onko paniikkihäiriö???

Kyllä voi.

Paniikkihäiriöstä kärsivällä yksi inhottavimmista oireista on se, että ei luota lääkärin diagnoosiin, ei Suomi24:sta löytyviin asioihin jne. Se on ihan tyypillistä, kun kuvitellaan että omat oireet on kuitenkin jotain ihan muuta. Monesti lääkärit kertookin asiasta aika suppeasti, eikä ota huomioon sitä, että paniikkihäiriössä oireet voi olla todella kirjavat, niin moninaiset kuin vain panikoijalla riittää mielikuvitusta. Ja sellainen suppea kuvaus ei riitä, kun paniikkihäiriöstä kärsivä ei tavallaan saa varmuutta mistään, eli ei koe sitä helpotusta, mitä kovasti odottaa ja toivoo. Jännäksi asian tekee se, että me tiedetään, että se on vaan panikointia, johon kuitenkin liittyy voimakas tunne siitä, että "ihan hyvin voin kuolla... mitä jos kuitenkin kuolen..." jne. Ja liian usein ainoa ratkaisu on lääkkeet.

Tila voi kroonistuakin. Eli jatkuva kuolemanpelko, tai terveyden menettämisen pelko, tai että vajoaa tiedottomaan tilaan, tai menettää todellisuudentajunsa, tai tulee hulluksi jne, häiritsee elämää ja sen laatua kun kuvittelee, että näin voi kuitenkin mulle tapahtua ja sä tunnet ne oikeasti todelliseksi uhaksi. Pointti tässä on se, että saatat kokea täydellistä voimattomuutta ja avuttomuutta sen suuren mysteerin, lopullisen tiedottomuuden edessä. Paniikkihäiriön kaikkein yleisin oire onkin kuolemanpelko ja hulluksitulemisen pelko. Ja monet näistä asioista on sellaisia, että niitä ei välttämättä tiedosta. Siksi mun mielestä pitäisi lähteä hoitamaan paniikkihäiriötä ihan näistä perusasioista ensin:

- elämän tilanne: stressaavat asiat: velat, rahahuolet, päin p:tä olevat ruokailutottumukset, huono kunto, harrastusten puute, melu, vähäiset yöunet tai huono unenlaatu: veto, liian valoisaa, melu, huono patja/tyyny, jatkuva riitely, mieltä vaivaavat asiat yleensä.

- kuoleman pelko, mielenterveyden menettämisen pelko: monet asiat, esim. juuri em. asiat johtaa siihen, että ihan liikaa pyörii ikäviä asioita mielessä. Virikkeet saattaa puuttua. Onnistumisen ilo. Tyytyväisyys itseensä. Ei huolehdi itsestään tarpeeksi. Hampaiden pesusta liikunnan kautta riittävään nukkumiseen. Ja monet monet muut asiat, jotka rassaa mieltä.

Ja tietysti ennenkaikkea on tärkeintä hyväksyä se, että kuolema on yhtä normaali asia kuin syntymä. Monet hakeekin lohtua ja apua esim. tutustumalla näihin yliluonnollisiin asioihin: uudelleensyntyminen, kuolemanjälkeinen elämä, ja villisti etsitään todisteita näistä. Ja niitähän on ihan tieteellisen näyttöön asti, vaikkakaan tiede ei näitä asioita voi ja saa tällähetkellä hyväksyä:)

Lääkkeissä on vielä sekin huono puoli, että niihin tulee riippuvaiseksi. Mihinkään ei uskalla lähteä ilman niitä. Jos ne unohtuu niin jo alkaa paniikki ja pitää kääntyä takaisin.

Mutta... se mitä sun pitää löytää on se luottamus elämän voimaan ja että asiat on ihan ok ja normaalit, ja se hetki kun voi huokaista ja oikeasti ymmärtää ja todeta, että "se oli vaan turhaa panikointia". Sitten kun alat nauraa asialle ja itselles niin alat olla terve, jollet jo olekin:) "Paniikkihäiriö" nimikin jo sanoo, että sun kropassa tai sisäelimissä ei ole mitään vikaa, vaan ongelmana on mielen tuottamat kepposet:)

kiitos paljon neuvoista, tarvitsin niitä todella!

KYLÄ VOI OLA