Hieno keksintö alueilla joilla ei käytetä poijuja eikä kalasteta.
Muuten on melko varmasti tiedossa omaa tai naapurin venettä kolhiva satamanäytelmä veneen juuttuessa kiinni tai vähintään aina ruosteinen köli kettingin aiheuttamista vaurioista johtuen.
Normaali tai alirikatuissa veneissä kun tuosta ei ole mitään muuta kuin haittaa, kilpaveneissä edut saattavat jo tulla esille mutta ei valmiiksi ylipainoisissa malleissa.
Muuten on melko varmasti tiedossa omaa tai naapurin venettä kolhiva satamanäytelmä veneen juuttuessa kiinni tai vähintään aina ruosteinen köli kettingin aiheuttamista vaurioista johtuen.
Normaali tai alirikatuissa veneissä kun tuosta ei ole mitään muuta kuin haittaa, kilpaveneissä edut saattavat jo tulla esille mutta ei valmiiksi ylipainoisissa malleissa.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Jahaa, ikään kuin se sataman kettinki ei päätyisi L kölin jälkeen peräsimeen.
Pitää varmaan polttaa kaikki modernit veneet ja hommata tänne tilalle jäljellä olevat pitkäköliset museokapineet.
Se on kipparista kiinni, jos poijuun ja verkkoon ohjaa. Suurempi ongelma on kaislat, mutta tarpeeksi lujaa paatti menee, niin voi irrota itsestään.
Onko keskustelun avaaja koskaan käynyt veneessä. Onko hän
Mahdollisesti sokea, vai muuten vaan tumpelo. Olen purjehtinut
5 vuotta t kölillä ilman minkäänlaista ongelmaa.
samoin 5 v ilman mitään huomiota koko köliin
Minulla EI ole T-köliä veneessäni ja ihmettelen tätä "poijukettinkiin kiinnijäämistä". Lukemattomia kertoja olen eväköliselläni tullut poijuun ja lähtenyt siitä, enkä ole köliä saanut osumaan kettinkiin. Onko T-kölissä sitten joku magneetti vai mistä moiset puheet johtuu.
Omaan ankkurikettinkiin ja hyvin loysaan poijukettiinkiin (laskuvesi?) pystyy ajamaan kolin kontaktiin sen mallista riippumatta. Kannattaa ihmetella kolin tyyoin sijaan peramiesta.
Mut tupla peräsimet jää varmasti kiinni...
Perämiehestä se on kiinni mitä eviin tarttuu. Nykyään on eteenpäin näyttäviä kaikujakin joten valasta, konttia tai uppotukkia päin ajo on estettävissä.
Kaikenlaista on olemassa. Eteenpäin näyttävä kaiku auttaa perämiestä ottamaan tukevamman otteen hyvissä ajoin ennen kolahdusta. Saattaa jopa ehtiä huutamaan miehistölle: "Var.....".
Millä tavalla eteenpäin näyttävä kaiku liitty T-köliin?
Jos sinulla on jotain sanomista eteenpäin näyttävästä kaikuluotaimesta, aloita sille uusi ketju.
Vielä parempi olisi siirtyä moottoriveneilyn foorumille, koska esittämäsi väite liittyy ajonopeuksiin, joita purjeveneillä ei normaalisti saavuteta.
Kysy noita tolta 235:ltä.
ai ettäs valaaseen, konttiin ja uppotukkiin törmäämiseltä vältytään valtameripurjehduksilla kaikuluotaimella..
Kumma juttu, että tälläkin hetkellä vendee globe paatit paahtavat 20 solmua lasissa ja eivät osu mihinkään. Viime route du rhumissa oli toistastaa venettä yli atlantin eikä osuttu mihinkään. Vor veneet eivät osu mihinkään. Että elektroniikka auattaa.
Lue Vendeen raportit vähän tarkemmin, ainakin 4 "osumaa" yms
Osumista huolimatta purjehditaan moderneilla veneillä rankoissa purjehduskilpailuissa.
So? Useimmiten jopa yli puolet lähtijöistä tulee maaliin, ei aina. Se on kilpailuun aivan käypä osuus, kun tavoitteena on voitto, ei vain perilletulo. Matkapurjehduksessa ei ole maalia, vain perilletulo ratkaisee.
Ja mitä niihin törmäämisiin tulee, niitähän todella tapahtuu. Siihen ei elektroniikka auta.
Eikä sillä ole mitään tekemistä tavallisen valtamerimatkaveneilijän purjehduksen eikä varsinkaan Airistolla purjehduksesi kanssa.
