomeen n. 65 ruplaa/min.MTS, Beeline ja Tele 2 eivät läheskään niin kattavia. Sonera ja Saunalahtikin alensivat Venäjän hintoja kesäällä eli vastaanotto n. 9 senttiä/min ja soitto Suomeen tai Venäjän sisällä n. 35 senttiä/min. DNA ei ole vielä tarkistanut hintojaan eli kallein vaihtoehto vielä.
Kertokaa muutkin, onko pahoja katveita vielä pääteillä?

Megafon paras ? kirjoitti:

En ole kuvitellutkaan, miten haastellista liikkuminen Arkangelin ympäristössä eri vuodenaikoina saattakaan olla. Taitaapa pitää harkita maasturin ostoa, ennenkuin lähtee noille reissuille. Varman päälle, ettei jää jumiin. Itselläni on Megafonin prepaid-liittymä ja se taitaakin olla paras peitoltaan. 33 kopekkaa/min Venäjän sisällä ja Suomeen n. 65 ruplaa/min.MTS, Beeline ja Tele 2 eivät läheskään niin kattavia. Sonera ja Saunalahtikin alensivat Venäjän hintoja kesäällä eli vastaanotto n. 9 senttiä/min ja soitto Suomeen tai Venäjän sisällä n. 35 senttiä/min. DNA ei ole vielä tarkistanut hintojaan eli kallein vaihtoehto vielä.
Kertokaa muutkin, onko pahoja katveita vielä pääteillä?

Lue lisää

Kyllähän se Megafon selvästi parhain operaattori on kentän kattavuutensa suhteen. Jos jossain korpikylässä vain yksi liittymä toimii, niin se on yleensä Megafon. No vielä on toki niitäkin korpikyliä, jossa ei vielä mikään liittymä kuulu, mutta kyllä täytyy tunnustusta antaa Megafonille siitä, että on viimeisen viidenkin vuoden aikana laajentanut kuuluvuuttaan melkoisesti edelleen lisää.

Mitä katvealueisiin tulee pääteillä, niin kommentoin tässä lähinnä kokemuksiani M18-tieltä. Esim. Katvealueita tänä kesänä oli ainakin Louhen ja Kemin piirien pitkillä korpitaipaleilla, saattoi niitä satunnaisesti olla myös Sorokan ja Sekeen piireissä ja ainakin Karhumäen piirin etelärajalla ennen Kontupohjan piiriin siirtymistä. Mutta M18 on nykyään kauttaaltaan jo sen verta hyvässä kunnossa, ettei siinä kyllä autonsa rikki pitäisi saada ainakaan tien kunnosta johtuen.

M8 tie puolestaan etenee pitkälti asuttua Vaga-joen ja Severnaja Dvina-joen varta seuraillen sen minkä se Arkangelin alueella kulkee, joten kentän katvealueetkin ovat päätien varrella kohtuullisen vähäisiä.

Löytyi hyvä linkki. Videon postaaja kuvannut koko noin 400 kilometrin helmikuisen automatkan vuodelta 2011 Arkangelista Kamenkaan (eli Mezenin vastarannalle olevaan poselkaan). Video näkyy 10-kertaisella nopeudella ja kestää 36min. Siitä saa hyvän kuvan siitä, millaista ihanuutta talviajelu on Arkangelin alueen lumisen metsän reunustamilla erämaataipaleilla. Kunnon erämaarallia taigan keskellä. Samalla reitillä sitä tuli Golfia vingutettua kolme vuotta aikaisemmin.

http://www.youtube.com/watch?v=fgH93xIibKE

Syvärin rannalla kirjoitti:

Hyvä linkki, kiitos paljon siitä! Lisää vaan informaatiota näiltä alueilta ja mahdollisia kuvia tai linkkejä, niin ne auttavat tulevien matkojen suunnittelussa. Kaikki kiinnostuneet saavat ilmaiseksi yleishyödyllistä tietoa.

Lue lisää

Äänisen länsirannalla on paljon kiintoisaa nähtävää.
Käsitykseni mukaan oleellista olisi tehdä päätieltä pieniä sivuliikkeitä, pistoja lähikyliin ja takaisin. Noin niin kuin löytöretkeily- ja tutkimusmatkailuhengessä.

Usein, tai ainakin valmismatkapakettimatkoilla, sivuliikkeet jäävät tekemättä, kun vaan ajetaan päivänvalolla kahden majoituspaikan välinen matka pois alta. Päivämatka on usein sen verran pitkä, liian pitkä, että matkailijan homma on metsän katselua bussin ikkunasta ja turinointia lähimpien penkkiläisten kanssa. Yleisluontoiseen matkailuun ja ajanvietteeseen nuo reissut ovat tietenkin ihan ok.

Alkuvuodesta palstalla oli kirjoituksia Äänisenrannasta, joka tarkoittaa pääpiirtein Petroskoin ja Syvärin välistä rantavyöhykettä kylineen ja teineen.
Kirjoituksia oli ainakin ketjussa "Aunuksessa ja vähän sen takanakin" aikavälillä 12.1.-11.3.2012. Kirjoitusten painotus on "sotahistoriallinen", mutta jokaiselle kulkijalle tekstistä löytyy vinkkejä, kuvia, karttoja ja ennennäkemättömiä kohteita. Linkki on tässä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8287452#comment-0

###

T_K_S kirjoitti:

Kyllähän se Megafon selvästi parhain operaattori on kentän kattavuutensa suhteen. Jos jossain korpikylässä vain yksi liittymä toimii, niin se on yleensä Megafon. No vielä on toki niitäkin korpikyliä, jossa ei vielä mikään liittymä kuulu, mutta kyllä täytyy tunnustusta antaa Megafonille siitä, että on viimeisen viidenkin vuoden aikana laajentanut kuuluvuuttaan melkoisesti edelleen lisää.

