Nostakaa pienet koirat syliin.

tavoitteista. Mutta emme välttämättä keinoista joilla tavoitteeseen päästään.

Minun keinoni on ollut
a) opettaa oma koira sietämään muiden läheisyyttä provosoitumatta ja provosoimatta
b) olla itse se puruluu tarvittaessa joka ottaa hyökkäyksen vastaan ja pysäyttää sen. Sekä ellei tämä onnistu, käyn paikkuttamassa lekurilla haavat.

Nähdäkseni ap, pystyisit paremmin puolustamaan koiraasi, mikäli et nostaisi sitä syliisi. Iso, aggressiivinen koira kaataa teidät molemmat helposti, jonka jälkeen on koirasi aivan omillaan. Et ehdi hoota sanoa moilasesta, saati nousta, kun iso on jo ravistellut pienen hengiltä.
Suositeltavampaa on sen sijaan tilanteessa ottaa koira taakse suojaan ja valmistautua pysäytykseen. Onnistuu kaulapantaan tarttumalla ja sen puuttuessa niskavilloista kiinni ottamalla ja molemmissa tapauksissa joko maahan painamalla tai sitten käsivarren mitan päässä roikottaen. Myös hännästä tai takajalasta roikottaminen on mahdollinen ote jos voimaa itselläsi riittää. Tämän epäonnistuessa suojaa koiraasi omalla ruumillasi ja ota iskut kehoosi. Kuten varmaan olet havainnut, niin ihmisen paikkuuttamien tulee kuitenkin halvemmaksi kuin eläimen omalla lekurillaan. Ja kuten sanoit, niin ihmiselle tuotetut vammat saavat hyökkääjälle helpommin kuolemantuomion.

Vielä ennen näitä suojaus ja siilipuolustusjuttuja kannattaa tehdä muutama temppu. Eli karjaiset vieraan koiran lähestyessä ja toinen on valehyökkäys. Karjaisun hyöty on siinäkin että silloin omistajaan ehkä tulee liikettä toisella tavalla. Lisäksi esim saksanpaimenkoira on niin käskyille altis että seis-karjaisu saattaa tehota(on minulla tehonnut). Ja valehyökkäyksellä saat sellaiset irtokoirat hätistettyä jotka tietyissä oloissa saattaisivat hyökätä.

Älkää nyt herranjumala nostaki niitä pikkufifejänne syliin!Syliin nostamalla opetatte ne vain pelkäämään isoja koiria.Lisäksi joillaki koirilla herää saalistusvietti kun näkee sylissä jotain.Itselläni on 2 koiraa: seropi & sakemanni.Kerran olin siskoni kanssa lenkillä koirineen.Vastaan tuli 2 teiniä pikkufifin kanssa.Toinen nosti fifin syliin.Oma sakemannini huomas toisen teinin sylissä jotain & sillä heräsi saalistusvietti.ONNEKS omani oli remissä,niin mitään ei tapahtunu.

Miten pitää sitten käyttäytyä jos sinulla on pieni koira ja vieras koira on oikeasti aggressiivinen koiraasi kohtaan, eivät kyllä oikeassa elämässä kovin usein ole mutta tämä on oletettu tapaus.

Itse ajattelisin pitää itseni koirien välissä mutta koirathan tunnetusti ovat nopeampia kuin ihmiset joten kannattaisiko?

No, mites sitten sen sylikoiran käytös? Otetaanko se syliin siksi, että se räkyttää vastaantulevalle koiralle? Jos räkyttää, tuo korkealle nostaminen on erityisen provosoivaa, sieltä ylhäältä räkyttää, jolloin on ison koiran todella vaikeaa olla ottamatta kantaa moiseen hävyttömyyteen.

Pitkälti samaa mieltä eli tuossa syliinnostossa.Paras tapa lähinnä siksi,että koiran kynnys käydä kiinni ihmiseen on huomattavasti suurempi,kuin lajitoveriin.
Se,että ottaa sen tirrin sinne taakse,on teoriassa hyvä,mutta käytäntö onkin toinen.
Eli kuinkahan monella se mahtaa siellä käskystä pysyä...
Varsinkin jos täpäkkä tirriäinen,niin kyllä se sieltä saattaa ampua,kuin leijona,koostaan huolimatta,ja sitten vitsit onkin vähissä...
Jos sitä tirriä siellä pitäämään joutuu,ja toisella ottaa kyykyssä vastaan sen ison koiran naamat vastakkain,niin silloin mennään jo aika riskirajoille.

Silloin jos tirri pysyy takana,niin on jo mahdollisuus napata kiinni se hyökkäävä,mutta mikään helppo tehtävä sekään ei ole.

