Lyhyesti: Vuosi sitten kadulla näin mielenkiintoisen naisen. Huomasin heti, ettei tämä ollut täysi hetero. Se siitä. Itse seurustelen viidettä vuotta poikaystäväni kanssa. Takana on pari eroa ja erimielisyyksiä, mutta ne ovat vain vahvistaneet meitä.
Muutama kuukausi sen jälkeen olimme istumassa iltaa samassa paikassa tämän kadulla tapaamani naisen kanssa. Vaihdettiin pitkiä katseita pitkin iltaa, mutta ei puhuttu sanaakaan. Ennen illan loppua hän kuitenkin tuli kuiskaamaan minulle, että olin kaunis. Hän kerkesi ottaa pari askelta kauemmas, kunnes nykäisin häntä hihasta ja pienessä humalan kourassa kerroin hänenkin olevan. Se siitä. Ulkona törmäsimme vielä, jossa juttelimme hetken. Keskustelu oli hämmentävä, sekava enkä juurikaan muista sitä enää. Ainakin nolasin itseni totaalisesti ja naiselle kävi kyllä selville, että olen hetero ja seurustelen. Häkeltymistäni ja punasteluanikaan ei voinut olla huomaamatta. Noh, se siitäkin.
Vain pari viikkoa tämän jälkeen tapasin naisen jälleen eräässä baarissa. Tunnistimme toisemme heti. Hän jäi odottelemaan minua seurueeni lähelle kun kävin tiskillä. Hän odotti minun selvästi ottavan kontaktia, mutta en vilkaissutkaan. Mahassa muljahteli ja sydän hakkasi. Nainen lähti pois.
Sen jälkeen olen satunnaisesti pari kertaa nähnyt hänet. Kaikista ahdistavinta tässä on se, että olen kiinnosunut. Aluksi se oli valtava tunnevyöry ihastumista. En pariin päivään tapaamisestamme pystynyt syömään ja poikaystäväni ihmetteli käytöstäni. Yhdelle ainoalle ihmiselle olen kertonut näistä hulluista fiiliksistä, joita en ole koskaan aikaisemmin tuntenut samaa sukupuolta kohtaan. Ne vaivaavat minua toisinaan, mutta sitten unohtuvat. Alitajunnassa kuitenkin jotain on, sillä näen erittäin usein unia hänestä. Joskus tulee satunnaisia "ihastuksia" seurustellessakin, mutta koskaan en ole tälläistä kokenut... Tuntuu kuin olisin vielä yläasteella.
Hän asuu samassa kaupungissa, seurusteleekin kuulemani mukaan. Aivan kuten minäkin kokoajan. Näin hänet pari viikkoa sitten, tunnistamme edelleen toisemme. En tiedä miksi hän on niin "suuri" juttu ollut minulle. Enhän edes tunne häntä ja koskaan en ole tyttöihin päin vilkaissutkaan sillä tavalla. Hänessä vain on jotain. Ahdistavaa. Nykyään olen jo tottunut ahdistukseen, mutta halusin nyt jakaa tämän tänne. Tunnen itseni hyvin pahaksi ja likaiseksi ihmiseksi. Johtuen varmasti poikaystävästäni, joka ei asiasta tiedä. Olen kyllä kertonut hänelle päällinpuolin tästä tapauksesta, mutta hän ei tiedä kuinka syviä tunteeni ovat. Jos edes ovat. Eäh. Sanokaa jotain niin ilkeää, että putoan maanpinnalle tai jotain rakentavaa. Ihan sama. Ei tämä tästä parane!
Terveisin: viimeyön uni liian selvästi mielessä
Muutama kuukausi sen jälkeen olimme istumassa iltaa samassa paikassa tämän kadulla tapaamani naisen kanssa. Vaihdettiin pitkiä katseita pitkin iltaa, mutta ei puhuttu sanaakaan. Ennen illan loppua hän kuitenkin tuli kuiskaamaan minulle, että olin kaunis. Hän kerkesi ottaa pari askelta kauemmas, kunnes nykäisin häntä hihasta ja pienessä humalan kourassa kerroin hänenkin olevan. Se siitä. Ulkona törmäsimme vielä, jossa juttelimme hetken. Keskustelu oli hämmentävä, sekava enkä juurikaan muista sitä enää. Ainakin nolasin itseni totaalisesti ja naiselle kävi kyllä selville, että olen hetero ja seurustelen. Häkeltymistäni ja punasteluanikaan ei voinut olla huomaamatta. Noh, se siitäkin.
Vain pari viikkoa tämän jälkeen tapasin naisen jälleen eräässä baarissa. Tunnistimme toisemme heti. Hän jäi odottelemaan minua seurueeni lähelle kun kävin tiskillä. Hän odotti minun selvästi ottavan kontaktia, mutta en vilkaissutkaan. Mahassa muljahteli ja sydän hakkasi. Nainen lähti pois.
