Nuorena raskaaksi!

Lapsena ei ole hyvä biletellä eli jos olet alle 17-vuotiaana hoitanut "biletykset pois alta jo aikoja sitten", niin ei ihme, että aivosi ovat kärsineet niin merkittävästi, että tulit 17-vuotiaana raskaaksi. Tämä tosiaan tukee sitä ajatusta, että teiniäiditkin ovat kehitysviiveisiä. ;)

Ei hyvää päivää kirjoitti:

Lapsena ei ole hyvä biletellä eli jos olet alle 17-vuotiaana hoitanut "biletykset pois alta jo aikoja sitten", niin ei ihme, että aivosi ovat kärsineet niin merkittävästi, että tulit 17-vuotiaana raskaaksi. Tämä tosiaan tukee sitä ajatusta, että teiniäiditkin ovat kehitysviiveisiä. ;)

Lue lisää

Kirjoituksesta päätellen tällä teinillä on sentään käytöstavat, toisin kuin aikuisella hyvin kehittyneellä.

werty. kirjoitti:

Kirjoituksesta päätellen tällä teinillä on sentään käytöstavat, toisin kuin aikuisella hyvin kehittyneellä.

Et tainnut ymmärtää, että tämä avaus on provo ja 1. vastaus siihen on samalta sonnansuoltajalta? :D

Ei hyvää... kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää, että tämä avaus on provo ja 1. vastaus siihen on samalta sonnansuoltajalta? :D

Oletkos joku ennustaja. Älä vastaile mitään, jos epäilet provoksi, sen sijaan että yrittäisit kehitellä jotain loukkaavaa.

werty. kirjoitti:

Oletkos joku ennustaja. Älä vastaile mitään, jos epäilet provoksi, sen sijaan että yrittäisit kehitellä jotain loukkaavaa.

Kenelle tahansa 17-vuotiaalle, joka tosimielellä ajattelee hankkiutuvansa raskaaksi, voisi suositella psykiatrista hoitoa tai edes käyntiä lääkärissä keskustelemassa mielenterveydestään.
Oletko sinä sitä mieltä, että avaaja on aivan tavallinen, normaali suomalainen ammattikoululainen? :O

Ei hyvää... kirjoitti:

Kenelle tahansa 17-vuotiaalle, joka tosimielellä ajattelee hankkiutuvansa raskaaksi, voisi suositella psykiatrista hoitoa tai edes käyntiä lääkärissä keskustelemassa mielenterveydestään.
Oletko sinä sitä mieltä, että avaaja on aivan tavallinen, normaali suomalainen ammattikoululainen? :O

Lue lisää

Yhdenlaista pilkkaamista tuo sinun kirjoittelu.
Saako erillaisille ammattikoululaisille kirjoittaa mitä sattuu?

werty. kirjoitti:

Yhdenlaista pilkkaamista tuo sinun kirjoittelu.
Saako erillaisille ammattikoululaisille kirjoittaa mitä sattuu?

Juu, jos on provoillen liikkeellä. :)

Ei hyvää... kirjoitti:

Juu, jos on provoillen liikkeellä. :)

Eli hälläväliä käytöstavat....

werty. kirjoitti:

Eli hälläväliä käytöstavat....

... ei jää kaipaamaan.

Kyllä erilainen ammattikoululainen voisi yrittää käyttäytä "normaalisti" tai muuttaa vaikka johonkin kehitysmaahan.

Suomessa kukaan... kirjoitti:

... ei jää kaipaamaan.

Kyllä erilainen ammattikoululainen voisi yrittää käyttäytä "normaalisti" tai muuttaa vaikka johonkin kehitysmaahan.

Normaalisti?
Siirry sinä, vaikka rikollisiin piireihin ja sano sen jälkeen on aloittaja huono ihminen ja kenen haluaisit muuttavan.

Suomessa kukaan... kirjoitti:

... ei jää kaipaamaan.

Kyllä erilainen ammattikoululainen voisi yrittää käyttäytä "normaalisti" tai muuttaa vaikka johonkin kehitysmaahan.

Miten sitten jos ajattelen ja toimin erilailla kuin muut? :D Minulla on sentään pokkaa myöntää se, toisin kuin sinulla.

Ei hyvää... kirjoitti:

Kenelle tahansa 17-vuotiaalle, joka tosimielellä ajattelee hankkiutuvansa raskaaksi, voisi suositella psykiatrista hoitoa tai edes käyntiä lääkärissä keskustelemassa mielenterveydestään.
Oletko sinä sitä mieltä, että avaaja on aivan tavallinen, normaali suomalainen ammattikoululainen? :O

Lue lisää

Tunnen pariskunnan jonka molemmat osapuolet ovat tällä hetkellä iältään siinä 40 tienoilla. Ovat myös 16 vuotiaasta asti seurustelleet ja edelleen ovat yhdessä. Ensimmäisen lapsensa saivat vuoden seurustelun jälkeen ja ihan tietoisesti sitä yrittivätkin aikanaan. Täysi-ikäisiksi tullessaan menivät naimisiin ja pian saivat toisen lapsensa. Ihan näin selvyydeksi kerrottakoon myös että molemmat ovat hyvin kasvatettuja, täysi järkisiä sekä korkeasti koulutettuja, vaikka toinen aikoinaan jättikin opiskelun kesken sattuneesta syystä. Pointtinani vastauksessani siis on, että ei pidä tuomitseman ihmisiä joita ei tunne ja että kaikki nuoret eivät välttämättä ole vastuuttomia bilettäjä alkoholisteja ja psyykkisesti sairaita, vaikka osa itsestään sellaisen kuvan antaakin (ja tällä EN viittaa ketjun aloittaneeseen nuoreen siis). Vaikka opiskelut kesken jättäisikin, saa niitä myöhemmin jatkettua, ottaen huomioon että nykyään opiskelu ainakin ammattioppilaitoksissa on melko joustavaa tilanteen niin vaatiessa.

Ei hyvää... kirjoitti:

Kenelle tahansa 17-vuotiaalle, joka tosimielellä ajattelee hankkiutuvansa raskaaksi, voisi suositella psykiatrista hoitoa tai edes käyntiä lääkärissä keskustelemassa mielenterveydestään.
Oletko sinä sitä mieltä, että avaaja on aivan tavallinen, normaali suomalainen ammattikoululainen? :O

Lue lisää

Mielummin 17 fiksu äiti joka kantaa vastuunsa kun kärttyne vanha hullu lehmä joka päättää aukoa päätään palstoilla koska luulee että on joku tärkeämpikin henkilö. Ja kyllä.minä voin aukoa päätäni koska itse olen kohta 18 vuotta täyttävä teini tyttö jolla on tällä hetkellä 3kk vanha tyttö kainalossa. Itse kehityin raskauden aikana paljon vastuullisemmaksi ja ole pärjännyt mainiosti yksin ! Ilman äitini jatkuvaa tukea tai lapsen isää.!On hyvin ihmis kohtaista onko tarpeeksi kypsä äidiksi.
Mieti vain näitä: kauppaan ei voi enää mennä kun haluaa, et voi nukkua kun haluat, elät vauvan ehdoilla joten et voi myös tehdä mitä haluat, jos imetät et voi tunkea turpaasi mitä haluat, saatat saada "mamma ajan masennuksen", osa ystävistä voi hylätä sinut koska aika ei enää riitä heille, ritoja lapsen isän kanssa koska aika ei riitä välttämättä parisuhteeseen ! Sillon kun vauva nukkuu nii siivoa ja äkkiä tai yritä tehdä kaikki päivän hommat sillä välin ! Näitähän riittää !! Mutta olen onnellinen tytöstäni enkä vaihtaisi tätä ärsyttävää ja raskasta arkea mistään hinnasta (: mieti tarkkaan mitä teet !

Parhaan kaverin äiti on synnyttäny tytön 14vuotiaana eikä mitään ongelmia mieki halluun nuorena joku 17v lapsen että ei oo 40vuoden ikäeroo lapsen kanssa että en enää ymmärrä sen juttuja ja että se pitää mua vanhuksena

tehdä jo valmiiksi ne sopparit yhteishuollosta ja lasten asumisesta molemmilla mahdollisen eron jälkeen; ettei tarvii sit katkeruudessa, sairaudessa ryvetessään niitä tulevia lapsia "pelinappuloina" käyttää toista vanhempaa ja huoltajaa vastaan perättömin viranomaisselvityksin ja lausumin..

Se onkin sitten sun juttu :) En ymmärrä miksi opiskelusta tehdään niin suuri numero.. ihmistä kohdellaan vasta sitten ihmisenä kun sillä on joku korkeammanluokan koulutus suoritettuna. mun mielestä se on väärin.. koska meitä ihmisiä on moneen lähtöön ja jokainen tekee elämässä niin kuin itse haluaa :) mua surettaa kun tänne palstalle tulee sun kaltaset huutelemaan miten meidän pitäis toimia, toisaalta ihan sama koska me kumminkin toimitaan niin kuin me itse halutaan :) Ihan hyvin tuun pärjään lapsen kanssa, koska olen vaatimaton eikä hyvää vanhempaa mitata rahassa ja ylellisyydessä. Kaikkea hyvää sunki opiskeluun :)

Minun luokaltani ovat kaikki pyrkineet jatko-opiskelemaan kevään yhteishaussa, joten minun on myös helppo uskoa, että tälle kyseiselle palstalle provoilee enimmäkseen vain yksi ja sama henkilö. Ei ikäluokkani oikeasti koostu tälläisistä tyhjäpäistä. :)

Mua nyt kyllä hieman naurattaa kun oot tehnyt oikein kaavan jonka mukaan parisuhteen pitäis edetä :DD missä vaiheessa opiskelu, lapset ja yhteenmuutto jne. Mitä itse luulet, että kuinka monen elämä kulkee tämän sun kaavan mukaisesti? ;D siinä vaiheessa on kyllä sitten aika tympeä elämä..

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Mua nyt kyllä hieman naurattaa kun oot tehnyt oikein kaavan jonka mukaan parisuhteen pitäis edetä :DD missä vaiheessa opiskelu, lapset ja yhteenmuutto jne. Mitä itse luulet, että kuinka monen elämä kulkee tämän sun kaavan mukaisesti? ;D siinä vaiheessa on kyllä sitten aika tympeä elämä..

Lue lisää

Ei muiden elämän tarvitse kulkea samaan tapaan kuin minun ja poikaystäväni, mutta minun suunnitelmani ei ainakan ole yhtään huonompi kuin sinun, joka teet ensin kiireellä lapsen ja sitten vasta katsot kuinka elämä lähtee kulkemaan. :3

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Mua nyt kyllä hieman naurattaa kun oot tehnyt oikein kaavan jonka mukaan parisuhteen pitäis edetä :DD missä vaiheessa opiskelu, lapset ja yhteenmuutto jne. Mitä itse luulet, että kuinka monen elämä kulkee tämän sun kaavan mukaisesti? ;D siinä vaiheessa on kyllä sitten aika tympeä elämä..

Lue lisää

Jos ei ole olemassa mitään "kaavaa", niin miksi yleensä ottaen sitten kannattaa käyttää ajattelukykyään hyväksi missään tilanteessa?

Kyse on siitä, mikä on JÄRKEVÄÄ ja mikä ei.

Esim. sinä luultavasti sanoisit, että on järkevää olla lyömättä itseään vasaralla päähän. Eikö niin?

Samoin, on monia muita asioita, joita kannattaa pohtia ihan syvällä harkinnalla. Siis oikeasti pohtia, ajatella, ottaa huomioon erilaisia näkökantoja, ottaa huomioon myöskin erilaisia uhkakuvia ja mahdollisia tapahtumia.

Lasten hankinta on yksi suurimmista päätöksistä mitä ihminen tekee. Päätös koskee eri osapuolia: vanhemmista molempia sekä tulevia lapsia. Mahdollisesti mukaan kuvioon joutuu muitakin tahoja, vaikkapa isovanhemmat.

Lähdetkö sinä liikkeelle siitä ajatuksesta, että omat lapset on itse elätettävä? Olet vasta itsekin lähestymässä juridisen täysi-ikäisyyden rajaa, joten kovin syvällisesti tuskin olet pohtinut asiaa? Oletko tällä hetkellä kykenevä elättämään itsesi omalla työlläsi? Oletko aivan varma siitä, että se lapsirakas poikaystäväsi haluaa elättää sinutkin jatkossa, pitemmällä tähtäimellä?

Entä parisuhteesi? Kuinka pitkään olet asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa? Onko sinulla kokemusta muustakin kuin ihanasta olosta hänen kanssaan? Oletteko eläneet tuikitavallista arkea yhdessä? Onko poikaystäväsi käynyt armeijaa? Oletteko eläneet erillänne toisistanne tai oletteko ylipäätään ottaen kokeneet mitään kriisiä? Onko sinulla kokemusta siitä, että poikaystäväsi kestää erilaisia paineita ja oletko aivan varma, että suhteenne on niin luja, että kestää lapsen mukanaan tuomat muutokset?

Se sinun"kaavasi" on aivan normaali tapa järjestää elämää. Kaikki eivät todellakaan toimi kaavan mukaan ja se johtaakin varsin usein ongelmiin. Asiat eivät mene niinkuin haluaisi. Toiveajattelulla ei pitkälle pötkitä. Asioita on helppoa lykätä sivuun ja ajatella "Sitten myöhemmin..."

VASTUULLISTA ja JÄRKEVÄÄ on todellakin kouluttautua ja elää toisen kanssa yhdessä ennen lasten hankintaa. on yksinkertaisesti TYHMÄÄ ja LAPSELLISTA ajatella monimutkaisia asioita lyhyellä tähtäimellä ja luottaa omaan ainutlaatuisuuteen. SE kuvitelma nimittäin on useimmiten harhaa.

Voisit pohtia myös sitä, MIKSI sinulla on kiire saada lapsia. Siskojesi takiako? Tekevätkö lapset sinusta aikuisemman? Ovatko lapset keino saada miehesi pysymään rinnallasi?

Entäpä, jos odotat pari vuotta? Mitä menetät? Olet silloinkin vasta parinkypin kieppeillä. Olet kuitenkin saanut silloin maistaa täysi-ikäisyyttä ja kenties jopa käydä kokeilemassa työn tekemistä. Olet mahdollisesti jo huomannut, onko valitsemasi ala oikea. Olet myös saanut tuikitarpeellista kokemusta parisuhteesi toimivuudesta. Toisesta voi parissa vuodessa oppia valtavasti!

Nuorena asioiden ajatteleminen pitemmällä tähtäimellä on vaikeaa. Usko omiin kykyihin on loputtoman suuri. Jo viikko tuntuu pitkältä ajalta. Moni nuori oikeasti on ikäisenäsi vielä opiskelemassa. Mikä ihme sinulle tuo niin suuren paineen, että lapsia on saatava nyt heti?

Elä elämääsi rauhassa ja tutkiskele ajatuksiasi. Huomaat luultavasti, että mitään kiirettä mihinkään ei oikeasti ole. Nayti nuoruudestasi ja siitä, että sinulla ei ole vielä suuria vastuita kannettavanasi. Vastuuta elämässä kyllä ehtii kantaa ja kaikista ei siihen ole.

Jos haluat, kokeilkaa lemmikin hankkimista. Jos esim. koiran perusteellinen kouluttaminen ja opettaminen sujuu hyvin -kaikilta sekään ei onnistu - asioita voi pohtia eteenpäin. Seuraavaksi voiikin sitten keskittyä vaikkapa oman työn asialliseen hoitamiseen. Se myöskään ei kaikilta onnistu.

Miesope kirjoitti:

Jos ei ole olemassa mitään "kaavaa", niin miksi yleensä ottaen sitten kannattaa käyttää ajattelukykyään hyväksi missään tilanteessa?

Kyse on siitä, mikä on JÄRKEVÄÄ ja mikä ei.

Esim. sinä luultavasti sanoisit, että on järkevää olla lyömättä itseään vasaralla päähän. Eikö niin?

Samoin, on monia muita asioita, joita kannattaa pohtia ihan syvällä harkinnalla. Siis oikeasti pohtia, ajatella, ottaa huomioon erilaisia näkökantoja, ottaa huomioon myöskin erilaisia uhkakuvia ja mahdollisia tapahtumia.

Lasten hankinta on yksi suurimmista päätöksistä mitä ihminen tekee. Päätös koskee eri osapuolia: vanhemmista molempia sekä tulevia lapsia. Mahdollisesti mukaan kuvioon joutuu muitakin tahoja, vaikkapa isovanhemmat.

Lähdetkö sinä liikkeelle siitä ajatuksesta, että omat lapset on itse elätettävä? Olet vasta itsekin lähestymässä juridisen täysi-ikäisyyden rajaa, joten kovin syvällisesti tuskin olet pohtinut asiaa? Oletko tällä hetkellä kykenevä elättämään itsesi omalla työlläsi? Oletko aivan varma siitä, että se lapsirakas poikaystäväsi haluaa elättää sinutkin jatkossa, pitemmällä tähtäimellä?