Mitä katvealueisiin tulee pääteillä, niin kommentoin tässä lähinnä kokemuksiani M18-tieltä. Esim. Katvealueita tänä kesänä oli ainakin Louhen ja Kemin piirien pitkillä korpitaipaleilla, saattoi niitä satunnaisesti olla myös Sorokan ja Sekeen piireissä ja ainakin Karhumäen piirin etelärajalla ennen Kontupohjan piiriin siirtymistä. Mutta M18 on nykyään kauttaaltaan jo sen verta hyvässä kunnossa, ettei siinä kyllä autonsa rikki pitäisi saada ainakaan tien kunnosta johtuen.

M8 tie puolestaan etenee pitkälti asuttua Vaga-joen ja Severnaja Dvina-joen varta seuraillen sen minkä se Arkangelin alueella kulkee, joten kentän katvealueetkin ovat päätien varrella kohtuullisen vähäisiä.

Löytyi hyvä linkki. Videon postaaja kuvannut koko noin 400 kilometrin helmikuisen automatkan vuodelta 2011 Arkangelista Kamenkaan (eli Mezenin vastarannalle olevaan poselkaan). Video näkyy 10-kertaisella nopeudella ja kestää 36min. Siitä saa hyvän kuvan siitä, millaista ihanuutta talviajelu on Arkangelin alueen lumisen metsän reunustamilla erämaataipaleilla. Kunnon erämaarallia taigan keskellä. Samalla reitillä sitä tuli Golfia vingutettua kolme vuotta aikaisemmin.

http://www.youtube.com/watch?v=fgH93xIibKE

Lue lisää

Olipa meno välillä aika haipakkaa. Lyhyt on päivä vielä helmikuussa, Tie s-kirjaimen muotoista, välillä oikeaan ja sitten vasempaan j.n.e. Bensaakaan ei joka kylässä saatvana. Tienviittojakaan ei niin kattavasti kuin Suomessa. Puhelitolppija ja avolankoja kuin konsanaan 50-60-luvulla Suomessa. Matkalle tarvitsee kartturin, koska väsyneenä ja kiireessä voi jostakin risteyksestä ajaa väärin.
Miten lienee tiet aurattu myräkän jälkeen, oli selkosia välillä?

Tässäkin eräs linkki; Kargopol-Pudoz

http://www.youtube.com/watch?v=13SglPyvQ_4&feature=BFa&list=UUVYbyLYK81uwdBUw1X1aB2w

T_K_S kirjoitti:

Kyllähän se Megafon selvästi parhain operaattori on kentän kattavuutensa suhteen. Jos jossain korpikylässä vain yksi liittymä toimii, niin se on yleensä Megafon. No vielä on toki niitäkin korpikyliä, jossa ei vielä mikään liittymä kuulu, mutta kyllä täytyy tunnustusta antaa Megafonille siitä, että on viimeisen viidenkin vuoden aikana laajentanut kuuluvuuttaan melkoisesti edelleen lisää.

Mitä katvealueisiin tulee pääteillä, niin kommentoin tässä lähinnä kokemuksiani M18-tieltä. Esim. Katvealueita tänä kesänä oli ainakin Louhen ja Kemin piirien pitkillä korpitaipaleilla, saattoi niitä satunnaisesti olla myös Sorokan ja Sekeen piireissä ja ainakin Karhumäen piirin etelärajalla ennen Kontupohjan piiriin siirtymistä. Mutta M18 on nykyään kauttaaltaan jo sen verta hyvässä kunnossa, ettei siinä kyllä autonsa rikki pitäisi saada ainakaan tien kunnosta johtuen.

M8 tie puolestaan etenee pitkälti asuttua Vaga-joen ja Severnaja Dvina-joen varta seuraillen sen minkä se Arkangelin alueella kulkee, joten kentän katvealueetkin ovat päätien varrella kohtuullisen vähäisiä.

Löytyi hyvä linkki. Videon postaaja kuvannut koko noin 400 kilometrin helmikuisen automatkan vuodelta 2011 Arkangelista Kamenkaan (eli Mezenin vastarannalle olevaan poselkaan). Video näkyy 10-kertaisella nopeudella ja kestää 36min. Siitä saa hyvän kuvan siitä, millaista ihanuutta talviajelu on Arkangelin alueen lumisen metsän reunustamilla erämaataipaleilla. Kunnon erämaarallia taigan keskellä. Samalla reitillä sitä tuli Golfia vingutettua kolme vuotta aikaisemmin.

http://www.youtube.com/watch?v=fgH93xIibKE

Lue lisää

Karhumäestä-Pudoziin;

http://www.youtube.com/watch?v=j5Zy0d5t4Ak&feature=related

T_K_S kirjoitti:

Kyllähän se Megafon selvästi parhain operaattori on kentän kattavuutensa suhteen. Jos jossain korpikylässä vain yksi liittymä toimii, niin se on yleensä Megafon. No vielä on toki niitäkin korpikyliä, jossa ei vielä mikään liittymä kuulu, mutta kyllä täytyy tunnustusta antaa Megafonille siitä, että on viimeisen viidenkin vuoden aikana laajentanut kuuluvuuttaan melkoisesti edelleen lisää.