"Ja mitä niihin törmäämisiin tulee, niitähän todella tapahtuu. Siihen ei elektroniikka auta."
Selvä, eteenpäin näyttävä kaikuluotain on hyödytön laite. Tehän sen tiedätte;-)
Samat veneet ovat käytössä niin saaristoissa kuin valltamerillä, esim:
http://www.yachtsandyachting.com/photos/misc/yandy87091.jpg
Olisikohan yhtäkään asiaa, jonka jodlari tietäisi paremmin kuin muut, tuskin.
Hirvittävän vaikea asia onkin uppotukkiveneilijöille ymmärtää että jos vertikaalinen kaikuluotain toimii, niin myöskin horisontaalinen toimii.
meinaat että pallonkiertäjä pitää kaikuluotainta päällä 24/7 ja on nukkuessaan paskoessaan syödessään aina valmiina salamana juoksemaan ulos kääntämään veneen joo
Horisontaalinen voi toimia uppotukkiveneissä joissakin tilanteissa, mutta ei plaanaavissa, kun ne menevät koko ajan sellaista kovaa haipakkaa.
http://norhymeoreason.files.wordpress.com/2011/01/paper-boat.jpg
Fiksu osaa rakentaa systeemin, että kaiusta hälyn tullessa aluksen kurssi muuttuu automaattisesti.
Toimii nopessakin purjevenessä jos kerran vertikaalinen kaiku toimii.
Uppotukkiveneily on pelkkää taistelua ja kärsimystä:
http://www.youtube.com/watch?v=eHFEmupe1uY
Fiksu osaa rakentaa systeemin, että kaiusta hälyn tullessa aluksen kurssi muuttuu automaattisesti.
Joo, ja mielellään sellaisen joka kääntää vahinko jiipin kautta ja riki alas. Sit voit istuu tyytyväisenä ilman rikii keskellä merta...
Ei kuule plattista kannata avomerellä purjehtia, parempi run vmg tulee orc mittakirjan mukaan leikkaamalla eli jiippailemalla sopivin väliajoin. Siispä vahinkojiippiä ei tule, jos autopilotti korjaa muutaman astetta suuntaa.
http://www.wmjmarine.com/u10200cla.html
"Loud External Alarm Capability
"
Tuon hälyn voi fiksu kytkeä boksiin, joka komentaa autopilottia muuttamaan suuntaa.
Broutsi yhtäällä, jiippi toisaalla. Ja olikos se nyt niin, ettei veneessä pidä olla windexiäkään? Elektroniikka vain turruttaa aivot ja ajattelukyvyn.
Nyt ollaan vendee globe tai route du rhum kisassa ja toimiva elektroniikka selviytymisen edellytys. Esim nke gyropilotin tuuli- ja lokiantureineen pitää saada virtaa, jotta yksinpurjehtialla olisi mahdollisuus levätä.
Suomalaisella viime route du rhum kisassa oli puuttelinen sähköntuottojärjestelmä (pelkän koneen laturin varassa) ja kisa jäi kesken parin päivän jälkeen koneen laturin hajottua. Fiksuilla oli perässä hinattavia potkurilatureita esim.
Veneen "kippari" vastaa veneensä kulkusuunnasta, kaikissa tilanteissa. Ongema-
tilanteissa vanha viisaus HARJOITUS TEKEE MESTARIN, JOKA PÄTEE MYÖS
tänäpäivänä
Miten monessa matkaveneessä, siis cruiserissa eikä racerissa tai cruiser/racerissa, on T-köli?
Matkaveneessä kölirakenteen täytyy kestää kiviin kolauttamista ja kölin muodon pitäisi olla sellainen, että matalikolle ajaessa vene pyrkii nousemaan matalikon päälle/yli (vähäisemmät vauriot kuin äkkipysäykessä). Ennemmin tai myöhemmin niitä kolhuja kuitenkin tulee ellei ajele pelkästään ja tarkasti väyliä pitkin.
Kettinkiin tarttuminen oli varmaankin keksitty selitys T-kölin haitasta. Toki ketjuharmejakin sattuu, mutta ne kohdistuvat yleensä peräsimeen tai potkuriin. Joissakin vierassatamissa on syytä varoa ponttoonilaitureiden kiinnitysketjuja! Viimeksi kolhin sellaiseen Egersundin vieraslaiturin päässä (Norjassa). Vahinkoja voi myös sattua, kun peruuttaa poijuketttinkiin. Silloinkin vaarassa on peräsin ja potkuri, tuskin köli.