Entä parisuhteesi? Kuinka pitkään olet asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa? Onko sinulla kokemusta muustakin kuin ihanasta olosta hänen kanssaan? Oletteko eläneet tuikitavallista arkea yhdessä? Onko poikaystäväsi käynyt armeijaa? Oletteko eläneet erillänne toisistanne tai oletteko ylipäätään ottaen kokeneet mitään kriisiä? Onko sinulla kokemusta siitä, että poikaystäväsi kestää erilaisia paineita ja oletko aivan varma, että suhteenne on niin luja, että kestää lapsen mukanaan tuomat muutokset?

Se sinun"kaavasi" on aivan normaali tapa järjestää elämää. Kaikki eivät todellakaan toimi kaavan mukaan ja se johtaakin varsin usein ongelmiin. Asiat eivät mene niinkuin haluaisi. Toiveajattelulla ei pitkälle pötkitä. Asioita on helppoa lykätä sivuun ja ajatella "Sitten myöhemmin..."

VASTUULLISTA ja JÄRKEVÄÄ on todellakin kouluttautua ja elää toisen kanssa yhdessä ennen lasten hankintaa. on yksinkertaisesti TYHMÄÄ ja LAPSELLISTA ajatella monimutkaisia asioita lyhyellä tähtäimellä ja luottaa omaan ainutlaatuisuuteen. SE kuvitelma nimittäin on useimmiten harhaa.

Voisit pohtia myös sitä, MIKSI sinulla on kiire saada lapsia. Siskojesi takiako? Tekevätkö lapset sinusta aikuisemman? Ovatko lapset keino saada miehesi pysymään rinnallasi?

Entäpä, jos odotat pari vuotta? Mitä menetät? Olet silloinkin vasta parinkypin kieppeillä. Olet kuitenkin saanut silloin maistaa täysi-ikäisyyttä ja kenties jopa käydä kokeilemassa työn tekemistä. Olet mahdollisesti jo huomannut, onko valitsemasi ala oikea. Olet myös saanut tuikitarpeellista kokemusta parisuhteesi toimivuudesta. Toisesta voi parissa vuodessa oppia valtavasti!

Nuorena asioiden ajatteleminen pitemmällä tähtäimellä on vaikeaa. Usko omiin kykyihin on loputtoman suuri. Jo viikko tuntuu pitkältä ajalta. Moni nuori oikeasti on ikäisenäsi vielä opiskelemassa. Mikä ihme sinulle tuo niin suuren paineen, että lapsia on saatava nyt heti?

Elä elämääsi rauhassa ja tutkiskele ajatuksiasi. Huomaat luultavasti, että mitään kiirettä mihinkään ei oikeasti ole. Nayti nuoruudestasi ja siitä, että sinulla ei ole vielä suuria vastuita kannettavanasi. Vastuuta elämässä kyllä ehtii kantaa ja kaikista ei siihen ole.

Jos haluat, kokeilkaa lemmikin hankkimista. Jos esim. koiran perusteellinen kouluttaminen ja opettaminen sujuu hyvin -kaikilta sekään ei onnistu - asioita voi pohtia eteenpäin. Seuraavaksi voiikin sitten keskittyä vaikkapa oman työn asialliseen hoitamiseen. Se myöskään ei kaikilta onnistu.

Lue lisää

Juu tottakai mä tiedän että lapsen hankkiminen on suuri päätös.. Olen kumminkin miettinyt tätä asiaa ja tiedän ja tunnen sen itse että pystyn lapsen kasvattamaan ja olemaan äiti jos lapsen saan. Ja lapsen haluan JUURI NYT ehkäpä siksi että se tuntuu vain oikealta, ollaan molemmat valmiita siihen. No mitä lapsen elättämiseen tulee, niin kyllä olen varma että tullaan pärjäämään. Mulla alkaa nyt viimeinen lukuvuosi ammattikoulussa jonka jälkeen siis valmistun ja saan ammatin. Ehdin viimeisestäkin lukuvuodesta suorittaa suurimman osan. Ja sitten kun lapsi on tarpeeks vanha siihen että voi viedä päiväkotiin, niin jatkan lukuvuoden loppuun ja menen itsekin töihin. :) Kyllä me vuosi/pari vuotta pärjätään pelkästään mun poikaystävänkin tuloilla ja mahdollisilla tuilla. Vaatteita en missään nimessä osta uusia. Mahdollisimman vähän rahaa kaikkeen ”turhaan”. Mun poikaystävän kanssa ollaan seurusteltu pari vuotta ja asuttu yhdessä nyt 4kk. Mun poikaystävä pääsee intistä juuri ennen juhannusta. Nyt ollaan siis oltu aika paljonkin erillä toisistamme kun poikaystävä tosiaan suorittaa inttiä, mut kohtahan se loppuu.

Lisäämpä tähän vielä kun noista lemmikeistä puhuit, että minulla on kissa :D Mutta ollaan kyllä molemmat tosi lapsirakkaita ja mä tykkään touhuilla paljon mun siskon ja veljen lapsienkin kanssa:)

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Juu tottakai mä tiedän että lapsen hankkiminen on suuri päätös.. Olen kumminkin miettinyt tätä asiaa ja tiedän ja tunnen sen itse että pystyn lapsen kasvattamaan ja olemaan äiti jos lapsen saan. Ja lapsen haluan JUURI NYT ehkäpä siksi että se tuntuu vain oikealta, ollaan molemmat valmiita siihen. No mitä lapsen elättämiseen tulee, niin kyllä olen varma että tullaan pärjäämään. Mulla alkaa nyt viimeinen lukuvuosi ammattikoulussa jonka jälkeen siis valmistun ja saan ammatin. Ehdin viimeisestäkin lukuvuodesta suorittaa suurimman osan. Ja sitten kun lapsi on tarpeeks vanha siihen että voi viedä päiväkotiin, niin jatkan lukuvuoden loppuun ja menen itsekin töihin. :) Kyllä me vuosi/pari vuotta pärjätään pelkästään mun poikaystävänkin tuloilla ja mahdollisilla tuilla. Vaatteita en missään nimessä osta uusia. Mahdollisimman vähän rahaa kaikkeen ”turhaan”. Mun poikaystävän kanssa ollaan seurusteltu pari vuotta ja asuttu yhdessä nyt 4kk. Mun poikaystävä pääsee intistä juuri ennen juhannusta. Nyt ollaan siis oltu aika paljonkin erillä toisistamme kun poikaystävä tosiaan suorittaa inttiä, mut kohtahan se loppuu.

Lisäämpä tähän vielä kun noista lemmikeistä puhuit, että minulla on kissa :D Mutta ollaan kyllä molemmat tosi lapsirakkaita ja mä tykkään touhuilla paljon mun siskon ja veljen lapsienkin kanssa:)

Lue lisää

Koeta nyt käsittää tosiasiat.

Olette asuneet poikaystäväsi kanssa yhdessä 4 kk! Ja senkin ajan hän on ollut armeijassa? ETTE siis ole oikeasti asuneet yhdessä.

En oikeastaan usko pätkän vertaa, että poikaystäväsi todella haluaisi lasta. Väitteesi vain ei tunnu uskottavalta. Parikymppisellä intissä olevalla kavereilla on mielessä ihan muita asioita. Koeta käsittää se.

Se, että tilanne on nyt jotakin, ei tarkoita sitä, että tilanne olisi sama vielä jonkin ajan kuluttua. Koeta nyt lapsonen käsittää se, että on VELVOLLISUUTESI ensin asua jonkin aikaa oikeasti yhdessä toisen kanssa ja kokeilla sitä, miten arki oikeasti pyörii. On täyttä hölmöyttä alkaa suunnitella lasta kuvioon, joka on TÄYSIN keskeneräinen. Se on väärin sekä sinua että mahdollista lasta kohtaan. Jonkinlainen vastuuntunto sinullakin täytyy olla sen suhten mitä teet.

Provohan tekstisi on ja jos ei ole, suosittelen vakavaa pohdiskelua. Ikävin juttu lienee se, että tuon tyyppisiä epärealistisissa kuvitelmissa eläviä tyttösiä oikeasti on ja jopa sinua vanhemmissakin ikäluokissa.

Miesope kirjoitti:

Koeta nyt käsittää tosiasiat.

Olette asuneet poikaystäväsi kanssa yhdessä 4 kk! Ja senkin ajan hän on ollut armeijassa? ETTE siis ole oikeasti asuneet yhdessä.

En oikeastaan usko pätkän vertaa, että poikaystäväsi todella haluaisi lasta. Väitteesi vain ei tunnu uskottavalta. Parikymppisellä intissä olevalla kavereilla on mielessä ihan muita asioita. Koeta käsittää se.

Se, että tilanne on nyt jotakin, ei tarkoita sitä, että tilanne olisi sama vielä jonkin ajan kuluttua. Koeta nyt lapsonen käsittää se, että on VELVOLLISUUTESI ensin asua jonkin aikaa oikeasti yhdessä toisen kanssa ja kokeilla sitä, miten arki oikeasti pyörii. On täyttä hölmöyttä alkaa suunnitella lasta kuvioon, joka on TÄYSIN keskeneräinen. Se on väärin sekä sinua että mahdollista lasta kohtaan. Jonkinlainen vastuuntunto sinullakin täytyy olla sen suhten mitä teet.

Provohan tekstisi on ja jos ei ole, suosittelen vakavaa pohdiskelua. Ikävin juttu lienee se, että tuon tyyppisiä epärealistisissa kuvitelmissa eläviä tyttösiä oikeasti on ja jopa sinua vanhemmissakin ikäluokissa.

Lue lisää

Mistä sinä ja vaimosi tiesitte, että olette valmiita vanhemmiksi. Ihmiset nyt on erillaisia.

On kyllä totta, että epärealistisia nelikymppisiäkin löytyy. Luulevat olevansa valmiita raskauteen, synnytykseen ja lapsen kasvatukseen. Sitten pukataan lapsi päiväkotiin vuoden vanhana, kun ollaan parempia äitejä niin. Ja luksus asunnon lainakin painaa. Missä se lapsen kanssa vietetty aika on? Siellä ne sitten koulussa hakevat huomiota, kun eivät sitä saaneet koskaan kotona. :)

werty. kirjoitti:

Mistä sinä ja vaimosi tiesitte, että olette valmiita vanhemmiksi. Ihmiset nyt on erillaisia.

On kyllä totta, että epärealistisia nelikymppisiäkin löytyy. Luulevat olevansa valmiita raskauteen, synnytykseen ja lapsen kasvatukseen. Sitten pukataan lapsi päiväkotiin vuoden vanhana, kun ollaan parempia äitejä niin. Ja luksus asunnon lainakin painaa. Missä se lapsen kanssa vietetty aika on? Siellä ne sitten koulussa hakevat huomiota, kun eivät sitä saaneet koskaan kotona. :)

Lue lisää

Emme tienneet MISTÄÄN olevamme valmiita. Tuskin sitä kukaan tietää.

Tilanteemme kuitenkin oli toisenlainen. Meillä oli takana useiden vuosien parisuhde. Olimme molemmat työssä. Kumpikaan meistä ei ollut alaikäinen. Kykymme selviytyä mahdollisista ongelmista oli toisenlainen kuin se avaajalla on.

On omituista, jos ihmisille oikeasti on perusteltava sitä, että parisuhteen on oltava vakaalla pohjalla mikäli lapsia tehdään. Luulisi jokaisen kypsän ja täysipäisen ihmisen käsittävän moisen asian ihan ilman perustelujakin.

Totta on sekin, että myös ihan aikuisen ikäiset ihmiset hölmöilevät riittämiin parisuhteissaan. Se ei mitään uutta ole. Heidän kykynsä suoriutua velvoitteistaan ja lasten mukanaan tuomista vaikeuksista ON kuitenkin eri luokkaa kuin alaikäisillä. Ja, mikä kaikkein selvintä, he ovat itse VASTUUSSA toimistaan. Alaikäiset eivät ole. Understand?

Lasten kasvattaminen on niin monimutkainen kokonaisuus, etten ryhdy tässä tilanteessa analysoimaan esim. päivähoidon vaikutusta lasten elämään. Lapset tarvitsevat vanhempiaan kovasti monissakin eri vaiheissa. Olen aitiopaikalla esim. sen suhteen, miten vaikkapa vanhempien parisuhderuletti ja uudelleenkouluttautumisrumba vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Uskoisin tietäväni lapsiperheiden tilanteesta enemmän kuin alaikäiset teinityttöset.

Pääsääntöisesti voisin todeta, että koulutettujen vanhempien lapsewt käyttäytyvät koulussa hyvin ja tasoerot siihen toiseen ääripäähän ovat kasvamaan päin. Voit itse pohtia sitä, millaiset lähtökohdat elämään on teinivanhempien lapsilla, kun se aikuisuus onkin ihan muuta kuin luultiin ja ikuinen rakkaus ei kestänytkään kuin vuoden.

Miesope kirjoitti:

Emme tienneet MISTÄÄN olevamme valmiita. Tuskin sitä kukaan tietää.

Tilanteemme kuitenkin oli toisenlainen. Meillä oli takana useiden vuosien parisuhde. Olimme molemmat työssä. Kumpikaan meistä ei ollut alaikäinen. Kykymme selviytyä mahdollisista ongelmista oli toisenlainen kuin se avaajalla on.

On omituista, jos ihmisille oikeasti on perusteltava sitä, että parisuhteen on oltava vakaalla pohjalla mikäli lapsia tehdään. Luulisi jokaisen kypsän ja täysipäisen ihmisen käsittävän moisen asian ihan ilman perustelujakin.

Totta on sekin, että myös ihan aikuisen ikäiset ihmiset hölmöilevät riittämiin parisuhteissaan. Se ei mitään uutta ole. Heidän kykynsä suoriutua velvoitteistaan ja lasten mukanaan tuomista vaikeuksista ON kuitenkin eri luokkaa kuin alaikäisillä. Ja, mikä kaikkein selvintä, he ovat itse VASTUUSSA toimistaan. Alaikäiset eivät ole. Understand?

Lasten kasvattaminen on niin monimutkainen kokonaisuus, etten ryhdy tässä tilanteessa analysoimaan esim. päivähoidon vaikutusta lasten elämään. Lapset tarvitsevat vanhempiaan kovasti monissakin eri vaiheissa. Olen aitiopaikalla esim. sen suhteen, miten vaikkapa vanhempien parisuhderuletti ja uudelleenkouluttautumisrumba vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Uskoisin tietäväni lapsiperheiden tilanteesta enemmän kuin alaikäiset teinityttöset.

Pääsääntöisesti voisin todeta, että koulutettujen vanhempien lapsewt käyttäytyvät koulussa hyvin ja tasoerot siihen toiseen ääripäähän ovat kasvamaan päin. Voit itse pohtia sitä, millaiset lähtökohdat elämään on teinivanhempien lapsilla, kun se aikuisuus onkin ihan muuta kuin luultiin ja ikuinen rakkaus ei kestänytkään kuin vuoden.

Lue lisää

Etköhän sä nyt vähän yleistä sitä että kaikki teinisuhteet muka päättyy heti vuoden yhdessä olon jälkeen..? Kyllä niitäkin parisuhteita on mitkä kestää kaikki kolhut ja iskut.. ja toivon että meidänkin suhde tulee olemaan sellainen, tottakai. Ja niinkuin hyvin tiedät varmaan jo niin olen kohta täysi-ikäinen, kun tuossa niin monipuolisesti kerroit siitä kuinka "teiniäitien" lapsista tulee muka huonosti kasvatettuja kauhukakaroita.. Eikä se aina niin mene että hyvinkoulutettujen lapset istuvat kiltisti kädet ristissä sielä pulpetin takana.. Ja mistä sä voit tietää kuinka vakaa suhde meillä on?

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Etköhän sä nyt vähän yleistä sitä että kaikki teinisuhteet muka päättyy heti vuoden yhdessä olon jälkeen..? Kyllä niitäkin parisuhteita on mitkä kestää kaikki kolhut ja iskut.. ja toivon että meidänkin suhde tulee olemaan sellainen, tottakai. Ja niinkuin hyvin tiedät varmaan jo niin olen kohta täysi-ikäinen, kun tuossa niin monipuolisesti kerroit siitä kuinka "teiniäitien" lapsista tulee muka huonosti kasvatettuja kauhukakaroita.. Eikä se aina niin mene että hyvinkoulutettujen lapset istuvat kiltisti kädet ristissä sielä pulpetin takana.. Ja mistä sä voit tietää kuinka vakaa suhde meillä on?

Lue lisää

En voi tietää kenenkään suhteen vakautta, mutta sen TIEDÄN, että jos toisen kanssa on yhdessä asunut muutaman kuukauden ja toinen on senkin ajan ollut armeijassa, toisesta ei tiedä MITÄÄN. Ja se on riski, mikäli tietoisesti lapsista haaveilee, vaikka toista ei oikeasti tunne. Sen selittämisen ei pitäisi olla tarpeellista, jos itsesi aikuiseksi kerran tunnet.

Tämän päivän ihmiset ja samalla parisuhteet ovat jotakin muuta kuin ne, joita ennen muinoin solmittiin. Ihmiset ovat lyhytjänteisiä ja tämä osuu erityisesti tämän päivän nuoriin. Sinun ikäisesi ihminen ei ole kaikin puolin edes valmis arvioimaan tekojensa seurauksia pitemmällä tähtäimellä. Sinäkin julistat sitä, miten haluat tulla äidiksi juuri NYT. Olet mielestäsi odottanut sitä koko elämäsi? Miksi?

