Joten pitäis olla hiljaa ja ottaa asioista selvää ennen kuin tulee kukaan sossu ta muukaan urputtamaan että ruoan muka korkeaa hinta on muka viljelijän syytä.
Sitäpaitsi ei ruoka ole kallista, ainakaan tavallinen perusruoka, arvonlisäverokin pitää ottaa huomioon, kun se on suomessa 4. korkein euroopassa, niin sitä laskemalla ruokakin halpenisi.
Sitäpaitsi ei ruoka ole kallista, ainakaan tavallinen perusruoka, arvonlisäverokin pitää ottaa huomioon, kun se on suomessa 4. korkein euroopassa, niin sitä laskemalla ruokakin halpenisi.
Vastaukset 29
Vanhimmat
-------------
---
---
---
EI SE KALLISTA OLEKKAAN, MUTTA LOISIEN TUET ON LIIKAA.
---
---------------
---
------------------
---
Suomen maataloustuotteet ainakin ovat euroopan halvimpia.
---
---
On täysin paikkansa pitämätön tieto, että
Suomessa ruuan ALV olisi Euroopan neljänneksi korkein.
Suomea korkeampi ruuan ALV on seuraavissa EU-maissa:
1) Tanska 25%
2) Romania 24%
3) Latvia Liettua 21%
4) Bulgaria 20%
5) Slovakia 20%
6) Viro 20%
7) Unkari 18%
8) Tsekki 15%
9) Suomi 14%
Jo pelkästään EU:n osalta tarkasteltaessa
huomataan, että Suomi on ALV:aan vasta
sijalla yhdeksän, saati sitten koko Euroopan.
Sinällään avauksessa esitetty ALV:n poisto
elintarvikkeilta olisi enemmän kuin suotavaa,
ja asiaa onkin esittänyt esimerkikiksi
Suomen Keskustan nuorisojärjestö.
Ruuan ALV:n verokertymä on luokkaa 1.400 M€.
Syntyvä aukko valtion verotuloihin saataisiin
näppärästi paikatuksi poistamalla samanaikaisesti
kansallinen maataloustuki 1.100 M€, maanviljelijäin
lomailurahat 230 M€ ja maanviljelijäin tapaturma-
vakuutusmaksuista valtion osuus 15 M€.
Laskennallisesti kansallisen tuen poiston
pitäisi johtaa tuottajahintojen kaksinkertaistumiseen.
Käytännössä ulkoa tuonti on kuitenkin salpaamassa, ettei
näy käy.
Tammikuun alusta 2013 Suomen arvonlisäverotasoa korotettiin ja niin nousi myös ruoan arvonlisävero. Sen uusi taso vuodesta 2013 on 14%, joka on koko EU:n toiseksi korkein taso. Vain Tanska (jolla on vain yksi ALV-prosentti kaikille tuotteille ja palveluille) on edellä. Ruoan ALV-taso on Suomessa jopa kaksinkertainen verrattuna EU15-keskiarvoon
http://www.ruokatieto.fi/static/tietohaarukka/fi/index.html
Tieto siitä, että Suomi on vasta yhdeksännellä (9.)
sijalla ruuan ALV:n osalta EU:ssa, on peräisin
tuosta yllelinkittämästäni tilastokokoelmasta.
Tieto löytyy sivulta 46.
Tässä lainaus HS uutisesta 15.09.2013: "Nyt ruuan alv on Suomessa 14 prosenttia. Kireämmin ruokaa verottaa vain Tanska, jossa ruuan arvonlisävero on 25 prosenttia."
http://www.hs.fi/talous/a1379207845989
Jos tarkastellaan vanhoja EU-maita niin Suomessa elintarvikkeiden ALV on toiseksi korkein Tanskan jälkeen.
Jos tarkastellaan koko EU:ta niin kaikki entisen itäblokin maat ovat listan kärjessä korkealla veroasteellaan. Pitäisikö Suomea sitten verrata vanhoihin EU-maihin vai itäblokkiin?
"Pitäisikö Suomea sitten verrata vanhoihin EU-maihin vai itäblokkiin?" -zz
Ainakin aloittajan mukaan pitäisi verrata Eurooppaan. Hän kirjoitti
"arvonlisäverokin pitää ottaa huomioon, kun se on suomessa 4. korkein euroopassa, "
Tietysti on ihan sama monesko Suomi on. Oikea ratkaisu olisi
poistaa ruuan ALV ja kansalliset maataloutukiaiset ja viljelijäin
lomailurahat sekä osuus tapatumavakuutusmaksuista.
Keskustapuolue ajoi edellisellä hallituskaudella ruuan ALV:n alennusta joka laskikin silloin 17 prosentista 12 prosenttiin. Tuokin pieni alentaminen koki suurta vastustusta muiden puolueiden taholta, ja sittemmin verokantaa on korotettu 14 prosenttiin. Jos nyt katsoo miten ankaraa ruuan ALV:n alentamisen vastustus on ollut muiden kuin kepun taholta, niin ei ole mitään realistisia edellytyksiä poistaa kyseistä veroa kokonaan, tai edes alentaa sitä nykytasoltaan.
Ruuan ALV:n poistaminen ilman, että samalla
saataisiin myös valtion menoihin leikkauksia,
ei tietenkään onnistu.
Mutta jos koplattaisiin yhteen ruuan ALV:n poisto JA
kansallisen maataloustuen, viljelijäin lomailurahojen
ja tapaturmavakuutusmaksun valtion osuuden poisto,
niin uskon, että operaatio saisi kannatusta
lähes kaikilta eduskuntapuolueilta. Ehkä samalla
olisi tarpeen leikata myös hieman ProAgrian saamia
miljoonaluokkaisia valtion tukia.
