Miten uskovat uskaltavat hankkia lapsia? Vaikka he kuinka yrittävät kasvattaa lapsensa uskoon, suurimmasta osasta ei tule uskovia. He siis ovat menossa helvettiin, sanotaan nyt vaikka ainakin 2/3.
Mieleen on tullut seuraavia mahdollisuuksia:
1. Jotkut pystyvät pitämään ongelman pois mielestään.
2. Jotkut ovat niin psykopaattisia, etteivät välitä.
3. Jotkut ovat niin ylioptimistisia, että uskovat pystyvänsä kasvattamaan uskoon, vaikka eivät sitten pystykään.
4. Jotkut eivät sittenkään usko helvettiin, vaikka muiden uskovien paineessa teeskentelevät uskovansa.
5. Jotkut ajattelevat, että asia on Jumalan kädessä, vaikka pystyisivät ehkäisyvälineillä estämään syntymisen.
Ongelma on viiltävä niille, esim. saarnaajille, jotka ovat joutuneet sen eteen jo aikuisen lapsensa kohdalla. Jotkut
venyttävät "uskomista" äärimmilleen ja saavat itsensä uskomaan, että lapsi on uskossa, vaikka muut uskovat eivät sitä näin näekään.
Siis alkuperäiseen kysymykseen: Kuinka uskovat uskaltavat hankkia lapsia?
Mieleen on tullut seuraavia mahdollisuuksia:
1. Jotkut pystyvät pitämään ongelman pois mielestään.
2. Jotkut ovat niin psykopaattisia, etteivät välitä.
3. Jotkut ovat niin ylioptimistisia, että uskovat pystyvänsä kasvattamaan uskoon, vaikka eivät sitten pystykään.
4. Jotkut eivät sittenkään usko helvettiin, vaikka muiden uskovien paineessa teeskentelevät uskovansa.
5. Jotkut ajattelevat, että asia on Jumalan kädessä, vaikka pystyisivät ehkäisyvälineillä estämään syntymisen.
Ongelma on viiltävä niille, esim. saarnaajille, jotka ovat joutuneet sen eteen jo aikuisen lapsensa kohdalla. Jotkut
venyttävät "uskomista" äärimmilleen ja saavat itsensä uskomaan, että lapsi on uskossa, vaikka muut uskovat eivät sitä näin näekään.
Siis alkuperäiseen kysymykseen: Kuinka uskovat uskaltavat hankkia lapsia?
Vastaukset 77
Vanhimmat
Samalla tavalla kuin muutkin uskaltavat. Tosin minusta näyttää, että maailman tilanne paremminkin sellainen että se pelottaa ja aiheuttaa epäröintiä lapsen tekoon. Ei se usko sitä aiheuta. Uskovien lapset ovat monien rukousten lapsia ja siten siunattuja, vaikkei he heti omaksuisikaan vanhempien uskoa. Uskoon voi tulla myös myöhemmällä iällä.
Kaikki muut eivät usko lastensa kituvan ikuisesti, jos eivät usko samaan kuin vanhempansa. Se kai tässä pointtina oli.
" Uskovien lapset ovat monien rukousten lapsia ja siten siunattuja, vaikkei he heti omaksuisikaan vanhempien uskoa. Uskoon voi tulla myös myöhemmällä iällä. "
Juuri näin ! Ei vanhempi voi lastaan pelastaa, ei edes itseään. Jeesus on vain hän joka pelastaa, mutta rukoilla voimme ja rukoilemme, niin uskoa Jumalaan , kuin myös johdatusta elämän muihinkin valintoihin.
Enkä itse ainakaan tullut uskoon, helvetin pelon takia, vaan siksi, että Jumala kutsui minua.
Tälläpalstalla näkee mitä kummallisimpia oletuksia uskovista.
foksmalder.
Jos tarkoitit lapsia niin eihän Jumala lapsilta vaadi enempää kuin ovat ihmisinä kehittyneet.Kun lapsesta kehittyy aikuinen niin eikö hän ole itse vastuussa itsestään.
Ei pidä taakkaa ottaa siitä jota taakkaa ei voi kantaa.Vanhemmat ovat kaikien maailman lapsien vanhempia sillä tavoin että kertoo kaikille heille oleellisin uskosta ei tyrkytä tai pakota.Jokainen itse tekee sitten valinnan.
tjagptjgj
Ei se uskovien kohdalla ole suinkaan sama kuin muiden. Uskovat ajattelevat, että epäuskoiset joutuvat helvettiin, muut harvoin ajattelevat näin. Vaikka myöhemmällä iälläkin VOI tulla uskoon, harvoin niin tapahtuu. Päinvastoin nuorena uskoon tulleet useammin luopuvat uskosta kuin pysyvät.
Kaiken kaikkiaan uskovien lapsista ylivoimainen enemmistö luopuu uskosta tai ei tule uskoon ollenkaan. Siis uskiksien mukaan joutuu helvettiin. Ajatus, että minun lapseni VOI tulla uskoon myöhemmin, on laiha lohtu, joka yleensä ei toteudu.
"Vaikka myöhemmällä iälläkin VOI tulla uskoon, harvoin niin tapahtuu. Päinvastoin nuorena uskoon tulleet useammin luopuvat uskosta kuin pysyvät. "
Voi hitto mitä potaskaa :D. Oisko yhtäkään vilpitöntä todistetta näyttää? Ja ei, sellaiseksi ei todellakaan kelpaa jonkun ateistin kolmen sukulaislapsensa otannasta tekemä "tutkimus".
No en minäkään haluaisi lähteä määrittelemään sitä, koska joku tulee uskoon tai luopuu siitä. Monen kristityn perheen lapset kasvavat uskoon ja jossain vaiheessa siitä tullee henkilökohtaista.
Syyt sille, että joku luopuu, voivat olla moninaiset. Sitä paitsi me emme ole vastuussa kuin omasta uskonelämästämme viime kädessä. Uskon, että uskovien vanhempien lapset ja nuoret ovat todellakin monen rukouksen siunaamia. Meidän velvollisuutemme vanhempina ja kummeina on antaa kasteopetusta ja tukea hengellistä kasvua. Loppu ei ole käsissämme.
Ymmärrän osin tosin aloittajan kysymyksen, mutta helvetin pelko ei saa olla syy pitäytyä lasten teosta. Sehän on aivan Jumalan tahdon vastaista vrt. "lisääntykää ja täyttäkää maa".
Henna - erityisnuorisotyö
röhöitku
Kielenkäyttösi ei ole sopivaa tälle palstalle.