Minun koirani ei hauku koskaan toisille koirille. Koirani ohittaa kauniisti minun puolellani, eli eri puolella kuin toinen koira on. Se ei ole edes kiinnostunut muista koirista kuin tutuista kavereista. Mielestäni tuo, että menisi itse väliin tai yrittäisi estää toista koiraa, on ihan ok, mutta henk.koht. olen 160cm pienikokoinen nainen ja oma kynnykseni ottaa ketään vierasta koiria vaikka jaloista kiinni, on aika korkea. Lisäksi oma koirani lähtisi varmasti juoksemaan pakoon, jos suuri koira hyökkäisi :-) Eli jos itse keskittyisin hyökkäävään koiraan, niin tuskin koirani paikoillaan pysyisi takanani.

Mutta siis itse toimin näin ja ihan siitä syystä, että asuinalueellani on oikeasti aggressiivisia koiria, jotka näyttävät tulevan pienen koirani päälle, joka ei niitä mitenkään provosoi. Tämä on mielestäni paras keino suojella koiraani ja myös juurikin siksi, että hyökkäävän koiran pitäisi hyökätä myös minun kimppuuni jos haluaisi koirani kimppuun. Suurin osa koirista ei kyllä hyökkää ihmisen sylissä olevan pienen koiran kimppuun ja jos hyökkää, niin mielestäni koira on oikeastikin aggressiivinen ja on vain oikein, että se puree myös minua jolloin case on kerralla kaksi kertaa vakuuttavampi. Mitään metsästysviettejä tämä ei normaalissa koirassa herätä ja jos herättää, kuten edellä sanottiin, pitää omistajan oma koiransa hallita niin hyvin ettei mitään tapahdu. Olen itseasiassa sitä mieltä, että mikään mitä joku muu tekee, ei saisi olla syy tai puolustelu koiran hyökkäykselle, edes pienen koiran haukku. Kyllä koiran pitää olla joko niin hyvin hallinnassa, ettei se pääse hyökkäämään tai niin hyvin sosialistettu ja käyttäytyvä, ettei tulisi mieleenkään hyökätä (normaalit koirat).

Noin opetat vain oman koirasi pelkäämään suuria koiria. Tuossa ei ole mitään tolkkua. Onneksi omat suuret koirani tykkäävät ehkä jopa enemmän pienistä koirista niin ei tarvitse kukkahattutätien meidän takia sekoilla.

Minulla on pieni koira, nyt jopa kaksi joista toinen vielä pentu. Koirani luottaa minuun tilanteessa kuin tilanteessa, se nähtiin kun lenkillä karjalankarhukoira halusi syödä koirani aamiaiseksi. Omistajat (kyllä kaksi dodoa oli hihnan toisessa päässä) pinnistelivät pitääkseen koirastaan kiinni, kuitenkin eivät oikein onnistuneet. Kyseessä oli tiukka ohitus vilkkaan tien sivukäytävällä, olisin vaihtanut kadunpuolta kun näin koiran elekielestä mitä mieltä oli meistä- jos olisin voinut. Mutta eipä siinä muuta kuin asettauduin koirien väliin ja lähdimme ohittamaan mahdollisimman kauas koirakosta. Omistajat yrittivät pidellä koiraa ojan puolella kun yhtäkkiä tunnenkin nappauksen käsivarresta. Onneksi ei saanut kuin hihaa suuhun ja mielummin sitä kuin koirani. Koska olin rauhallinen ja varma, koirani ei edes säpsähtänyt tapahtuneesta eikä ole pelännyt senkään jälkeen isompia koiria.
Irkokoiria kun tulee vastaan niin asetun koirani eteen ja blokkaan irtokoiraa ja koirani pysyy juuri takanani, tietäen että minulla on tilanne hoidossa.
Luottamussuhde vaatii työtä mutta on ehdottomasti sen arvoista :)

Ei minun koirani pelkää suuria koiria. Koira on kuusi ja puoli vuotta ja olen nostanut sen syliin kolme kuukautta vanhasta, jos epäilen että vastaantuleva on aggressiivinen tai tiedän kokemuksesta. En siis tee näin läheskään kaikkien suurten koirien kohdalla. Koirani on todella tasapainoinen, eikä minkäänlaisia käytöshäiriöitä ole ollut. Taas syyllistetään pienen koiran omistajaa, vaihteeksi voisi kääntää katseen sinne päin missä palaa. Aggressiivisia koiria on ja se ei ole minun kuvitelmaani.