Mitä katvealueisiin tulee pääteillä, niin kommentoin tässä lähinnä kokemuksiani M18-tieltä. Esim. Katvealueita tänä kesänä oli ainakin Louhen ja Kemin piirien pitkillä korpitaipaleilla, saattoi niitä satunnaisesti olla myös Sorokan ja Sekeen piireissä ja ainakin Karhumäen piirin etelärajalla ennen Kontupohjan piiriin siirtymistä. Mutta M18 on nykyään kauttaaltaan jo sen verta hyvässä kunnossa, ettei siinä kyllä autonsa rikki pitäisi saada ainakaan tien kunnosta johtuen.

M8 tie puolestaan etenee pitkälti asuttua Vaga-joen ja Severnaja Dvina-joen varta seuraillen sen minkä se Arkangelin alueella kulkee, joten kentän katvealueetkin ovat päätien varrella kohtuullisen vähäisiä.

Löytyi hyvä linkki. Videon postaaja kuvannut koko noin 400 kilometrin helmikuisen automatkan vuodelta 2011 Arkangelista Kamenkaan (eli Mezenin vastarannalle olevaan poselkaan). Video näkyy 10-kertaisella nopeudella ja kestää 36min. Siitä saa hyvän kuvan siitä, millaista ihanuutta talviajelu on Arkangelin alueen lumisen metsän reunustamilla erämaataipaleilla. Kunnon erämaarallia taigan keskellä. Samalla reitillä sitä tuli Golfia vingutettua kolme vuotta aikaisemmin.

http://www.youtube.com/watch?v=fgH93xIibKE

Lue lisää

Tässä tutumpaa baanaa Pietarin kehätieltä lähtien Skandinavia M 18 tietä Viipuriin;

http://www.youtube.com/watch?v=EtSKtZF-dyM&feature=relmfu

Pietari-Viipuri tie kirjoitti:

Tässä tutumpaa baanaa Pietarin kehätieltä lähtien Skandinavia M 18 tietä Viipuriin;

http://www.youtube.com/watch?v=EtSKtZF-dyM&feature=relmfu

Lue lisää

Hyvä, kiitos!

Esitän, että näille muiden suuntien teille videon löytäjät avaisivat aina uuden ketjun. Olkoot tässä ketjussa esim. Äänisen ympäristö ja Äänisen takamaat.

Erikseen voisivat olla:

- Pietarin ympäristö
- Karjalan Kannas
- Aunus
- Petroskoin ympäristö
- Karhumäen suunta
- Syvärin ja Laatokan eteläpuolinen alue
- Laatokan-Karjala
- Vienan Karjala
- Kuolan niemimaa- Pohjois-Viena

Varmaan päällekkäisyyksiä tulee, eikä siinä mitään.
Ylipäätään nämä videot antavat aivan uuden näkökulman matkojen suunntteluun ja toteutukseen.

Kiitos videoista! kirjoitti:

Hyvä, kiitos!

Esitän, että näille muiden suuntien teille videon löytäjät avaisivat aina uuden ketjun. Olkoot tässä ketjussa esim. Äänisen ympäristö ja Äänisen takamaat.

Erikseen voisivat olla:

- Pietarin ympäristö
- Karjalan Kannas
- Aunus
- Petroskoin ympäristö
- Karhumäen suunta
- Syvärin ja Laatokan eteläpuolinen alue
- Laatokan-Karjala
- Vienan Karjala
- Kuolan niemimaa- Pohjois-Viena

Varmaan päällekkäisyyksiä tulee, eikä siinä mitään.
Ylipäätään nämä videot antavat aivan uuden näkökulman matkojen suunntteluun ja toteutukseen.

Lue lisää

Kannatetaan, hyvä idea. Eikun videoita etsimään.

Kiitos videoista! kirjoitti:

Hyvä, kiitos!

Esitän, että näille muiden suuntien teille videon löytäjät avaisivat aina uuden ketjun. Olkoot tässä ketjussa esim. Äänisen ympäristö ja Äänisen takamaat.

Erikseen voisivat olla:

- Pietarin ympäristö
- Karjalan Kannas
- Aunus
- Petroskoin ympäristö
- Karhumäen suunta
- Syvärin ja Laatokan eteläpuolinen alue
- Laatokan-Karjala
- Vienan Karjala
- Kuolan niemimaa- Pohjois-Viena

Varmaan päällekkäisyyksiä tulee, eikä siinä mitään.
Ylipäätään nämä videot antavat aivan uuden näkökulman matkojen suunntteluun ja toteutukseen.

Lue lisää

Tässä video Lieksan korkeudelta rajan toiselta puolelta eli Repola. Hylätyt armeijan ja rajavartioston kasarmit.

http://www.youtube.com/watch?v=WX_Q1jMZ-i8&feature=related

Karjalan Repola kirjoitti:

Tässä video Lieksan korkeudelta rajan toiselta puolelta eli Repola. Hylätyt armeijan ja rajavartioston kasarmit.

http://www.youtube.com/watch?v=WX_Q1jMZ-i8&feature=related

Lue lisää

Kirkkoja, sotamuistomerkkejä hotelleita ym. valokuvia lähialueilta.

http://www.matkaviljanen.fi/matkakuvia Venajalta.htm

Karjalaa valokuvin kirjoitti:

Kirkkoja, sotamuistomerkkejä hotelleita ym. valokuvia lähialueilta.

http://www.matkaviljanen.fi/matkakuvia Venajalta.htm

Lue lisää

Karjalan viralliset matkailusivut:

http://www.ticrk.ru/en/

Turist Karelia kirjoitti:

Karjalan viralliset matkailusivut:

http://www.ticrk.ru/en/

Tolvajärvi ennen sotaa;

