Kesäinen halkosavotta osa 3

Yöni oli ollut aika levoton miettiessäni saunan tapahtumia. Oliko tää nyt sitä nuorten kokeilua vai mitä sitten. Itse olin jo kauan ollut lääpälläni Japeen, mutta en ikimaailmassa olisi uskonut, että homma etenee näin vauhdilla. Olisikohan se oikeasti mahdollista, että se tykkäisi musta vähän enemmänkin, kuin kokeilun verran.

Olin ehdottanut illalla, että voitais nukkua saman peiton alla vanhempien leveässä sängyssä, mutta Jape torjui sen nopeasti, ehkä turhankin nopeasti. Sanoi nukkuvansa niin levottomasti, että en saisi unta kuitenkaan. No hereillä mä olin nytkin ja kuuntelin huoneen toiselta puolelta kuuluvia unisia tuhahduksia vähän turhautuneena. Olin kuvitellut jo hetken aikaa, että nyt alkaa aktiivinen seksielämä meikäläisellä ja jostainhan se on syytä aloittaa, vaikka sitten kimpparunkuista... Japen asenne ei luvannut mitään taivaita, mutta jospa se vaan jännitti vielä tuota meille molemmille uutta juttua.
Näitä miettiessä nukahdin ja aurinko oli jo ollut ylhäällä hyvän aikaa kun heräsin...


Ulko-ovi kolahti ja Jape tuli sisään hyväntuulisen näköisenä.
"No mikäs se niin naurattaa heti näin aamusta?" -kysyin ja aloin nousemaan itsekin.
Jape jatkoi hymyilyään ja sanoi; "Olihan sulla mahtava jöpötys äsken, kun läksin kuselle . En voinut olla huomaamatta kun patukka pilkisteli alkkareitten halkiosta... Meinasin tarttua siihen kii, mutta pelkäsin että heräät ja läpsit kynsille..."
Olin kyllä itsekin tuntenut sen suuntaista unissani ja räjähdin nauramaan; "Senkin neiti!. Olisit tarttunu vaan. Siitähän olisi tullut ihan mahtiherätys... Mutta seisoo se vieläkin, että tartu kiinni vaan" -houkuttelin.
"Ei meidän hommista tule mitään jos jäädään kivaa pitämään. Mutta illalla lupaan olla valmis melkein mihin vaan. Mutta vaan melkein" -naureskeli Jape.

Kävin tyhjentämässä rakon itsekin, vaikka pientä vaikeutta tuotti saada seisovasta patukasta vedet virtaamaan. Sain kuitenkin tankin tyhjäksi ja seisokkikin alkoi osoittaa hiipumisen merkkejä. Mietin, että illalla sitten Japen kanssa jotain kivaa... Sitä ei olisi pitänyt miettiä. Kalu pamahti uudestaan jäykäksi ja sen tunkeminen shortseihin meinasi olla työläs urakka. Kalu pystyssä onnuin aamupalalle...

Naapurin isäntä ei ehtinyt itse tulla sirkkeliä fiksaamaan, mutta oli laittanut poikansa asialle. Mönkijällä pihaan karauttanut poika oli meitä vanhempi ja rotevampi, oikein kivan näköinen, mutta vähän ujon oloinen.
"Moi. Mä olen Ville tuosta naapurlista ja ukko käski tulla vaihtaa sirlkkelin terlän kun se vanha taitaa olla paskana" -kuului pienen r-vian säestämänä.
"Moikka. Mä oon Markus ja toi kaveri on Jarkko, mutta kaikki sanoo Makeks ja Japeks, että sano säkin vaan. -opastelin auttajaamme. Tää on meidän mökki ja mä vastaan siitä, että puut on tehty tään viikon aikana".
"No kyllä te näistä selviitte, kun saadaan verlm... kamat kuntoon" - tuumaili Ville koitellen turhaan piilotella puhevikaansa.

Villen vaihdettua sirkkelin terän alkoi homma sujumaan ja uusi terävä terä leikkasi puuta todella hyvin. Ville lupaili vielä tarvittaessa tuoda halkaisukoneen jos kirveshommat alkavat ahdistamaan.
Mönkijän kadotessa maisemiin todettiin Villestä vielä, että mukava sällihän se on, kun noin oma-aloitteisesti apujaankin tarjosi...


Päivä meni nopeasti. Päivät menevät nopeasti, kun on tekemistä ja meillä sitä oli. Vain pari taukoa pidettiin eväiden syömiseen ja kerran käytiin uimassa. Jape sanoi lähtevänsä hakemaan uikkareita ylämökistä, mutta tyrmäsin sen aikeet sanomalla, että täällä voi uida alasti, kun naapureita ei ole lähimaillakaan. Ja niin tehtiin.

Ilmeisesti molempien mielessä oli vielä eilisiltaiset saunan tapahtumat, kun kummankaan kullí ei kyllä ihan rehellisesti sanottuna ollut täysin lepotilassa siinä polskiessamme ja välillä laiturilla istuessamme.
Itse tuijottelin Japen keskivartaloa suht. häpeämättömästi ja nautin kyllä näkymistä. Jape vähän ujosteli, mutta huomasin kyllä välillä vilkaisuja omaan suuntaanikin.

Noustuamme järvestä ja kun kuivailimme itseämme saunan pukuhuoneessa, huomasin peilin kautta Japen tuijottavan kyllä melko intensiivisesti persettäni. En malttanut olla hiljaa, vaan kysyin; "Miltä näyttää?"
"Ai ii iii niinku mikä?" - yritti Jape.
"Mun peppu...Mä näen peilistä koko ajan missä sun silmät vaeltaa" -nauroin sille nyt jo ääneen.
"Haista víttu senki runkkarí" -tuumas Jape heleän punan noustessa poskille.
"Ei haittaa, katso rauhassa. Ei se siitä kulu" - huusin Japen perään, kun se pikkuisen nolona kiirehti ovesta ulos. Mietin, että eihän tuo ihan huonoa tiedä ja ainakin pojalla on mielestäni oikeat kiinnostuksen aiheet...

Mutta nyt Back To Business. Ei ne halot itsestään halkea...

Illan tuloa odotellessa...