Kiinnostaisi kuulla, kuinka kovalla tuulella yksin venettään ohjailevat vielä viitsivät lähteä veneilemään? Kuinka kovalla tuulella viitsii purjehtia rannikolla tai saaristossa? Entä kuinka kovalla tuulella viitsii lähteä vaikkapa sataman peräpoijukiinnityksestä, jos tuuli painaa ikävästi venettä kohti naapurivenettä tai sen peräköyttä?
Itselläni on varsin vähän kokemusta, ja olen huomannut että tuo tuulenvoimakkuus alkaa omalla kohdallani haittaamaan selvästi satamamanöövereissä, jos tuuli alkaa nousta yli 6m/s. 9-10m/s tuulella en siksi viitsi ollenkaan lähteä kotisatamasta, jos tuulensuunta on hankala. Onko tämä kokemuksen puutetta vai oikea yksinveneilyn rajoitus?
Yksinpurjehtijat, millä tuulella lähdette vielä veneilemään?
Kovempi tuuli
23
1175
Vastaukset
- FF 27 Charlotta
Sanoisin että sulla on yksinpurjehduksen kannalta huono satama. Itselläni on ollut kaksi ensimmäistä kesää varsin suojaiset satamat ja rantautumiset helppoja yksinkin. Myös tämän kesän satama vaikuttaisi varsin hyvältä. Tänään vallitseva 11 m/s myötätuuli ei juurikaan haitannut kiinnittymistä laituriin. Sivutuuli todennäköisesti hyvin harvinainen.
Itse olen varustellut venettä yksin-/perhepurjehdusta ajatellen. Laadukas st-fokka ja reivaus sitlootasta mahdollistavat mielestäni varsin laajan tuulialueen. Mukavuusalue lienee tuonne n. 10 m/s asti, mutta hyvinkin pitäisi pärjätä ainakin tuonne 12 m/s asti ja miksei ylikin. Siis kun satama on tuulilta suojainen. Itselläni ei ole kokemusta kovassa tuulessa rantautumisesta. Hyvä tietysti olisi, että veneen tuulipinta-ala olisi pieni. - seppomartti
Merellä pärjää paremmin kuin rannikolla ja veneet selviää vielä siitä tuulesta mistä miehistö ei. Ei tuulen määrä vaan suunta ja allokon suuruun lopulta estää etenemisen. Kun veneen koosta tai laadusta ei ole tietoa niin ei mitään absoluuttista tuuliarvoa voi arvailla. Avotuuliin 35 kts on ok mutta kryssi isossa aallokossa ei enää oikein onnistu kuin suojaisilla vesillä.
Yksin reivaaminen ja purjeen vaihdot eivät ole ongelma jos fallit ja vinssit ovat oikein. Ankkurointi on yksinpurjehtijalle helpompia ja turvallisempia kuin laitureihin kiinnittyminen. Tuulen suunta voi muuttua yöllä sivuttaiseksi. Sivutuuleen jo 40ft veneen takilan tuulikuorma voi ylittää yhden miehen köyden vetokyvyn. Kylkikiinnitys toisen isomman veneen viereen onnistuu helposti muttei ole tapana Suomen saaristossa.
Varsinainen ongelma on laituriin tulo ja lähtö, etenkin tolppien väliin. Ei onnistu kuin tyynessä tai vaarannat muiden veneet. Eli kysymyksesi: satamamanööverit eivät ole kokemuksen puutetta vaan oikea ongelma- rakennussarja
Vene vaihtui syksyllä. Pieni pettymys oli keväällä havaita, että uuden veneen uloin kohta ahtaassa välissä tolppien välissä on pituussunnassa kohtisuoraksi eli leikkaavaksi muotoiltu kaidetolpan pää. Vanhassa veneessä uloin kohta oli muovinen törmäyslista. Tällä kertaa selvittiin tolpan säleillä, kovemmassa tuulessa ja vauhdilla kaidetolppa ja sen kiinnitys on vaarassa. Pitää alkaa varmaan miettiä uloimpien tolppien kohdan suojaamista vaakafendarilla. Onko hyvä ehdotuksia. Vaikuttaa nimenomaan yksin lähtemiseen ja rantautumiseen. Hyvä apu on vetää kiinnitystolpista köydet laituriin.
