Kesäinen halkosavotta osa 5 (a)

Olimme illalla ottaneet vanhempieni parivuoteen käyttöön ja ehdotukseni yhteisestä peitosta oli saanut Japeltakin hyväksynnän. Hiukan siinä halailimme ennen unen tuloa ja juttelimme siitä, miten kiva oli olla sellaisen kaverin kanssa, josta tykkää kovasti. Näinpä myönsi Japekin tykkäävänsä minusta, mutta itse tunsin rakastuneeni häneen. 


Havahduin keskellä yötä tuntiessani ilmavirran kasvoillani. Avasin silmäni ja näin Japen kasvot muutaman sentin päässä omistani.
"Mitä nyt? -kysyin. Onks jotain vialla?" -kyselin vähän pöllähtäneenä.
"Eeeeiii mikään...eikä mitään ole vialla vaan paremminkin kunnossa" -Jape myhäili.
"Mitä meinaat. Mikä on kunnossa?" -tenttasin vieläkin vähän sekaisena.
"No mä katselin sua sun nukkuessa ja mulle tuli sellainen olo, että olisin halunnut suudella sua". -selitteli Jape vähän epävarman oloisesti.
"No? Mitäs oottelet? Ei täs oo koko yötä aikaa... Ei vaiskaan. Onhan tässä" -
Riuhtaisin Japen otteeseeni ja suutelin suoraan suulle oikein kunnon pitkän suudelman...
"Tällaistako suunnittelit?" - kysyin hymyillen.
"No just" - sanoi Jape ja hetken päästä jo mietiskelin, rohtuisivatko huulemme innokkaasta suutelusta...Mitäpä väliä. 
Tuo pussailu päätettiin kuitenkin yksissätuumin lopettaa, ennen kuin se johtaisi johonkin muuhun. Ehtiihän sitä kai aamullakin, pähkäilimme ja jatkoimme nukkumista.


Päivät olivat olleet aika työntäyteisiä ja terve väsymys sai meidät nukkumaan pitkälle aamuun. Heräsimme vasta Villen pöristellessä mönkijällään pihaan. Ville sanoi vaan varmistavansa, että meillä sahauskamat toimii ja kysyi tartteeko kaupasta mitään, kun on päivällä sinne menossa. Kirjoitin pienen ostoslistan ruokatarpeista ja kysyin, että saako se tuotua olutta korillisen, kun niin mukavasti iltaisin janottaa. Lupasin, että saa tulla tyhjentämään sitä kanssamme. Se sopii, naureskeli Ville lähtiessään ja lupasi tulla ostosten kanssa kuuden maissa illalla.

Aamupalan jälkeen vedin vaaleista farkuista leikatut shortsit jalkaan ja jätin alkkarit pois, kun ei tosiaan palellut tuolla viikolla. Japellakaan ei ollut kuin lyhyet urheiluhousut ja eipä sekään näyttänyt niiden alle mitään laittavan. 
Sirkkeli ulvoi ja sahanpuru pölisi, kun painoimme reippaalla meiningillä halkoja pieniksi. Japen pinotessa klapeja katokseen, en voinut olla tuijottelematta noita reisiä ja urheiluhousun sivuhalkioista vilahtelevia pakaranuurteita. Oloni oli vähän kummallinen... Sellainen kutkantapainen pyöri alavatsassa ja kyllä se oli kohta pakko myöntää, että kiimaahan se taisi olla. Ei kaluni toki jäykkänä ollut, mutta ei täysin löysänäkään. Sellainen se oli, kuin kättä odottelevan juniorin puoliveltto kikkeli ensimmäisiä kertoja runkatessa. Juuri siinä tilassa, että kun tarttuu siihen, niin jäykistyy sekunnissa ja sylkäisee kymmenessä.

Sammutin sirkkelin ja istahdin pölkyn päälle selkä pihakoivua vasten katselemaan Japen heilumista. Sitä oli kyllä rattoisa seurata ja olisin varmaan kauemminkin sitä katsellut, mutta Japen saatua tehdyt klapit pinoon, hän pysähtyi eteeni miettivän näköisenä...
"Mitäs mietit"? -kysyin. Jape naurahti ja sanoi, että nyt on Makelle käynyt vahinko. Ihmettelin, että mikähän vahinko, kun en ollut työntänyt edes sormiani sirkkeliin...Varulta näytin molempien käsien keskisormea Japelle vielä varmistukseksi.
"Vilkaiseppa sepaluksesi seutua" -Jape sanoi ääneen nauraen..
"Ei víttu sentään... Katos vaan. Alkaa näköjään pultinrasvat kihoamaan pintaan"- pikkuisen nolona selittelin. 
Mulla on ollut niin kauan kuin muistan  touhutipat  herkässä ja nyt kaluni oli kastellut vaalean farkkukankaan melkein kämmenen kokoiselta alueelta.
"Sä olit vaan niin kiihottavan näkönen kun pyllistelit noiden klapien kanssa. En mä tuolle voi yhtään mitään, kun se nyt vaan on tuollainen herkkä tiputtelemaan" -naureskelin jo. 
"Eiköhän päästetä siitä turhat paineet pois"? - ehdotti Jape ja lupasi tehdä saman mulle, minkä minä olin tehnyt hänelle saunassa. 
"Käynkö huuhtelemassa sen ensin, kun se on varmaan limainen ja liukas"?
"Et. Vaan tulet nyt tänne" - sanoi Jape varaston ovelta.


...jatkuu