Ajatellaan kuitenkin että usko on henkilökohtainen ei sotketa vanhempia siihen.Jokaisella on ikioma usko ja pelastushistoriansa se pitäisi muille riittää.Ei tehdä asiasta liian vaikeaa luottakaamme toistemme uskoon.
"Kasteopetuken" antaminen ei ollut alkuperäisen vuonna 1538 syntyneen sopimuksen sisältö, jolloin vangitut kastajat vaativat evankeliumin opettamista nuorille, ehtona liittymisestään takaisin lutrilaiseen ylenäiskirkkoon, jonka piirissä ei nuorisoa lainkaan opetetttu. Tästä sai alkunsa luterilainen rippikoulu.
Sellaista kasteopetusta jota kirkkosi antaa ei voida todellisesti opetaa tai perustella Raamatulla Henna, vaan kyseessä on kaste jolla pakanalliset kirkot, ovat historian saatossa pakkoliittäneet uskontonsa piiriin ihmiset tavalla jota ei Jumalan sanalla voidan perustella, ja siksi Luther ja luterilaiset uskonpuhdistajat päättivätkin että kaikki aitoa Raamatun kastetta opettavat, ja Raamatun tunemasta uskovien kasteesta kiinnipitävät "täytyy tappaa".
"Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät." - Matt. 7:13-14
Kyllä se on niin, että vaikka Suomessa on kirkkoon kuuluvia n. 80% niin jokaisen on myönnettävä, että uskovia ei ole kuin n. 10%, jotka siis ovat uudestisyntyneitä ja ovat tehneet parannuksen. Meidän pitäisi siis puhua näiden uskovien lapsista eikä näistä 70%, jotka käyvät kerran vuodessa kuuntelemassa joululauluja kirkossa. Itsehän kuuluin juuri tähän 70% aikaisemmin, ennen kuin annoin elämäni Jeesukselle, niin tiedän mistä puhun.
Vedenripottelu lapsen päälle ei häntä pelasta sen enempää kuin kirkkoon kuuluminen tai edes usko että on olemassa joku jumala olento, vaan omien syntiensä myöntäminen ja Jeesuksen sovitustyön vastaanottaminen sekä parannuksen teko, mutta jotkut harvat ja onnelliset kasvavat uskoon. Kuka mitä tahansa muuta opettaa, ei opeta sitä kristinuskoa, joka Raamatusta löytyy ja johonka kristityt ovat uskoneet melkein 2000 vuotta. Se asia mikä ihmiselle on elämässä tärkeintä, on itse kullekin jumala.
Monesti Saatana kyllä hyökkää kaikista koviten juuri uskovien lasten kimppuun, mutta jos lapsi on saanut terveen kasvatukseen ja hyvät kristilliset opit jo nuorena sekä näkee vanhempiensa todellakin elävän uskoa todeksi, niin he tulevat tekemään uskon ratkaisun. Ei myöskään pidä vähätellä esirukouksen voimaa, joka on ollut vaikuttava voima monelle.
On myös huomioitavaa, että lapset - kastamattomatkaan(!) - eivät mene kadotukseen, vaan vasta sen jälkeen kun he tietoisesti ja ymmärryksessä alkavat rikkoa Jumalan tahtoa vastaan. Tämä tapahtuu yleensä koulu iässä ja monet muistavatkin sen hetken, kun he "menettivät viattomuutensa".
"Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta." - Jeesus Kristus
Ingenjör_81
Taas tarjosit Raamatun vastausta, miten tullaan pelastukseen, mutta et vastannut kysymykseen, miten uskovat uskaltavat tehdä lapsia, kun kuitenkin enemmistö menee helvettiin.
En tietenkään puhunut pikkulapsista. Lapsikuolleisuus on nykyisin Suomessa olematonta. Puhuin lapsista sukulaisuussuhteena, joku on jonkun lapsi, vaikka olisi kuinka vanha.
Arviosi uskovien määrästä on omaani verrattuna vahvasti yläkanttiin, mutta vaikka se olisi tosikin, niin suurin osa uskovien lapsista menee uskovien uskomuksen mukaan helvettiin.
Olemme koko ajan puhuneet "tosiuskovien" lapsista, emme kirkkoonkuuluvien.
Jotenkin jää vaikutelma, että ajattelusi on teoreettista pohdiskelua. Etkö ole nähnyt mikä ahdistus uskovia painaa?
"jos lapsi on saanut terveen kasvatukseen ja hyvät kristilliset opit jo nuorena sekä näkee vanhempiensa todellakin elävän uskoa todeksi, niin he tulevat tekemään uskon ratkaisun."
Eli kun uskovalle käy niin onnettomasti, että oma lapsi ei teekään uskonratkaisua, tämä uskova joutuu päättelemään, ettei kasvattanut lastaan terveesti tai ei elänyt uskoaan todeksi?
Sinulla ei taida itselläsi olla lapsia.
Eikö se ole sitä paitsi niin, että tuuli puhaltaa missä tahtoo, eli vanhemmat eivät millään omilla toimillaan voi varmistaa, että lapsi saa Pyhän Hengen.
Toivon että vastaat. Sinulla näyttää olevan tapana jättää vastaamatta sinulle esitettyihin kysymyksiin. Tai sitten puhut asian vierestä. Johtuuko siitä, että et aina heti löydäkään mitään valmista tekstiä, jonka lainaisit vastaukseksi kun omat sanasi loppuvat?
ingenjör-81.
En voi kannattaa mitä sanoit kasteesta.Lienee tarpeetonta ottaakkaan mitä Raamattu sanoo kasteesta sillä tiedän että sinä tiedät sen koska se on selvimpiä asioita mitä Raamattu siitä sanoo.Miksi muuten puhut vastoin tietoasi kastetta halveksien.Voisitko ystävällisesti selittää perustelusi.Vinkkinä antaisin kysymys ei ole vedestä.
äimänkäkenä.
-kysyt miten uskovat uskaltavat tehdä lapsia.Lapsien teossa ei sinänsä ole mitään pelättävää vaikka onhan siinä joskus ne omat vaikeutensa ja komplikaationsa.
Minua hiaman ihmetyttää että kohdistit kysymyksen vain uskovaisille eikö lastenteko koske kaikkia jotka ovat siihen kykeneviä tai halukkaita.
Jumalallinen määräyskin antaa lisäpotkua siihen jonka voimme lukea Raamatun luomiskertomuksesta(täyttäkää maa).Eivät uskovaiset sillätavalla lapsista usko kuin kirjoitit vaan sinä uskot siten uskovaisista ja siinä on iso ero.Mitähän tarkoitat tosiuskovalla itse tarkoitan uskovalla vähäuskoista tai yleensä uskovaa koska sitä ei voi määrittää mikä on uskovan taso muu kuin kolmiyhteinen Jumala.Itse näen erilaista ahdistusta kaikissa ihmisissä riippuen heidän elämäntilanteestaan.Mistä sinä olet huomannut sellaista ahdistusta uskovaisissa ja tunnetko montakaan uskovaa.Valota tätäpuolta.