- perinnemalli
Kotisatamasta ei ole huvittanut lähteä yksin huvipurjehtimaan enään 15 metrin tuulilla, mutta reissun päällä ollessa kyllä Suomenlahden ylikin, ja saaristossa myrskylukemissakin m-purjein.
Lähtö laiturista toisten veneitten välistä kovassa sivutuulessa ilman miehistöä on mielestäni vaikeinta, mutta siihen on harvoin todellista pakkoa. Laituriin tulo voi olla pakon sanelema, mutta se on yleensä selvästi helpompaa. Vene ohjautuu paljon paremmin eteenpäin ajettaessa kuin peruutettaessa.
Keulapotkuri on mainio apuväline näissä tilanteissa, sanoopa utv-jodlari mitä tahansa. Apua lähtöoperaatioon saa helposti myös naapuriveneistä tai jopa laiturilta, kun vain huomaa kohteliaasti pyytää. Olen itse auttanut lähtevää venettä hyppäämällä viereiseen veneeseen (jossa ei ollut ketään paikalla) ja hollaamalla lähtijän keulaa.
Kovin keli, jossa itse olen ollut ikäänkuin yksin – miehistönä vain 5-vuotias poikani – oli 17 m/s Korppoosta Naantaliin. Lähtösatamassa eteläinen tuulensuunta oli suotuisa, joten päätin lähteä, kun vaimon oli määrä tulla mukaan Naantalista. (Tuohon aikaan ei ollut matkapuhelimia, joilla olisi voinut ilmoittaa suunnitelman muutoksesta.) Myötätuulessa kutteritakilaisen veneen itseskuuttaava fokka oli huoleton purje, kun varsinaista kiirettä ei ollut. Iltaa kohden tuulikin asettui siedettäväksi, joten laituriin tulo sujui helposti, kun siellä oli vastaanottajakin.- Bossu
Merellä jos ei tarvitse mitään erityistä tehdä, ei ongelmia kauheasti ole. Kovalla sivutuulella en 9 tonnia painavalla veneelläni viitsisi muiden veneiden välistä lähteä satamasta. Ei sellaista painoa pysty käsin hallitsemaan, eikä ole keulapotkuria. Vene on omassa suojaisessa laiturissani, johon olen rakennellut hyvin helpon kylkikiinnityksen veneelle, joten päiväreissuilla ei tuuli ole ongelma. 14 m/s tuulella varmaan ainakin uskaltaisin lähteä, purjeala valmiiksi pienenä.
- papparaisen näkemys
Muutuin yli 10 v sitten yksinpurjehtijaksi (vmo sairastui) ja olen tehnyt melko pitkiä reissuja eri merillä. Esitän muutaman oman näkymykseni:
1. Satamasta lähtö. Miksi pitäisi lähteä, jos on kova tuuli? Eikö ole turvallisinta odottaa tuulen heikkenemistä? Aika usein tuuli heikkenee myöhään illalla. Jos on kiire jonnekin, voi startata vaikka illalla tuulen heikentyessä. Yöpurjehdus ei ole ongelma, mutta kovan tuulen satamamanööverit on! Jos välttämättä haluaa lähteä kovaan tuuleen, on hyvä pyytää laiturille apujoukkoja estämään naapuriveneiden kolhiutuminen. Joskus olen (pyytämättä) saanut hinausapua, koska pitkäkölinen yli 10tn painoinen veneeni on kömpelö kääntymään.
2. Satamaan tulo. Mitään riskejä ei pidä ottaa. Suunnitelmia voi aina muuttaa ja mennä sellaiseen satamaan, johon tuuli ei osu - tai jäädä merelle. Kotisataman sijasta voi mennä muualle (Hgissä olen joskus mennyt Susisaaren suojaan, kun kotisatama on ollut turhan tuulinen).
Voi myös ankkuroida jonnekin saarten suojaan kunnes tuuli heikkenee. Keula-ankkuri ankkuriketju vinssillä on helpoin ja varmin.