ALVia kerätään liki 4 miljardia ja muita veroja n 6 miljardia maatalousektorilta. Rahaa tosin tarvitaan järkyttävin suuriin yhteikunnan palveluksessa olevien eläkemaksuihin lomiin jne yli 20 miljardia joka vuosi !
kyllä se selvästi sanotaan että kyse on vanhoista EU-15 maista, keskimäärin EU:ssa maksetaan 7 prosenttia ALVia elintarvikkeista, Suomessa siis tuplat..
Salpaamassa ja salpaamassa, tai sitten ei.
"Siinä missä suomalaiset hakevat Virosta olutta ja väkeviä, kantavat virolaiset Suomenlahden tältä puolelta kassikaupalla sokeria.
Virossa sokeri on huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa. Ajoittain sikäläisissä kaupoissa on ollut suoranaista pulaa sokerista.
Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat jääneet Virossa nuolemaan näppejään ja joutuneet tuomaan EU:n ulkopuolelta hyvin kalliita sokereita. Virossa sokerin hinta onkin noussut huikeasti yli Suomen hintatason, Paakkarinen sanoo.
Virossa ei ole omaa sokerintuotantoa".
http://www.satakunnankansa.fi/Talous/1194696177645/artikkeli/virolaiset hakevat halvempaa sokeria suomesta.html
http://www.imfmetal.org/files/08121011125879/pp-2008 English.pdf
Linkistä löytyvistä taulukoista voi vertailla paljonko entisissä itäblogin maissa joissa ALV on alempempi kuin suomessa, pitää metallimiehen työskennellä saadakseen jonkin elintarvikkeen. Otetaanpa esimerkiksi Bulkaria, suomalaisen metallimiehen pitää työskennellä puoli tuntia saadakseen kilon lihaa kun Bulkarialaisen kollegan pitää työskennellä miltei puolitoista tuntia saadakseen kilon sianlihaa.
Minusta pelkät maiden väliset elintarvikkeiden hintavertailut ole loogisia, pitää ottaa huomioon myös maiden väliset palkkatasot, sosiaaliturva, verot ja ja monet muut asiat.
Elintarvikkeiden tuonti Suomeen oli vuonna 2009 alle
2.000 M€ ja viime vuonna jo liki 4.000 M€.
Tuonti salpaa hyvinkin kotimaista ruuan hinnan nousua.
taitavasti, peruselintarvikkeissa olemme kutakuinkin omavaraisia, sammakonreidet on sitten asia erikseen..
"Elintarvikkeiden tuonti Suomeen oli vuonna 2009 alle 2.000 M€ ja viime vuonna jo liki 4.000 M€."
Suomen valtionvelka oli vuonna 2009 64 miljardia euroa ja viime vuonna jo 84 miljardia euroa.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/valtionvelka/
Kiitos korkeasta valtion velasta kuuluu
Suomen Keskusta -nimiselle puolueelle.
Kun pääministerinä aloitti kepulainen Esko Aho
vuonna 1991, valtion velka oli alle 10 mrd euroa.
Kun hän joutui luopumaan pääministerin virasta,
oli valtion velka kohonnut yli 60 mrd. euroon.
Suotta ei Ahoa kutsuta tarkenteella Tuho-Aho.
Paavo Lipposen (SDP) ollessa pääministerinä
valtion velka lähti alenemaan, mutta kun
puikkoihin astui The uuniperunamies
Matti Vanhanen (Suomen Keskusta) velka alkoi
taas kasvaa.
Samalla Matti Vanhanen aiheutti niin suurta tuhoa
toiminnallaan - tai toimimattomuudellaan ja
väärillä päätöksillään - , että siitä ei ole toivuttu
vieläkään, vaan velka yhä kasvaa. Kaikki ei toki ole Vanhasen
vikaa, mutta kyllä viimeisen viidenkymmenen vuoden
aikajaksoa tarkastellessa historiankirjoitus
nostaa esille pahimmin kansakunnalle vahinkoa
aiheuttaneina poliitikkoina kolme keskustalaista:
Urho Kaleva Kekkonen, Esko Aho ja Matti Taneli Vanhanen.
Itse olisi valmis lisäämään tuohon joukkoon
vielä Reijo Mauri Matias Pekkarisen. Ja
kysymys kuuluu: paljnko Pekkarinen on ministerinä
ollessaan saanut verorahoja haaskatuksi
erilaisiin - vastikkeettomiin - teollisuustukiin.
- Rovaniemen moottorikelkkatehdas
- SuomiSoffa
- bioenergia
Jo pelkästään noihin meni verorahaa satoja
miljoonia, ja mitään ei niistä tullut.
Kyllähän sen kaikki tietää, että Ahon hallituksen aikana maa toipui Neuvostoliiton romahduksen jälkeisestä talouskriisistä, ja Suomen pankin tunaroinneista valuuttakurssipolitiikassa. Aholla ei ollut näihin osaa eikä arpaa. Ahon hallituksen aikana maa toipui lamasta ja talous nousi uuteen kukoistukseen. Lipposen hallituskaudella saatiin nauttia siitä kilpailukyvystä joka oli aikaisempina vuosina aikaansaatu. Silti Lippostakin syytä kiittää, että talous pidettiin hyvällä mallilla. Mitä tulee Vanhasen kauteen, valtionvelka pysyi samana tai aleni 6 vuoden ajan. Vasta vuoden 2009 laman mukana velka alkoi jälleen kasvaa. Nykyisen sixpack-hallituksen aikana valtionvelka on ollut nousukäyrällä.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/valtionvelka/
http://valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=V2
Alkuperäiseen aiheeseen liittyen, elintarvikkeiden tuonti siis on ollut viime vuosina 2 - 4 miljardin tasoa, eli saman verran kuin valtionvelan vuosikasvu on ollut viime vuosina.