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tolvajarvi_ennen_sotaa_44266.html#media=44267

Tolvajärvi maja kirjoitti:

Tolvajärvi ennen sotaa;

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tolvajarvi_ennen_sotaa_44266.html#media=44267

Lue lisää

Tolvajärvi nykyään. Värtsilän kautta rajanvierus tietä Korpiselkään ja siitä edelleen pääsee parhaiten. Raikonkosken kautta (Lehmivaaran kautta kuivenpaa, kuin Kuikkajärvrn kautta suoraan paljon vettä). Vegaruksen eli Aittokoskien kautta epärealistista, vaikka Ristisalmen silta onkin ajokunnossa, mutta sinne johtava tie voi sanoa ajokelvoton.

http://www.sshs.fi/app/gallery/gallery/-/dir_id/21

Turist Karelia kirjoitti:

Karjalan viralliset matkailusivut:

http://www.ticrk.ru/en/

Rajavyöhyke kartta;

Periaatteessa rajavyöhykkeen läpi saa ajaa pysähtymättä ilman lupia.

http://www.ticrk.ru/ru/gallery_17821.html

Youtubesta löytyy kirjoitti:

Olipa meno välillä aika haipakkaa. Lyhyt on päivä vielä helmikuussa, Tie s-kirjaimen muotoista, välillä oikeaan ja sitten vasempaan j.n.e. Bensaakaan ei joka kylässä saatvana. Tienviittojakaan ei niin kattavasti kuin Suomessa. Puhelitolppija ja avolankoja kuin konsanaan 50-60-luvulla Suomessa. Matkalle tarvitsee kartturin, koska väsyneenä ja kiireessä voi jostakin risteyksestä ajaa väärin.
Miten lienee tiet aurattu myräkän jälkeen, oli selkosia välillä?

Tässäkin eräs linkki; Kargopol-Pudoz

http://www.youtube.com/watch?v=13SglPyvQ_4&feature=BFa&list=UUVYbyLYK81uwdBUw1X1aB2w

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=Xk5D0xi3n_Y

Arkangelin alueella Mezenin piirissä sijaitseva Kimzha on yksi Arkangelin alueen komeimmista kylistä. Kauneudessaan verrattavissa Vienan Karjalaan idylleihin. Tuli vierailtua Kimzhassa 2008 maaliskuussa ensimmäisinä ulkomaalaisina (poislukien entisen Neuvostoliiton alueen maiden kansalaiset), jotka saapuivat paikalle omalla ajoneuvolla. Näin ainakin monien kyläläisten arvelujen mukaan.

T_K_S kirjoitti:

Arkangelin alueella jokien ylitys on hiukan haasteellisempaa, sillä jokien vedenpintavaihtelee kesän aikana melkoisesti esim. Syväriin verrattuna eikä pysyviä laitureita juurikaan voida jokien varsille rakentaa. Tämän vuoksi lautalle johtaa usein mutainen ajoramppi. Tässä on esimerkki Severnaja Dvina -joen ylittävästä lautasta Verhnjaja Toiman vastarannalta, ili niin sanotusti joen "vasemmalta puolelta" (länsirannalta).

http://www.panoramio.com/photo/77002726

Sateet ja joen yli kuljetettava raskas liikenne mylläävät rampit aika ajoin mutavelliksi eikä vasemmalla rannalla asustava traktorinomistajakaan aina ole selvin päin hypätäkseen rattiin ramppia lanaamaan.

Mielenkiintoiseksihan asian tekee lisäksi se, että esimerkiksi Vernjaja Toiman piirissä yli 10 000 asukasta jää syksyllä joen jäätymisen aikaan ja keväällä jäiden lähtöaikaan eristyksiin keskimäärin muutamaksi viikoksi joen itäpuolelle ilman autolla pääsy mahdollisuutta joen länsipuolelle (ja edelleen Arkangelin alueen muihin kaupunkeihin ja muualle Venäjälle). Luonnollisesti omatekoiset viritykset kuljettavat ihmisiä joen yli, mutta auton liikuttelu on melkoisen mahdotonta.

Kesän mittaan veden pinnan laskiessa Severnaja Dvina-joessa riittävän matalalle tasolla lautta joen länsirannalta itärannalle ei pääse Vernjaja Toimaan asti vaan jättää matkustajat ja autot alemmaksi juoksulle. Tällöin päästäkseen joen itärannan pääasiallisiin asutuskeskuksiin, kuten Vernjaja Toimaan ja Dvinskoeen yms. täytyy ylittää välissä oleva Toimushka-joki (kartalla nimetty Verhnjaja Toimana) pohjia myöten, ohessa myös siitä esimerkkinäyte:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=IHzv1RWP6qE#!

Yleensä siinä vaiheessa kesää, kun Severnaja Dvinan vesi on jo suoran lauttayhteyden estävällä tasolla, niin Toimushka on myös jo sen verran matalalla tasolla, ettei vettä ole polvia ylemmäksi.

Lue lisää

Oho, eipä olekaan mitään pikkupurosia nuo! Mutta oikein hyvää havainnetietoa kaikki.
Systeemi ei välillä anna lisätä peukkuja kommentteihin, joten näin suorat kiitokset.

