Opin juuri että isohkojakin (30 jalkaisia) purjeveneitä valmistetaan sekä käsin että ruiskulaminoimalla. Oletan että käsinlaminoidut ovat kestävämpiä, mutta kuinka paljon ja onko sillä merkitystä tavalliselle perhepurjehtijalle, joka ei suunnittele veneellään Atlantin ylitystä? Vai onko kyse siitä kuinka paljon laminaatti kestää ajanhammasta, eli tuleeko ruiskulaminointuun veneeseen ehkä helpommin lasikuituruttoa? Lisäksi osaatteko kertoa mistä saisi tietää eri venemallien valmistusmenetelmistä?
Kiitokset etukäteen vastauksista.
Kestävyyserot ruisku- ja käsin laminoiduissa veneissä?
44 Vastausta 425 Lukukertaa
Lyhyt silppu asettuu sikin sokin, eikä siten ole yhtä vahvaa, kuin pitkät kuidut. Kankailla kuidut voidaan asettaa vielä tarkemmin kuormituksen suuntaisiksi.
Eroa voi havainnollistaa vanerin ja lastulevyn ominaisuuksilla. Molemmissa pääainekset on puukuitua ja liimaa. Koitappa lyödä nyrkillä reikä 10mm vaneriin.
Käsinlaminointi ei sinänsä vielä kerro juuri mitään. Käsinlaminointkin voidaan tehdä katkokuidusta, joka ei ole sen parempaa kuin ruiskulaminointi. Suunnatut kuidut ovat sitten asia erikseen. Paljon on kiinni myös hartsilaadusta, varsinkin lasikuituruton osalta.
Vene on tietysti suunniteltu valmistusmenetelmälleen, joten ei se ruiskulaminoitu ole sen heikompi, ainoastaan painavampi. Ruiskulaminoitu (ja katkokuitu-) laminaatti on myös ominaispainoltaan kevyempää, jolloin seinämävahvuuksista tulee vieläkin suurempia. Seinämän paksuus taas tekee siitä jäykemmän, vaikka vetolujuus voikin olla huonompi.
Wikipediasta löytyy perustietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Fiberglass
http://en.wikipedia.org/wiki/Fiberglass_spray_lay-up_process
http://en.wikipedia.org/wiki/Fiberglass
Väärää tietoa näkyy löytyvän, kun lähteenä on näköjään käytetty tätä :
http://www.ecfibreglasssupplies.co.uk/t-GlassReinforcedPlastics.aspx
Kun kovettuneen polyesterihartsin tiheys on 1.28 g/cm^3 ja E-lasin 2.58 g/cm^3
saadaan laminaatille, jossa on 9.23 tilavuus% lasia ja siten 17.01 paino% lasia tiheydeksi 1.4g/cm^3
Vastavasti 47.7 %vol lasia on sama kuin 64.8 %W lasia, mistä tiheydeksi tulee 1.90 g/cm^3
Noissa linkeissä taas virheellisesti väitetään 30% lasia laminaatille tiheydeksi tuo 1.4, kertomatta olisiko tuo muka paino% vai tilavuus%, mutta aika lailla metsään ovat laskeneet tuollaisen laminaatin kummassakin tapauksessa.
Samoin ne muutkin laminaattitiheydet, kuten esim 70% lasi tiheydeksi saatu 1.9 on ihan yhtä puppua ko taulukossa :
http://en.wikipedia.org/wiki/Fiberglass#Properties
Kun tilavuus% tunnetaan, yllä mainittujen materiaalitiheyksien lisäksi, saadaan laminaatti tiheys lasketuksi kaavalla :
vol% * 2.58 + !1-vol%)*1.28
Ja painoprosentti kaavalla:
vol% * 2.58 / tiheys = %weight
Mikäli käytetään ns. kudottua mattoa, joka koostuu jatkuvista kuiduista on kuitupitoisuus tällaisessa kerroksessa 50 - 55% ja lujuuskin on reippaasti parempi. Iskulujuus on silti parasta katkokuidussa, iskulujuus ei vaan ole kovin kriittinen purjeveneessä, toisin kuin nopeissa plaanaavissa veneissä. Katkokuitua käytetäänkin niissä ainakin pintamattona, joka levittää pistemäiset voimat sisempiin kerroksiin tasaisesti. Se antaa myös paremman pinnanlaadun, koska maton kuvio ei "printtaa" läpi.
Gelcoat on tehty isoftaalihartista, joka kestää paremmin lasikuituosmoosia. Laatuveneissä ainakin pintamattokerrokset on myös laminoitu kalliimmalla isoftaalihartsilla. Halvempaa ja huonomman lujuuden omaavaa ortoftaalihartsia voi sitten käyttää sisempiin kerroksiin.
Ruiskulaminaatti ei ole kuitenkaan niin altis lasikuituosmoosille kuin pelkästä ortoftaalihartsista käsinlaminoitu katkokuitumattolaminaatti. Johtuneeko siitä, että siinä ei ole kerroksittaisuutta, joka vahvistaa osmoosia.
Purjevenettä ei kannata tehdä ruiskulaminaatista, koska globaalit kuormat ovat vallitsevia. Niitä vastaan toimii suunnatut kuidut. Purjevene on myös kokonaisuudessaan painokriittinen rakenne, mikäli tavoitellaan edes välttäviä purjehdusominaisuuksia.
http://www.hallberg-rassy.com/gallery/gallery_marinplast.shtml
http://www.hallberg-rassy.com/hull/building_a_hull_svenska.shtml
Ruiskulaminointi on aina ollut halpojen tai kevyiden tusinapaattien valmistusmenetelmä; Maxit, Albinit, Avancet sun muut budjettikipot on tehty halvalla, nopeesti ja yksinkertaisilla menetelmillä. Ruiskulaminointi on juuri sitä.
