PhD Yhdysvalloissa

Hei,

Olisin kysellyt, onko taalla muita, jotka ovat aikeissa hakea opiskelemaan/opiskelevat tohtorintutkintoa Yhdysvalloissa. Itse olen aikeissa hakea, tosin vasta vuoden paasta, koska en ehdi enaa taman syksyn hakuun mukaan.

Milla alalla opiskelette ja mika yliopisto teilla on mielessa? Kuulisin mielellani myos kokemuksia PhD-tutkintoa jo suorittavilta - hakuprosessista, opinnoista, rahoituksesta, negatiivisista ja positiivista puolista jne.

Itsellani on tahtaimessa ymparistoalan opinnot luultavasti Minnesotassa tai Washingtonissa.

8

2422

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • s_aureus

      Hei,
      Opiskelen tohtorin tutkintoa Virginia Techissa (Department of Dairy Science, College of Agriculture and Life Sciences) toista vuotta.

      Haku ainakin tanne oli kohtuullisen yksinkertainen. Tulin laitosten valisen rotaatio-ohjelman kautta (interdepatrmental microbiology graduate program). Kaikenlaista testia ja paperia tuli taytettya hakemisen yhteydessa. GRE ja TOEFL standardoiduista testeista on pakollisia. Tanne ei vaadittu ainekohtaista GRE koetta. Hakemus essee ja suositukset vaikuttavat valintaan huomattavasti. Sita esseeta tuli kirjoiteltua jotensakin kuukauden ajan ja versio numero 14 lahti hakemukseen mukaan. Haastattelu omalla kohdallani suoritettiin puhelimitse.

      Opintoni rahoittaa ryhman johtaja labran apurahoista ja laitoksen kassasta stipendin muodossa. Laitoksesta ja ryhmanjohtajasta riippuen opetusvelvollisuus on ehtona stipendin saamiselle. Talla summalla parjaa ihan hyvin, vaikka lukukausimaksuja joutuukin pulittammaan.

      Jatko-opiskelijalla on Virginia Techissa kolme tyota: taysaikainen opiskelija, taysaikainen tutkija, ja puoli aikainen opettaja. Opiskelu on kohttuullisen intensiivista. Kurssien keskiarvo ei saa pudota 3.0 alapuolelle (skaala 0-4) ja toita jokaisen opintopisteen eteen pitaa tehda omasta mielestani enemman kuin Suomessa. Tutkimus syo suurimman osan ajasta. Riippuen ryhman johtajasta, voi paivat venya kurssien ja tutkimuksen takia 15 tuntisiksi. Lisaksi taalla tohtorikoulutettava suunnittelee ja toteuttaa itse omaa tutkimustaan, pomon projektin rinnalla. Opetusvelvollisuus on omalla kohdallani ollut kohtuullisen rentoa. Muutamia luentoja saa luennoida, ja tarkistaa kaikki kotitehtavat ja tentit.

      Negatiivisena koen tietysti unenpuutteen, mutta siihenkin tottuu osittain. Ajan hallinta on huomattavan hankalaa. Onneksi ruokakauppa on auki 24h... muuten en sinne ehtisi ikina. Positiivisena asiana pidan kannustavaa ilmapiiria ja esiintymistaitojen korostusta. Oman tutkimuksen suunnittelu ihan alusta alkaen on ollut tosi haasteellista, mutta valmistelee apurahojen hakemiseen todella hyvin. Luennoitsijoita ei voi moittia tietamattomiksi tai tylsiksi. Ja vierailevina luennoitsijoina on aika kovia nimia.

      Tiedatko jo tutkimusryhmia, joihin haluat? Olisi kiva jutustella lisaa jossain vaiheessa.

      Pidan blogia, kun ehdin:
      http://finninvt.blogspot.com/

      Onnea hakuun!

    • okafas

      >a 3.0 alapuolelle

      En näe tuossa mitään järkeä. Eli 3 arvosanaa periaatteessa? Hylätty, 3 ja 4?. Tietenkin keskiarvo mutta amerikka oikeasti mitä vittua?

      • GPAs

        4.0=A
        3.7=A-
        3.33=B
        3.0=B
        2.7=B-


    • sanniska1

      Hei,

      Minullakin on suunnitelmissa hakea ensi syksyn/talven haussa Jenkkeihin tekemaan tohtorintutkintoa. Oli mielenkiintoista lukea s_aureusin kommentteja hakuprosessista, opinnoista yms.!