3. Merellä. Yksinpurjehdus ei ole ongelma, kunhan tuntee veneensä ja on luotettava automaattiohjaus (autopilotin lisäksi mielellään tuuliperäsin, jos harrastaa pitempiä reissuja). Reiviliinoihin kannattaa tehdä selvästi erottuvat merkit kunkin reivin kohdalle. Reivaus on helppo yölläkin, kun kiristää reiviliinat merkkeihin. Aikaisemmissa veneissäni kaikki liinat oli johdettu istuinlaatikkoon, nykyisessä kaikki on mastolla. Itse pidän jälkimmäistä järjestelyä sittenkin parempana. Kummallakin on etunsa ja kannattajansa. Sitä on pohdittu mm. YM:n pääkirjoituksessa.- Kaljatölkki pystyssä
Mulla on mahdollisuus lähteä päivä/iltapurjehdukselle vaikka joka päivä, mutta en lähde, jos tuulta on 8m/s tai yli. Rantautuminen tai laiturista lähtö ei ole ongelma, mutta itse purjehtiminen menee urheilun puolelle.Mielummin purjehdin kevysssä keleissä, ja rimpuilen sitten kilpailuissa.
- Ratkaisu on apuvene
korvaamaton apu monissa kovatuulisissa lähdöissa on itselläni ollut kumivene, jolla pystyy järjestelemään sellaisen köysivirityksen, että lähtö sujuu. Kumpparilla voi esimerkiksi viedä tuulen puolella olevaan poijuun köyden, jolla varmistaa lähdön ja samalla estää ajautumisen naapuriveneen kylkeen. Tässä hommassa vain mielikuvitus on rajana. Usein juoksuköysillä saa rakennettua sellaisen virityksen, että lähtö hoituu idioottivarmasti, kun löysää ja kiristää köysiä vuorotellen. Apuveneelllä on korjailtu myös useita kovatuulisia rantautumisia viemällä köysi poijuun jälkikäteen, kun ollaan turvassa kahden veneen välissä. Tai sitten lähestyessä riittää, että saa yhden köyden poijuun ja voi lähteä viemään köyttä laituriin kumpparilla. Siitä sitten vinssien avulla hitaasti ja varmasti kohti laituria.
Kovatuulisina satamapäivinä aika usein koputetaan kanteen ja kysytään josko voisi lainata jollaa, että saisi käyden parempaan poijuun, toisen ankkurin veteen jne.. Ainahan sitä voi tietysti uida (paitsi 16kb brucen (ei springsteen) kanssa.. - 12+9
kovaan keliin mieluummin yksin kuin perheen tai noviisien kanssa
- kova keli?
Se mikä kullekin meistä on ns. kova keli, riippuu kokemuksesta ja veneestä.
Yhden veneilijän kova keli voi toiselle olla mukava purjehdustuuli. Laitureilla kuulee juttuja hurjista tuulen nopeuksista ja aaltojen korkeuksista kesäisillä rannikkovesillämme. Tapana lienee liioitella aivan kuin kalajutuissakin tehdään. Onko jonkinlaista sankaruutta se, että lähtee merelle "kovassa kelissä"? Onko raukkamaista jäädä satamaan eikä lähteä "kovaan keliin"? - Bossu
kova keli? kirjoitti:
Se mikä kullekin meistä on ns. kova keli, riippuu kokemuksesta ja veneestä.
Yhden veneilijän kova keli voi toiselle olla mukava purjehdustuuli. Laitureilla kuulee juttuja hurjista tuulen nopeuksista ja aaltojen korkeuksista kesäisillä rannikkovesillämme. Tapana lienee liioitella aivan kuin kalajutuissakin tehdään. Onko jonkinlaista sankaruutta se, että lähtee merelle "kovassa kelissä"? Onko raukkamaista jäädä satamaan eikä lähteä "kovaan keliin"?Miksipä se raukkamaista olisi? Ei sinne kukaan pakota lähtemään. Itsestäni on mukavaa olla vesillä myös yli 10 m/s tuulilla tietyissä oloissa, mutta ei varmaan kaikista.
- mukava 10 m/s
Bossu kirjoitti:
Miksipä se raukkamaista olisi? Ei sinne kukaan pakota lähtemään. Itsestäni on mukavaa olla vesillä myös yli 10 m/s tuulilla tietyissä oloissa, mutta ei varmaan kaikista.
