Nöösi, vaisu, passiivinen harjakoira - rotuominaisuusko?

Kaikki harjakoirat joihin itse olen tutustunut on sellaisia tiskirättejä.
Ne ei oo erityisen fiksuja, ne on todella vaikeasti motivoitavissa ja ne ei tunnu syttyvän mihinkään.

Se plussa niissä on että helppohan tuollaisen tarpeet on täyttää.

Mut useat seurakoirarodut nyt on sentään omistajiinsa kiintyviä ja haluavat miellyttää omistajaansa.

Kiitos vastauksesta! Totta on, että huiman helppo koirahan tuo on. Totta on myös, ettei se ole älyn jättiläisiä.. :D Motivoitavissa omani sitä vastoin on kelvollisesti, juuri tuon miellyttämisenhalunsa vuoksi. Millään näkyvällä ilolla se niitä pyydettyjä hommia - tai mitään muutakaan - ei vaan ole ikinä toimitellut.

Käyttäytymistiedetaustaisena itseäni on siis vaan äimistyttänyt tuo lähes täydellinen perusviettitoimintojen (esim. metsästäminen ja sen johdannainen, leikki, sekä tavanomainen sosiaalinen kanssakäyminen lajitovereiden kanssa) puuttuminen - on ollut vaikea uskoa niin perustavanlaatuisten ominaisuuksien tuhoutumiseen lyhyen jalostuksen myötä (eli että moinen olisi lopultakin melko normaalia koiran rodun ja rotutyypin huomioonottaen) ja olen miettinyt, josko koiran tiskirättiys haittaa sitä itseään. Hyvä tietää, ettei se ilmeisesti niin harvinaista ole eikä siten välttämättä viittaa mihinkään psykologiseen ongelmaan. Aina tuota oppii...

Itselläni on nyt 2v griffon bruxellois, tuli meille 10kk iässä. Edellisessä kodissa koiran kanssa ei tehty paljon mtn(ei oollut aikaa). Ja olivat tyytyväisiä kun energinen rotu pääsee uuteen kotiin jossa touhutaan kaikenlaista koiran kanssa. Ja ajattelin että saamme energisen, leikkisän koiran. Meillä on tällähetkellä myös kääpiöpinseri.

Muita rotuja mitä meillä on ollut:bostoninterrieri ja borderterrieri.

Olen ymmärtänyt että griffoneiden energisyys ja leikkisyys olisi ainakin lähellä noita muita tuttuja rotujani.

Mutta griffonini on juuri samanoloinen kuin aloittajan harjakoira.

Kun leikimme pinserin kanssa tai yritämme eri tavoin leikkiä griffonin kanssa, niin katsoo vain päälle ilme tyhjänä, ei näytä ymmärtävän leikkimisen tarkoitusta.
Ihan tyytyväisenä istuu ja seuraa muiden touhuja. Seuraa ihmisiä jokapaikkaan, mutta ei kaipaa hellyyttä, lyhyt silitys riittää, jos rapsutan tai silitän kauan menee kauemmaksi katsomaan minua. Jos ilosesti kutsun, tulee häntä heiluen iloisesti luokseni, mutta lyhyt tervehtiminen riittää! Seuraa mielenkiinnolla ihmisten tai pinserin touhuja mutta ei halua osallistua. Haluaa kovasti miellyttää, tekee kaiken mitä pyydetään, mutta piittaamattomasti.
Käymme joskus jopa 3h vaelluksilla, ja nauttii selvästi, mutta ei nautinnosta huolimatta ole hetkeäkään riehakas tai leikkisä tms.

Itse luulen että koiran tausta vaikuttaa meidän koirulin ns. vaisuuteen.
Ei ole oppinut mm. leikkimään edellisessä kodissaan. Aikasempi elämä on varmasti ollut turhan tasaista ja tylsää!

kyllä,että en tunnistanut omaa puuterihuiskuani tuosta,että olisi tiskirätti,ei ole fiksu,vaikea motivoida,eikä syty mistään:))Edellinen Mittelini oli lapatossu tuohon verrattuna.Tämä on aivan mahdoton duraselpupu,keksii kokoajan omakivaa,vaikka lenkkeillään,leikitään,samoin kuin leikkii toisen isomman koiran kanssa,pähkäileee virikelelujen kanssa ynm.Todella iloinen ja touhukas koira,joka nauttii kovasti oppiessaan uutta.