Henna
Näyttää siltä, ettet ole oikein joutunut ongelman kanssa kasvokkain. Vanhemman side lapseensa on hyvin, hyvin voimakas. Ei lohduta ajatus, että on vastuussa vain omasta uskonelämästä tai että Jumala on käskenyt täyttää maan.
Uskovien keskuudessa tämä ongelma vie elämisen ilon ja tuo pakottavaa ahdistusta. Hehän uskovat, että heidän lapsensa on menossa helvettiin. Ei ole ollenkaan kyse, miten sinä asian selität, vaan miten he näkevät. Ei ole myöskään kyse tasaisesta kirkkokristillisyydestä.
Lapsen kuulumattomuus uskovaisiin on uskovalle myös sellainen häpeä, että siitä ei voi edes keskustella toisen uskovan kanssa. Toinen yleensä ajattelee, että kasvatuksessa täytyy olla vikaa, siis lyö lyötyä. Pitää vain kantaa ahdistusta yksin.
Lapset eivät usko Jumalaan, koska ihmiset antavat ateistien opettaa lapsiansa ateistiseen uskontoon. Suurin syy siihen miksi lapset eivät usko Raamattua on kouluissa opetettu evoluutioteoria ja miljardit vuodet. Lapset uskovat sen mitä heille pienestä pitäen opettaa ja jos heitä opettaa ateisteiksi, niin heistä tulee ateisteja.
Jos haluaisimme lastemme uskovan Raamattua, niin silloin ateistinen koulutus pitäisi korvata Raamatullisella koulutuksella, eli luomiskertomuksella alkuräjähdyksen sijaan jne. Käsittämättömästi näyttää siltä, että suurin osa kristityistä ei tajua mitä heidän lapsilleen opetetaan, koska he itsekkin uskovat ateistien tarinat.
Kouluissa tosin ei taideta sallia enää opettamista luomisesta ja Jumalasta, joten pitäisi vaikuttaa ensin päättäjiin. Tosin päättäjätkin ovat jo suurinpiirtein kaikki ateisteja, joten tuskin on enää mahdollista heidänkään uskontoaan mennä muuttamaan.
Siinä asiassa ateistit ovat oikeassa, että mitä pienenä oppii sen isona taitaa. Jos ihminen pienestä pitäen oppii koulussa, että ateistinen maailmankatsomus on ainoa totuus, niin sen muuttaminen myöhemmin voi olla täysin mahdotonta. Kristittyjen pitäisikin opettaa lapsiaan pienestä pitäen koko Raamatun totuuteen luomiskertomuksesta alkaen, sekä opettaa lapsilleen kaikki evoluutioteorian, alkuräjähdyksen, miljardien vuosien ym. virhepäätelmien ongelmat ja sen mitä oletuksia kyseiset historialliset kertomukset tekevät. (Oletuksia, kuten materialismi, uniformitarianismi, ei vedenpaisumusta, ei Jumalaa..)
Kristityt ovat siis antaneet maailman opettaa lapsiaan, kristityt ovat luovuttaneet taistelun! Turha ihmetellä jos heistä kasvaa maallisia kadotuksen ihmisiä. Syy on kristittyjen, ei ateistien! Kristityt ovat laskeneet aseensa ja riisuneet varustuksensa ja nyt ateistit riehuvat miten haluavat ja ryöstävät ja raiskaavat lapsemme.
(2.Kor. 10:3-6) Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet.
Älkää luovuttako taistelua!
http://creation.com/education-questions-and-answers
http://www.answersingenesis.org/get-answers#/topic/education
;:;
Esitit tieteenvastaisia näkemyksiä, mutta kiersit itse kysymyksen: Kuinka uskovaiset uskaltavat tehdä lapsia, kun heistä suurin osa ei tule uskovaisiksi ja on siis matkalla helvettiin?
Jaa-a. Mielenkiintoinen näkökulma, joka ei ole koskaan juolahtanut mieleenikään. Jos sellainen joka uskoo helvettiin tekee lapsia, niin mielestäni se kuvastaa hänen välinpitämättömyyttään omia lapsiaan kohtaan.
Jos joutuu kasvamaan kiihkouskovaisessa kodissa, jo lapsena voi saada
yliannostuksen kaikenlaisesta uskonhömpästä.
Jatkuva räksytys kadotuksesta pelastuksesta ja synnistä, ahdistaa sekä
antaa hirvittävän kuvan kyseisestä uskomuksesta.
Aikuisena haluaa vältellä uskovaisuutta ja mielellään hakeutuu vähemmän
tuomitsevien ja uskonnottomien pariin.
****
Puhut viisaasti.
"Suurin syy siihen miksi lapset eivät usko Raamattua on kouluissa opetettu evoluutioteoria ja miljardit vuodet. "
Jos sinä olet niin tyhmä ettet tajua edes sitä, että nuo asiat eivät liity millään tavalla sen paremmin uskoon kuin ateismiinkaan, niin minkäs minä sille voin. Mutta jos halusit todistaa sen että usko ja järki ovat jyrkässä ristiriidassa, niin siinä kyllä onnistuit. Mutta vaikka sinä oletkin tosi tyhmä ja kannatat yleistä tyhmyyttä, niin silti sinulla ei ole oikeutta kieltää muita ihmisiä käyttämästä omaa järkeään. Saat toki vapaasti olla umpityhmä, mutta et voi vaatia että kouluissa pitäisi opettaa tyhmyyttä.
Kouluissa opetetaan uskontoja. En tiedä miksi. Ne eivät kouluopetukseen kuulu. Sieltä tulee oppivelvollisuuden jälkeen ulos päättätodistuksilla semmoista sakkia, jotka luulevat, että jumala loi maailman 6000 vuotta sitten ja dinoraurukset elivät samaan aikaan kuin ihmiset:)
No juu ei,
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että laajat tieteelliset perustiedot ja malli analyyttisestä ajattelusta ehkäisee lasten uskoon tuloa - tai uskon tuloa lasten päihin. Siksi pidän nimimerkin ';:;' lohkaisua "Suurin syy siihen miksi lapset eivät usko Raamattua on kouluissa opetettu evoluutioteoria ja miljardit vuodet." hyvinkin todellisuutta sivuavana ajatuksena.
Ihmiset ovat enenenvissä määrin alkaneet nähdä nimimerkin ';:;' kuvaaman laajemman yhteiskunnallisen kasvatustilanteen siten, että kouluissa opetetaan ensin reaalimaailman asioita ja sitten lisäksi hieman hömppää niille lapsille, jotka on liitetty kirkkoon.