Määritteletkö itsesi sen mukaan,, että sinusta tulee mahdollisimman nopeasti äiti? Onko äidiksi tulo kenties keino välttää jokin muu tilanne? Eikö ajatus työelämästä tunnu mielenkintoiselta? Eikö SIINÄ ole mitään odottamista?

Etkö yhtään odota sitä tilannetta, että saisit PALKKAA omasta työstäsi ja voisit ehkä jopa hankkia jotakin OMAA? Eikö olisi mielekästä kokeilla ensin sitä, mitä tämän päivän työelämä on ja millaisia paineita SE sinulle asettaa? Eikö olisi järkevää tutkia ENSIN sitä, miten esim. parisuhteenne kestää sen, kun kummatkin työssä käyvät ja illalla väsyttää?

Korostat kovasti sitä, miten sinusta tulee TÄYSI-IKÄINEN. Miksi? Kuvitteletko elämäsi jotenkin mullistuvan, kun 18 täyteen tulee? Oletatko taivaan porttien aukeavan, kun saat tehdä oman tahtosi mukaan?

Ikävä tosiasia on se, että vanhempien koulutustaso alkaa näkyä tämän päivän kouluissa yhä enemmän ja enemmän. Mikään ihannetilanne se ei ole. Uskoisin sen asian suhteen kuitenkin parinkymmen vuoden opettajankokemuksella olevani paremmin perillä asiosta kuin sinä.

Miesope kirjoitti:

Emme tienneet MISTÄÄN olevamme valmiita. Tuskin sitä kukaan tietää.

Tilanteemme kuitenkin oli toisenlainen. Meillä oli takana useiden vuosien parisuhde. Olimme molemmat työssä. Kumpikaan meistä ei ollut alaikäinen. Kykymme selviytyä mahdollisista ongelmista oli toisenlainen kuin se avaajalla on.

On omituista, jos ihmisille oikeasti on perusteltava sitä, että parisuhteen on oltava vakaalla pohjalla mikäli lapsia tehdään. Luulisi jokaisen kypsän ja täysipäisen ihmisen käsittävän moisen asian ihan ilman perustelujakin.

Totta on sekin, että myös ihan aikuisen ikäiset ihmiset hölmöilevät riittämiin parisuhteissaan. Se ei mitään uutta ole. Heidän kykynsä suoriutua velvoitteistaan ja lasten mukanaan tuomista vaikeuksista ON kuitenkin eri luokkaa kuin alaikäisillä. Ja, mikä kaikkein selvintä, he ovat itse VASTUUSSA toimistaan. Alaikäiset eivät ole. Understand?

Lasten kasvattaminen on niin monimutkainen kokonaisuus, etten ryhdy tässä tilanteessa analysoimaan esim. päivähoidon vaikutusta lasten elämään. Lapset tarvitsevat vanhempiaan kovasti monissakin eri vaiheissa. Olen aitiopaikalla esim. sen suhteen, miten vaikkapa vanhempien parisuhderuletti ja uudelleenkouluttautumisrumba vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Uskoisin tietäväni lapsiperheiden tilanteesta enemmän kuin alaikäiset teinityttöset.

Pääsääntöisesti voisin todeta, että koulutettujen vanhempien lapsewt käyttäytyvät koulussa hyvin ja tasoerot siihen toiseen ääripäähän ovat kasvamaan päin. Voit itse pohtia sitä, millaiset lähtökohdat elämään on teinivanhempien lapsilla, kun se aikuisuus onkin ihan muuta kuin luultiin ja ikuinen rakkaus ei kestänytkään kuin vuoden.

Lue lisää

Niin kukaan ei voi tietää olevansa valmis. Ei edes ne nelikymppiset tuttavat jotka hankkivat lapsia siksi että, "biologinen kello tikitti", "viimeiset mahdollisuudet" ja "nyt voi irrottautua työelämästä (joo kymmeneksi kuukaudeksi)". Samalla lailla se tulee yllätyksenä kaikille. Sillä 18vuotiaalla on vähemmän menetettävää vauvan tullessa.

werty. kirjoitti:

Niin kukaan ei voi tietää olevansa valmis. Ei edes ne nelikymppiset tuttavat jotka hankkivat lapsia siksi että, "biologinen kello tikitti", "viimeiset mahdollisuudet" ja "nyt voi irrottautua työelämästä (joo kymmeneksi kuukaudeksi)". Samalla lailla se tulee yllätyksenä kaikille. Sillä 18vuotiaalla on vähemmän menetettävää vauvan tullessa.

Lue lisää

Mitä sinulla on työssäkäyviä äitejä vastaan? Luuletko olevasi heitä parempi?

Duunarimutsi kirjoitti:

Mitä sinulla on työssäkäyviä äitejä vastaan? Luuletko olevasi heitä parempi?

Ei mitään. Tietäisitpä sinäkin miten lapsi on joillekin "tärkeä". Ihmisten paremmuus on aina katsojasta kiinni, niinkuin tämän palstan lukijat on huomanneet....

werty. kirjoitti:

Niin kukaan ei voi tietää olevansa valmis. Ei edes ne nelikymppiset tuttavat jotka hankkivat lapsia siksi että, "biologinen kello tikitti", "viimeiset mahdollisuudet" ja "nyt voi irrottautua työelämästä (joo kymmeneksi kuukaudeksi)". Samalla lailla se tulee yllätyksenä kaikille. Sillä 18vuotiaalla on vähemmän menetettävää vauvan tullessa.

Lue lisää

Logiikkasi onnahtelkee, werty.

Kyse ei ole siitä, mitä "menetettävää" äidillä on. Kyse on siitä, mitä ANNETTAVAA ihmisellä on eri ikävaiheissa mahdolliselle jälkikasvulleen. Kyse on myös siitä, millaiset VALMIUDET ihmisellä on kestää ne tilanteet, joita lapsen hankkiminen käytännössä tarkoittaa.

iäkkäämpiä synnyttäjiä ei kannattane niputtaa yhteen nippuun sen enempää kuin teinityttöjäkään. Kyse on enemmänkin siitä, mitkä mahdollisuudet kullakin on vanhemmuudesta ja erilaisista riskitilanteista selviytyä kunnialla.

Itse sanoisin, että ihan jokaisen ihmisen kannattaa hankkia lapsia vain ja ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa lapsen pystyy itse - siis omalla työllä - elättämään. Tämä tarkoittaa vakaata parisuhdetta ja elämäntilannetta. Teineillä useimmiten ei ole tarjota kumpaakaan, vaikka näennäisesti siltä voikin jonkun mielestä näyttää. Teini-ikäisellä ihmisellä vain ei valitettavasti ole perspektiiviä tarkastella tilannettaan kokonaisvaltaisesti ja pitemmälllä tähtäimellä. Sille ei mitään voi.

Miesope kirjoitti:

Logiikkasi onnahtelkee, werty.

Kyse ei ole siitä, mitä "menetettävää" äidillä on. Kyse on siitä, mitä ANNETTAVAA ihmisellä on eri ikävaiheissa mahdolliselle jälkikasvulleen. Kyse on myös siitä, millaiset VALMIUDET ihmisellä on kestää ne tilanteet, joita lapsen hankkiminen käytännössä tarkoittaa.

iäkkäämpiä synnyttäjiä ei kannattane niputtaa yhteen nippuun sen enempää kuin teinityttöjäkään. Kyse on enemmänkin siitä, mitkä mahdollisuudet kullakin on vanhemmuudesta ja erilaisista riskitilanteista selviytyä kunnialla.

Itse sanoisin, että ihan jokaisen ihmisen kannattaa hankkia lapsia vain ja ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa lapsen pystyy itse - siis omalla työllä - elättämään. Tämä tarkoittaa vakaata parisuhdetta ja elämäntilannetta. Teineillä useimmiten ei ole tarjota kumpaakaan, vaikka näennäisesti siltä voikin jonkun mielestä näyttää. Teini-ikäisellä ihmisellä vain ei valitettavasti ole perspektiiviä tarkastella tilannettaan kokonaisvaltaisesti ja pitemmälllä tähtäimellä. Sille ei mitään voi.

Lue lisää

Täytyy muistaa, ettei se aina mene niinkään että iäkkäämmällä synnyttäjällä on enemmän annettavaa lapselleen kun nuorella synnyttäjällä. Mistä voi tietää onko iäkkäämpi äiti vaikka alkoholisti, nuorempi synnyttäjä kunnon töissä käyvä kansalainen. Ei kannattais luoda mitään ennakkoluuloja nuoria äitejä kohtaan.

Ehkä teini-ikäisenä lapsen saanut nuori ei ole ehtinyt saada niin paljoa elämänkokemusta kuin vanhempi äiti, mutta ihan varmasti nuoriäiti on paljon energisempi ja jaksavampi lapsen kanssa. En minä ainakaan haluaisi että äitini olisi saanut minut vaikka 45-vuotiaana.. koska sitten kun itse olisin nuori, niin äitini olisi jo niin vanha ettei välttämättä jaksaisi kovin paljon käydä mun kanssa missään tai tehdä muutenkaan mitään. Kyllä se mielestäni on niin että lapset kannattaa hankkia nuorena, kun on vielä jaksava :) Kouluttautua kyllä ehtii, ei se elämä lopu vielä moneen kymmeneen vuoteen.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Täytyy muistaa, ettei se aina mene niinkään että iäkkäämmällä synnyttäjällä on enemmän annettavaa lapselleen kun nuorella synnyttäjällä. Mistä voi tietää onko iäkkäämpi äiti vaikka alkoholisti, nuorempi synnyttäjä kunnon töissä käyvä kansalainen. Ei kannattais luoda mitään ennakkoluuloja nuoria äitejä kohtaan.

Ehkä teini-ikäisenä lapsen saanut nuori ei ole ehtinyt saada niin paljoa elämänkokemusta kuin vanhempi äiti, mutta ihan varmasti nuoriäiti on paljon energisempi ja jaksavampi lapsen kanssa. En minä ainakaan haluaisi että äitini olisi saanut minut vaikka 45-vuotiaana.. koska sitten kun itse olisin nuori, niin äitini olisi jo niin vanha ettei välttämättä jaksaisi kovin paljon käydä mun kanssa missään tai tehdä muutenkaan mitään. Kyllä se mielestäni on niin että lapset kannattaa hankkia nuorena, kun on vielä jaksava :) Kouluttautua kyllä ehtii, ei se elämä lopu vielä moneen kymmeneen vuoteen.

Lue lisää

Ei. En ole millään tavoin huomannut, että nykypäivän teinit olisivat jotenkin energisempiä kuin aikuisemmat ihmiset. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Aivan uskomaton vetelyys ja löysyys vaivaa erityisesti tämän päivän teinejä ja alle 25-vuotiaita. Ei ehkä aivan kaikkia, mutta järkyttävän suurta osaa.

Ainoa, mikä tuntuu kiinnostavan teinejä, ovat kännykät, Facebook ja niihin liittyvät ilmiöt. Teinien kunto on niin heikko tänä päivänä, että moni huomattavasti vanhempi on parempikuntoinen. Sitä omaa kuntoa voi testata vaikkapa juoksulenkillä tai talvella ladulla. Harva teini on lisäksi oikeasti "koeteltu" tosipaikassa. Joku muu on sen pikkujutun, elättämisen!, tehnyt ja laskut maksanut. Joku muu on vastuun kantanut.

Tyypillinen satu on taas juttusi 45-vuotiaista äideistä. Kai sinäkin ymmärrät, että vaihtoehdot eivät ole vai nuo 18 ja 45 vuotta? Ymmärrätkö?

Miesope kirjoitti:

Logiikkasi onnahtelkee, werty.

Kyse ei ole siitä, mitä "menetettävää" äidillä on. Kyse on siitä, mitä ANNETTAVAA ihmisellä on eri ikävaiheissa mahdolliselle jälkikasvulleen. Kyse on myös siitä, millaiset VALMIUDET ihmisellä on kestää ne tilanteet, joita lapsen hankkiminen käytännössä tarkoittaa.

iäkkäämpiä synnyttäjiä ei kannattane niputtaa yhteen nippuun sen enempää kuin teinityttöjäkään. Kyse on enemmänkin siitä, mitkä mahdollisuudet kullakin on vanhemmuudesta ja erilaisista riskitilanteista selviytyä kunnialla.

Itse sanoisin, että ihan jokaisen ihmisen kannattaa hankkia lapsia vain ja ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa lapsen pystyy itse - siis omalla työllä - elättämään. Tämä tarkoittaa vakaata parisuhdetta ja elämäntilannetta. Teineillä useimmiten ei ole tarjota kumpaakaan, vaikka näennäisesti siltä voikin jonkun mielestä näyttää. Teini-ikäisellä ihmisellä vain ei valitettavasti ole perspektiiviä tarkastella tilannettaan kokonaisvaltaisesti ja pitemmälllä tähtäimellä. Sille ei mitään voi.

Lue lisää

Ei onnahtele. Mut sinä et osaa ajatella asioita eri kanteilta.

Miesope kirjoitti:

Ei. En ole millään tavoin huomannut, että nykypäivän teinit olisivat jotenkin energisempiä kuin aikuisemmat ihmiset. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Aivan uskomaton vetelyys ja löysyys vaivaa erityisesti tämän päivän teinejä ja alle 25-vuotiaita. Ei ehkä aivan kaikkia, mutta järkyttävän suurta osaa.

Ainoa, mikä tuntuu kiinnostavan teinejä, ovat kännykät, Facebook ja niihin liittyvät ilmiöt. Teinien kunto on niin heikko tänä päivänä, että moni huomattavasti vanhempi on parempikuntoinen. Sitä omaa kuntoa voi testata vaikkapa juoksulenkillä tai talvella ladulla. Harva teini on lisäksi oikeasti "koeteltu" tosipaikassa. Joku muu on sen pikkujutun, elättämisen!, tehnyt ja laskut maksanut. Joku muu on vastuun kantanut.

Tyypillinen satu on taas juttusi 45-vuotiaista äideistä. Kai sinäkin ymmärrät, että vaihtoehdot eivät ole vai nuo 18 ja 45 vuotta? Ymmärrätkö?

Lue lisää

Voi herranen aika sentään :D näköjään löydät joka asiasta jotain negatiivista.. koita ajatella välillä positiivisesti. Ei kaikkia nuoria kiinnosta ainoastaan facebook ja kännykät. Okei, ehkä suurinta osaa kiinnostaa, mutta se on meidän ikäpolven juttu. Ja vaikka kiinnostaakin facebook ja kännykät niin voi olla kiinnostunut miljoonasta muustakin asiasta, älä ole niin kapeakatseinen ja ahdasmielinen. Kyllä sitä paitsi vanhempiakin kiinnostavat nämä edellä mainitut asiat eikä se ole vain teinien juttu -.- Itse ainakaan en vietä paljoakaan aikaa facebookissa. Olisin valmis luopumaan vaikka kokonaan.

werty. kirjoitti:

Ei onnahtele. Mut sinä et osaa ajatella asioita eri kanteilta.

Uskoisin olevani sinua paremmin perilä tämän päivän lapsiperheiden ongelmista ja todellisuudesta, werty. Parikymmentä vuotta opettajana opettaa monia asioita. Vai onko sinulla kenties pitempi kokemus?

Miesope kirjoitti:

Uskoisin olevani sinua paremmin perilä tämän päivän lapsiperheiden ongelmista ja todellisuudesta, werty. Parikymmentä vuotta opettajana opettaa monia asioita. Vai onko sinulla kenties pitempi kokemus?

Lue lisää

Miesope, luulet siis tietäväsi kaikesta enemmän kuin muut, ja vain siksi että olet opettaja? Et voi tietää kenenkään ongelmista enempää kuin asianomainen itse.

Miesope kirjoitti:

Uskoisin olevani sinua paremmin perilä tämän päivän lapsiperheiden ongelmista ja todellisuudesta, werty. Parikymmentä vuotta opettajana opettaa monia asioita. Vai onko sinulla kenties pitempi kokemus?

Lue lisää

Olet väärässä. Minulla on tästä aiheesta pitempi kokemus :)
En ole opettaja, joten minulla ei ole koulumaailmasta pitkää kokemusta. Toisaalta koulusta tässä ei ollut kyse.

Miesope kirjoitti:

Emme tienneet MISTÄÄN olevamme valmiita. Tuskin sitä kukaan tietää.

Tilanteemme kuitenkin oli toisenlainen. Meillä oli takana useiden vuosien parisuhde. Olimme molemmat työssä. Kumpikaan meistä ei ollut alaikäinen. Kykymme selviytyä mahdollisista ongelmista oli toisenlainen kuin se avaajalla on.

On omituista, jos ihmisille oikeasti on perusteltava sitä, että parisuhteen on oltava vakaalla pohjalla mikäli lapsia tehdään. Luulisi jokaisen kypsän ja täysipäisen ihmisen käsittävän moisen asian ihan ilman perustelujakin.