10 m/s ei ole "mukavaa oloa" merellä, jos tuuli on vastainen ja olet lähdössä Hangosta Gotska Sandötä kohti. 10 m/s voi olla ihan mukava tuuli, jos ei sada ja on lämmintä ja olet saariston suojassa. 10 m/s voi olla "mukava" kryssituuli, jos olet Espoo-Suursaari kisassa ja veneesi on parhaimmillaan navakan tuulen kryssillä. 10 m/s tuuli ja sade voi olla ihan mukava, jos olet turvallisesti ankkurissa, kamina lämmittää ja totivesi kiehuu. Jokun puheissa 10 m/s tarkoittaa puuskan maksimia, ehkä tuulimittarin suhteellisen tuulen lukemaa vastaiseen kulkiessa. Joillekin 10 m/s tarkoittaa keskituulta (vrt Ilmatieteen laitos).
- FF 27 Charlotta
kova keli? kirjoitti:
Se mikä kullekin meistä on ns. kova keli, riippuu kokemuksesta ja veneestä.
Yhden veneilijän kova keli voi toiselle olla mukava purjehdustuuli. Laitureilla kuulee juttuja hurjista tuulen nopeuksista ja aaltojen korkeuksista kesäisillä rannikkovesillämme. Tapana lienee liioitella aivan kuin kalajutuissakin tehdään. Onko jonkinlaista sankaruutta se, että lähtee merelle "kovassa kelissä"? Onko raukkamaista jäädä satamaan eikä lähteä "kovaan keliin"?Kelin suhteellinen kovuus riippuu tietysti veneestä ja taidoista. Valitettavasti ne taidot eivät kuitenkaan kehity, jos ei hakeudu asteittain kovempiin keleihin. Käytännössä on siis välillä poistuttava mukavuusaluelta. Tuon jälkeen x m/s tuuli tuntuu heti helpommalta jos on aikaisemmin pärjännyt (x 2) m/s tuulessa.
- Bossu
mukava 10 m/s kirjoitti:
10 m/s ei ole "mukavaa oloa" merellä, jos tuuli on vastainen ja olet lähdössä Hangosta Gotska Sandötä kohti. 10 m/s voi olla ihan mukava tuuli, jos ei sada ja on lämmintä ja olet saariston suojassa. 10 m/s voi olla "mukava" kryssituuli, jos olet Espoo-Suursaari kisassa ja veneesi on parhaimmillaan navakan tuulen kryssillä. 10 m/s tuuli ja sade voi olla ihan mukava, jos olet turvallisesti ankkurissa, kamina lämmittää ja totivesi kiehuu. Jokun puheissa 10 m/s tarkoittaa puuskan maksimia, ehkä tuulimittarin suhteellisen tuulen lukemaa vastaiseen kulkiessa. Joillekin 10 m/s tarkoittaa keskituulta (vrt Ilmatieteen laitos).
Siksipä laitoinkin "tietyissä oloissa". En minäkään lähtisi luovimaan Saksaan 10 m/s vastatuulessa joulukuisena räntäsadeyönä.
- "nice breeze"
FF 27 Charlotta kirjoitti:
Kelin suhteellinen kovuus riippuu tietysti veneestä ja taidoista. Valitettavasti ne taidot eivät kuitenkaan kehity, jos ei hakeudu asteittain kovempiin keleihin. Käytännössä on siis välillä poistuttava mukavuusaluelta. Tuon jälkeen x m/s tuuli tuntuu heti helpommalta jos on aikaisemmin pärjännyt (x 2) m/s tuulessa.
"...ei hakeudu asteittain kovempiin keleihin".
Olen hiukan eri mieltä. Mielestäni "kovempiin keleihin" ei pidä koskaan hakeutua. Kaikkiin keleihin pitää varautua ja niihin kyllä joutuu ennemmin tai myöhemmin. Matalapaineisiin ja ukonilmoihin joutuu sitä todennäköisemmin mitä kauemmaksi seilaa. Jos purjehdit ikäsi Saaristomerellä et tiedä minkälaiseksi keli voi muuttua Pohjanmeren ylityksillä. Pelkkä tuulen nopeus ei ratkaise milloin keli on "kova". Kokeile myrskypurjeesi helpoissa olosuhteissa eikä vasta sitten, kun ensimmäinen öinen ukkosmyrskysi yllättää vaikkapa Bornholmin ja Gedserin välillä...