Nimimerkki ';:;' kuvaa ilmeisen hyvin yleisen kasvatustilanteen näkymiä niiden vinkkelistä, joiden uskonnollisten uskomusten värittämä maailmankuva on ristiriidassa reaalimaailman kanssa. Saadakseen omat uskomuksensa määriteltyä tosiasioiksi, he joutuvat määrittelemään reaaliasiat uskomuksiksi.
P.S. Aloittajalle pahoittelut sivujonteen jatkamisesta. Oli vain tuossa niin hyvin esillä tuokin tärkeä asia.
Sitä tosiaan sopii ihmetellä, kuinka nekin uskovaiset vielä uskaltavat tehdä lapsia, jotka uskovat pelastumattomien ikuiseen kidutukseen. Jopa nekin uskaltavat panna lapsia alulle, jotka pitävät aborttia murhana, vaikka tietävät, että kolmannes raskauksista abortoituu itsekseen.
Ehkä selitys löytyy ajattelun yleisestä irrationaalisuudesta.
55
Uskovainen luottaa ja toivoo että oma lapsi valitsee pelastuksen tien ei siihen tarvitse liittyä mitään pelkoa vaan ainoastaan toivoa.Samalla uskovainen pitää mielessään Raamatun kohdan "isien pahat työt Jumala kostaa lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen mikä siivittää uskovaisen itse tekemään ja näyttämään elämän mallia joka johtaa pelastukseen joka myös on opetus omalle lapselle.Eikö tämä ole kaikkea muuta kuin välinpitämättömyyttä lastaan kohtaan.Silloinhan se johtaa helvettiin jos kasvatuksen malli on hukassa ja se on silloin välinpitämättömyyttä lastaan kohtaan.
Kuten aloittaja totesi, niin kaikkien uskovien lapsista ei tule uskovia, joten jos uskoo helvettiiin, ottaa tietoisesti riskin, että oma lapsi joutuu helvettiin.
Minullahan ei tuollaista moraalista ongelmaa ole ollutkaan, koska en usko helvettiin.
Hei,
Tunnistan kirjoituksessasi joitain sanoja, jotka viittaavat mielestäni vanhoillislestadiolaisuuteen- tarkoitatko siis sitä, vai ylipäänsä kristittyjä?
Kaisa-pappi
Kaisa-pappi
En nyt saanut selville, oliko tämä minulle vai jollekin muulle. Omasta puolestani kerrottakoon, että kotini ei ollut minkään suuntainen, mutta olen joutunut seuraamaan "tosiuskovaisten" ahdistusta. En siis tarkoita myöskään ylipäätänsä kristittyjä.
Tietoni vanhoillislestadiolaisuudesta perustuu pääasiassa lehtiartikkeleihin. Heillähän tuntuu olevan sama ongelma, koska koko liikkeen olemassaolo perustuu laajan luopumisen ja korkean syntyvyyden väliselle (lievästi positiiviselle) erolle.
alottajalle.....yks jaksaa tehdä letteloita . oletko erikoistunut tekemään luetteloita?
miksi kannat huolta asiasta jos et ole edes pappi tai saarnaaja. jeesuksesta kertominen on jokaisen velvollisuus mutta jos sulla on omia lapsia toimi niinkuin omatuntos sanelee, mutta älä ÄLÄ äimänkäkenä esitä toiveita ja ihmeitä muille.
eestaas
En ole esittänyt minkäänlaista toivetta, mutta olen TODELLA KIINNOSTUNUT saamaan vastauksen kysymykseen: Kuinka uskovaiset uskaltavat tehdä lapsia, kun suurin osa ei tule uskoon tai luopuu ja on niinmuodoin uskovien mukaan menossa helvettiin? Jos sinulla ei ole vastausta tähän kysymykseen, se ei ole esitetty sinulle.
Hei Äimänkäkenä,
Minä uskovaisena kristittynä olen uskaltanut tehdä lapsia. Minä en ymmärrä tuota "tulla uskoon"-ajatusta tässä yhteydessä, siis lasten tekoon liittyen.
Omalta kohdaltani voin kertoa, että lapseni on kastettu. Jos lapseni joskus eroaa kirkosta/on agnostikko/ateisti, se on hänen ratkaisunsa. Lapset ovat meille lainassa, saamme pitää heidät hetken omanamme ja kasvattaa heitä. Ja se on ilo ja ihanaa.
Minulla ei ole tämän kysymyksen kanssa ollut ongelmia.
Kaisa-pappi
Kaisa, uskotko helvettiin? Mitä, jos lapsesi joutuu sinne?
Kaisa-pappi
Itse asiassa en tarkoittanut sinua ja sinun kaltaisiasi kirkkokristittyjä vaan niitä, jotka selittävät itsensä uskovaisiksi ja lukevat kirkkokristityt joukkoonsa kuulumattomiksi.
Noudatin ihan yleistä puhetapaa, mutta havaitsen sinun ymmärtäneen toisin. Minun olisi tietysti pitänyt ilmaista tarkoitukseni paremmin. On tietenkin ihan selvää, ettet hyväksy näin kapeata uskovan määritelmää, en minäkään. Noudatin vain uskiksien omaa ja yleistä puhetapaa. Siis kysymys ei ollut sinulle. Olen tavannut "uskovaisia", joilla on TODELLA ollut tämän kanssa ongelmia. Anteeksi !
Uskoontulo on varmasti vastenmielinen velvoite, kirkolle, joka riistää pienokaiset jo äitinsä rinnoilta, ja liitään heidät Raamatulle vieraalla "pirunkasteellaan", kirkkonsa jäseniksi heidän uskoaan tai omantunnonvapauttaan kunniottamatta, - näin nimikristillistäen heidän paaduttaaan pakanuuden uneen.
äimänkäkenä.
Kysymyksesi oli ehkä kohdennettu väärälle henkilölle.Kysymyksesi olisi pitänyt kohdentaa itsellesi niin saat heti oikean vastauksen omaltaosaltasi.Kaiki varmaankin antaisivat samansuuntaisen vastauksen jos ovat vastuullisia vanhempia.
Useampikin uskova on todennut minulle (suuresti vahingoniloisena), että sitten taivaassa ja pelastuneina heidän suurin ilonsa ja riemunsa tulee olemaan sen seuraaminen, miten meitä ateisteja ja kaikkia niitä muitakin kirottuja harhaoppisia tai vääräuskoisia kidutetaan loputtomasti helvetissä.