Totta on sekin, että myös ihan aikuisen ikäiset ihmiset hölmöilevät riittämiin parisuhteissaan. Se ei mitään uutta ole. Heidän kykynsä suoriutua velvoitteistaan ja lasten mukanaan tuomista vaikeuksista ON kuitenkin eri luokkaa kuin alaikäisillä. Ja, mikä kaikkein selvintä, he ovat itse VASTUUSSA toimistaan. Alaikäiset eivät ole. Understand?

Lasten kasvattaminen on niin monimutkainen kokonaisuus, etten ryhdy tässä tilanteessa analysoimaan esim. päivähoidon vaikutusta lasten elämään. Lapset tarvitsevat vanhempiaan kovasti monissakin eri vaiheissa. Olen aitiopaikalla esim. sen suhteen, miten vaikkapa vanhempien parisuhderuletti ja uudelleenkouluttautumisrumba vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Uskoisin tietäväni lapsiperheiden tilanteesta enemmän kuin alaikäiset teinityttöset.

Pääsääntöisesti voisin todeta, että koulutettujen vanhempien lapsewt käyttäytyvät koulussa hyvin ja tasoerot siihen toiseen ääripäähän ovat kasvamaan päin. Voit itse pohtia sitä, millaiset lähtökohdat elämään on teinivanhempien lapsilla, kun se aikuisuus onkin ihan muuta kuin luultiin ja ikuinen rakkaus ei kestänytkään kuin vuoden.

Lue lisää

Mitä mieltä olet sellaisista naisista jotka haluavat tietoisesti kasvattaa lapsen yksin, miesope? Eikö sellainen nainen ole ansainnut lasta joka ei syystä tai toisesta ole parisuhteessa? Onko vain ja ainoastaan silloin hyvä hetki tehdä lapsi kun on useamman vuoden ollut parisuhteessa? Nykyaikana on paljon erilaisia keinoja raskautua, ilman sitä puolisoakin. Mitä mieltä olet siitä, että sellaisessa perheessä on vai yksi työssä käyvä ihminen,kukaan ei käy töissä äitiysloman aikana? Onko tämmöinen tilanne sinun mielestä väärin/vastuutonta tai mitä mieltä ylipäätään olet?

kukukuku1678 kirjoitti:

Mitä mieltä olet sellaisista naisista jotka haluavat tietoisesti kasvattaa lapsen yksin, miesope? Eikö sellainen nainen ole ansainnut lasta joka ei syystä tai toisesta ole parisuhteessa? Onko vain ja ainoastaan silloin hyvä hetki tehdä lapsi kun on useamman vuoden ollut parisuhteessa? Nykyaikana on paljon erilaisia keinoja raskautua, ilman sitä puolisoakin. Mitä mieltä olet siitä, että sellaisessa perheessä on vai yksi työssä käyvä ihminen,kukaan ei käy töissä äitiysloman aikana? Onko tämmöinen tilanne sinun mielestä väärin/vastuutonta tai mitä mieltä ylipäätään olet?

Lue lisää

Hyvä pointti! Ihme kun ei ole tullut miesope jo jotain pätemään..

ärsytys kirjoitti:

Hyvä pointti! Ihme kun ei ole tullut miesope jo jotain pätemään..

Ei hän vissiin viittiny vastata mullekkaan että mitä auttaisi räjähtää lapselleen jos hän olisi raskaana :D

7kk kirjoitti:

Ei hän vissiin viittiny vastata mullekkaan että mitä auttaisi räjähtää lapselleen jos hän olisi raskaana :D

Kyllä siinä varmaan lähinnä räjähtää kuitenkin itselleen maha pystyssä olevalle teinityttärelleen, kun huomaa että kasvatus onkin mennyt hyvästä yrityksestään huolimatta täysin pieleen.

......... kirjoitti:

Kyllä siinä varmaan lähinnä räjähtää kuitenkin itselleen maha pystyssä olevalle teinityttärelleen, kun huomaa että kasvatus onkin mennyt hyvästä yrityksestään huolimatta täysin pieleen.

Lue lisää

...KUIN maha pystyssä olevalle...

Tämä "näppäimistöhän" hukkaa kokonaisia sanoja. ;)

.......... kirjoitti:

...KUIN maha pystyssä olevalle...

Tämä "näppäimistöhän" hukkaa kokonaisia sanoja. ;)

Niin no tietenkin ymmärrän että vanhemmat ei ole mielissään 14 vuotiaan raskaudesta. En minäkään olisi. Mutta riippuu vähän iästä. Itse olin 'teini' mutta kuitenkin jo täysi ikäinen ja koulut käynyt. Mutta eipä 14 vuotiaankaan kohalla oikea reaktio ole räjähtäminen vaan joku muu.

7kk kirjoitti:

Niin no tietenkin ymmärrän että vanhemmat ei ole mielissään 14 vuotiaan raskaudesta. En minäkään olisi. Mutta riippuu vähän iästä. Itse olin 'teini' mutta kuitenkin jo täysi ikäinen ja koulut käynyt. Mutta eipä 14 vuotiaankaan kohalla oikea reaktio ole räjähtäminen vaan joku muu.

Lue lisää

Jos 14-vuotias olisi raskaana, niin siitä joku tekisi jo varmasti lastensuojeluilmoituksen, mutta jos tämä minun 18-vuotiaani kertoisi nyt olevansa raskaana, potkisin itseäni per*eeseen, jos pystyisin.

............. kirjoitti:

Jos 14-vuotias olisi raskaana, niin siitä joku tekisi jo varmasti lastensuojeluilmoituksen, mutta jos tämä minun 18-vuotiaani kertoisi nyt olevansa raskaana, potkisin itseäni per*eeseen, jos pystyisin.

Lue lisää

No meillä kaikki oikeastaan olivat iloisia uutisesta paitsi isäni jonka mielestä en saisi lapsia saada koska olen kuin äitini. Mutta hänkin on jo tottunut asiaan. Huoli oli tietenkin raskaus aikana että miten me selvitään tulevasta. Famo soitti joka aamu ja oikein kärtti sitä että pyydän hänet apuun. Nyt kaikille on itsestään selvyys että meillä on lapsi vaikka olenkin 20v. Ja kyllähän se itseäkin mietitytti miten tässä käy mutta eipä enää :)

............. kirjoitti:

Jos 14-vuotias olisi raskaana, niin siitä joku tekisi jo varmasti lastensuojeluilmoituksen, mutta jos tämä minun 18-vuotiaani kertoisi nyt olevansa raskaana, potkisin itseäni per*eeseen, jos pystyisin.

Lue lisää

Lastensuojelu ilmoituksen asemasta kannattaisi ottaa yhteys suoraan poliisiin, jos vauvan isä ei ole samanikäinen, vaan vanhempi.

Miesope kirjoitti:

Emme tienneet MISTÄÄN olevamme valmiita. Tuskin sitä kukaan tietää.

Tilanteemme kuitenkin oli toisenlainen. Meillä oli takana useiden vuosien parisuhde. Olimme molemmat työssä. Kumpikaan meistä ei ollut alaikäinen. Kykymme selviytyä mahdollisista ongelmista oli toisenlainen kuin se avaajalla on.

On omituista, jos ihmisille oikeasti on perusteltava sitä, että parisuhteen on oltava vakaalla pohjalla mikäli lapsia tehdään. Luulisi jokaisen kypsän ja täysipäisen ihmisen käsittävän moisen asian ihan ilman perustelujakin.

Totta on sekin, että myös ihan aikuisen ikäiset ihmiset hölmöilevät riittämiin parisuhteissaan. Se ei mitään uutta ole. Heidän kykynsä suoriutua velvoitteistaan ja lasten mukanaan tuomista vaikeuksista ON kuitenkin eri luokkaa kuin alaikäisillä. Ja, mikä kaikkein selvintä, he ovat itse VASTUUSSA toimistaan. Alaikäiset eivät ole. Understand?

Lasten kasvattaminen on niin monimutkainen kokonaisuus, etten ryhdy tässä tilanteessa analysoimaan esim. päivähoidon vaikutusta lasten elämään. Lapset tarvitsevat vanhempiaan kovasti monissakin eri vaiheissa. Olen aitiopaikalla esim. sen suhteen, miten vaikkapa vanhempien parisuhderuletti ja uudelleenkouluttautumisrumba vaikuttavat lapsiperheiden arkeen. Uskoisin tietäväni lapsiperheiden tilanteesta enemmän kuin alaikäiset teinityttöset.

Pääsääntöisesti voisin todeta, että koulutettujen vanhempien lapsewt käyttäytyvät koulussa hyvin ja tasoerot siihen toiseen ääripäähän ovat kasvamaan päin. Voit itse pohtia sitä, millaiset lähtökohdat elämään on teinivanhempien lapsilla, kun se aikuisuus onkin ihan muuta kuin luultiin ja ikuinen rakkaus ei kestänytkään kuin vuoden.

Lue lisää

Lapsen kasvattaminen ei ole monimutkainen juttu.Itse olen jo 15 vuotiaana halunut lasta mutta lykkäsin mieheni kanssa sitä kunnes täytin 18 v.Silloinkin kaikki sanoi että olen liian nuori .No olen aina ollut lapsille läsnä ,leikkinyt niitten kanssa ja hoitanut kodin.Mieheni kävi töissä ja vapaaajat olemme olleet lasten kanssa.Nyt vanhin lapseni on jo 22 v ja nuorempi lapsi 17 v.Olemme mieheni kanssa olleet naimisissa 25 vuotta.Ja edelleen rakastamme toisiamme .Vanhempi lapseni osti asunnon ja nuorempi opiskelee.Eli sain lapsistani erittäin fiksut ja ihanat ihmiset.Minä suosittelen nuorena lasten hankkimista niin jaksaa telmuta ja touhuta lasten kanssa.40 vuotias ei jaksa läheskään niin kuin nuori ihminen .

Suosittelen sinua keskustelemaan asiasta jonkun aikuisemman ihmisen kanssa. Vanhemmat, sisaruksesi, kouluterveydenhoitaja, lääkäri.

Mieti onnellinenehkääippä miksi haluat äidiksi lähes alaikäisenä.

Onko sukusi lyhytikäistä?
Ovatko vanhempasi kuolleet jo noin 40-vuotiaina?
Onko teillä esim lihavuussairauksia, metabolista oireyhtymää tai jotain muuta syytä, jonka vuoksi luulet, että sinun täytyy saada lapsi hyvin nuorena tai et saa niitä lainkaan?
Epäiletkö, ettei sinusta fyysisesti ole enää 30-vuotiaana synnyttämään?
Ajatteletko, ettet näe lapsesi aikuistuvan, jollet saa häntä juuri nyt?
Luuletko, että tulemalla äidiksi, sinusta tulee jollain tavoin parempi ihminen?
Oletko ylipainoinen ja kuvittelet, että imetys ja lapsen kanssa touhuaminen laihduttavat tai jotain muuta yhtä älytöntä ja lapsellista?

Jos vastasit mielessäsi johonkin kysymykseen kyllä, niin pitäisikö sinun kiinnittää huomiota elämäntapoihisi ja jollet pysty niitä muuttamaan paremmiksi, niin unohtaisit koko lasten teon. Ajatusmaailmassasi voi myös taustastasi johtuen olla jotain pahasti pielessä. Kaikkien ei tarvitse pakosta jatkaa geenejään.

Et ole siis halukas pohtimaan omien ajatustesi taustoja.

Kuinka paljon muuten tunnet sellaiosia perheitä, joissa se teinirakkaus on kestänyt enemmän kuin muutaman vuoden?

Oletko edes keskustellut asiasta kenenkään aikuisemman kanssa? Miksi et?

Miesope kirjoitti:

Et ole siis halukas pohtimaan omien ajatustesi taustoja.

Kuinka paljon muuten tunnet sellaiosia perheitä, joissa se teinirakkaus on kestänyt enemmän kuin muutaman vuoden?

Oletko edes keskustellut asiasta kenenkään aikuisemman kanssa? Miksi et?

Lue lisää

Hohhoijjaa :D Olen halunnut äidiksi jo niin kauan kuin jaksan edes muistaa.. Olen kauan odottanut että täysi-ikäinen ja mulla on ihan oikeasti mahdollisuus olla äiti jos haluan.. Kyllä mulla on kaikki muut asiat ihan hyvin, vanhemmat yhdessä ja elossa vielä, kaikki suvussa terveitä, tulen hyvin toimeen mun perheen kanssa... Ja kyllä ajattelen olevani onnellisempi ihminen kun mulla on lapsi.

Eli ainoa syy sinulla hankkia lapsi nyt on että olet kohta täysi-ikäinen ja haluat lapsen? Haluatko lapsen nyt, kun luulet, että saat pidettyä siten poikaystävän vierelläsi?

Vai olisiko kuitenkin ollut niin, että mielessäsi vastasit usempaankin esittämääni kysymykseen kyllä, mutta et uskalla alkaa pohtimaan omia motiivejasi saada lapsi juuri nyt kesken opintojesi?

"Tiedän paljon jotka ovat tulleet raskaaksi ammattikoulun viimeisellä lukukaudella ja ovat kyllä ihan onnellisia äitejä vaikka eivät olekkaan saaneet esikoistaan vanhempana :)"

Eli sinustakin siis ajatusmaailmasi mukaan tulee VARMASTI onnellinen?

Mitä jos ensin kysyisit poikaystävältäsi onko hän valmis sitoutumaan kanssasi parisuhteeseen ihan vanhanaikaisesti menemällä ensin naimisiin kanssasi, niin ettei sinun tarvitse puhua enää "poikaystävästä", mikä ei ole kovinkaan aikuismaista? Sitten kävisitte koulut loppuun, hankkisitte työpaikan, asunnon ja tekisitte duunia vaikka vuoden.

Sillätavoinkin voisit vähän testata onko poika edes suurinpiirtein vakavissaan sinun suhteesi. Pojistahan se lasten tekemisen "harjoitteleminen" on mukavaa. Eihän heillä loppujen lopuksi ole suurtakaan vastuuta lapsesta jatkossa, jos silmä alkaakin vilkuilemaan synnyttämättömien naisvartaloiden perään. Tottahan sinä sen tiedät, ettei kroppa lapsenteosta ainakaan parane? :D

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Hohhoijjaa :D Olen halunnut äidiksi jo niin kauan kuin jaksan edes muistaa.. Olen kauan odottanut että täysi-ikäinen ja mulla on ihan oikeasti mahdollisuus olla äiti jos haluan.. Kyllä mulla on kaikki muut asiat ihan hyvin, vanhemmat yhdessä ja elossa vielä, kaikki suvussa terveitä, tulen hyvin toimeen mun perheen kanssa... Ja kyllä ajattelen olevani onnellisempi ihminen kun mulla on lapsi.

Lue lisää

Et voi olla noin typerä! Olet aina halunnut äidiksi ja se riittää. Oletko koskaan miettinyt, että suurin osa tytöistä ja naisista ajattelee niin, että jonain päivänä heillä on lapsia? Sinä haluat ne heti kun olet täysi-ikäinen. Ällöttävää!
Tuollainen minä, minä, minä haluan -ajattelu puistattaa. En usko, että lapsi tulee tekemään sinusta ehjää ja onnellista. Asetat liian paljon odotuksia ja kuulostat jo pakkomielteiseltä.
Mihin on muuten kadonnut romantiikka? Yritä nyt olla vähän vähemmän helppo ja anna poikaystäväsi ensin kosia sinua pari kertaa, ennenkuin alat pukata lapsia tähän maailmaan. :(

Lapsi tärkeä ei äiti kirjoitti:

Et voi olla noin typerä! Olet aina halunnut äidiksi ja se riittää. Oletko koskaan miettinyt, että suurin osa tytöistä ja naisista ajattelee niin, että jonain päivänä heillä on lapsia? Sinä haluat ne heti kun olet täysi-ikäinen. Ällöttävää!
Tuollainen minä, minä, minä haluan -ajattelu puistattaa. En usko, että lapsi tulee tekemään sinusta ehjää ja onnellista. Asetat liian paljon odotuksia ja kuulostat jo pakkomielteiseltä.
Mihin on muuten kadonnut romantiikka? Yritä nyt olla vähän vähemmän helppo ja anna poikaystäväsi ensin kosia sinua pari kertaa, ennenkuin alat pukata lapsia tähän maailmaan. :(

Lue lisää

Onko kaikki jotka tulee nuorena raskaaksi sitten sun mielestä jotenkin helppoja, kun ei antanut poikaystävän ruinata paria kertaa? Muutenkin tuntuu että kaikkien mielestä vauvakuumeilu on "sairaus" ja jos nuorena vauvakuumeilee pitää mennä ehdottomasti hoitoon ja hankkia apua. Ei siinä oo mitään väärää jos haluaa nuorena äidiksi, HALOO!!?

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Onko kaikki jotka tulee nuorena raskaaksi sitten sun mielestä jotenkin helppoja, kun ei antanut poikaystävän ruinata paria kertaa? Muutenkin tuntuu että kaikkien mielestä vauvakuumeilu on "sairaus" ja jos nuorena vauvakuumeilee pitää mennä ehdottomasti hoitoon ja hankkia apua. Ei siinä oo mitään väärää jos haluaa nuorena äidiksi, HALOO!!?

Lue lisää

Kyllä, siinä on jotakin väärää, jos ei itse kykene lastaan elättämään.

Miesope kirjoitti:

Kyllä, siinä on jotakin väärää, jos ei itse kykene lastaan elättämään.