Ei edes oppimismielessä ole kovin fiksua tieten tahtoen lähteä merelle matalapaineen ja säärintaman lähestyessä. Vaikka sinulla ei yksinpurjehtijana olisikaan vastuuta miehistöstäsi, voit huonoon säähän hakeutumisellasi vaarantaa vaikkapa meripelastajien turvallisuutta.
Älä yllytä kokemattomia purjehtijoita riskien ottoon! Siinä tietysti olet oikeassa, että hankittu kokemus auttaa. Useita Sydney-Hobart -kisannut australialaispurjehtija totesi 18 m/s tuulesta "nice breeze today" (mukava tuulenvire tänään). - Bossu
"nice breeze" kirjoitti:
"...ei hakeudu asteittain kovempiin keleihin".
Olen hiukan eri mieltä. Mielestäni "kovempiin keleihin" ei pidä koskaan hakeutua. Kaikkiin keleihin pitää varautua ja niihin kyllä joutuu ennemmin tai myöhemmin. Matalapaineisiin ja ukonilmoihin joutuu sitä todennäköisemmin mitä kauemmaksi seilaa. Jos purjehdit ikäsi Saaristomerellä et tiedä minkälaiseksi keli voi muuttua Pohjanmeren ylityksillä. Pelkkä tuulen nopeus ei ratkaise milloin keli on "kova". Kokeile myrskypurjeesi helpoissa olosuhteissa eikä vasta sitten, kun ensimmäinen öinen ukkosmyrskysi yllättää vaikkapa Bornholmin ja Gedserin välillä...
Ei edes oppimismielessä ole kovin fiksua tieten tahtoen lähteä merelle matalapaineen ja säärintaman lähestyessä. Vaikka sinulla ei yksinpurjehtijana olisikaan vastuuta miehistöstäsi, voit huonoon säähän hakeutumisellasi vaarantaa vaikkapa meripelastajien turvallisuutta.
Älä yllytä kokemattomia purjehtijoita riskien ottoon! Siinä tietysti olet oikeassa, että hankittu kokemus auttaa. Useita Sydney-Hobart -kisannut australialaispurjehtija totesi 18 m/s tuulesta "nice breeze today" (mukava tuulenvire tänään).On parempi olla kovissa oloissa kontrolloidusti ja vaikkapa sataman lähellä kuin kontrolloimattomasti kaukana suojaisista paikoista. Aina on riski joutua kovaan keliin, vaikka yrittää sitä välttää. Siksi on hyvä olla kokemusta kovasta kelistä jo entuudestaan. Helpointa sitä on hankkia omaehtoisesti muuten helpoissa oloissa. Meripelastajille aiheuttaa harmia etenkin ihmiset, jotka ovat itselleen liian kovissa oloissa. Sitä rajaa voi tietoisesti nostaa opettelemalla tulemaan toimeen kovemmissa oloissa.
Veneen käyttäytyminen voi yllättää, ruokailu ja sellainen on mietittävä eri tavalla. Vaikkapa syksyllä on paremmat valmiudet veneillä, kun tietää pärjäävänsä, vaikka yllättäen tuuli olisikin 16 m/s ennustetun 10 m/s sijaan. Itse veneilen jäiden lähdöstä jäiden tuloon ja on hauska tietää miehen ja kaluston rajat. - FF 27 Charlotta
"nice breeze" kirjoitti:
"...ei hakeudu asteittain kovempiin keleihin".
Olen hiukan eri mieltä. Mielestäni "kovempiin keleihin" ei pidä koskaan hakeutua. Kaikkiin keleihin pitää varautua ja niihin kyllä joutuu ennemmin tai myöhemmin. Matalapaineisiin ja ukonilmoihin joutuu sitä todennäköisemmin mitä kauemmaksi seilaa. Jos purjehdit ikäsi Saaristomerellä et tiedä minkälaiseksi keli voi muuttua Pohjanmeren ylityksillä. Pelkkä tuulen nopeus ei ratkaise milloin keli on "kova". Kokeile myrskypurjeesi helpoissa olosuhteissa eikä vasta sitten, kun ensimmäinen öinen ukkosmyrskysi yllättää vaikkapa Bornholmin ja Gedserin välillä...