"Matkaveneessä kölirakenteen täytyy kestää kiviin kolauttamista ja kölin muodon pitäisi olla sellainen, että matalikolle ajaessa vene pyrkii nousemaan matalikon päälle/yli (vähäisemmät vauriot kuin äkkipysäykessä).
Ennemmin tai myöhemmin niitä kolhuja kuitenkin tulee ellei ajele pelkästään ja tarkasti väyliä pitkin."
Purjehtissa pitää osata navigoida ja olla hereillä, niin purjehdi kiville väylien ulkopuolellakaan. Itämerellä suurin osa kivistä on jo löydetty, ks tiedonantoja veneilijöille useamman vuoden ajalta.
Suhtaudun nimimerkki 33442334:n kommenttiin hiukan huvittuneesti. Kaikkia kiviä ei todellakaan ole merkitty Itämeren karttoihin, kaukaisemmista vesistä nyt puhumattakaan.
Helsingin edustalla törmäsin joitakin vuosia sitten 1,8m syväyksellä kiveen, joka oli tarkalleen kartan syvyysmerkintä 5,5 m kohdalla. Nyt virhe on oikaistu, syvyysmerkintä on 1,5 vedenalainen kivi, joka on vieläpä merkitty viitalla. Toissakesänä samantapainen karttavirhe löytyi Ruotsin itärannikolta - paikallinen kalastaja hinasi veneeni irti ja kertoi muistakin kivistä. Ilta-auringon kilossa niitäkin olisi ollut vaikea nähdä.
Fennoskandian alueella kartat ovat kyllä erinomaisen tarkkoja väylien lähellä, mutta ei välttämättä väylien ulkopuolella. Kiviä löytyy, kun kartan perusteella haeskelee luonnonsatamia.
Ne jotka seilaavat vaikkapa Tanskan länsirannikolla tai Friisien saarilla tietävät kuinka hiekkasärkät liikkuvat - eivät ole yhtään niin pehmeitä kuin voisi kuvitella!
Kaukopurjehtijat tuntevat riuttojen ja saarien riskit. Karttoihin, paperisiin tai plottereihin, ei kannata luottaa liikaa. On alueita, joissa jopa merikarttaan on merkitty varoitus karttavirheistä. Virhe voi olla yli 5 nm! "Pitää osata navigoida". Tottakai pitää ja näköhavainnot sekä tutka ovat hyvänä apuna. Kaiku näyttää yleensä aivan liian myöhään.
Kyllä 33442334:nkin pitää varautua siihen, että varovaisuudesta huolimatta sattuu pohjakosketuksia! Jos niistä halua välttyä, on paras pysytellä kotisaariston väylillä ja välttää luonnonsatamia.
Kauhean pitkä essee sinulla. Itämerellä johtuen veneilyn suosiosta saaristot ovat hyvin kartoitettu myös väylien ulkopuolella.
"Kaukopurjehtijat tuntevat riuttojen ja saarien riskit."
Tuskin tuntevat, sen verran pölöllä kalustolla purjehtivat verrattuna paikallisiin.
http://www.yachtsandyachting.com/photos/misc/yandy87091.jpg
Se kaukopurjehdushan tarkoittaa matkoja jopa Saimaalle saakka. Siellä osaavat paikalliset liikkuvat vaikkapa tämmöisillä, suosittelen sullekin.
http://www.nettivene.com/moottorivene/terasvene/246178
Höpö höpö. Luotaaminen maksaa. Valtion hallinnon tilaaja-tuttajamallissa Ely- keskukset eivät todellakaan tilaa lisäluotauksia jos niille ei ole taloudellista ja kaupallista perustetta. Veneilijöiden kolmen kuukauden huvittelusesonkia ei pidetä Ely-keskuksissa tälläisenä perusteena. Paljon on edelleen kunnolla luotaamattomia alueita myös Suomen vesillä. Ja osa karttojen valkoisista alueista pysyy valkoisena jatkossakin.
Väylien ja kivien luotaaminenhan on Jodlaajaa lainatakseni kommunismia, ei sitäkään pitäisi olla, ei se ole työtäkään.
veneilijät väylien ulkopuoliset kivet ilmoittavat. harvoilla valkoisilla alueilla ei mene järkeviä reitteja tai ei ole mitään mielenkiintoista.