En sano että huono menetelmä, tasalaatua ja siistiä jälkeä. Aikanaan kun kävin Nautorilla ja Finngulfilla kylässä katsomassa monen miehen voimin syntyvää laminointia, niin tajusin mistä hinta muodostuu.
Pahin pommi, johon voi kätensä lyödä, lienee jokin -70-luvun tusinasarjalainen. Mieluummin Baltic 80-luvulta kuin ranskis 2000-luvulta. Trust me.
Ai mistä tiedän? Ura vakuutusyhtiössä oli jännä 20-vuotinen vaihe elämässäni.
Mieluummin
Vai vakuutusyhtiössä? Talonmiehenä?
Sovitaan näin, jos silloin nukut paremmin...:-)
Tsekkaapa, vakuutusmies, Benen, Jeanneaun ja Dufourin specsit vaikkapa firmojen kotisivuilta - tai jos et ymmärrä englantia, voinee tietoa löytyä vaikka Vene-lehden tai Venemestarin testiraporteistakin.
Ainakin 80-luvulla Najad teki ruiskulaminoimalla: http://www.sailguide.com/Najad_343.htm
Ja aivan lähihistoriastakin löytyy laatuongelma, kun epoksirunkoon yhdistettiin tavallinen gelcoat, joka ei pysynyt kiinni. Ja kölipalkit on ainakin muutama vuosi sitten asennettu paksulla liimakerroksella.
Ranskassa tehdään monenlaisia veneitä, mutta mitkä tehdään ruiskulaminoimalla nykyään? Aika monessa on kansi tehty infuusiolla ja runko kerrosrakennetta, jossa tuskin on ruiskulaminointia.
Ei ainakaan Najadin sivulla ollut mitään videota missä haukuttaisi muita, vaikkei nyt "rapeiden ranskisten liukuhihnabulkkituotteiden ns "rakenne" " kilpailijoiksi laskettaisi.
Lienee sen verran eri asiakaskuntaa.
Ainakin Avance36 on käsinlaminoitua umpilaminaattia vaikka "Maxitusina" muuta väittäisi.
Najad 320 esittely VENE-lehdessä 4/87: "Ruotsalaiseen tapaan lujitemuoviosta, rungot ja kannet teetetään alihankintana. Smögen-båtar tekee rungot ruiskulaminoimalla."
Avance 318:ia kuvataan VENE-lehdessä 2/92 "runko on täyttä laminaattia, käsin tehtyä", kuten myös Avance 36 VENE-lehden 9/82 mukaan.
Tässä 80-luvun HR "Skrov i sprutat enkellaminat med stringers. Inplastad järnköl." Silti kaikki pitävät laadukkaana.
http://www.sailguide.com/HR_312.htm
Tuo tapaus HR 37 on saanut reilusti julkisuutta ja varmasti ihan aiheesta. Mutta sitäkään venettä ei ole purjehtimalla rikottu...
Hiilikuitu on oiva esimerkki tästä, tuon em vaneri vs lastulevy - vertauksen ohella. Leivinpaper vs kopiopaperi. Onhan näitä vertauskuvia...
Halpa on aina ollut houkuttelevaa, mutta sitähän köyhän ei pidä ostaa.
Amen.
Ei ole. Ellei "vakuutustarkastaja" paljasta.
"Miten eron voi todeta käytännössä? "
Lähinnä tutustumalla ko. venetyypin tietoihin esim. netissä (testit yms).
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=8&t=2077&start=400
Lukuisista esimerkeistä tässä näppäriä keissejä:
http://www.sailnet.com/forums/jeanneau/17557-gelcoat-problems-delamination-jeanneau-45-2-a.html
Uusinta uutta heinäkuulta 2012:
http://www.sailingmagazine.net/boat-test
"The deck is injection molded using Jeanneau’s proprietary, closed-molding “Prisma Process.” End-grain balsa coring and ISO laminate materials are actually laid up dry before the mold is closed and sealed. The resin is then injected into the void. This technique allows for precise resin metering and laminate distribution. "
Spruitsis vaan sinne Ranskan maalle...:-D
Alipaineinjektiolla saadaan paremmat kuitupitoisuudet kuin käsinlaminoinnilla ja vastaavaa menetelmää käytetään myös X:llä, Arconalla...
Meni jo nääs. Kun ei vaan ymmärrä.
On tietenkin totta, että ruiskulla on tehty paljon "tusinaveneitä" joiden laminaatti ei ole riittävän tiivistä ja lujaa. Silloin on riski osmoosiin (lasikuituruttoon) tai delaminoitumiseen.
Eikö ne ole ainakin käsin tehty?
Paatti on nimittäin 80-luvulla tehty suomalainen lasikuituvene, taatusti käsinlaminoitu, joka ei nitise eikä natise ja jonka mitoitukset ovat kaikin tavoin enemmän kuin riittävät.
Maileja veneellä on takanaan ehkä noin 75 000, mutta ikääntymisen merkkejä ei näy.
Vahvasti epäilen, josko nykyisillä tusinaveneillä olisi yhtä turvallinen olo.