Ei edes oppimismielessä ole kovin fiksua tieten tahtoen lähteä merelle matalapaineen ja säärintaman lähestyessä. Vaikka sinulla ei yksinpurjehtijana olisikaan vastuuta miehistöstäsi, voit huonoon säähän hakeutumisellasi vaarantaa vaikkapa meripelastajien turvallisuutta.
Älä yllytä kokemattomia purjehtijoita riskien ottoon! Siinä tietysti olet oikeassa, että hankittu kokemus auttaa. Useita Sydney-Hobart -kisannut australialaispurjehtija totesi 18 m/s tuulesta "nice breeze today" (mukava tuulenvire tänään).Niin tarkoitin todellakin tuollaista Bossun kuvailemaan kontrolloitua harjoittelua suojasataman läheisyydessä. Ja kovalla kelillä enemmänkin kovempaa tuulta, ei arvaamatonta matalapainetta. Tarkoituksena ei ole yllyttää ketään itselleen liian koviin keleihin. Itselläni tuuliraja on parin kesän jälkeen noussut 12 m/s:iin. Tänä kesänä olisi tarkoitus kokeilla kokeneen purjehtijan kanssa 13 - 14 m/s tuulia. Ihan sen takia, jos sellaiset joskus sattuvat yllättämään.
- Tutuilla vesillä
Bossu kirjoitti:
On parempi olla kovissa oloissa kontrolloidusti ja vaikkapa sataman lähellä kuin kontrolloimattomasti kaukana suojaisista paikoista. Aina on riski joutua kovaan keliin, vaikka yrittää sitä välttää. Siksi on hyvä olla kokemusta kovasta kelistä jo entuudestaan. Helpointa sitä on hankkia omaehtoisesti muuten helpoissa oloissa. Meripelastajille aiheuttaa harmia etenkin ihmiset, jotka ovat itselleen liian kovissa oloissa. Sitä rajaa voi tietoisesti nostaa opettelemalla tulemaan toimeen kovemmissa oloissa.
Veneen käyttäytyminen voi yllättää, ruokailu ja sellainen on mietittävä eri tavalla. Vaikkapa syksyllä on paremmat valmiudet veneillä, kun tietää pärjäävänsä, vaikka yllättäen tuuli olisikin 16 m/s ennustetun 10 m/s sijaan. Itse veneilen jäiden lähdöstä jäiden tuloon ja on hauska tietää miehen ja kaluston rajat.Kovassa kelissä ajoa pitää harjoitella täydellä miehistöllä tutuilla vesillä ilman päämäärä- tai aikataulupaineita. Silloin voi keskittyä trimmaukseen, ajamiseen yms. osa-alue kerrallaan, eikä navigointi tuota yllätyksiä. Harjoittelun jälkeen pärjää uusilla vesillä vajaallakin miehistöllä paremmin.
- 12+9
mukava 10 m/s kirjoitti:
10 m/s ei ole "mukavaa oloa" merellä, jos tuuli on vastainen ja olet lähdössä Hangosta Gotska Sandötä kohti. 10 m/s voi olla ihan mukava tuuli, jos ei sada ja on lämmintä ja olet saariston suojassa. 10 m/s voi olla "mukava" kryssituuli, jos olet Espoo-Suursaari kisassa ja veneesi on parhaimmillaan navakan tuulen kryssillä. 10 m/s tuuli ja sade voi olla ihan mukava, jos olet turvallisesti ankkurissa, kamina lämmittää ja totivesi kiehuu. Jokun puheissa 10 m/s tarkoittaa puuskan maksimia, ehkä tuulimittarin suhteellisen tuulen lukemaa vastaiseen kulkiessa. Joillekin 10 m/s tarkoittaa keskituulta (vrt Ilmatieteen laitos).
minä voisin lähteä 14 m/s tuulessa luovimaan avomerelle 10 tunniksi yksin ja olen tämmösessä tilanteessa ollutkin. perhettä enkä noviiseja silloin haluaisi mukaan.