Teräsvene on pelkureiden ja purjehdusta osaamattoman valinta. Sinulle sopiva siis.
kivien kartoittaminen olisi jodlarismin mukaan kuulunut tehdä törmäilemällä purkkareilla kiviin ja ilmoittelemalla, niin kenelleköhän
"niin kenelleköhän "
Uusia kiviä ja muita veneily turvallisuuteen vaikuttavia asioita on ilmoitettu ja voi ilmoittaa tänne:
[email protected].
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/turvalaitteet/vikailmoitus
Jodlarilla tuntuu olevan vaikeuksia lukea kolmea lausetta pidempiä kirjoituksia. Tukee esitettyä teoriaa, että kyseessä on ADHD-potilas, keskittymisvaikeudethan kuuluvat taudinkuvaan.
Soisin noita pitkiä kirjoituksia näkyvän enemmänkin. Niissä kun yleensä esitetään perustelujakin väitteille tai muuten asiatekstiä, ei pelkkiä löysiä heittoja, kuten jodlarilla on tapana.
7 riviä roskaa taas. Hakeudu hoitoon, olet psykoosissa.
Tuolla vauhdilla joutuvat pian aloittamaan toisen mapin sulle.
Psykoosisi ja paranoijasi vain kiihtyy, hakeudu jo hoitoon.
sehän on jodlarismisi mukaan "kommunistinen" rikollinen laitos joka toimii "varastetulla rahalla".
Mitä minä tai muutkaan palstalle kirjoitteleva siellä hoidossa tekisi ja sinähän jo olet. Nukutaan yömmekin rauhassa, eikä pöljäillä netissä aamuöisin.
Sen sijaan riehutte keskellä kirjasta työpäivää, eikä teillä ole purjehduksesta mitään asiaa.
Kommenttisi ei liittynyt mitenkään mihinkään, joten ei ole uppotukkiveneilijöillä muutakaan elämää kuin skeidan jauhaminen.
Liian monimutkaista jodlaajalle
Kyllä Liikennevirasto liittyy purjehdukseen. Varsinkin sinun purjehdusreviirilläsi.
Kerroppa nyt jodlaaja ne meriittisi, ettet vaan olis harjoitusvastustaja jonka ohittamalla toinen samanlainen vene näkee kuinka ei pidä tehdä.
Riehutte keskellä kirkasta iltapäivää, eikä teillä ole purjehduksesta mitään asiaa
No sitten sinulle sopiva vene on life 10.0, siinä köli kääntyy taaksepäin.
http://www.searchmagazine.se/news/view/2795
3252345
Brittiläisessä purjehduslehdessä oli juttua siitä kuinka suippopäinen bulbiköli voi aiheuttaa yllätyksiä, jos venettä joudutaan hinaamaan irti matalikolta. Köli voikin toimia hiekkaan hautautuvana ankkurina, joka vaikeuttaa irrotusta. Takaperin hinataessa veneen perä voi painua alas niin että peräsin vaurioituu.
Ehkä suippokärkinen bulbi ei ole ainakaan eduksi, jos sattuu tössäyttämään matalikolle!
T-köli veneet eivät sovikaan tyypeille jotka eivät osaa navigoida. Heille sopiva alus on vanha puinen kansanvene, sen voi vaikka polttaa eikä tunnu missään.
Ehkä sun pitää opettaa briteille vuorovesipurjehdusta!
On kokemusta suomalaisista avomeren äärellä asuvista kokeneista purjehtijoista, he ovat olleet aivan pihalla saaristossa ensi kertaa purjehtiessaan.
Britti varmasti herkästi kuvittelee, ettei missään matalikoita ole, koska ympärillä on pelkkää avomerta.
Lukaisepa Yachting Monthlyn tuorein numero (Feb.2013). Siinä on hyvä artikkeli navigoinnista "How to combine traditional nav skills with push-button pilotage". Voi olla opiksi sullekin.
Samassa helmikuun numerossa on se kölijuttu, joka kylläkään ei koskenut T-mallista bulbia, vaan Bavaria L-mallisia. Bav 42 oli jäänyt matalikolle Brightonin edustalla (ks. joulukuun numero) ja 34 Helford Riverillä mutaan ja kölin takareunan kaivautumisesta tuli ongelma hinauksessa.
Et ole kovin usein tainnut seilata samoilla vesillä?
Hyvä että tuli tämäkin asia kerralla selväksi.
http://www.rya.org.uk/cruising/navigation/Pages/tip.aspx
"Et ole kovin usein tainnut seilata samoilla vesillä? "
Et varmaan ole ymmärtänyt, että kaikenlaisia veneitä purjehtii matalikoille ja silloin on ongelmia kölityypistä riippumatta.
http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517