Tolvajärvi nykyisin kirjoitti:

Tolvajärvi nykyään. Värtsilän kautta rajanvierus tietä Korpiselkään ja siitä edelleen pääsee parhaiten. Raikonkosken kautta (Lehmivaaran kautta kuivenpaa, kuin Kuikkajärvrn kautta suoraan paljon vettä). Vegaruksen eli Aittokoskien kautta epärealistista, vaikka Ristisalmen silta onkin ajokunnossa, mutta sinne johtava tie voi sanoa ajokelvoton.

http://www.sshs.fi/app/gallery/gallery/-/dir_id/21

Lue lisää

Tolvajärven maja nykyisin, mutta todella vaikeasti saavutettavissa.


http://www.ticrk.ru/en/rests/10879.html

Tolvajärven maja kirjoitti:

Tolvajärven maja nykyisin, mutta todella vaikeasti saavutettavissa.


http://www.ticrk.ru/en/rests/10879.html

Lue lisää

Suojärven lähellä oleva Vegarus, Aittokoski Suomen aikaan. Mahtavia kalasaaliita, kottikärryllinen.


http://www.ticrk.ru/ru/rests/16863.html

Karjalan Repola kirjoitti:

Tässä video Lieksan korkeudelta rajan toiselta puolelta eli Repola. Hylätyt armeijan ja rajavartioston kasarmit.

http://www.youtube.com/watch?v=WX_Q1jMZ-i8&feature=related

Lue lisää

OHO. Sukuni on Repolasta, kävin siellä joku vuosi sitten, ja näin nuo autiot kasarmit. Varuskunnassa kuuluu olleen 1600 asukasta, ja Repolassakin ollut elämä vallan toisenlaista noihin aikoihin - 1987-1990 ainakin videolla olijat kertoivat palvelleensa tuolla. Erittäin paljon kummastusta nuo surulliset alueet herättivät.
Muilta osin seutu on suloisinta Karjalaa. Joku kysyi helpointa tietä, meidän ryhmä linja-autolla meni yli Lytästä, sieltä Kostamon ohi, tie oli okei, kuiva leveä hiekkatie, matkaa rajalta abt 110 km muistaakseni. Kiitos videon laittajalle, olipa yllätys.

Karjalan Repola kirjoitti:

Tässä video Lieksan korkeudelta rajan toiselta puolelta eli Repola. Hylätyt armeijan ja rajavartioston kasarmit.

http://www.youtube.com/watch?v=WX_Q1jMZ-i8&feature=related

Lue lisää

Onpa tullut käytyä Repolassa todella monta kertaa.
Terveisiä vaan Marmeladovnalle! Olemme samoilta nurkilta.
Videon kuvaajalle vinkiksi, että pidä kameraa kuvauskohteessa aina jonkin aikaa paikallaan, että kohdetta ehtii katsoa. Vidosi on nyt niin sekava, ettei Repolasta saa mitään käsitystä. Vain silmät kipeytyvät.
Lisäksi Repolassa on myös parempaakin katsottavaa kuin ränsistyneet kasarmit.

Karjalann Repolasta kirjoitti:

Onpa tullut käytyä Repolassa todella monta kertaa.
Terveisiä vaan Marmeladovnalle! Olemme samoilta nurkilta.
Videon kuvaajalle vinkiksi, että pidä kameraa kuvauskohteessa aina jonkin aikaa paikallaan, että kohdetta ehtii katsoa. Vidosi on nyt niin sekava, ettei Repolasta saa mitään käsitystä. Vain silmät kipeytyvät.
Lisäksi Repolassa on myös parempaakin katsottavaa kuin ränsistyneet kasarmit.

Lue lisää

Rauhallisempaa kuvaa Venäjän Repolasta;


http://www.youtube.com/watch?v=OIcvejeGugE&feature=related

Repola 2 kirjoitti:

Rauhallisempaa kuvaa Venäjän Repolasta;


http://www.youtube.com/watch?v=OIcvejeGugE&feature=related

Lue lisää

Vielä Repolaa.

http://www.youtube.com/watch?v=3q-yQEYPZqs&feature=relmfu

Repola 3 kirjoitti:

Vielä Repolaa.

http://www.youtube.com/watch?v=3q-yQEYPZqs&feature=relmfu

Lue lisää

Repola 4.

http://www.youtube.com/watch?v=Yendai5w4tg&feature=relmfu

Repola 4 kirjoitti:

Repola 4.

http://www.youtube.com/watch?v=Yendai5w4tg&feature=relmfu

Lue lisää

Vologda ym.


http://www.youtube.com/watch?v=rcdBXku0jag&feature=related

Vologda ym. kirjoitti:

Vologda ym.


http://www.youtube.com/watch?v=rcdBXku0jag&feature=related

Lue lisää

Karjalan teitä 2.


http://www.youtube.com/watch?v=8uVpGsu3Vl0&feature=relmfu

Karelia roads part 2 kirjoitti:

Karjalan teitä 2.


http://www.youtube.com/watch?v=8uVpGsu3Vl0&feature=relmfu

Lue lisää

Syvärin yli ym. lomailua.


http://www.youtube.com/watch?v=B0L94irKGrA&feature=related

Repola 4 kirjoitti:

Repola 4.

http://www.youtube.com/watch?v=Yendai5w4tg&feature=relmfu

Lue lisää

http://repola-seura.net/

Karjalan Repola kirjoitti:

Tässä video Lieksan korkeudelta rajan toiselta puolelta eli Repola. Hylätyt armeijan ja rajavartioston kasarmit.

http://www.youtube.com/watch?v=WX_Q1jMZ-i8&feature=related

Lue lisää

Mutta sentään Repolaan on luvassa oma vesivoimalaitos, suunnittelee Hudilainen Karjalan Sanomien jutussa Karjalan uusiutuvan energian ratkaisuista.

