" TV2:n Ajankohtaisen kakkosen juontajaa Salla Paajasta kohtasi lauantaina suuri suru. Paajasen 22-vuotias Lauri-poika kuoli jäätyään junan alle Tampereen naapurikunnassa Ylöjärvellä.
- Kaikki viittaa siihen, että kyseessä on kauhea tapaturma, Salla Paajanen kertoo.
- Todennäköisesti hän on nukahtanut yöbussiin ja päätynyt Ylöjärven puolelle. Sitten hän on lähtenyt rataa pitkin kävelemään kotiin, Salla Paajanen arvelee.
Ylöjärvellä Terätien kohdalla Lauri jäi pohjoisesta kohti Tamperetta tulleen junan alle ja menetti heti henkensä."
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288494820567.html
En halua olla ilkeä, mutta miten kukaan voi jäädä vahingossa junan alle? Normaalistikin juna pitää kovaa ääntä, lisäksi vihellys, jarrutus, tärinä...Jos kuuntelisi musiikkia täysillä, ei välttämättä kuulisi, mutta kuka ottaisi riskin, kun tietää, että junia kulkee.
Erittäin ikävä tapaus joka tapauksessa.




Voimia ja jaksamista Salla Paajasen perheelle ja sukulaisille tämän hirvittävän tragedian kohtaamisessa ja käsittelyssä.
Pitäisi rämpiä pusikoiden läpi radalle.
Ja kun lähellä, vieressä, kulkee ihan pyörä/kävelytie.
Eli, joko on ... tiedätte varmaan mikä tapaus... :(
Tai jos on ollut aivan hervottomassa kännissä, hortoillut puskista radalle.
Sekään ei kyllä tunnu luontevalta, junan ääni on meinaan todella kova kun tulee ja kuka edes täys kännissä kävelisi tai seisoisi junaraiteilla???
Tottakai perheenon helpompi tässä vaiheessa ajatella, on pelkästään joku onnettomuus tms....
Ei itsemurhat vähene sillä, että niitä hyssytellään. Rekkojen eteenkin ajaa koko ajan yhä useampia. Ongelmista pitää puhua ja asioille tehdä jotain.
Voihan tämä olla onnettomuuskin, mutta hyvin epätodennäköiselle tuntuu.
Mun poikani on mulle niin rakas kuin lapsi ikinä voi äidille olla.
Hän on muutaman kerran kavereiltaan taksilla ajellukkin kotiin ja kämpilleen. Tosin pikkusen halvemmalla ;)).
Olen myös muistutellut aina että alkoholiton elämä on yksi vaihteohto ja että paremmat kiksit saa esin lavatanssesta kun vetää rokkia, bukkaa, jiveä ja arkkutangoa muutaman tunnin joka viikonloppu muiden nuorten harrastajien kanssa ja ihan selvänä.
Itse en juuri alkoholia tarvit. Tosin nuorempana pikkusen rohkasua.
Ystäväpiirissäno ei juopotella vaan tanssitaan ja harrastetaa ei krapula-aamuja.
Ehkä iloisuus johtuu päätöksestä tehdä se, tavallaan olo helpottuu jo pelkästä päätöksestä.
Melkein jokaisen mielessä ajatus piipahtaa joskus elämän varrella. Mutta harvalla on rohkeutta tehdä itselleen mitään.
Tuo rautatie on sellaisella paikalla (tiedän kun olen paikkakunnalta), ei sinne "eksy" hortoilemaan. Ja koska se jo tiedetään, kuljettaja oli jo kaukaa nähnyt miehen radalla, oli tehnyt kaikkensa jotta olisi hypännyt sivuun, ihan niinkuin ei kuulisi, kun juna ujeltaa, viheltää, tööttää, ryskyttää...
Joo.....
Mutta jostain syystä itsemurhatyyppisissä asioissa omaiset kokevat suurta häpeää, ei meidän poika, ei meidän tyttö. Yritetään selittää jollain onnettomuudella.
Ja, itsemurhaa halajava, ei näy päälle. Suht lähipiirissäni oli nuori mies, josta ei kyllä olisi kukaan ajatellut päällisin puolin, että olisi itsetuhoinen, niin vain silti päätti itse päivänsä.