Siitä ei tainnut aloittaja puhua, joten ei sorruta arvailuun.

Lapsi tärkeä ei äiti kirjoitti:

Eli ainoa syy sinulla hankkia lapsi nyt on että olet kohta täysi-ikäinen ja haluat lapsen? Haluatko lapsen nyt, kun luulet, että saat pidettyä siten poikaystävän vierelläsi?

Vai olisiko kuitenkin ollut niin, että mielessäsi vastasit usempaankin esittämääni kysymykseen kyllä, mutta et uskalla alkaa pohtimaan omia motiivejasi saada lapsi juuri nyt kesken opintojesi?

"Tiedän paljon jotka ovat tulleet raskaaksi ammattikoulun viimeisellä lukukaudella ja ovat kyllä ihan onnellisia äitejä vaikka eivät olekkaan saaneet esikoistaan vanhempana :)"

Eli sinustakin siis ajatusmaailmasi mukaan tulee VARMASTI onnellinen?

Mitä jos ensin kysyisit poikaystävältäsi onko hän valmis sitoutumaan kanssasi parisuhteeseen ihan vanhanaikaisesti menemällä ensin naimisiin kanssasi, niin ettei sinun tarvitse puhua enää "poikaystävästä", mikä ei ole kovinkaan aikuismaista? Sitten kävisitte koulut loppuun, hankkisitte työpaikan, asunnon ja tekisitte duunia vaikka vuoden.

Sillätavoinkin voisit vähän testata onko poika edes suurinpiirtein vakavissaan sinun suhteesi. Pojistahan se lasten tekemisen "harjoitteleminen" on mukavaa. Eihän heillä loppujen lopuksi ole suurtakaan vastuuta lapsesta jatkossa, jos silmä alkaakin vilkuilemaan synnyttämättömien naisvartaloiden perään. Tottahan sinä sen tiedät, ettei kroppa lapsenteosta ainakaan parane? :D

Lue lisää

No ei se kroppa mulla ainakaan huonontunut.

werty. kirjoitti:

No ei se kroppa mulla ainakaan huonontunut.

Mulla ainaki parani :D

werty. kirjoitti:

No ei se kroppa mulla ainakaan huonontunut.

Hah hah. Ehkä et vain halua myöntää tai jos se olikin jo valmiiksi kuin synnyttäneellä naisella? :D

Katsokaapa peiliin kirjoitti:

Hah hah. Ehkä et vain halua myöntää tai jos se olikin jo valmiiksi kuin synnyttäneellä naisella? :D

Painon ennen noin 48kg (pituus siis 166cm) ja vähän ennen raskautta aloin saamaan painoa lisää pikku hiljaa monen tuskaisen vuoden jälkeen. Nyt olen juuri sopivan kokoinen vaikka raskauskiloja on lähtenyt. Moni ei edes usko että olen synnyttänyt. Mutta eipä se mun persettä kutita jos joku ei usko sillä minä olen tyytyväinen ja se riittää :)

7kk kirjoitti:

Painon ennen noin 48kg (pituus siis 166cm) ja vähän ennen raskautta aloin saamaan painoa lisää pikku hiljaa monen tuskaisen vuoden jälkeen. Nyt olen juuri sopivan kokoinen vaikka raskauskiloja on lähtenyt. Moni ei edes usko että olen synnyttänyt. Mutta eipä se mun persettä kutita jos joku ei usko sillä minä olen tyytyväinen ja se riittää :)

Lue lisää

Sinullahan oli ennen raskauttasi ihannepaino! Itse olen ollut 170 cm ja painanut 47 kg. Raskauskiloja on ikävä kyllä jäänyt. :(

Katsokaapa peiliin kirjoitti:

Sinullahan oli ennen raskauttasi ihannepaino! Itse olen ollut 170 cm ja painanut 47 kg. Raskauskiloja on ikävä kyllä jäänyt. :(

No kaukana ihannepainosta kyllä on ollut! Kyllä minä ainakin haluan olla muutakin kun luuta ja nahkaa ;o ja olin kyllä tarkkailussa painon takia mutta se voi johtua siitä että olin laihtunut 17kg lyhyessä ajassa. Tunnun itseni kyllä paljon terveemmäksi nyt.

Katsokaapa peiliin kirjoitti:

Hah hah. Ehkä et vain halua myöntää tai jos se olikin jo valmiiksi kuin synnyttäneellä naisella? :D

Olen 176cm ja 64kg
Aika samoissa lukemissa kuin ennen raskauksia.

not way we do it kirjoitti:

Siitä ei tainnut aloittaja puhua, joten ei sorruta arvailuun.

Noh, alaikäinen opiskelija harvoin elättää lastaan itse.

Miesope kirjoitti:

Noh, alaikäinen opiskelija harvoin elättää lastaan itse.

MIESOPE PAINU SINNE ITSEENSÄ TÄÄTLÄ NUSSIMASTA PILKKUA!!!! ap sano että hänellä on myös poikaystävä joka auttaa ja joka käy töissä...

pelkkähippi kirjoitti:

MIESOPE PAINU SINNE ITSEENSÄ TÄÄTLÄ NUSSIMASTA PILKKUA!!!! ap sano että hänellä on myös poikaystävä joka auttaa ja joka käy töissä...

Niin, siis ei minun yksin tarvitse pelkillä tuilla mun ehkä tulevaa lasta elättää... ja vaikka nyt ensi alkuun tarvitsisikin niin mitä sitten..?

werty. kirjoitti:

Olen 176cm ja 64kg
Aika samoissa lukemissa kuin ennen raskauksia.

No kyllä mä tiedän ettei kroppa synnytyksestä parane :D mutta ihan kuin mä sitä murehtisin! On mulla muutenkin aika hyvät geenit, en lihoa helposti, niin varmasti myös palaudun synnytyksestä nopeasti. Muutenkin kun nuorena synnyttää niin kilot karisee helpommin pois ;)

onnellinenehkääippä kirjoitti:

No kyllä mä tiedän ettei kroppa synnytyksestä parane :D mutta ihan kuin mä sitä murehtisin! On mulla muutenkin aika hyvät geenit, en lihoa helposti, niin varmasti myös palaudun synnytyksestä nopeasti. Muutenkin kun nuorena synnyttää niin kilot karisee helpommin pois ;)

Lue lisää

Kaikki on niin suhteellista. Itse väittäisin, että tämän päivän nuoret ovat PALJON huonompikuntoisia ja kärsivät ylipainosta huomattavasti useammin kuin edeltävät ikäluokat. Jos tämän päivän äitejä katsoo, ylipaino EI kyllä ole läheskään aina kadonnut raskauden jälkeen.

Itse aiheeseen, eli teiniäitiyden todellisiin ongelmiin, tämä juttu liittyy hyvin vähän.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Niin, siis ei minun yksin tarvitse pelkillä tuilla mun ehkä tulevaa lasta elättää... ja vaikka nyt ensi alkuun tarvitsisikin niin mitä sitten..?

Niin, mitä sitten... Kas siinäpä kysymys. Jos siihen kysymykseen ei itse tajua vastausta, asialle ei mitään voi.

Miesope kirjoitti:

Noh, alaikäinen opiskelija harvoin elättää lastaan itse.

Eli arvailet kuitenkin, eikä tuohon olisi varmaan tarvinnut edes vastata... Eikö voisi kirjoittaa vain niistä tiedoista mitä on annettu, ettei sorruta lapsellisuuksiin. Kun emme tiedä ap:stä muuta.

Miesope kirjoitti:

Niin, mitä sitten... Kas siinäpä kysymys. Jos siihen kysymykseen ei itse tajua vastausta, asialle ei mitään voi.

Mitä eroa on tuilla elämisessä teiniäitinä ja kolmikymppisenä äitinä. Kummankin täytyy lähteä töihin tai opiskelemaan. Miten paljon enemmän teiniäiti saa kuin vanhempi äiti näitä tukia?

Miesope kirjoitti:

Kaikki on niin suhteellista. Itse väittäisin, että tämän päivän nuoret ovat PALJON huonompikuntoisia ja kärsivät ylipainosta huomattavasti useammin kuin edeltävät ikäluokat. Jos tämän päivän äitejä katsoo, ylipaino EI kyllä ole läheskään aina kadonnut raskauden jälkeen.

Itse aiheeseen, eli teiniäitiyden todellisiin ongelmiin, tämä juttu liittyy hyvin vähän.

Lue lisää

Harrastan potkunyrkkeilyä. Pitää kilot kurissa.

Miesope kirjoitti:

Niin, mitä sitten... Kas siinäpä kysymys. Jos siihen kysymykseen ei itse tajua vastausta, asialle ei mitään voi.

Niin mitä sitten = Mun mielestä se ei ole mitenkään noloa, jos tarvitsee apua. Mun mielestä on jotenkin naurettavaa että äitejä jotka saavat rahaa sosiaalitoimistosta kutsutaan nimellä "sossupummi".. Se on ihan naurettavaa nimitellä äitiä, joka yrittää hankkia lapselleen ruokaa ja vaatteita. Ei kaikilla välttämättä mene aina elämä niin loistavasti, että olisi varaa ihan täysin OMILLA TULOILLA elättää lapsi. Aika moni perhe tarvitsee tukea, jos vaikka perheen äiti on kotona ja isä vain töissä. Jos menee huonommin ja pyytää apua, niin ei se tee mitenkään huonompaa ihmistä.

Miesope kirjoitti:

Kaikki on niin suhteellista. Itse väittäisin, että tämän päivän nuoret ovat PALJON huonompikuntoisia ja kärsivät ylipainosta huomattavasti useammin kuin edeltävät ikäluokat. Jos tämän päivän äitejä katsoo, ylipaino EI kyllä ole läheskään aina kadonnut raskauden jälkeen.

Itse aiheeseen, eli teiniäitiyden todellisiin ongelmiin, tämä juttu liittyy hyvin vähän.

Lue lisää

No voi hyvänen aika sua.. Mitä säkin siitä tiedät missä kunnossa nykyajan teinit on.. Varmaan se aika paljon vaihtelee. Sitä paitsi eiköhän se ole ihmisestä itsestä kiinni missä kunnossa on. Jos haluan niin voin olla hyvässä kunnossa, jos en välitä, niin sitten en välitä. PISTE.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Niin mitä sitten = Mun mielestä se ei ole mitenkään noloa, jos tarvitsee apua. Mun mielestä on jotenkin naurettavaa että äitejä jotka saavat rahaa sosiaalitoimistosta kutsutaan nimellä "sossupummi".. Se on ihan naurettavaa nimitellä äitiä, joka yrittää hankkia lapselleen ruokaa ja vaatteita. Ei kaikilla välttämättä mene aina elämä niin loistavasti, että olisi varaa ihan täysin OMILLA TULOILLA elättää lapsi. Aika moni perhe tarvitsee tukea, jos vaikka perheen äiti on kotona ja isä vain töissä. Jos menee huonommin ja pyytää apua, niin ei se tee mitenkään huonompaa ihmistä.

Lue lisää

Ja entäs sitten ne, jotka eivät pääse kouluun tai töihin, vaikka haluaisivatkin? Taidat olla "miesope" pelko pumpulissa elänyt paskiainen.. kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka perseessä niinkuin sinä. Helppo tulla kaikille tänne sanomaan että töihin ja kouluun siitä, eikä mihinkään sossun luukulle nostamaan tukia.. Pakko pärjätä keinolla millä hyvänsä.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

No voi hyvänen aika sua.. Mitä säkin siitä tiedät missä kunnossa nykyajan teinit on.. Varmaan se aika paljon vaihtelee. Sitä paitsi eiköhän se ole ihmisestä itsestä kiinni missä kunnossa on. Jos haluan niin voin olla hyvässä kunnossa, jos en välitä, niin sitten en välitä. PISTE.

Lue lisää

Mistähän me opettajat sen tiedämme? Kas toden totta, siinäpä sinulla riittääkin ihmettelemistä.

Tosiasia on se, että ihmiset ovat lihavampia kuin aiemmin ja selvästi huonokuntoisempia. Katso vanhoja luokkakuvia. Tutustu vaikkapa siihen, millaisilla tuloksilla on aiemmin voitettu kisoja. Ota selvää siitä, millaisia tuloksia nykynuoret saavat kuntotesteistä verrattuna aiempiin.

Aihe kuitenkaan ei liity rteiniäiyden ongelmiin, joten en jauha siitä.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Ja entäs sitten ne, jotka eivät pääse kouluun tai töihin, vaikka haluaisivatkin? Taidat olla "miesope" pelko pumpulissa elänyt paskiainen.. kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka perseessä niinkuin sinä. Helppo tulla kaikille tänne sanomaan että töihin ja kouluun siitä, eikä mihinkään sossun luukulle nostamaan tukia.. Pakko pärjätä keinolla millä hyvänsä.

Lue lisää

Kuulepas lapsonen. Et tiedä minun elämästäni mitään. Uskoisin eläneeni huomattavasti kovempien vaiheiden läpi kuin sinä ja vertauksesi kultalusikka suussa syntyneistä ei olisi voinut kauemmaksi osua. Minun taustassani ei juuri löydy koulunsa hoitaneita - vain ongelmia ja vaikeuksia löytyy sitäkin enemmän.

Olen itse tehnyt elämästäni sitä mitä se on ja en ymmärrä tippaakaan teinityttösiä, jotka täällä ilman ensimmäistäkään päivää työkokemusta tai ensimmäistäkään maksettua veroeuroa luennoivat siitä, miten jokainen on oikeutettu tukiin. Kyllä, niin on. Mutta sitten on se taho yhteiskunnassa, joka sen tyttösten leikinkin kustantaa. On myös helppoa esittää fantasioita siitä, miten helppoa työnteko ja opiskelu lasten kanssa on, kun sitä ei ole päivääkään tehnyt!

Jokainen on oikeutettu tukiin, mutta jos jokaiikka ottaa sen kannan, että muiden on kokeilunhaluisten lapsosten pelleilyt kustannettava, tälle maalle käy huonosti. Jokaisella on vastuu tekojensa seurauksista, mutta se tuntuu nykypäivänä vain unohtuvan turhan helposti. Sossu maksaa, kun leikit on leikitty loppuun ja koittaa todellisuus. Kun se ikuinen rakkaus loppuukin yllättäen ja jäljelle jää vain Suomi24:lla lähinnä itseään lohduttava tytön reppana, joka kehuu, miten hyvin kaikki menee, edessä on todellisuus.

Koulu-, sosiaali- ja terveyssektorit kantavat vastuun perheleikeistä, joita ENNEN olisi pitänyt ajatella eikä vain toivoa ja olettaa. Se vastuupäivä ei tule eteen puolen vuoden tai vuodenkaan päästä, kuten täällä itsetietoiset tytön rassukat kirjoittavat. Se tulee sitten, kun ne ihanat vauvat ovat kouluikäisiä ja teini-ikäisiä. SITTEN niillä ikinuorilla äityleillä ja isillä on menossa jo kukaties kolmas tai neljäs kierros ja ne samat naamat mesoavat esim. Suomi24:n Uusperheosiossa julistaen edelleenkin omien toimiensa virheettömyyttä ja sitä, miten hyvin kaikki on ja miten kaikki on muiden syytä.

Sitten sitä aikaa juuri EI niille lapsosille ole, kun on löydyttävä aikaa itselle ja opiskeltava ja harrastettava. Lapsissa on jokainen vanhempi kiinni PITKÄÄN. Sitä ei tunnu läheskään jokainen vanhempi muistavan eikä haluavan ymmärtää. SIITÄ asiasta me opettajat tiedämme koko lailla. Moni niistä eronneista ja karanneista on aloittanut perheleikkinsä liian nuorina ja ensihuumassa järkipuhe ei tehoa. Toiset eivät vain käsitä ikinä.

Miesope kirjoitti:

Kuulepas lapsonen. Et tiedä minun elämästäni mitään. Uskoisin eläneeni huomattavasti kovempien vaiheiden läpi kuin sinä ja vertauksesi kultalusikka suussa syntyneistä ei olisi voinut kauemmaksi osua. Minun taustassani ei juuri löydy koulunsa hoitaneita - vain ongelmia ja vaikeuksia löytyy sitäkin enemmän.

Olen itse tehnyt elämästäni sitä mitä se on ja en ymmärrä tippaakaan teinityttösiä, jotka täällä ilman ensimmäistäkään päivää työkokemusta tai ensimmäistäkään maksettua veroeuroa luennoivat siitä, miten jokainen on oikeutettu tukiin. Kyllä, niin on. Mutta sitten on se taho yhteiskunnassa, joka sen tyttösten leikinkin kustantaa. On myös helppoa esittää fantasioita siitä, miten helppoa työnteko ja opiskelu lasten kanssa on, kun sitä ei ole päivääkään tehnyt!

Jokainen on oikeutettu tukiin, mutta jos jokaiikka ottaa sen kannan, että muiden on kokeilunhaluisten lapsosten pelleilyt kustannettava, tälle maalle käy huonosti. Jokaisella on vastuu tekojensa seurauksista, mutta se tuntuu nykypäivänä vain unohtuvan turhan helposti. Sossu maksaa, kun leikit on leikitty loppuun ja koittaa todellisuus. Kun se ikuinen rakkaus loppuukin yllättäen ja jäljelle jää vain Suomi24:lla lähinnä itseään lohduttava tytön reppana, joka kehuu, miten hyvin kaikki menee, edessä on todellisuus.