      Osaisiko joku kertoa, miten haussa painotetaan esim. Suomesta saatuja arvosanoja ja keskiarvoa? En todellakaan saanut maisterivaiheessa kaikista kursseista vitosia, ja paaaineen syventavien opintojen keskiarvo on 4 (todellisuudessa alle, mutta papereihin pyoristetty neljaksi). Gradustakin sain vain M:n - alentaako tama merkittavasti sisaanpaasymahdollisuuksia?

      Millaisia tuloksia olette saaneet GRE:sta? Itse olen alkanut nyt treenata testia varten ja aion tehda sen, kun tulen Suomessa kaymaan (tyoskentelen talla hetkella ulkomailla); kvantitatiivinen osuus minua ei juurikaan huoleta, verbal kylla.

      Minulla on jatko-opinto-oikeus myos Helsingin yliopistoon, mutta apurahan saaminen on ollut hankalaa, ja uskon myos, etta Jenkeissa suoritettava PhD parantaisi mahdollisuuksiani menestya tutkijana.

      Uskon, etta suosittelukirjeilla on tarkea merkitys, kuten s_aureuskin mainitsi. Mietin, miten yliopistot suhtautuvat siihen, jos kaikki kirjeet tulevat samasta yliopistosta, joka ei ole kansainvalisesti kovin tunnettu (HY). Olen seurannut poikaystavani hakuprosessia tana vuonna, ja hanelle on aiheuttanut vaikeuksia se, etta han ei ole tehnyt maisterintutkintoaan Yhdysvalloissa top-30 yliopistossa, vaikka esim. GRE:sta ja TOEFL:sta hanella on taydet pisteet (vanha GRE). Han tosin haki lukemaan ekonomiaa, mika on huomattavasti kilpaillumpi ala kuin Natural Resource Management/Forestry, jota yritan itse paasta lukemaan.

      Ajattelin hakea n. 6:een yliopistoon, joiden joukossa voisi olla 1 ns. "dream school", 3 realistista vaihtoehtoa ja pari "safetya". Naiden joukossa on varmasti ainakin North Carolina State University, jossa on muutama faculty member, joiden kanssa haluaisin tyoskennella, ja Ohio State University, jonne poikaystavani hyvaksyttiin ja jossa on hyva NRM-ohjelma. On vain jotenkin hankala arvioida mahdollisuuksiaan ulkomaisena opiskelijana, kun jenkkihakijoihin ei oikein voi verrata esim. juuri noita arvosanoja.

    • s_aureus

      Hei,
      Noista Suomen arvosanoista sen verran, etta kaansin ne itse aikanaan hakemusta varten Amerikkaliseen skaalaan. En valitettavasti muista, minka yliopiston suositusta kaytin tuohon laskutoimitukseen. En osaa suoraan sanoa haittaako vahan alemmat arvosanat mitenkaan. Omasta gradusta taisi tulla E aikanaan. Jos hakee suoraan tutkimusryhmaan, pitaa joissain yliopistoissa erikseen hakea sitten ns. laitokselle, kun ryhmanjohtaja on tarjonnut paikkaa.

      Kaikkien suosituksien hankkimisesta samasta yliopistosta ei ole minulla tietoa. Omat tuli kaikki eri paikoista harjoittelujen ja muiden projektejen kautta. Kannattaa vahan katsella mimmoisia asioita suosittelijoilta kysytaan, jos siihen on mahdollisuus. Sen perusteella voi vahan valikoida suosittelijoiksi henkiloita, jotka pystyvat vastaamaan niihin kysymyksiin.

      Jos aiot hakea suoraan johonkin tutkimusryhmaan, kannattaa ottaa yhteytta ryhmanjohtajiin tosi aikaisessa vaiheessa. Kaikilla ryhmilla ei valttamatta ole graduate student rahoitusta saatavilla esimerkiksi seuraavalle lukukaudelle.

      • sanniska1

        Hei,

        Kiitos vinkeista, s_aureus! Duken yliopiston sivuilla oli neuvottu kayttamaan wes.org:n grade conversion -tyokalua, jonka perusteella sain kanditutkinnon GPA:ksi 3.34 ja maisterin 3.23. Suurimpaan osaan kouluista raja nayttaisi olevan 3.00, joten siina mielessa pitaisi riittaa, mutta mihinkaan ihan huippukouluihin ei varmasti ole asiaa. Nyt toivon, etta olisin jo aiemmassa vaiheessa tajunnut haluavani tehda vaikkarin ja kaynyt uusimassa kursseja, joista oli heikoimmat arvosanat. Turha toki spekuloida - nailla mennaan. Pitaa vain GRE:sta yrittaa repia hyvat pisteet.