Mites selitätte sen sitten, kun omani (iso rotuinen) ei päästä pihaustakaan jos pieni koira tulee vastaan, katsoo vain häntä heiluen, MUTTA jos tämä fifin omistaja päättää ottaa koiransa syliin, omani saa kauhean hepulin ja raivoo kuin mielipuoli (raivoaminen tapahtuu myö oma kokoisille koirille - mutta pienille vain silloin jos ne nostetaan syliin)??

Itsellä isohko uros, rauhallinen ohituksissa ja koulutettu, mutta itseäni silti aina pikkasen pelottaa ohittaa pieniä koiria, sillä ne usein saavat hirveän raivohepulin ja kelahihnassa pääsevät jopa ihan lähelle. Onneksi ei koirani ole koskaan tehnyt kellekään mitään, nyt 6v ja aina sujunut hyvin, mutta jos se joku kerta suuttuisikin naamalle hyppivälle pikkuiselle, niin minun vikanihan se sitten olisi. Eihän pikkukoirat tai niiden omistajat koskaan tee mitään väärin.
Olen siis samaa mieltä aloittajan kanssa: Nostakaa syliin, niin se ei pääse ihan iholle räksyttämään.

Muutoin oikeaoppinen ohitus sujuu näin: Ota hihna lyhyelle, koira omalle puolellesi niin, että olet itse koirasi ja vastaantulevan koirakon välissä. Älä jää töllistelemään, vaan reippaasti vain. Äläkä päästä hihnaa löysälle heti ohituksen jälkeen, ettei koirasi kierrä takaa ohitetun koiran persuksiin.

Aloittaja kertoi toimivansa juuri noin ja siitä hänelle isot kiitokset. Kunpa olisi useampia yhtä fiksuja koiranomistajia tuolla liikenteessä.

Täytyy sanoa, että minunkin mielestä olisi paras jos pienet nostettaisiin syliin, ettei ne pääse liian lähelle räkyttämään. Törkeää, että päästetään koira ihan eteen riehumaan. Jos iso koira tekisi niin, niin siinähän olisi pikkukoiran omistaja jo poliisia soittelemassa ja lopetusuhkailuja huutamassa.
.
Pienetkin koirat pitää kouluttaa ja niille pitää antaa virikkeitä ja aktiviteetteja. Jos et välitä sitä tehdä, niin pidä sitten muulla tavoin huoli, ettei koirasi pääse häiritsemään muita koiria. Nosta sitten vaikka syliin (vaikka olisi sateista ja kuraista), jotta muut saavat ohittaa rauhassa. Et saa päästää koiraasi kiusaamaan muita, oli se sitten kuinka pieni ja "vaaraton" tahansa.
Sama koskee irrallaan pidettäviä pikkukoiria. Omistajansa mielestä kaikkien kuuluu vain ilahtua kun heidän suloinen mussunkansa ei tottele ja juokseekin vieraan koiran luo. Koira ei saa lähestyä vieraita koiria. Jos koirasi ei tottele, älä päästä sitä irti julkisilla paikoilla. Tämä koskee ihan kaiken kokoisia koiria ja myös niitä "kilttejäkin".

Aloittaja on niin väärässä kuin vain voi olla. Koiria ei koskaan pidä nostaa syliin sillä nehän vetävät siitä sen johtopäätöksen että tilanteessa on jotain pelättävää.

Pitää olla itse rento ja antaa koiran olla maassa, jotta se aistii ihmisen käytöksestä, että tilanne on ihmisen hallinnassa. Näin koirakaan ei koskaan kuvittele että sen täytyisi ottaa pomon roolia kohtaamistilanteissa ja muutenkaan.

Jos vieras koira on aggressiivinen, silloin ihmisen täytyy puolustaa omaa koiraansa eikä toisinpäin. Tarvittaessa vaikka monottaa hyökkäävää koiraa tai jos arvelee että se riittää niin karjaista pirusti ja häätää vieras koira oman "lauman" luota pois.

Koirasi menettää luottamuksen sinuun jos otat sen syliin ja muutenkin olet hermostunut.

Juuri tuolla tavalla että koiria otetaan syliin, niistä tehdään remmirähjääjiä ja hermoheikkoja räköttäjiä.

Mulla on pienikokoinen koira, säkä 24cm. Ei tulis ikinä mieleenkään nostaa sitä syliin, vaikka kuinka pelkäis. Itse on opittava olemaan pelkäämättä ja totuteltava isompiin koiriin. Aivan turhaa paapomista. Kun taas jos omani alkaa toiselle koiralle (isommalle) rähisemään, niin tilanne on sitten siinä, me lähdemme.