Koulu-, sosiaali- ja terveyssektorit kantavat vastuun perheleikeistä, joita ENNEN olisi pitänyt ajatella eikä vain toivoa ja olettaa. Se vastuupäivä ei tule eteen puolen vuoden tai vuodenkaan päästä, kuten täällä itsetietoiset tytön rassukat kirjoittavat. Se tulee sitten, kun ne ihanat vauvat ovat kouluikäisiä ja teini-ikäisiä. SITTEN niillä ikinuorilla äityleillä ja isillä on menossa jo kukaties kolmas tai neljäs kierros ja ne samat naamat mesoavat esim. Suomi24:n Uusperheosiossa julistaen edelleenkin omien toimiensa virheettömyyttä ja sitä, miten hyvin kaikki on ja miten kaikki on muiden syytä.

Sitten sitä aikaa juuri EI niille lapsosille ole, kun on löydyttävä aikaa itselle ja opiskeltava ja harrastettava. Lapsissa on jokainen vanhempi kiinni PITKÄÄN. Sitä ei tunnu läheskään jokainen vanhempi muistavan eikä haluavan ymmärtää. SIITÄ asiasta me opettajat tiedämme koko lailla. Moni niistä eronneista ja karanneista on aloittanut perheleikkinsä liian nuorina ja ensihuumassa järkipuhe ei tehoa. Toiset eivät vain käsitä ikinä.

Lue lisää

Entä ne aikuisille maksettavat tuet?
Keski-ikäisten perheleikit.
Ei teini-ikäiset sen enempää saa tukia kuin keski-ikäiset äidit.
Samalla lailla joskus saavat opintotukea ja lainaa, Äitiysavustuksesta ja lapsilisistä tuskin kieltäytyy kukaan.
Opiskella voi päivä aikaan kun lapsi on hoidossa, niin keski-ikäiset opiskelijatkin tekevät.

Miesope kirjoitti:

Mistähän me opettajat sen tiedämme? Kas toden totta, siinäpä sinulla riittääkin ihmettelemistä.

Tosiasia on se, että ihmiset ovat lihavampia kuin aiemmin ja selvästi huonokuntoisempia. Katso vanhoja luokkakuvia. Tutustu vaikkapa siihen, millaisilla tuloksilla on aiemmin voitettu kisoja. Ota selvää siitä, millaisia tuloksia nykynuoret saavat kuntotesteistä verrattuna aiempiin.

Aihe kuitenkaan ei liity rteiniäiyden ongelmiin, joten en jauha siitä.

Lue lisää

Eikä myös liity meihin....

Miesope kirjoitti:

Kuulepas lapsonen. Et tiedä minun elämästäni mitään. Uskoisin eläneeni huomattavasti kovempien vaiheiden läpi kuin sinä ja vertauksesi kultalusikka suussa syntyneistä ei olisi voinut kauemmaksi osua. Minun taustassani ei juuri löydy koulunsa hoitaneita - vain ongelmia ja vaikeuksia löytyy sitäkin enemmän.

Olen itse tehnyt elämästäni sitä mitä se on ja en ymmärrä tippaakaan teinityttösiä, jotka täällä ilman ensimmäistäkään päivää työkokemusta tai ensimmäistäkään maksettua veroeuroa luennoivat siitä, miten jokainen on oikeutettu tukiin. Kyllä, niin on. Mutta sitten on se taho yhteiskunnassa, joka sen tyttösten leikinkin kustantaa. On myös helppoa esittää fantasioita siitä, miten helppoa työnteko ja opiskelu lasten kanssa on, kun sitä ei ole päivääkään tehnyt!

Jokainen on oikeutettu tukiin, mutta jos jokaiikka ottaa sen kannan, että muiden on kokeilunhaluisten lapsosten pelleilyt kustannettava, tälle maalle käy huonosti. Jokaisella on vastuu tekojensa seurauksista, mutta se tuntuu nykypäivänä vain unohtuvan turhan helposti. Sossu maksaa, kun leikit on leikitty loppuun ja koittaa todellisuus. Kun se ikuinen rakkaus loppuukin yllättäen ja jäljelle jää vain Suomi24:lla lähinnä itseään lohduttava tytön reppana, joka kehuu, miten hyvin kaikki menee, edessä on todellisuus.

Koulu-, sosiaali- ja terveyssektorit kantavat vastuun perheleikeistä, joita ENNEN olisi pitänyt ajatella eikä vain toivoa ja olettaa. Se vastuupäivä ei tule eteen puolen vuoden tai vuodenkaan päästä, kuten täällä itsetietoiset tytön rassukat kirjoittavat. Se tulee sitten, kun ne ihanat vauvat ovat kouluikäisiä ja teini-ikäisiä. SITTEN niillä ikinuorilla äityleillä ja isillä on menossa jo kukaties kolmas tai neljäs kierros ja ne samat naamat mesoavat esim. Suomi24:n Uusperheosiossa julistaen edelleenkin omien toimiensa virheettömyyttä ja sitä, miten hyvin kaikki on ja miten kaikki on muiden syytä.

Sitten sitä aikaa juuri EI niille lapsosille ole, kun on löydyttävä aikaa itselle ja opiskeltava ja harrastettava. Lapsissa on jokainen vanhempi kiinni PITKÄÄN. Sitä ei tunnu läheskään jokainen vanhempi muistavan eikä haluavan ymmärtää. SIITÄ asiasta me opettajat tiedämme koko lailla. Moni niistä eronneista ja karanneista on aloittanut perheleikkinsä liian nuorina ja ensihuumassa järkipuhe ei tehoa. Toiset eivät vain käsitä ikinä.

Lue lisää

Kuka tässä on nytkään puhunut mistään leikkimisestä? Oikeaa elämää tässä eletään ja tehdään päätöksiä jotka pitää. Ei ole olemassa mitään oikeaa ikää hankkia lapsia.. Tietty joku voi ajatella jonkun iän olevan juuri itselle sopiva, mutta ihmiset kehittyy niin paljon eritahtiin ja ihmiset tekee paljon erilaisia päätöksiä. Jokaisella on oma elämä elettävänä. Miten ylipäätään kukaan voi tietää millaista työnteko tai opiskelu lapsen kanssa on, ennen kuin sitä itse täytyy kokeilla? Niinpä, ei kukaan. Eikä varmasti niin helppoa tule olemaan, mutta olen valmis siihen. Ja eipä se sossu ole suurimmalle osalle nuorista äideistä mikään "elätti", kyllä jokainen jossain vaiheessa hankkii sen ammatin ja yrittää pärjätä omillaan. Silloin kun menee huonommin, niin on vain hyvä että apua on saatavilla. Koska jos apua ei olisi, niin SILLOIN tälle suomen maalle kävisi kalpaten. Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin? :)

Miesope kirjoitti:

Mistähän me opettajat sen tiedämme? Kas toden totta, siinäpä sinulla riittääkin ihmettelemistä.

Tosiasia on se, että ihmiset ovat lihavampia kuin aiemmin ja selvästi huonokuntoisempia. Katso vanhoja luokkakuvia. Tutustu vaikkapa siihen, millaisilla tuloksilla on aiemmin voitettu kisoja. Ota selvää siitä, millaisia tuloksia nykynuoret saavat kuntotesteistä verrattuna aiempiin.

Aihe kuitenkaan ei liity rteiniäiyden ongelmiin, joten en jauha siitä.

Lue lisää

miten muutenkaan se, että jos nuoret nykyään on lihavempia kuin ennen vanhaan, liittyy siihen että palautuu nopeasti? tämä viimeistään todistaa sen että sulla on joku pakkomielle tulla pätemään joka asiaan jotain... en kyllä usko koko juttuun muutenkaan. ehkä ennen vanhaan nuoret ovat olleet laihempia kuin nykyään mutta onko se ollut tervettä laihuutta? nykyään on kumminkin saatavilla paljon monipuolisempaa ravintoa.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Kuka tässä on nytkään puhunut mistään leikkimisestä? Oikeaa elämää tässä eletään ja tehdään päätöksiä jotka pitää. Ei ole olemassa mitään oikeaa ikää hankkia lapsia.. Tietty joku voi ajatella jonkun iän olevan juuri itselle sopiva, mutta ihmiset kehittyy niin paljon eritahtiin ja ihmiset tekee paljon erilaisia päätöksiä. Jokaisella on oma elämä elettävänä. Miten ylipäätään kukaan voi tietää millaista työnteko tai opiskelu lapsen kanssa on, ennen kuin sitä itse täytyy kokeilla? Niinpä, ei kukaan. Eikä varmasti niin helppoa tule olemaan, mutta olen valmis siihen. Ja eipä se sossu ole suurimmalle osalle nuorista äideistä mikään "elätti", kyllä jokainen jossain vaiheessa hankkii sen ammatin ja yrittää pärjätä omillaan. Silloin kun menee huonommin, niin on vain hyvä että apua on saatavilla. Koska jos apua ei olisi, niin SILLOIN tälle suomen maalle kävisi kalpaten. Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin? :)

Lue lisää

Käydäänpä tämä keskustelu nyt loppuun. Esitän joukon kysymyksiä pohdittavaksi ja voit koettaa vastata niihin. Jos olet aikeissasi vakavissasi, aiheen perusteellisempi pohtiminen ei pahaksi liene? Kysymyksessähän on suuri asia, vai mitä?

1. Toteat olevasi "valmis" äidiksi. Millä perusteilla? Mikä tekee sinusta kypsän ja kykenevän siihen päätökseen juuri nyt? Olitko valmis esim. vuosi sitten? Jos et, mikä on muuttunut? Oletatko/Tiedätkö olevasi jotenkin erikoisen kypsä ikäiseksesi? Millä perusteella?

2. Mikä tekee nykytilanteesta sellaisen, että sinun on kiirehdittävä? Mikä muuttuisi, jos odottaisit esim. vuoden? Olisiko tilanne silloin ratkaisevasti huonompi tai vaikeampi? Miksi? Oletko varma, että kiire on lapsen etu?

3. Onko sinulla työkokemusta omalta alaltasi? Oletko menossa kesätöihin? Sanoit olevasi valmistumassa lähihoitajaksi? Niitä töitä olettaisi riittävän erityisesti kesäksi? JOS olet menossa työhön, eikö olisi hyvä vähän tutustua tulevaan työkenttään ENNEN kuin päättää, että työelämään siirtymistä lykkää? Eikö olisi myös järkevää olla työssä ja ansaita korkeampi äitiyspäiväraha? Jos ei, miksi ei?

4. Oletko jutellut vanhempiesi tai sisartesi kanssa aikeestasi? Jos olet, mitä he sanoivat? Jos et, miksi et? Ovatko sisaresi saaneet lapsia nuorina? Onko heidän tilanteensa saman tyyppinen kuin sinulla? Mitä arvelisit vanhempiesi sanovan? Onko heidän mielipiteellään merkitystä?

5. Kuinka tarkasti olet poikaystäväsi kanssa asiaa läpikäynyt? Oletteko pohtineet kaikki näkökannat? Oletteko sopineet esim. siitä, kuka mitäkin tekee lapsenhoidon suhteen? Kuka tekee kotityöt? Kuka siivoaa? Onko hänkin ehdottoman innostunut perheen perustamisesta? Miksi? Onko hänen kaveripiirissään paljon nuoria isiä? Suvussaan?

6. Sanot "bilettäneesi" jo tarpeeksi? Miten niin? Kuinka nuorena oikein aloitit? Oletko aivan varma siitä, että biletys ei myöhemmin, ravintolaiässä, kiinnosta? Mikä antaa varmuuden? Entä poikaystäväsi? Bilettääkö hän? Sallitko sen? Oletko varma siitä, että hän haluaa jo myös aloittaa kotielämän lopullisesti?

7. Eikö olisi järkevää avioitua ensiksi ja sitä kautta vakiinnuttaa parisuhde? Eikö se olisi järkevintä, mikäli suhde poikaystäväsi kanssa on niin vakaalla pohjalla? Eikö parisuhteen pohjan pitäisi olla kivikova ennen lasta? Eikö sekin ole lapsen etu?

Lisäksi tekstisi lopussa on vielä muutamia omituisuuksia.

"Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin?"

Mistä päättelet, ettei edes puoletkaan lapsista ole toivottuja? Onko sinulla taustalla laajakin tutkimusaineisto aiheesta?

Miten niin on hyvä, että olet saanut "odottaa tähän vaiheeseen"? Mitä ihmettä tarkoitat? Olisiko joku kenties saattanut pakottaa sinut lapsentekoon jo ENNEN tätä"kypsää" ikää? Kuinka nuori sinusta oikein voi jo sen lapsen tehdä?

Jos olet oikeasti kiinnostunut keskustelemaan aiheesta, vastaat kysymyksiin selkeästi ja siten, että kaikki huomaavat sinun pohtineen aihetta. Näin suurta päätöstähän ei kai mutu-tuntumalla tehdä? Jos et, johtopäätökset voi jokainen vetää.

Miesope kirjoitti:

Käydäänpä tämä keskustelu nyt loppuun. Esitän joukon kysymyksiä pohdittavaksi ja voit koettaa vastata niihin. Jos olet aikeissasi vakavissasi, aiheen perusteellisempi pohtiminen ei pahaksi liene? Kysymyksessähän on suuri asia, vai mitä?

1. Toteat olevasi "valmis" äidiksi. Millä perusteilla? Mikä tekee sinusta kypsän ja kykenevän siihen päätökseen juuri nyt? Olitko valmis esim. vuosi sitten? Jos et, mikä on muuttunut? Oletatko/Tiedätkö olevasi jotenkin erikoisen kypsä ikäiseksesi? Millä perusteella?

2. Mikä tekee nykytilanteesta sellaisen, että sinun on kiirehdittävä? Mikä muuttuisi, jos odottaisit esim. vuoden? Olisiko tilanne silloin ratkaisevasti huonompi tai vaikeampi? Miksi? Oletko varma, että kiire on lapsen etu?

3. Onko sinulla työkokemusta omalta alaltasi? Oletko menossa kesätöihin? Sanoit olevasi valmistumassa lähihoitajaksi? Niitä töitä olettaisi riittävän erityisesti kesäksi? JOS olet menossa työhön, eikö olisi hyvä vähän tutustua tulevaan työkenttään ENNEN kuin päättää, että työelämään siirtymistä lykkää? Eikö olisi myös järkevää olla työssä ja ansaita korkeampi äitiyspäiväraha? Jos ei, miksi ei?

4. Oletko jutellut vanhempiesi tai sisartesi kanssa aikeestasi? Jos olet, mitä he sanoivat? Jos et, miksi et? Ovatko sisaresi saaneet lapsia nuorina? Onko heidän tilanteensa saman tyyppinen kuin sinulla? Mitä arvelisit vanhempiesi sanovan? Onko heidän mielipiteellään merkitystä?

5. Kuinka tarkasti olet poikaystäväsi kanssa asiaa läpikäynyt? Oletteko pohtineet kaikki näkökannat? Oletteko sopineet esim. siitä, kuka mitäkin tekee lapsenhoidon suhteen? Kuka tekee kotityöt? Kuka siivoaa? Onko hänkin ehdottoman innostunut perheen perustamisesta? Miksi? Onko hänen kaveripiirissään paljon nuoria isiä? Suvussaan?

6. Sanot "bilettäneesi" jo tarpeeksi? Miten niin? Kuinka nuorena oikein aloitit? Oletko aivan varma siitä, että biletys ei myöhemmin, ravintolaiässä, kiinnosta? Mikä antaa varmuuden? Entä poikaystäväsi? Bilettääkö hän? Sallitko sen? Oletko varma siitä, että hän haluaa jo myös aloittaa kotielämän lopullisesti?

7. Eikö olisi järkevää avioitua ensiksi ja sitä kautta vakiinnuttaa parisuhde? Eikö se olisi järkevintä, mikäli suhde poikaystäväsi kanssa on niin vakaalla pohjalla? Eikö parisuhteen pohjan pitäisi olla kivikova ennen lasta? Eikö sekin ole lapsen etu?

Lisäksi tekstisi lopussa on vielä muutamia omituisuuksia.

"Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin?"

Mistä päättelet, ettei edes puoletkaan lapsista ole toivottuja? Onko sinulla taustalla laajakin tutkimusaineisto aiheesta?

Miten niin on hyvä, että olet saanut "odottaa tähän vaiheeseen"? Mitä ihmettä tarkoitat? Olisiko joku kenties saattanut pakottaa sinut lapsentekoon jo ENNEN tätä"kypsää" ikää? Kuinka nuori sinusta oikein voi jo sen lapsen tehdä?

Jos olet oikeasti kiinnostunut keskustelemaan aiheesta, vastaat kysymyksiin selkeästi ja siten, että kaikki huomaavat sinun pohtineen aihetta. Näin suurta päätöstähän ei kai mutu-tuntumalla tehdä? Jos et, johtopäätökset voi jokainen vetää.