Megafon paras ? kirjoitti:

En ole kuvitellutkaan, miten haastellista liikkuminen Arkangelin ympäristössä eri vuodenaikoina saattakaan olla. Taitaapa pitää harkita maasturin ostoa, ennenkuin lähtee noille reissuille. Varman päälle, ettei jää jumiin. Itselläni on Megafonin prepaid-liittymä ja se taitaakin olla paras peitoltaan. 33 kopekkaa/min Venäjän sisällä ja Suomeen n. 65 ruplaa/min.MTS, Beeline ja Tele 2 eivät läheskään niin kattavia. Sonera ja Saunalahtikin alensivat Venäjän hintoja kesäällä eli vastaanotto n. 9 senttiä/min ja soitto Suomeen tai Venäjän sisällä n. 35 senttiä/min. DNA ei ole vielä tarkistanut hintojaan eli kallein vaihtoehto vielä.
Kertokaa muutkin, onko pahoja katveita vielä pääteillä?

Lue lisää

Matkapuhelimen roaminghinnat ulkomailla ovat jälleen 1.7.2013 laskeneet.

Saunalahden ja Soneran liittymillä soitto Suomeen ja Venäjän sisällä maksaa nyt 30 senttiä / min ja vastaanotto 9 senttiä sekä tekstiviestit 10 senttiä kappaleelta.

DNA:n liittymillä soitto Suomeen ja Venäjän sisällä maksaa edelleen enemmän eli 1.07 € / min samoin vastaanotto 1.07 € / min sekä tekstiviestit 24 senttiä kappaleelta.

Alla vertailu linkki;

http://www.sonera.fi/puhelin ja liittyma/kansainvaliset puhelut/puhelut ja tekstiviestit ulkomailla/vertaa hintoja

Hinnat alenevat vielä tästäkin 1.7.2014 alkaen ja on kerrottu, jotta myöhemmin poistuisi koko roamingmaksu ainakin aluksi EU-alueella.

Hyviä kirjoituksia eli matkakuume senkun vain nousee. Näitä kertomuksia ei voi rahassa mitata ja mieli tekee itse lähteä henkilökohtaisesti kokemaan näille seuduille.

Team-Ahma kirjoitti:

Hyviä kirjoituksia eli matkakuume senkun vain nousee. Näitä kertomuksia ei voi rahassa mitata ja mieli tekee itse lähteä henkilökohtaisesti kokemaan näille seuduille.

Jos jotakin Karjalaa jo pitkin jo poikin kolunnutta maasturin omistajaa kiinnostaa lähteä hiukan idemmäksi retkelle, mutta reissut ovat toistaiseksi tyssänneet seutujen tuntemattomuuteen ja sitä kautta matkarohkeuden puutteeseen kuin myös seudut tuntevien matkalle potentiaalisesti lähtevien tuttavien puutteeseen, niin olen kyllä periaatteessa kiinnostunut lähtemään mukaan ja kartanlukijaksi ja oppaaksi, jos vaan sopii aikatauluihin. Ja jos maasturilla vaikka Arkangelin tai edelleen Komin suuntaan lähtee, niin kannattaa todella ottaa autosta irti se lisähyöty eli mennä syrjäisimpiinkin paikkoihin. Kaupunkien ja isompien paikkojen lisäksi tunnen parista kylästä kotimajoitustoimintaa harjoittavia tahoja, eivätkä ne kylät komeudessaan jää toden totta esim. Vienan kylien varjoon.

Tervehdys pitkästä aikaa !

Talvella tuli asuttua kuukauden päivät Kanarialla, Las Palmas, Playa del Ingles, Puerto Rico.

Nyt matkustan sunnuntaina 16.06.2013 Värtsilän kautta Sortavalaan (yöksi).

Maanantaina 17.06 ajelen Suojärvelle (yöksi), ja tiistaina 18.06 olen vuokrannut maasturin ja tulkin Porajärven kautta Lentiera, Repola, Muujärvi (yöksi).

Keskiviikkona 19.06. takaisin suorinta tietä Suojärvelle.

Jos sääolosuhteet ja tiet sallivat päivän retki torstaina 20.06 Tolvajärvelle.

Jos kunto kestää, perjantaina 21.06 voisin ottaa matkaseuraa Suojärveltä , ja Petroskoin ja Karhumäen kautta Puutoisiin ja edelleen Karpol ja Arkangel ja takaisin eri reittejä, ehkä käynti Komin tai Vologdan alueella.

Jos Suojärveltä ei tule lähdettyä Arkangelin matkalle, niin piipahdan välillä Suomessa ja heinäkuussa voisin yrittää uudemman kerran.

Miten saisin henkilöihin yhteyttä, jotka olisivat kiinnostuneita tai joilla on kokemusta edellä mainituista aluista nimenomaan Arkangelin suunta kiinnostaa kovasti.

Paluussa voisi tulla Vytegran ja Syvärin kautta Petroskoihin j.n.e.

Ilmoitelkaa, luen tätä sivustoa.

Nyt kun on tavattu henkilökohtaisesti, niin voidaankin alkaa suunnittelemaan matkoja Arkangelin alueesta vielä kauemmaksi eli Komin tasavaltaan.
Myös se Onegan kautta kulkeva n. 400 km matka Arkangeliin kiinnostaa.
Minä toivun ja sulattelen nyt tekemääni matkaa. Olen todella noviisi verrattuna Sinun tekemiisin matkoihin muuallakin Venäjän Federaatiossa. Ei taida montaakaan kylää olla enää käymättä näillä leveyksillä. Tietoja vaan pitää päivittää aika-ajoin, kun olosuhteet muuttuvat vuosien saatossa.
Hyvää Arkangelin matkaa heinäkuussa 2013, jolloin liikut nyt minulle kertaalleen katsotuissa paikoissa.
Turvallista matkaa !