Sen jälkeen olen satunnaisesti pari kertaa nähnyt hänet. Kaikista ahdistavinta tässä on se, että olen kiinnosunut. Aluksi se oli valtava tunnevyöry ihastumista. En pariin päivään tapaamisestamme pystynyt syömään ja poikaystäväni ihmetteli käytöstäni. Yhdelle ainoalle ihmiselle olen kertonut näistä hulluista fiiliksistä, joita en ole koskaan aikaisemmin tuntenut samaa sukupuolta kohtaan. Ne vaivaavat minua toisinaan, mutta sitten unohtuvat. Alitajunnassa kuitenkin jotain on, sillä näen erittäin usein unia hänestä. Joskus tulee satunnaisia "ihastuksia" seurustellessakin, mutta koskaan en ole tälläistä kokenut... Tuntuu kuin olisin vielä yläasteella.
Hän asuu samassa kaupungissa, seurusteleekin kuulemani mukaan. Aivan kuten minäkin kokoajan. Näin hänet pari viikkoa sitten, tunnistamme edelleen toisemme. En tiedä miksi hän on niin "suuri" juttu ollut minulle. Enhän edes tunne häntä ja koskaan en ole tyttöihin päin vilkaissutkaan sillä tavalla. Hänessä vain on jotain. Ahdistavaa. Nykyään olen jo tottunut ahdistukseen, mutta halusin nyt jakaa tämän tänne. Tunnen itseni hyvin pahaksi ja likaiseksi ihmiseksi. Johtuen varmasti poikaystävästäni, joka ei asiasta tiedä. Olen kyllä kertonut hänelle päällinpuolin tästä tapauksesta, mutta hän ei tiedä kuinka syviä tunteeni ovat. Jos edes ovat. Eäh. Sanokaa jotain niin ilkeää, että putoan maanpinnalle tai jotain rakentavaa. Ihan sama. Ei tämä tästä parane!
Terveisin: viimeyön uni liian selvästi mielessä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse sanoisin, että ei kannata määritellä seksuaalisuuttaan liian tiukasti joihinkin ääripäihin koska silloin voi käydä juuri näin, syntyy kriisi kun jotain tälläistä tapahtuu. Se että et ole koskaan kokenut tuollaisia tunteita omaa sukupuolta kohtaan ei tarkoita, että olisi väärin tuntea niitä nyt. Turha tuntea itseään likaiseksi tai pahaksi, pikemminkin voit iloita siitä mitä kaikkia yllätyksiä elämällä on tarjottavanaan!
Keskustele asiasta ihmeessä enemmän poikaystäväsi kanssa ja kerro miten hämmentynyt olet, ihan hyvin hän saattaa ymmärtääkin. Ehkä voisit myös jutella naisen kanssa lauseen pari kun ensi kerralla törmäätte?
Mitä se 'jokin' hänessä sitten on?
Äh, älä nyt vaan ajattele, että sussa olisi jotain vikaa, big mistake! Minä flirttailen naisten ja miesten kaa, enkä mieti oonko hetero, homo vai bi. Ollaan vaan ihmisiä. Joskus tulee vastaan upea mies, joka kourii vatsasta (olen nainen) Joskus taas kaunis ja söpö nainen kattoo mua ja en voi kun katsoa takaisin. Jos hän vielä iskee silmää, niin meitsin hymy hyppää kattoon. Ihailu on ihanaa ja tervettä, ihmiset ovat kauniita ja kemia on osa biologiaamme. Seksuaalisuus on osa rakkautta jonka tarkoitus olisi olla jotain paljon isompaa, kuin valo putkessa :D mene nyt ja juttele sen kans, muuten se ajattelee, että et ole kiinnostanutkaan.
Sama täällä! Naiset on ihania, minä taidan vaihtaa niihin kokonaan!
Löytyihän se tämä vielä täältä! Luulin, että tämän kirjoittamisesta olisi ikuisuus, mutta siitähän on vain kivuton kuukausi. Tosin vasta tänään taas muistin koko tapauksen nähtyäni hänet ja taas sitä mentiin. En tiiä mikä jokin hänessä on, mutta taas sitä vaan ollaan tässä myllerryksessä! Sanaakaan ei vaihdettu, vilkaisitiin vain toisiamme. Jotenkin kiusallista. En tiedä syytä.
Poikaystävälleni olen huumorimielessä vitsaillut, että mitäs jos olisin naisiin päin. Ottaa asian aika huumorikannalla ja luulen, ettei hän voisi koskaan uskoa minusta sellaista. Likaiseksi tunnen itseni ainoastaan siksi, että tunnen tekevän väärin poikaystävääni kohtaan ajattelemalla näin. Toisaalta, nämä ovat vain ajatuksia. Vääriä ajatuksia. Jokaisella meillähän sellaisia joskus on? Ehh?
Ja kiitos vastauksista, nää oli tosi ihanii! Tosin, empä taida uskaltautua juttelemaan. En halua, että hän tietää kiinnostukseni, sillä seurustelen. Ja hänkin kun kai seurustelee.