Lue lisää

Miesopella ilmeisesti työpäivä pulkassa, ensimmäisenä teinityttöjen asioita utelemassa, etkö saanut töissä tarpeeksesi?:)

Miesope kirjoitti:

Käydäänpä tämä keskustelu nyt loppuun. Esitän joukon kysymyksiä pohdittavaksi ja voit koettaa vastata niihin. Jos olet aikeissasi vakavissasi, aiheen perusteellisempi pohtiminen ei pahaksi liene? Kysymyksessähän on suuri asia, vai mitä?

1. Toteat olevasi "valmis" äidiksi. Millä perusteilla? Mikä tekee sinusta kypsän ja kykenevän siihen päätökseen juuri nyt? Olitko valmis esim. vuosi sitten? Jos et, mikä on muuttunut? Oletatko/Tiedätkö olevasi jotenkin erikoisen kypsä ikäiseksesi? Millä perusteella?

2. Mikä tekee nykytilanteesta sellaisen, että sinun on kiirehdittävä? Mikä muuttuisi, jos odottaisit esim. vuoden? Olisiko tilanne silloin ratkaisevasti huonompi tai vaikeampi? Miksi? Oletko varma, että kiire on lapsen etu?

3. Onko sinulla työkokemusta omalta alaltasi? Oletko menossa kesätöihin? Sanoit olevasi valmistumassa lähihoitajaksi? Niitä töitä olettaisi riittävän erityisesti kesäksi? JOS olet menossa työhön, eikö olisi hyvä vähän tutustua tulevaan työkenttään ENNEN kuin päättää, että työelämään siirtymistä lykkää? Eikö olisi myös järkevää olla työssä ja ansaita korkeampi äitiyspäiväraha? Jos ei, miksi ei?

4. Oletko jutellut vanhempiesi tai sisartesi kanssa aikeestasi? Jos olet, mitä he sanoivat? Jos et, miksi et? Ovatko sisaresi saaneet lapsia nuorina? Onko heidän tilanteensa saman tyyppinen kuin sinulla? Mitä arvelisit vanhempiesi sanovan? Onko heidän mielipiteellään merkitystä?

5. Kuinka tarkasti olet poikaystäväsi kanssa asiaa läpikäynyt? Oletteko pohtineet kaikki näkökannat? Oletteko sopineet esim. siitä, kuka mitäkin tekee lapsenhoidon suhteen? Kuka tekee kotityöt? Kuka siivoaa? Onko hänkin ehdottoman innostunut perheen perustamisesta? Miksi? Onko hänen kaveripiirissään paljon nuoria isiä? Suvussaan?

6. Sanot "bilettäneesi" jo tarpeeksi? Miten niin? Kuinka nuorena oikein aloitit? Oletko aivan varma siitä, että biletys ei myöhemmin, ravintolaiässä, kiinnosta? Mikä antaa varmuuden? Entä poikaystäväsi? Bilettääkö hän? Sallitko sen? Oletko varma siitä, että hän haluaa jo myös aloittaa kotielämän lopullisesti?

7. Eikö olisi järkevää avioitua ensiksi ja sitä kautta vakiinnuttaa parisuhde? Eikö se olisi järkevintä, mikäli suhde poikaystäväsi kanssa on niin vakaalla pohjalla? Eikö parisuhteen pohjan pitäisi olla kivikova ennen lasta? Eikö sekin ole lapsen etu?

Lisäksi tekstisi lopussa on vielä muutamia omituisuuksia.

"Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin?"

Mistä päättelet, ettei edes puoletkaan lapsista ole toivottuja? Onko sinulla taustalla laajakin tutkimusaineisto aiheesta?

Miten niin on hyvä, että olet saanut "odottaa tähän vaiheeseen"? Mitä ihmettä tarkoitat? Olisiko joku kenties saattanut pakottaa sinut lapsentekoon jo ENNEN tätä"kypsää" ikää? Kuinka nuori sinusta oikein voi jo sen lapsen tehdä?

Jos olet oikeasti kiinnostunut keskustelemaan aiheesta, vastaat kysymyksiin selkeästi ja siten, että kaikki huomaavat sinun pohtineen aihetta. Näin suurta päätöstähän ei kai mutu-tuntumalla tehdä? Jos et, johtopäätökset voi jokainen vetää.

Lue lisää

Noh, esitit nyt aika pitkän liutan kysymyksiä, mutta voinhan toki yrittää vastata niihin.

1. Tunnen olevani valmis äidiksi, sillä tiedän että kykenen kasvattamaan lapsen kuten moni muukin nuori äiti. Osaan ottaa vastuuta asioista ja pärjään arjessa yksinkin. Olen kasvanut paljon henkisesti edellisen vuoden aikana. Varmasti olisin edellisenä vuonakin pystynyt lapsen pitämään ja olisin ollu valmis äidiksi, jos vain olisin halunnut tai olisi ollut pakko. Nykyään myös tiedän että minulla on tässä toinenkin arkea pyörittämässä, niin en jää yksin asioiden kanssa.

2. Ei minun lapseni siitä tule kärsimään jos hänet nyt saan. Omasta mielestäni haluan lapsen nyt, kun viimeinen vuosi ammattikoulussa alkaa. Sitten kun lapsi mahdollisesti syntyy, minulla on viimeinen vuosi jo suurimmaksi osaksi tai kokonaan suoritettuna. Sen jälkeen haluan olla kotona vuoden tai pari vuotta lapsen kanssa ja vasta sitten lähteä työelämään.

3. Olen menossa kesätöihin, mutta en oman alani kesätöihin. Enkä jaksa kovin stressata tuota työasiaa, sillä ehdin kyllä tutustua omankin alan duuniin.

4. En ole jutellut perheeni kanssa. Tuskin sinäkään juttelit vanhempiesi ja sisariesi kanssa kun päätit alkaa perustamaan perhettä? En kovin mielelläni juttele mistään seksiin liittyvistä asioista omien vanhempien kanssa. Mielummin tällaisestakin asiasta juttelen poikaystäväni tai kavereiden kanssa.

5. Eipä olla vielä sellaisia mietitty, mutta nekin tulee ajallaan. On meillä jo nyt jotain sääntöjä kun yhdessä asutaan. Ja poikaystäväni sanoi, että kyllä hän on valmis lapsen pitämään ja olemaan vanhempi jos lapsi on tullakseen. Kyllä hänkin innostuneelta vaikutti silloin kun omasta vauvakuumeesta kerroin :D

6. Ei minua bilettäminen kiinnosta. Eikä kiinnosta sekään, jäänkö täysi-ikäisenä jostain baarissa istumisesta paitsi. Jos poikaystävä haluaa aina välillä lähteä näkemään kavereitaan ja baariin niin OK.

7. Tähän en osaa sanoa oikein mitään. Mutta yhteiset asiat tietty lujittaa suhdetta :)

Ja ei mulla ole tuohon mitään tutkimusainestoa, mutta se olikin vain uskomus. Aika monet saa näitä ihania ”yllärilapsia” :)

Ja sillä että sain odottaa tähän asti että olen valmis tarkoitin sitä, että en tullut vaikka vahingossa raskaaksi tms. Vaan nyt YRITÄN tulla raskaaksi kun sitä itse haluan :)

Miesope kirjoitti:

Käydäänpä tämä keskustelu nyt loppuun. Esitän joukon kysymyksiä pohdittavaksi ja voit koettaa vastata niihin. Jos olet aikeissasi vakavissasi, aiheen perusteellisempi pohtiminen ei pahaksi liene? Kysymyksessähän on suuri asia, vai mitä?

1. Toteat olevasi "valmis" äidiksi. Millä perusteilla? Mikä tekee sinusta kypsän ja kykenevän siihen päätökseen juuri nyt? Olitko valmis esim. vuosi sitten? Jos et, mikä on muuttunut? Oletatko/Tiedätkö olevasi jotenkin erikoisen kypsä ikäiseksesi? Millä perusteella?

2. Mikä tekee nykytilanteesta sellaisen, että sinun on kiirehdittävä? Mikä muuttuisi, jos odottaisit esim. vuoden? Olisiko tilanne silloin ratkaisevasti huonompi tai vaikeampi? Miksi? Oletko varma, että kiire on lapsen etu?

3. Onko sinulla työkokemusta omalta alaltasi? Oletko menossa kesätöihin? Sanoit olevasi valmistumassa lähihoitajaksi? Niitä töitä olettaisi riittävän erityisesti kesäksi? JOS olet menossa työhön, eikö olisi hyvä vähän tutustua tulevaan työkenttään ENNEN kuin päättää, että työelämään siirtymistä lykkää? Eikö olisi myös järkevää olla työssä ja ansaita korkeampi äitiyspäiväraha? Jos ei, miksi ei?

4. Oletko jutellut vanhempiesi tai sisartesi kanssa aikeestasi? Jos olet, mitä he sanoivat? Jos et, miksi et? Ovatko sisaresi saaneet lapsia nuorina? Onko heidän tilanteensa saman tyyppinen kuin sinulla? Mitä arvelisit vanhempiesi sanovan? Onko heidän mielipiteellään merkitystä?

5. Kuinka tarkasti olet poikaystäväsi kanssa asiaa läpikäynyt? Oletteko pohtineet kaikki näkökannat? Oletteko sopineet esim. siitä, kuka mitäkin tekee lapsenhoidon suhteen? Kuka tekee kotityöt? Kuka siivoaa? Onko hänkin ehdottoman innostunut perheen perustamisesta? Miksi? Onko hänen kaveripiirissään paljon nuoria isiä? Suvussaan?

6. Sanot "bilettäneesi" jo tarpeeksi? Miten niin? Kuinka nuorena oikein aloitit? Oletko aivan varma siitä, että biletys ei myöhemmin, ravintolaiässä, kiinnosta? Mikä antaa varmuuden? Entä poikaystäväsi? Bilettääkö hän? Sallitko sen? Oletko varma siitä, että hän haluaa jo myös aloittaa kotielämän lopullisesti?

7. Eikö olisi järkevää avioitua ensiksi ja sitä kautta vakiinnuttaa parisuhde? Eikö se olisi järkevintä, mikäli suhde poikaystäväsi kanssa on niin vakaalla pohjalla? Eikö parisuhteen pohjan pitäisi olla kivikova ennen lasta? Eikö sekin ole lapsen etu?

Lisäksi tekstisi lopussa on vielä muutamia omituisuuksia.

"Ja eipä se nyt varmaan puolillakaan mene niin, että se lapsi on aina hartaasti toivottu ja suunniteltu. Minun omasta mielestäni se on hyvä, että olen saanut sentään odottaa tähän vaiheeseen asti että olen oikeasti valmis tulemaan äidiksi. Lapsi on silti aina yhtä rakas ja toivotuksi tulee siinä vaiheessa, kun se päätetään pitää. Eikö niin?"

Mistä päättelet, ettei edes puoletkaan lapsista ole toivottuja? Onko sinulla taustalla laajakin tutkimusaineisto aiheesta?

Miten niin on hyvä, että olet saanut "odottaa tähän vaiheeseen"? Mitä ihmettä tarkoitat? Olisiko joku kenties saattanut pakottaa sinut lapsentekoon jo ENNEN tätä"kypsää" ikää? Kuinka nuori sinusta oikein voi jo sen lapsen tehdä?

Jos olet oikeasti kiinnostunut keskustelemaan aiheesta, vastaat kysymyksiin selkeästi ja siten, että kaikki huomaavat sinun pohtineen aihetta. Näin suurta päätöstähän ei kai mutu-tuntumalla tehdä? Jos et, johtopäätökset voi jokainen vetää.

Lue lisää

Voisitko tasapuolisuuden vuoksi vastata itsekin näihin kysymyksiin.

unö kirjoitti:

Voisitko tasapuolisuuden vuoksi vastata itsekin näihin kysymyksiin.

Mäki haluaisin kuulla sun omat vastaukset. Ja huomaa muuten et jotkut ajattelee että kun nuori saa lapsen on hänen oltava 24/7 kotona lapsen kanssa... Kyllähän kolmekymppiset vanhemmat käyvät radalla. Eihä sitä voi koko aikaa juosta mutta tuskin jos töissäkin on nii voi koko ajan mennä.

unö kirjoitti:

Voisitko tasapuolisuuden vuoksi vastata itsekin näihin kysymyksiin.

Jos haluatte vastauksia, esittäkää kysymyksiä, jotka osuvat paremmin minuun kuin nuo. En esim. suunnittele tällä hetkellä kesätöihin menoa tai lasta. En ole myöskään lähihoitaja tai ala opiskelija. Minulla ei ole intissä olevaa poikaystävää vaan vaimo.

7kk kirjoitti:

Mäki haluaisin kuulla sun omat vastaukset. Ja huomaa muuten et jotkut ajattelee että kun nuori saa lapsen on hänen oltava 24/7 kotona lapsen kanssa... Kyllähän kolmekymppiset vanhemmat käyvät radalla. Eihä sitä voi koko aikaa juosta mutta tuskin jos töissäkin on nii voi koko ajan mennä.

Lue lisää

Kysymys on lähinnä siitä, että alaikäisen on useimmiten hyvinkin hankalaa tietää sitä, miten tulee suhtautumaan esim. baarielämään, joka useitakin nuoria ihmisiä kiinnostaa.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Noh, esitit nyt aika pitkän liutan kysymyksiä, mutta voinhan toki yrittää vastata niihin.

1. Tunnen olevani valmis äidiksi, sillä tiedän että kykenen kasvattamaan lapsen kuten moni muukin nuori äiti. Osaan ottaa vastuuta asioista ja pärjään arjessa yksinkin. Olen kasvanut paljon henkisesti edellisen vuoden aikana. Varmasti olisin edellisenä vuonakin pystynyt lapsen pitämään ja olisin ollu valmis äidiksi, jos vain olisin halunnut tai olisi ollut pakko. Nykyään myös tiedän että minulla on tässä toinenkin arkea pyörittämässä, niin en jää yksin asioiden kanssa.

2. Ei minun lapseni siitä tule kärsimään jos hänet nyt saan. Omasta mielestäni haluan lapsen nyt, kun viimeinen vuosi ammattikoulussa alkaa. Sitten kun lapsi mahdollisesti syntyy, minulla on viimeinen vuosi jo suurimmaksi osaksi tai kokonaan suoritettuna. Sen jälkeen haluan olla kotona vuoden tai pari vuotta lapsen kanssa ja vasta sitten lähteä työelämään.

3. Olen menossa kesätöihin, mutta en oman alani kesätöihin. Enkä jaksa kovin stressata tuota työasiaa, sillä ehdin kyllä tutustua omankin alan duuniin.

4. En ole jutellut perheeni kanssa. Tuskin sinäkään juttelit vanhempiesi ja sisariesi kanssa kun päätit alkaa perustamaan perhettä? En kovin mielelläni juttele mistään seksiin liittyvistä asioista omien vanhempien kanssa. Mielummin tällaisestakin asiasta juttelen poikaystäväni tai kavereiden kanssa.

5. Eipä olla vielä sellaisia mietitty, mutta nekin tulee ajallaan. On meillä jo nyt jotain sääntöjä kun yhdessä asutaan. Ja poikaystäväni sanoi, että kyllä hän on valmis lapsen pitämään ja olemaan vanhempi jos lapsi on tullakseen. Kyllä hänkin innostuneelta vaikutti silloin kun omasta vauvakuumeesta kerroin :D

6. Ei minua bilettäminen kiinnosta. Eikä kiinnosta sekään, jäänkö täysi-ikäisenä jostain baarissa istumisesta paitsi. Jos poikaystävä haluaa aina välillä lähteä näkemään kavereitaan ja baariin niin OK.

7. Tähän en osaa sanoa oikein mitään. Mutta yhteiset asiat tietty lujittaa suhdetta :)

Ja ei mulla ole tuohon mitään tutkimusainestoa, mutta se olikin vain uskomus. Aika monet saa näitä ihania ”yllärilapsia” :)

Ja sillä että sain odottaa tähän asti että olen valmis tarkoitin sitä, että en tullut vaikka vahingossa raskaaksi tms. Vaan nyt YRITÄN tulla raskaaksi kun sitä itse haluan :)

Lue lisää

Jahah, jatketaan.

Miten niin TIEDÄT, että pärjäät? Ja miten niin joku on kanssasi "arkea pyörittämässä"? Ethän ole käytännössä yhtään asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa, joka on intissä? TIEDÄTKÖ edes sitä, miten arkenne tulee sitten normaalitilanteessa pyörimään?

MIKSI sinä haluat ola poissa työelämästä? Epäiletkö, että alavalintasi on väärä? Satun tietämään, että terveydenhuoltopuolella on HUUTAVA pula kesäapulaisista. Olettaisin, että lähes valmiille tullaan suorastaaan tyrkyttämään työtä. Et vastannut myöskään siihen, oletko ikinä tehnyt oman alasi työtä?

Olettaisi omaa koulutusta vastaavan työn kiinnostavan. Hämärää...

Miten niin et keskustele SEKSISTÄ? Kysymys on kuulehan hieman eri jutusta, vaikka seksiäkin kyllä lapsenteossa tarvitaan. Kyse on perheen perustamisesta, joka on periaatekysymys. Oletatko, että perheesi luulee sinun olevan neitsyt, vaikka pojan kanssa asut? Ja sisaresi? Heistä et puhunut mitään? Kai HEIDÄN kanssaan voit avoimesti keskustella esim. lapsiperheen asioista, kun välisi heihin kerran kunnossa ovat ja hyvät? Tietävätkö vanhempasi edes sitä, että asut pojan kanssa?