Www.matkaviljanen.fi on juuri ajellut bussillan ryhmänsä kanssa ja kertoi enää 40 km ennen Kostamusta olevan korjauksen alla.Pääsee henkilöautolla.itse kävin Muurmanskin valtatieltä sahaten edestakaisin 152 km per suunta aika kuoppaista vanhaa asfalttia. Kilauta Viljaselle. saat heti tuoreen vastauksen.

Hyvä asia, että uusia Venäjän omatoimimatkaajia vielä syntyy. Nykynuoret suuntaavat mielellään aivan muualle eli etelään tai länteen.
Kirjoittele vaan lisää, todella mielekästä tekstiä.
Itse aloitin Venäjän lähialuematkailun aikoinaan näillä samasilla reiteillä.
Hyviä ajoja ja kohta ne reittisi suurenevat ensin Petrskoihin, Laatokan ympäri ja Äänisen ympäri, Muurmanskin valtatie ja Arkangeli ja niin edelleen.

Hyvä.. Ei muuta kuin Nevskille seuraavaksi pörräämään, siellä ei ainakaan yksin tarvii ajella kun muitakin Ferrareita on sivulla edessä ja takana. Huonolla tuurilla voi Nevskin päästä päähän ajelu kestää muutaman tunnin mutta on sulla eläkeikään vielä aikaa.
Pari nättiä kimulia bongaat oman Ferrarin kyytiin ja käyt sitten vähän sivummalla piknikillä nauttimassa luonnon antimista )))))

Ferrrrrrraaaariii kirjoitti:

Hyvä.. Ei muuta kuin Nevskille seuraavaksi pörräämään, siellä ei ainakaan yksin tarvii ajella kun muitakin Ferrareita on sivulla edessä ja takana. Huonolla tuurilla voi Nevskin päästä päähän ajelu kestää muutaman tunnin mutta on sulla eläkeikään vielä aikaa.
Pari nättiä kimulia bongaat oman Ferrarin kyytiin ja käyt sitten vähän sivummalla piknikillä nauttimassa luonnon antimista )))))

Lue lisää

Juuri näin ja kyllä Viipuri-Pietari eli Skandinavia tie antaa jo osviittaa, kuinka villiä menoa ja hurjia ohituksia niin oikealta kuin vasemmalta ohitetaan, roikutaan aivan puskurissa kiinni. Saa olla tosi varovainen, kun naapurinpoika vetää esim. oikealta ja ja tulee vaikka sillankaide tai muutoin levennetty tie päättyy ja vetää aivan nokkasi eteen ilman ennakkovaroitusta tai suuntavilkusta puhumattakaan nopeuden ollessa reilusti yli 100 km/t.
Sinne vaan ajelemaan ja Kivennavalta lähtee mm. betonilaattateitä, jossa on äkkiarvaamatta jumalattomia kuoppia, että saa autonsa alustan rikki. Vasemmalle on mielenkiintoinen ohjussiilojen paikka betonilaattatien päässä. Oikealle vie suoraan Pietari-Koivisto-Sortavala tielle.

Karjalan teillä on kirjoitti:

Juuri näin ja kyllä Viipuri-Pietari eli Skandinavia tie antaa jo osviittaa, kuinka villiä menoa ja hurjia ohituksia niin oikealta kuin vasemmalta ohitetaan, roikutaan aivan puskurissa kiinni. Saa olla tosi varovainen, kun naapurinpoika vetää esim. oikealta ja ja tulee vaikka sillankaide tai muutoin levennetty tie päättyy ja vetää aivan nokkasi eteen ilman ennakkovaroitusta tai suuntavilkusta puhumattakaan nopeuden ollessa reilusti yli 100 km/t.
Sinne vaan ajelemaan ja Kivennavalta lähtee mm. betonilaattateitä, jossa on äkkiarvaamatta jumalattomia kuoppia, että saa autonsa alustan rikki. Vasemmalle on mielenkiintoinen ohjussiilojen paikka betonilaattatien päässä. Oikealle vie suoraan Pietari-Koivisto-Sortavala tielle.

Lue lisää

Tarkoitatko Pietari-Käkisalmi-Sortavala-tietä? Ei kyllä Koivisto ja Sortavala saman tien varteen mahdu Pietarista lähdettäessä

Karjalan kävijä kirjoitti:

Tarkoitatko Pietari-Käkisalmi-Sortavala-tietä? Ei kyllä Koivisto ja Sortavala saman tien varteen mahdu Pietarista lähdettäessä

KÄKISALMEA tietysti tarkoitan. Anteeksi, hyvä, kun reagoit. Kiitos.

Pitää siis oleman juuri kirjoittamallasi tavalla eli Pietari-Käkisalmi-Sortavala tie.

Venäjällä pärjää ihan hyvin perinteisin metodein myös painetuilla kartoilla, ei siellä navigaattoria tarvitse, ellei halua parantaa ajomukavuutta suuremmissa ja myös pienemmissä kaupungeissa silloin, kun pitää etsiä yksittäisiä osoitteita tai parhaita reittejä pois kaupungista tms. Mutta suurkaupunkien ulkopuolella pärjää hyvin painetuilla kartoilla silloin, kun ensi kertaa sattuu uusilla seuduilla ajelemaan. Perinteisten karttojen apunakäyttäminen vapauttaa myös nauttimaan auton ulkoisesta ympäristöstä sen sijaan, että katse suuntautuisi enemmän tai vähemmän navigaattorin näyttöön.