(Minusta tuo on aina kuulostanut aika pahantahtoisen ilkeältä ja suorastaan sadistisen sairaalta, mutta minähän olenkin moraaliton ateisti.)
Samaa ajatusmaailmaa tarjosi myös kirkkoisä Tertullianus, joka kertoi että "Jumala tulee onnelliseksi katsoessaan tuomittuja helvetissä". Tertullianuksen mukaan yksi taivaaseen päässeen uskovan suurimmista iloista taivaassa tulee olemaan sen seuraaminen, miten tuomitut kituvat ikuisesti helvetissä.
Ja siinähän se tiivistyykin niin hienosti koko kristinuskon kauneus - uskovan suurin ilo on katsella miten tuomittuja kidutetaan ikuisesti helvetissä. Tosin kun olen kysynyt näiltä samoilta uskovilta että no mites jos siellä helvetissä onkin kidutettavana sinun oma äitisi tai oma lapsesi? Riemuitsetko silloinkin siitä näystä? Niin kumma kyllä kaikki keskustelut ovat aina loppuneet tähän.
Uskovan suurin ilo
Kuulostaa todella karmealta. Mutta niin se vain on. Samalla kun jotkut uskovaiset nauttivat ajatuksesta, että toisinajattelevia kidutetaan helvetissä, he haluavat sulkea mielestään, että kidutettava onkin oma äiti tai lapsi.
Koko keskustelussa en saanut vastausta uskiksilta alkuperäiseen kysymykseeni: Miten on mahdollista, että uskikset uskaltavat tehdä lapsia, kun he kuitenkin tietävät, että suurin osa lapsista ei kuitenkaan saavuta uskoa tai luopuu ja on siis matkalla helvettiin?
Entäpä, jos käy niin, että uskovaisten vanhempien lapsi ei ole uskossa ja tekee syystä tai toisesta itsemurhan - eli missaa lopullisesti mahdollisuuden päästä ns. taivaaseen? Vanhempien on elettävä koko elämänsä loppuun asti tietäen, että lapsi joutuu iäisyydeksi helvettiin kidutettavaksi. Siinä sitten vanhemmat jatkavat elämää ja kiittävät rukouksissaan hyvää Jumalaa.
Kristinuskon äärellä kohtaa mielenterveyttä kuormittavia skenaarioita, jos asioita ajattelee loppuun asti. Varmasti on suuri houkutus jättää ajattelu kesken. Mutta jättääkö Jumala rangaistuksensa kesken?
joskushan sanotaan että "usko niin pelastut niin myös sinun perhekuntasi" mutta missä menee perhekunnan raja?
Ap. t. 16:30-31: Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?" Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."
Tähän minäkin uskon. Jumala johdataa niin, että ennenpitkää myös koko perhekunta pelastuu. Mutta on "uskovia" ja uskovia. Ei kaikki, jotka huutavat Herran nimeä pelastu, vaan ne, jotka tekevät Jumalan tahdon mukaan.
erfgdfretf
Sanot uskovasi siihen, että ennenpitkää myös koko perhekunta pelastuu. Miten tämä tapahtuu vain sinun kohdallasi, mutta ei niiden lukuisten uskovaisten, saarnaajienkaan, kohdalla joiden lapset ovat kuolleet uskoon tulemattomina tai luopuneina? Vihjaatko siihen, että nämä vanhemmat eivät olisikaan oikeita uskovaisia?
Helvetin toinen nimi on kadotus. Siellä ei ole ketään. Siis ketään, joka ei ole siellä unohdettuna. Ilmestyskirja puhuu siitä, miten joitain (en muista oliko uskomattomia, vaiko peto, väärä profeetta ja lohikäärme) joita piinattiin palavalla rikillä pyhien edessä. Joka tapauksessa helvetti on se paikka, jonne saastaiset heitetään. Synti on kuin syöpä, ja se leviää. Saastainen ei pysty tekemään hyvää, vaikka haluaisikin, ja jos ei ihminen anna Jeesuksen pestä itseään puhtaaksi, niin saastaiseksi jää. Jumalan mittapuulla siis. Joko on puhdas tai saastainen. Vähä hiiva hapattaa koko taikinan. Ei ole siis mitään "aika hyvää ihmistä", vaan Raamattu todistaa KAIKKIEN olevan Jumalan kirkkautta vailla.
äimänkäkenä.
Muista että viimekädessä lapsi kuin aikuinenkin on Jumalan luoma ja on silloin Jumalan lapsi.Jumala tekee lapsilleen niin kuin parhaaksi näkee siitä on turha ihmisten huolehtia siis helvettiin menemisestä eihä sitä tiedä mihin kukakin kuoltuaan menee vaikka me uskossa jotain ymmärrämmekin.Jeesus sanoi ilman minua te ette ole mitään.Jeesus ratkaisee sitten aikanaan sen asian,ei siis märehditä siitä tehkööt lehmät sen märehtimisen.Motto:ei kuvitella sitä mihin emme voi tietää vastausta nyt.
Kukaan ei kuoltuaan mene minnekään, vaan on vain kuollut, vainaja, finito, kaput. Ei edes sinun uskontosi mukaan kukaan mene heti taivaaseen tai helvettiin.
Intressi vapaa
Kummallinen ajatus. Lasta tehdessään "tosiuskovaiset" eivät toki voi etukäteen tietää, mikä on heidän lapsensa kohtalo, mutta koska he tietävät (tilastollisesti), että uskovien lapset joutuvat pääasiassa helvettiin, he ottavat odotusarvon suuruisen riskin, siis yli 50 %. Jos he käyttäisivät ehkäisyä, riskiä ei olisi.
Mistä sitä toinen ihminen tietää kuka on uskossa ja kuka ei. Eikä ne kaikkein äänekkäimmät, jotka eniten melua pitävät uskostaan välttämättä sitä ole.
Arvostelihan Jeesuskin kirjanoppineita, ja fariseuksia, jotka kirkossa seisoivat näkyvillä paikoilla, että kaikki näkisevät kuinka hyviä uskovia he olivat.
Jumala katsoo ihmisen sydämeen, ja nosti esikuvaksi hengessään köyhät ja hiljaiset, jotka ei uskostaan suurta melua pitäneet. Monet eivät edes lukeneet heitä uskovien joukkoon.
Siispä mistä sitä toinen tietää uskovien, taivaaseen tai helvettiin joutuvien määrästä, siitä ketkä pelastuvat, kenen lapset uskovat joten Jumalan sana pitää paikkaansa, jos Hän sanoo, että "Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi". Turhaa meidän ihmisten on lukua pitää asiasta, ja pelotella tai heitellä uhkakuvia.
äimänkäkenä.