- 12+9
12+9 kirjoitti:
minä voisin lähteä 14 m/s tuulessa luovimaan avomerelle 10 tunniksi yksin ja olen tämmösessä tilanteessa ollutkin. perhettä enkä noviiseja silloin haluaisi mukaan.
se viime vuoden suursaarituuli olis yksin lähteä kryssiin ehkä liikaa. hyvän kaverin kanssa ei.
- seppomartti
"18 m/s tuulesta "nice breeze today" (mukava tuulenvire tänään). "
Aika vapaa suomennos on tuo "tuulenvire"- ellei ole vitsiksi tarkoitettu. Valtamerellä kuten Tasmanian merellä aallonkorkeus lienee luokkaa 6-8m ja se estää kryssimisen pikkuveneillä. Ei niinkään "tuulenvire".
Purjehtijan kokema tuuli on aina kovempi kuin ennustukset. Meistä kukaan ei mittaa 10 minuutin keskituulta vaan vilkaisee mittaria kun on puuska, vene broutsaa tai spinnu räjähtää. - puuska vs keskituuli
Kiitos vaan kommentista seppomartti. Kysymys oli siitä kuinka Tasmanian mereen tottunut purjehtija arvioi olosuhteita, kun itse olin lähdössä Whangareista kohtia Australiaa (toukok -04). Tiedän muuten omasta kokemuksesta minkälaista niillä vesillä oli ja minkälaista muillakin valtamerillä on.
Täällä Suomessa purjehtijoilla on jostain syystä tapana liioitella tuulen nopeuksia juuri siten kuin kerroit. Kun hajoitat spinnujasi ja broutsailet, kerrot varmaankin kavereillesi hurjia tuulilukemia?Purjehduksen aloittelija voi saada jutuista kuvan, että esim. 12 m/s on kiva tuuli lähteä merelle tai että kesällä Porkkalanselällä on myrskyjä vähän väliä.
Pointtini oli, että säähavaintoaseman tuulilukema (esim. 10 m/s) pitää ymmärtää keskituulena eikä maksimipuuskana. Tätä palstaa lukeville yksinpurjehdusten aloittelijoita ei pidä kannustaa merelle esim. 10 m/s tuulessa (keskituulessa). Toisaalta on hyvä ymmärtää, että oma käsitys "kovasta kelistä" on todellisesti koviin keleihin tottuneen mielestä vasta "nice breeze". Sitä tarkoitin.
Sanakirjan mukaan breeze olisi suomeksi leuto tuuli, tuulenhenkäys.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa
Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin k323503On tiedossa, että venäjämieliset diggaavat diktatuurista venäjää
jossa ei esim. ole sanan- ja lehdistönvapautta. Mutta keitä nämä venäjän palvojat sitten ovat, ei heitä toki paljon ole232279Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajista selvästi alle puolet on miehiä
ja silti joku punafeministi valitti kokoomuksen naiskannattajien puutteesta, vaikka siellä on enemmän naisia kuin punavi792218Belfastissa käynnissä kunnon persuilu
Joku random mamu tekee rikoksen, niin sikäläiset naamiopersut kostavat tuhoamalla kantaävestön omaisuutta. Liekö siellä422081Persujen kannatusromahdus tekee kesästä 2026 nautinnollisen
Satoi tai paistoi, niin Suomen kansalaisella on kuluvana kesänä syytä hymyyn. Niin upealta tuntuu persujen kannatusroma561474- 741386
Kaunein nimi
Mikä on mielestäsi kaunein miehen ja naisen nimi? Haluaisitko itse olla joku toisen niminen?69937Onko kaivattusi rohkeampi kuin sinä?
Vai oletko sinä rohkeampia? Mikä on rohkea teko, minkä sinä tai kaivattusi on tehnyt? Mitä siitä seurasi?46903Farmi-Amski ja Jucci Hellström - Sydämiä satelee - Onko tässä jotain enemmän?
Amskidamski Anne-Mari Tarkkio ja Jucci Hellström olivat samaan aikaan Farmi Suomi -realityssä. Nyt somessa on nähty mat9807Rakastan sinua hiljaisuudessa
Rakastan sinua hiljaisuudessa. Olisit minun tai et, olen odottanut sinua vuosisatojen ajan. Ilman sinua sydämeni on yksi34780