_TKS_ kirjoitti:

Venäjällä pärjää ihan hyvin perinteisin metodein myös painetuilla kartoilla, ei siellä navigaattoria tarvitse, ellei halua parantaa ajomukavuutta suuremmissa ja myös pienemmissä kaupungeissa silloin, kun pitää etsiä yksittäisiä osoitteita tai parhaita reittejä pois kaupungista tms. Mutta suurkaupunkien ulkopuolella pärjää hyvin painetuilla kartoilla silloin, kun ensi kertaa sattuu uusilla seuduilla ajelemaan. Perinteisten karttojen apunakäyttäminen vapauttaa myös nauttimaan auton ulkoisesta ympäristöstä sen sijaan, että katse suuntautuisi enemmän tai vähemmän navigaattorin näyttöön.

Lue lisää

Totta puhut. Paperikartoilla operoidaan ja aina on perille päästy.

Alla linkki, jos haluaa suunnitella matkaa yläilmoista;

http://wikimapia.org/#lang=en&lat=65.256132&lon=30.763478&z=13&m=b

Volkswagen Golf kirjoitti:

Totta puhut. Paperikartoilla operoidaan ja aina on perille päästy.

Alla linkki, jos haluaa suunnitella matkaa yläilmoista;

http://wikimapia.org/#lang=en&lat=65.256132&lon=30.763478&z=13&m=b

Lue lisää

Kyllä paperikartoilla harjoittelemalla saa myös oikeamman tuntuman teiden läheiseen ympäristöön ja näkee minkälaisia kauneuksia ympäristö pitää sisällään järvien, jokien, metsien, peltojen, kukkuloiden yms. muodossa, paperikartoilta hahmottaa myös mielenkiintoiset vaihtoehtoiset metsäreitit haluttuun kohteeseen.

Korjaus edelliseen linkkiin;

www.solovkibp.ru

Suljettuja kaupunkeja;

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suljettu_kaupunki

Severodvinsk;

http://fi.wikipedia.org/wiki/Severodvinsk

ZATO Mirnyi kirjoitti:

Suljettuja kaupunkeja;

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suljettu_kaupunki

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Venäjän_suljetut_alueet

Siis justiin sellainen painajainen josta en haluaisi edes unta nähdä. Meikäläisen autoilukokemukset eivät onneksi (ainakaan vielä) ole vertailukelpoisia noihin. Onni ja hyvät hermot auttoivat autollavenäjällä-kirjoittajan kuiville. Meikäläisellä ei ehkä noita ominaisuuksia olisi..

Marmeladova kirjoitti:

Siis justiin sellainen painajainen josta en haluaisi edes unta nähdä. Meikäläisen autoilukokemukset eivät onneksi (ainakaan vielä) ole vertailukelpoisia noihin. Onni ja hyvät hermot auttoivat autollavenäjällä-kirjoittajan kuiville. Meikäläisellä ei ehkä noita ominaisuuksia olisi..

Lue lisää

Minulla on semmoinen omituinen kyky, että osaan löytää ongelmat liikun minä sitten autolla, kävellen, pyörällä tai suksilla. Suksilla puitapäin. Autolla kinttupoluille eksymistä. Jopa kävellen olen joutunut ongelmiin kun lähdin Espanjan vuoristoon patikoimaan ja vesipullo unohtui, ja tietysti rantaläpsykkäissä :)

Raja-Joosepin jälkeen Venäjän tullissa on nyt uusi käytäntö, eli tullin jälkeisellä puomilla annetaan lappunen, johon merkitään lähtöaika ja seuraavalla puomille eli n.5-6 km päässä otetaan samainen lappunen pois ja tarkistetaan aika, jonka on käyttänyt ko. matkaan. Viime kesänä eli 2012 ei vielä ollut tälläistä käytäntöä.
Tälläisen lappusen ymmärtäisi ehkä vielä jossain Sallan kohdalla, mutta miksi tällä kohtaa ja näin lyhyt matka, senkin vielä ymmärtäisi, jos kyseessä olisi pitempi välimatka tai erämaa, jonne eksyisi seikkailemaan.
Kaikenkaikkiaan liikkuminen Venäjän puolella helpottunut ja useita puomeja tai tarkastuspisteitä on hävinnyt aivan viimeisen vuoden aikana ja rajavyöhyke kavantunut n. 20 km ja viimeinen checkpoint 10 km tai 5 km ennen varsinaista rajanylitystä.Myös iloisuus ja hymyilevät raja- ja tullivirkailijat ovat muutos parempaan entisaikojen jäykästä ja nihkeästä kanssakäymisestä.Jos vielä osaa venäjää, on kommunikointia jo paljon helpompaa puolin ja toisin.

Seuraavaksi täytyykin harkita auton vaihtoa eli Kuopion Laakkoselta tehtiin mukava tarjous, niin saisi uuden VW:n 2014 mallin seuraavia Venäjän seikkailuita varten.
Välirahasta neuvotellaan, niin olisi taas takuut ja hinauspalvelut käytössä.

Volkswagen Golf kirjoitti:

Seuraavaksi täytyykin harkita auton vaihtoa eli Kuopion Laakkoselta tehtiin mukava tarjous, niin saisi uuden VW:n 2014 mallin seuraavia Venäjän seikkailuita varten.
Välirahasta neuvotellaan, niin olisi taas takuut ja hinauspalvelut käytössä.

Lue lisää

Liikkumisturva lienee oikea termi.

Karmee kesälomamatka volkkarilla.Hyvää jatkoa täältä pohjoisesta. kÄMPPÄKAVERI