Ei todella uskovaiset tiedä mihin heidän lapsensa kuoltuaan menevät sen tietää vain kolmiyhteinen Jumala.Uskovaiset uskovat siihen mitä Raamattu siitä sanoo ja he luottavat ja uskovat jumalan sanaan.Helvetillä ei ole yhtikäs mitään tekemistä lasten teon kanssa.Jätä pelot pois ja usko ja luota.
93122
Koulussa opetettiin, että synkretismi tarkoitti kahden alkujaan erisyntyisen uskonnon sulautumista. Todellisuudessa KAIKKI uskonnot ovat synkretistisiä. Ne on koottu olevista yhteensopimattomista palasista. Yhteensovittamisyritykset aiheuttavat loputonta pohdintaa ja uudestaan ja uudestaan syntyviä samoja kysymyksiä.
Helvettiin uskoo enää pieni osa edes aktiivikristityistä, puhumattakaan suuresta yleisöstä. Ns. raamatulliset kristityt joutuvat kuitenkin painimaan helvetin kanssa.
Niin kauan, kuin kaikki menee hyvin, joillekin onnistuu häivyttää mielestä hankalat asiat, mutta jos ne tulevat omakohtaisiksi, tilanne on katastrofaalinen. Koska uskonyhteisö ei voi mitenkään lohduttaa, jää vain mahdollisuus olla hiljaa. Jos ei ole, uskonyhteisö työntää jäsenensä pois. Tällä tavalla yhteisö sailyttää koherenssinsa. Hankalista asioista ei saa puhua.
Ns. uskovien piireissä itsemurhaa todellakin pidetään varmana oikotienä helvettiin. (Kirkossa ei näin ajatella.)Itsemurhan tehneen vanhemmat voivat vain vaieta tai heidät heitetään ulos. Voi ymmärtää, että tällöin "uskovaisuus" ylittää rajan, eikä ihminen enää pysy järjissään.
Näinhän se on. Mutta kyllä minusta tällä palstalla aika moni pappi on sanonut uskovansa helvettiin, tai ainakin kaunistellen siten että jos kuolee ilman uskoa, niin ei se ikuisuus sitten mikään "miellyttävä" tule olemaan.
Asia on kuitenkin kirkolle kiusallinen. Tunnustuskirjoissa kaiketi kadotusta pidetään totena, ikuisena ja varsin piinallisena tilana. Parempi on kuitenkin olla hiljaa siitä: muutenhan tulisi taas kirkostaerovyöry, jos Kari Mäkinen sanoisi, että "varokaa nyt sitä helvettiä sitten".
Eräs kirkon edustaja taisi täällä sanoa, että hän ei usko helvettiin. Hänellä on ateistipuoliso. Jumala pelastaa kuulemma kaikki! Omaa uskontoa voi tälleen kätevästi tuunata omaan käyttöön sopivaksi, ei kiristä päätä läheskään yhtä paljon :D
Hyvä vastaus uuni tuoreessa Cafe Raamatun jaksossa kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkalta tähän liittyvässä kysyksessä lapsen uskosta ja uskoon tulosta. Suosittelen.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=24088
Ingenjör_81
Jos sinulla ei ole vastausta kysymykseen, miten uskovaiset uskaltavat tehdä lapsia, kun suurin osa kuitenkin menee helvettiin, ei ole mitään aihetta ruveta koluamaan lähteitäsi. On menossa keskustelu tällä palstalla.
Eikö pelko ole tavallaan sairautta siispä pysytään terveenä uskossa.Mielikuva kysymys pysytään tässä ajassa ja eletään luottavaisin mielin uskossa .Vaikka mielikuvitus onkin kantava voimavara ei sitä tule ohjata väärällä tavalla mieluimmin näytetään vaikka itse mallia miten tulisi elää ja loppu on sitten valinta kysymys ota tai jätä.Motto eteenpäin pelko pois.
Pelko on sairautta jos pelkää turhaan olemattomia asioita.
Uskisperheen lapsista tulee usein sekopäitä varsinkin lahkolaisten .Juttu johtuu vanhempien pelottelusta helvetillä sun muilla huuhaa höpinöillä sekä synneillä .
Mikään ei kasvata lapsia uskomaan Jumalaan tehokkaammin kuin aidot luonnontieteet ilman tarkoitushakuisia olettamuksia.
Kyllä minulle koko tähänastisesta keskustelusta on tullut se vaikutelma, että uskovaiset eivät ajattele tätä asiaa loppuun asti. Tai sitten he eivät oikeasti usko helvettiin.
Kyllä minä luopuisin lastentekoaikeista, jos oikeasti katsoisin, että heillä olisi vaara tai mahdollisuus joutua ikuiseen kärsimykseen.
Tietysti lapsi voi olla sairas ja joutua siksi kärsimään koko elämänsä. Sellaisen riskin kai joutuu lapsia toivova ottamaan. Mutta se kuitenkin pahimmillaankin sentään päättyy lapsen kuollessa.
Jumalaa, joka on virittänyt iankaikkisen ja loppumattoman kärsimyshelvetin uskosta osattomille, palvotaan silti hyvänä.
"Jumalaa, joka on virittänyt iankaikkisen ja loppumattoman kärsimyshelvetin uskosta osattomille, palvotaan silti hyvänä. "
Niinpä. Palvotaan hyvänä, vaikka raamatun lehdillä näyttäytyy julmana massamurhaajana. Muutamissa tarinoissa jummi kuitenkin määräsi ihmiset pyöveleiksi. Ei kai itse viitsinyt tai jaksanut.
Ulkoisti siis tappamistoiminnot.
Ulkoistaminen ei taida olla mikään nykyajan keksintö, vaan sitä (tarinan mukaan) tehtiin jo tuhansia vuosia sitten. Onhan se niin muutamien maiden lainsäädännössäkin, että syylliseksi todettua ja tuomarin päätöksellä tapettavaksi määrättyä ei tapa tuomari, vaan pyöveli.
Mutta "kaikkivaltias" olisi kyllä itsekin voinut tappamisensa toimittaa, eikä määrätä muita siihen hommaan.
Nimimerkille A10097 (ja muillekin)
Ei tarvitse pahoitella. Tiedän, että keskustelu täällä rönsyilee. Eipä silti, en ole vieläkään saanut uskovaisilta vastausta, miten he uskaltavat tehdä lapsia, kun suurin osa heistä kuitenkin menee helvettiin. Sinun arviosi, että se johtuu ajattelun yleisestä irrationaalisuudesta, vastaa tarkoin omaakin käsitystäni, mutta OLISIN MIELELLÄNI kuullut myös tosiuskovaisten vastauksen. Ilmeisesti sitä ei ole.