        Olen nyt kartoittanut lisaa noita yliopistoja etenkin silla perusteella, missa olisi faculty membereita, joiden kiinnostuksenkohteet osuvat hyvin yhteen omieni kanssa. Tama taitaa ainakin omalla alallani olla tarkeaa, silla harvaan ohjelmaan hyvaksytaan ilman, etta joku faculty member on alustavasti sitoutunut toimimaan ohjaajana. Ajattelin, etta alan ensi viikolla ottaa aktiivisesti yhteytta mahdollisiin ohjaajiin, vaikka tavoitteenani onkin aloittaa opinnot vasta syksylla 2014. (Virginia Techissa on muuten myos hyva metsatieteellinen:).)

        Pitaa yrittaa laajentaa vahan tuota suositusskaalaa. Ehka sellaisiin kouluihin, jotka painottavat myos tyokokemusta, voisi pyytaa yhden suosituskirjeen myos entiselta/nykyiselta tyonantajalta?

        Oli muuten mielenkiintoista lukea blogiasi, vaikka et sinne hetkeen olekaan kirjoittanut!


    • pohdin

      Jos hakee jatko-opintoihin ulkomaille maisterin tutkinnolla, onkohan kandivaiheen arvosanoilla väliä vai pitääköhän sekä kandi- että maisterikeskiarvojen olla sovitun riman yläpuolella?

    • Grinda

      Hei,

      Kandivaiheen arvosanatkin vaikuttavat arviointiin, etenkin, kun täällä USA:ssa voi hakea opiskelemaan tohtorintutkintoa periaatteessa suoraan kandintutkinnon jälkeen. Olen kuitenkin huomannut, että suomalaisia tutkintoja arvostetaan täällä, joten arvosanoilla ei ole niin väliä, kunhan ne ovat >3.5/5, ja GRE:sta on hyvät pisteet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuolemanrangaistus

      Mielestäni kuolemanrangaistus on väärin kaikissa tilanteissa. Vaikka joku olisi murhannut 10 ihmistä, hänen surmaaminen
      Laki ja rikos
      68
      5473
    2. Muistakaa persut, että TE petitte, ei kokoomus

      Miksikö kukaan ei arvostele kokoomusta? No sen vuoksi, että kokoomus noudattaa vaalilupauksiaan. Sen sijaan TE persut,
      Maailman menoa
      241
      4670
    3. Riikka Purra ei estä tehomaksun käyttöönottoa

      Sähkön hinnoittelua koskevan määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta, Energiavirastosta kerrotaan. Määräyk
      Maailman menoa
      36
      3027
    4. Seuraava hallituspohja - Kokoomus, kepu, persut + KD

      Kokoomus saa ainakin 20% kannatuksen ensi vaaleissa, keskusta sanoisin noin 15%, persut todennäköisesti enemmän, ehkä 17
      Maailman menoa
      255
      2984
    5. Outo ilmiö - vasemmistolaiset eivät kirjoita mitään kokoomuksesta

      joka sentään johtaa hallitusta, ja jonka talouspolitiikkaa noudatetaan. Nämä muutamat vasemmistolaiset jotka täällä aina
      Maailman menoa
      92
      2567
    6. Maria Veitola kommentoi soutelija Saarion huomionhakuisuutta

      "Minusta on jotenkin kuvottavaa, kuinka kovalla intensiteetillä Suomi-media seuraa miessankari Jari Saarion merihätää. S
      Kotimaiset julkkisjuorut
      331
      1979
    7. Lopetan ikävöinnin

      Ei meistä enää koskaan tule mitään. Olen ikävöinyt ja kaivannut enkä saa mitään vastakaikua ja lämpöä. Parempi erillään
      Ikävä
      5
      1892
    8. Muovipusseista pitäisi saada panttimaksu takaisin

      Ostan joka päivä yhden muovipussin, ja niistä palautuu keskimäärin takaisin kaupan pullomaatin yhteydessä olevaan roskik
      Maailman menoa
      58
      1672
    9. Väestöstä vain vassarit vaihtuvat nopeammin kuin persut

      Kevääseen 2023 verrattuna vassareita 50 prosenttia enemmän, ja persuja 25 prosenttia vähemmän.
      Maailman menoa
      14
      1554
    10. Jos kaikki lopulta kuolevat, onko edes pahimmillakaan rikoksilla mitään väliä?

      Kaikki kuolevat lopulta. Siksi ihmisten tekemillä rikoksillakaan ei lopulta ole mitään merkitystä. Joidenkin mielestä t
      Filosofia
      2
      1516
    Aihe