Hei, äimänkäkenä
Tämä kolmenlapsen äitipappi on vähän hämillään vahvoista mielipiteistäsi lastenhankkimisen suhteen. MIeleeni ei pilkahtanut pienintäkään epäilyksen kajoa, kun haaveilin lapsista, ettenkö hankkisi heitä mahdollisen uskosta luopumisen vuoksi.
Eihän se ole itsestäänselvyys, että kirkontyöntekijöiden lapsetkaan uskoisivat. Jotkut varmasti uhmaten jättävätkin vanhempiensa uskonnon. Onneksi omat lapseni ovat kiintyneet kirkkoon varsin vahvoin sitein. Siitä on syytä olla kiitollinen.
Ja onneksi uskon rakastavaan Jumalaan, joka toivoo, ettei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän.(Joh.3:16)
Siihen luottaen!
t. Maarit-pappi
"Ja onneksi uskon rakastavaan Jumalaan, joka toivoo, ettei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän."
Ne sitten joutavat sinun mielestäsi IKUISEEN kidutukseen jotka ei sinun jumalaasi usko. Helvettihän on kristinuskon perusta. Ainahan te pelastuksesta puhutte, eli pelastumisesta helvetistä.
Nyt ei kuitenkaan ole kyse tosiasioista, vaan uskovien luonteesta, näin aloituksen ymmärsin. Sanot että onneksi lapsesi ovat uskossa. Entä jos eivät olisi? Ajattelisitko todellakin, että hyvä kun joutuvat helvettiin.
Teidän uskontonne on kokonaisuudessaan sairas paketti. Ihannoitte tappajajumalaa ja kehtaatte vielä sanoa, että se on hyvä!
Elät siis siinä käsityksessä, että lapsesi pysyvätkin kirkossa ja uskossa ja pääsevät taivaaseen.
Entä jos he eivät pysy? Uskontosi mukaan synnytit silloin olennon joka tulee kärsimään ikuisesti. Halleluja?
Sanot olevasi hämilläsi esitetyistä vahvoista mielipiteistä. Täällä taitaa moni olla hämillään siitä, että et ota huomioon uskontosi mukaan todellista vaaraa, joka uhkaa jos lapsesi kääntyvät uskosta pois.
Maarit-pappi
Et nyt ole lukenut ketjua ihan tarkkaan. Olen useissa kohdissa tuonut julki, että EN TARKOITA SINUN KALTAISIASI KIRKKOKRISTITTYJÄ vaan niitä, jotka itse selittävät olevansa uskovaisia ja lukevat kirkkokristityt joukkoonsa kuulumattomiksi.
Olen esittänyt kysymykseni näille "tosiuskovaisille" ja vain heille.
On varsin kiusallista, että pitkän keskustelun kuluessa täytyisi toistaa, mitä on jo aikaisemmin sanonut. Olet jo toinen pappi, joka ei näytä lukeneen kuin osan keskustelusta. Pyydän, lue nyt koko keskustelu.
Minusta tätä asiaa voi kysyä hyvällä syyllä keneltä tahansa sellaiselta uskovaiselta, joka uskoo helvetin olemassaoloon ja silti tekee lapsia - riippumatta siitä, kuuluuko tämä uskovainen kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Riskinotostahan siinä on kysymys, ja niistä perusteista, joilla riski otetaan. Palstalla vastanneet kirkon edustajat ovat tähän suuntaan koettaneet vastailla. Tosin minusta logiikka loistaa näistä vastauksista poissaolollaan.
93122
Kirkkokristityillä vain on useita takaportteja, joita "tosiuskovilla" ei ole. Useimmat kirkolliset eivät usko koko helvettiin. Ne, jotka uskovat, siivoavat helvetin tarkoittamaan hyvän puutetta, siis vain eroa Jumalasta.
On myös pari teologista kikkaa. Bultmannilaisessa teologiassa mitkään asiat eivät tapahdu ihan oikeasti, vaan ainostaan apostolien saarnassa eli keerygmassa. Voidaan siis puhua perinteellisesti, mutta tarkoitetaankin tätä.
Immanentissa eskatologiassa hylätään koko kuolemanjälkeinen elämä ja ajatellaan paratiisi perustettavaksi maan päälle.
Apokatastasis-opin mukaan helvettikin häviää, kun "kaikki asetetaan ennalleen". Tämä tosin kirkolliskokouksessa jo varhain todettiin harhaopiksi, mutta kirkolliskokouksen päätökset eivät sido luterilaisia.
Kaikki nämä ovat teologien suuressa suosiossa. Ei ole syytä osoittaa kysymystä papeille, elleivät he nimenomaan kerro uskovansa perinteelliseen helvettiin.
Perinteisen käsityksen mukaan pitää ottaa kirjaimellisesti Jeesuksen vertaus. Jerusalemin tunkio ja roskanpolttopaikka sijaitsi Hinnomin laaksossa, ge Hinnom, gehenna. Siellä paloi ikuinen tuli, kun roskia poltettiin. Tähän siis Jeesus vertasi helvettiä. "Tosiuskovaiset" tarkoittavat tätä.
On siis merkitystä, keille kysymys esitetään. Jos nyt vielä olisi joku kirkollinenkin, joka uskoo näin, toki hänenkin vastauksensa olisi relevantti, mutta hänen kyllä täytyy ensin sanoa sitoutuvansa perinteelliseen käsitykseen.
Kiitos tästä selvennyksestä! Nyt ymmärrän paremmin. Enpä ole moisista kuullutkaan. Siispä odotellaan vastauksia.
...siis tämä oli tarkoitettu äimänkäelle klo 21.46 lähetettyyn viestiin...
Riittää kun ottaa vastaan Jeesuksen. Siihen sisältyy anteeksipyytäminen ei ainoastaan joistakin synneistä, vaan kaikista niistä ilkeistä ja törkeistä teoista ja vääryyksistä, joihin sisimmässään tietää syyllistyneensä. Niihin, jotka ovat aiheuttaneet lähimmäisille ja omaisille surua ja murhetta, jotka ovat johtaneet katkeruuteen, sairastumisiin ja lopulta ruumiillisen ja henkisen terveyden menetyksiin.
Kun syyllinen tämän kaiken jälkeen torjuu Jeesuksenkin, joka tuli maailmaan juuri hänen ja kaltaistensa syntien maksajaksi ja pelastajaksi, mitä jää jäljelle?
Sekä ateisteja että uskovia on Jumala siunannut lukemattomin tavoin tässä elämässä. Jos nämä siunaukset lakkaavat, tulos on vähemmän miellyttävä. Maailmassa, jossa on vain Jeesuksen torjuneita, heiltä puuttuvat myös Jeesuksen antamat siunaukset. Koska he eivät ole tehneet parannusta eivätkä saaneet Jeesukselta voimaa pahan vastustamiseen heidän tuleva maailmansa ei voi olla hyvä. Ei edes sellainen kuin tämä nykyinen.
Jumala Jeesuksessa on tehnyt kaikkensa ja tekee edelleenkin, jotta jokainen yksilö, jokainen hänen luomansa ihminen yksilöllisine erityisominaisuuksineen suostuisi ottamaan vastaan pelastuksen, jolle ei ole mitään muuta estettä kuin oma tahto ja synneistä kiinni pitäminen. Varoittaminen on rakkautta, ei varoittamatta jättäminen.
Tämä on aika rankka aihe. itse olen kärvistellyt asian vuoksi paljon varsinkin tämän viikonlopun ajan.
Ensimmäinen lapseni syntyi ennen uskoon tuloani. Hän on nyt 23-vuotias. Toinen lapseni on 19.
Itsellenikin uskon asioiden ymmärtämisessä on ollut vaikeuksia. Olen vasta viime vuosina alkanut ymmärtää Raamattua ja hyvin hitaasti olen oppinut, mitä uskonelämä tarkoittaa. Näin ollen en ole osannut ohjata lapsiani oikein.
Tälläkin hetkellä odotan tytärtä kotiin. Huomenna työpäivä.
"Isien pahat työt Jumala kostaa lapsille kolmenteen ja neljänteen polveen".
Mitähän tämä oikaesti mahtaa tarkoittaa." On pelottava ajatus.
huokauksiavain
Lause "Isien pahat työt Jumala kostaa lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen." on Vanhasta testamentista. Se ei ole voimassa kristillisessä kirkossa, siitäkään huolimatta, että Luther otti sen erehdyksessä katekismukseen. Vt on säilytetty kristillisessä Raamatussa sen takia, että olisi mahdotonta ymmärtää eräitä asioita ilman sitä, esim. ennustuksia, mutta se ei ole kerta kaikkiaan voimassa.
Kolmannen Mooseksen kirjan viimeisessä jakeessa sanotaan: "Nämä on ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten." Siis ei muita varten eikä enää israelilaisiakaan varten, sillä voimassa on vain Ut.
Voit olla myös täysin rauhassa lastesi puolesta. Jumalan armo on verrattomasti suurempi kuin ns. uskovat luulevat. Todellisuudessa helvettiä ei ole olemassakaan. Ei sinne kukaan voi joutua.
Jos kuulut johonkin uskonyhteisöön, jossa uskotaan helvettiin, ole toistaiseksi hiljaa ja vähitellen valu kirkkoon. Siunausta sinulle! Jeesuksen Kristuksen sovintoveri on pessyt sinut kaikista synneistäsi.
Minä en voi vanhempana muuta kuin rukouksin joka päivä viedä lapseni Jeesuksen rakastavaan syliin.Siinä on minun lohtuni ja se on suurin ja se riittää.Jumalalla on kaikki valta ja voima herättää lapseni taivaan tielle ja viedä taivaan kotiin.Minä uskon ,että rukouksen lapset ei joudu hukkaan,ja ne rukoukset pitävät minutkin lähellä Jumalaa.Jeesus sanoo .minä olen TIE TOTUUS ja ELÄMÄ ,vain hänen kauttaan meillä on armosta pääsy taivaan kotiin.Hän on myös sanonut.. jokainen joka minun luokseni tulee en minä hylkää häntä....Tähän minä haluan ja saan uskoa lapsen uskolla ,kiitos siitä Taivaan isälle.Eikä minulla ole halua enempää tätä aihetta repiä.
Yritin saada vastausta kysymykseen, miten "tosiuskovaiset" uskaltavat tehdä lapsia, kun näistä useimmat kuitenkin heidän mukaansa joutuvat helvettiin, koska eivät tule uskoon tai luopuvat uskosta.
En saanut vastausta. Sen sijaan sain lukuisia viestejä, jossa "tosiuskovat" kertoivat, mitä heidän tulkintansa mukaan Raamattu sanoo uskoontulemisesta. Sitä en kysynyt ja siitä muistutinkin, mutta näitä viestejä tuli edelleen. Arvelen, että tämän palstan viestittäjille "tosiuskovien" käsitykset ovat ennestään perin tuttuja. Ei toisto tuo informaatiota, varsinkaan eri asian toisto.
Papit tuntuivat olevan täysin pihalla. Eivät ymmärtäneet, että kysymys on "tosiuskovien" piirissä äärimmäisen polttava ja jatkuvan ahdistuksen lähde. Eräs pappi sanoi olevansa vähän hämillään "vahvoista mielipiteistäni". Ei ollut kyse siitä miten hän näkee mielipiteeni, vaan siitä, miten "tosiuskovat" uskaltavat. Kertoo kuitenkin, miten perehtymätön hän oli asiaan.
Näyttää siltä, ettei ole enää aihetta jatkaa keskustelua. Kiitos niille, jotka ymmärsivät, mistä on kyse, vaikka eivät voineetkaan vastata "tosiuskovien" puolesta. Minun puoleltani keskustelu on päättynyt. Hyvää talvea, jouluunkin on enää vajaa kuukausi!
Raamatun mukaan lapset ovat Jumalan lahja. Tuttakai Jumalan lapset haluavat ottaa lahjoja vastaan omalta rakkaalta Isältään.
Katso nyt vaikka lestadiolaisten runsaita lapsikatraita.
Ovatten suorastaan ahnaita Jumalan lahjojen perään.
Jumala pitää huolen antamistaan lahjoista loppuun asti. Uskovat jättävät vastuun Jumalalle.
(en nyt kirjoita omakohtaisesti, kun et sitä kysynyt)
Onneksi vanhempani eivät olleet uskiksia. Sain uskonnoista vapaan kasvatuksen.
olen uskova ja minulla on tähän vastaus. Itse en pystykkään kasvattaan lapsiani niin että tietäisin että 100% varmuudella heistä tulee uskovia, mutta Jumalaan luotan. Rukouksilla ja paastolla on suuri merkitys! Olen rukoillut etä lapseni tulisivat uskoon ja opetan heitä rakastaan Jumalaa pienestä pitäen, olen varma että Jumala ei jätä rukoukseeni vastaamatta. Itse tulin uskoon 21 vuotiaana kun koko suku ja perhe paastosi ja rukoili minun puolestani ja Jumala kutsui minua uudestaan ja uudestaan ja lähetti ihmeelliset unet ja ihmiset minun elämääni. olen kokenut ihan käsittämättömän armon. Minun tädilläni on 7 lasta ja jokainen on elävässä uskossa varmasti minun tätieni rukousten vuoksi