Poikaystäväsi "vaikutti kiinnostuneelta"? Sanoiko hän: "Aletaan heti tehdä lasta!"? Oliko hän valmis saman tien? Ja ne kotityöt? Ette ole miettineet? No ette varmasti, kun toinen on ollut koko ajan poissa, armeijassa! Koeta nyt tyttönen hieman AJATELLA!

Bilettäminen ei kiinnosta? Kiemurtelet selvän asian kanssa. Kai sinä nyt tunnet poikaystäväsi ja tiedät, käykö HÄN baareissa vaiko ei? Sentään ASUT hänen kanssaan? Kai kaksi vuotta seurustellut pari jo omaa jonkinlaisia rutiineja ja yhteisiä juttuja esim. sen suhteen, mitä viikonloppuisin tekevät? Sinulla täytyy olla selvä kuva siitä, mitä se arki OIKEASTI ON!

Miten NIIN et osaa sanoa avioliitosta MITÄÄN? Lapsi on PALJON suurempi päätös kuin avioliitto. Jos pariskunta ei ole valmis virallistamaan suhdettaan, mutta on kuitenkin valmis hyvin nuorina lapsentekoon, niin jokin osa palapelissä mättää!

Kiemurtelusi osoittaa päivänselvästi sen, että joko olet liikkeellä vain provomielessä tai sitten et ole lainkaan ajatellut asioita tarkasti. Voi toki olla niinkin, että koko juttu on omassa pöäässäsi ja haaveilet vain vauvasta, vaikka poikaystävä ei tiedä asiasta mitään. Tai, jutussa on muuten vain jotain sekaisin. En kykene uskomaan, että edes teini noin hatarilla pohjilla TIETOISESTI lähtisi elämäänsä mutkistamaan.

Mielenkiintoni alkaa hiipua tähän joutavaan keskusteluun. Jos provo, olet ihmeen hyvin jaksanut jatkaa juttuasi. Ei muuta tekemistä? Jos taas et... No, toivottavasti järki voittaa.

Miesope kirjoitti:

Jos haluatte vastauksia, esittäkää kysymyksiä, jotka osuvat paremmin minuun kuin nuo. En esim. suunnittele tällä hetkellä kesätöihin menoa tai lasta. En ole myöskään lähihoitaja tai ala opiskelija. Minulla ei ole intissä olevaa poikaystävää vaan vaimo.

Lue lisää

No millä lailla nämä asiat kuuluivat sinulle?

siinä kysymys. kirjoitti:

No millä lailla nämä asiat kuuluivat sinulle?

Millä lailla täällä MIKÄÄN kuuluu kenellekään? Tämä on keskustelupalsta. Muuta?

Miesope kirjoitti:

Jahah, jatketaan.

Miten niin TIEDÄT, että pärjäät? Ja miten niin joku on kanssasi "arkea pyörittämässä"? Ethän ole käytännössä yhtään asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa, joka on intissä? TIEDÄTKÖ edes sitä, miten arkenne tulee sitten normaalitilanteessa pyörimään?

MIKSI sinä haluat ola poissa työelämästä? Epäiletkö, että alavalintasi on väärä? Satun tietämään, että terveydenhuoltopuolella on HUUTAVA pula kesäapulaisista. Olettaisin, että lähes valmiille tullaan suorastaaan tyrkyttämään työtä. Et vastannut myöskään siihen, oletko ikinä tehnyt oman alasi työtä?

Olettaisi omaa koulutusta vastaavan työn kiinnostavan. Hämärää...

Miten niin et keskustele SEKSISTÄ? Kysymys on kuulehan hieman eri jutusta, vaikka seksiäkin kyllä lapsenteossa tarvitaan. Kyse on perheen perustamisesta, joka on periaatekysymys. Oletatko, että perheesi luulee sinun olevan neitsyt, vaikka pojan kanssa asut? Ja sisaresi? Heistä et puhunut mitään? Kai HEIDÄN kanssaan voit avoimesti keskustella esim. lapsiperheen asioista, kun välisi heihin kerran kunnossa ovat ja hyvät? Tietävätkö vanhempasi edes sitä, että asut pojan kanssa?

Poikaystäväsi "vaikutti kiinnostuneelta"? Sanoiko hän: "Aletaan heti tehdä lasta!"? Oliko hän valmis saman tien? Ja ne kotityöt? Ette ole miettineet? No ette varmasti, kun toinen on ollut koko ajan poissa, armeijassa! Koeta nyt tyttönen hieman AJATELLA!

Bilettäminen ei kiinnosta? Kiemurtelet selvän asian kanssa. Kai sinä nyt tunnet poikaystäväsi ja tiedät, käykö HÄN baareissa vaiko ei? Sentään ASUT hänen kanssaan? Kai kaksi vuotta seurustellut pari jo omaa jonkinlaisia rutiineja ja yhteisiä juttuja esim. sen suhteen, mitä viikonloppuisin tekevät? Sinulla täytyy olla selvä kuva siitä, mitä se arki OIKEASTI ON!

Miten NIIN et osaa sanoa avioliitosta MITÄÄN? Lapsi on PALJON suurempi päätös kuin avioliitto. Jos pariskunta ei ole valmis virallistamaan suhdettaan, mutta on kuitenkin valmis hyvin nuorina lapsentekoon, niin jokin osa palapelissä mättää!

Kiemurtelusi osoittaa päivänselvästi sen, että joko olet liikkeellä vain provomielessä tai sitten et ole lainkaan ajatellut asioita tarkasti. Voi toki olla niinkin, että koko juttu on omassa pöäässäsi ja haaveilet vain vauvasta, vaikka poikaystävä ei tiedä asiasta mitään. Tai, jutussa on muuten vain jotain sekaisin. En kykene uskomaan, että edes teini noin hatarilla pohjilla TIETOISESTI lähtisi elämäänsä mutkistamaan.

Mielenkiintoni alkaa hiipua tähän joutavaan keskusteluun. Jos provo, olet ihmeen hyvin jaksanut jatkaa juttuasi. Ei muuta tekemistä? Jos taas et... No, toivottavasti järki voittaa.

Lue lisää

Mistä minä voin kaikkea tietää etukäteen? Oletko itekkään tiennyt ja osannut täysin valmistautua jokaiseen asiaan elämässäsi? Siinäpä sulle kysymys. Äitiys ja perhe-elämä ovat kumminkin sellaisia asioita, että ei voi tietää millaisia ne ovat ennen kuin ne itse kokee. Ja äitiyteen kasvaa, kun äidiksi tulee. Samoin isyyteen.

Minulla nyt ei ollut hirveästi aikaa noihin vastata, eikä muutenkaan ollut aikaa kovin paneutua ja alkaa syvällisemmin pohtimaan, joten vastaan paremmin jokin päivä kun saan taas koneen käyttöön. :)

Miesope kirjoitti:

Jahah, jatketaan.

Miten niin TIEDÄT, että pärjäät? Ja miten niin joku on kanssasi "arkea pyörittämässä"? Ethän ole käytännössä yhtään asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa, joka on intissä? TIEDÄTKÖ edes sitä, miten arkenne tulee sitten normaalitilanteessa pyörimään?

MIKSI sinä haluat ola poissa työelämästä? Epäiletkö, että alavalintasi on väärä? Satun tietämään, että terveydenhuoltopuolella on HUUTAVA pula kesäapulaisista. Olettaisin, että lähes valmiille tullaan suorastaaan tyrkyttämään työtä. Et vastannut myöskään siihen, oletko ikinä tehnyt oman alasi työtä?

Olettaisi omaa koulutusta vastaavan työn kiinnostavan. Hämärää...

Miten niin et keskustele SEKSISTÄ? Kysymys on kuulehan hieman eri jutusta, vaikka seksiäkin kyllä lapsenteossa tarvitaan. Kyse on perheen perustamisesta, joka on periaatekysymys. Oletatko, että perheesi luulee sinun olevan neitsyt, vaikka pojan kanssa asut? Ja sisaresi? Heistä et puhunut mitään? Kai HEIDÄN kanssaan voit avoimesti keskustella esim. lapsiperheen asioista, kun välisi heihin kerran kunnossa ovat ja hyvät? Tietävätkö vanhempasi edes sitä, että asut pojan kanssa?

Poikaystäväsi "vaikutti kiinnostuneelta"? Sanoiko hän: "Aletaan heti tehdä lasta!"? Oliko hän valmis saman tien? Ja ne kotityöt? Ette ole miettineet? No ette varmasti, kun toinen on ollut koko ajan poissa, armeijassa! Koeta nyt tyttönen hieman AJATELLA!

Bilettäminen ei kiinnosta? Kiemurtelet selvän asian kanssa. Kai sinä nyt tunnet poikaystäväsi ja tiedät, käykö HÄN baareissa vaiko ei? Sentään ASUT hänen kanssaan? Kai kaksi vuotta seurustellut pari jo omaa jonkinlaisia rutiineja ja yhteisiä juttuja esim. sen suhteen, mitä viikonloppuisin tekevät? Sinulla täytyy olla selvä kuva siitä, mitä se arki OIKEASTI ON!

Miten NIIN et osaa sanoa avioliitosta MITÄÄN? Lapsi on PALJON suurempi päätös kuin avioliitto. Jos pariskunta ei ole valmis virallistamaan suhdettaan, mutta on kuitenkin valmis hyvin nuorina lapsentekoon, niin jokin osa palapelissä mättää!

Kiemurtelusi osoittaa päivänselvästi sen, että joko olet liikkeellä vain provomielessä tai sitten et ole lainkaan ajatellut asioita tarkasti. Voi toki olla niinkin, että koko juttu on omassa pöäässäsi ja haaveilet vain vauvasta, vaikka poikaystävä ei tiedä asiasta mitään. Tai, jutussa on muuten vain jotain sekaisin. En kykene uskomaan, että edes teini noin hatarilla pohjilla TIETOISESTI lähtisi elämäänsä mutkistamaan.

Mielenkiintoni alkaa hiipua tähän joutavaan keskusteluun. Jos provo, olet ihmeen hyvin jaksanut jatkaa juttuasi. Ei muuta tekemistä? Jos taas et... No, toivottavasti järki voittaa.

Lue lisää

Loppuuko keskustelu, vain siinä tapauksessa, että toinen on samaa mieltä tai vastaa niin tyhmästi, että häntä voit pilkata. Teet tätä aivan samaa biovanhemmat palstalla nikillä ammattikasvattaja, jossa utelet asioita ja syytät valehtelijaksi.

vierailemassa täällä kirjoitti:

Loppuuko keskustelu, vain siinä tapauksessa, että toinen on samaa mieltä tai vastaa niin tyhmästi, että häntä voit pilkata. Teet tätä aivan samaa biovanhemmat palstalla nikillä ammattikasvattaja, jossa utelet asioita ja syytät valehtelijaksi.

Lue lisää

No eipä yllätyksenä tullut että sama ihminen pätee muuallakin :D

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Mistä minä voin kaikkea tietää etukäteen? Oletko itekkään tiennyt ja osannut täysin valmistautua jokaiseen asiaan elämässäsi? Siinäpä sulle kysymys. Äitiys ja perhe-elämä ovat kumminkin sellaisia asioita, että ei voi tietää millaisia ne ovat ennen kuin ne itse kokee. Ja äitiyteen kasvaa, kun äidiksi tulee. Samoin isyyteen.

Minulla nyt ei ollut hirveästi aikaa noihin vastata, eikä muutenkaan ollut aikaa kovin paneutua ja alkaa syvällisemmin pohtimaan, joten vastaan paremmin jokin päivä kun saan taas koneen käyttöön. :)

Lue lisää

Lopeta typerät trollis ja etsi joku muu harrastus.

Miesope kirjoitti:

Kysymys on lähinnä siitä, että alaikäisen on useimmiten hyvinkin hankalaa tietää sitä, miten tulee suhtautumaan esim. baarielämään, joka useitakin nuoria ihmisiä kiinnostaa.

Lue lisää

Eipä se baarielämä niin hurjaa ole ja siihen äkkiä kyllästyy :D Ja useitakin nuoria ihmisiä se kiinnostaa, mutta ei minua. En pidä alkoholista muutenkaan ja harvoin olen nyt alaikäisenäkään juonut..

Miesope kirjoitti:

Jahah, jatketaan.

Miten niin TIEDÄT, että pärjäät? Ja miten niin joku on kanssasi "arkea pyörittämässä"? Ethän ole käytännössä yhtään asunut yhdessä poikaystäväsi kanssa, joka on intissä? TIEDÄTKÖ edes sitä, miten arkenne tulee sitten normaalitilanteessa pyörimään?

MIKSI sinä haluat ola poissa työelämästä? Epäiletkö, että alavalintasi on väärä? Satun tietämään, että terveydenhuoltopuolella on HUUTAVA pula kesäapulaisista. Olettaisin, että lähes valmiille tullaan suorastaaan tyrkyttämään työtä. Et vastannut myöskään siihen, oletko ikinä tehnyt oman alasi työtä?

Olettaisi omaa koulutusta vastaavan työn kiinnostavan. Hämärää...

Miten niin et keskustele SEKSISTÄ? Kysymys on kuulehan hieman eri jutusta, vaikka seksiäkin kyllä lapsenteossa tarvitaan. Kyse on perheen perustamisesta, joka on periaatekysymys. Oletatko, että perheesi luulee sinun olevan neitsyt, vaikka pojan kanssa asut? Ja sisaresi? Heistä et puhunut mitään? Kai HEIDÄN kanssaan voit avoimesti keskustella esim. lapsiperheen asioista, kun välisi heihin kerran kunnossa ovat ja hyvät? Tietävätkö vanhempasi edes sitä, että asut pojan kanssa?

Poikaystäväsi "vaikutti kiinnostuneelta"? Sanoiko hän: "Aletaan heti tehdä lasta!"? Oliko hän valmis saman tien? Ja ne kotityöt? Ette ole miettineet? No ette varmasti, kun toinen on ollut koko ajan poissa, armeijassa! Koeta nyt tyttönen hieman AJATELLA!

Bilettäminen ei kiinnosta? Kiemurtelet selvän asian kanssa. Kai sinä nyt tunnet poikaystäväsi ja tiedät, käykö HÄN baareissa vaiko ei? Sentään ASUT hänen kanssaan? Kai kaksi vuotta seurustellut pari jo omaa jonkinlaisia rutiineja ja yhteisiä juttuja esim. sen suhteen, mitä viikonloppuisin tekevät? Sinulla täytyy olla selvä kuva siitä, mitä se arki OIKEASTI ON!

Miten NIIN et osaa sanoa avioliitosta MITÄÄN? Lapsi on PALJON suurempi päätös kuin avioliitto. Jos pariskunta ei ole valmis virallistamaan suhdettaan, mutta on kuitenkin valmis hyvin nuorina lapsentekoon, niin jokin osa palapelissä mättää!

Kiemurtelusi osoittaa päivänselvästi sen, että joko olet liikkeellä vain provomielessä tai sitten et ole lainkaan ajatellut asioita tarkasti. Voi toki olla niinkin, että koko juttu on omassa pöäässäsi ja haaveilet vain vauvasta, vaikka poikaystävä ei tiedä asiasta mitään. Tai, jutussa on muuten vain jotain sekaisin. En kykene uskomaan, että edes teini noin hatarilla pohjilla TIETOISESTI lähtisi elämäänsä mutkistamaan.

Mielenkiintoni alkaa hiipua tähän joutavaan keskusteluun. Jos provo, olet ihmeen hyvin jaksanut jatkaa juttuasi. Ei muuta tekemistä? Jos taas et... No, toivottavasti järki voittaa.

Lue lisää

En halua olla poissa työelämästä.. En epäile että alavalintani on väärä, ala vaikuttaa minulle oikein sopivalta. Ja siksi en mennyt oman alan töihin koska olen isäni yrityksessä kesätöissä sillä isäni tarvitsee apuani. Ja en ole tehnyt oman alani töitä, mitä nyt työharjoiteluissa olen ollut.

Luuletko että monikaan teini-ikäinen oikein mielellään juttelee seksielämästään perheensä kanssa… Ei juttele. Ja tottakai mun vanhemmat tietää että asun pojan kanssa kun olen alaikäinen -.- Et sinäkään vastannut siihen, että juttelitko vanhempiesi kanssa silloin kun päätit alkaa lisääntymään?

Ajattelen koko ajan. Mitä se sinulle kuuluu mitä poikaystäväni sanoi… :D JA NIIN KUIN SANOIN NIIN NE KOTITÖIDEN MIETTIMISET TULEE AJALLAAN!! Ja sanoinhan että meillä on jo yhteisiä sääntöjä kun asutaan yhdessä.

Kyllä poikaystäväni käy silloin tällöin baareissa, mutta enimmäkseen istuu kavereidensa kanssa iltaa jonkun luona.

Ja kyllä minulla tekemistä riittää ihan liiankin kanssa, joten en jaksa vastailla enää sun typeriin kysymyksiin -.- Koita nyt ymmärtää että se on ihan minun oma asiani, ja monen muunkin ihmisen OMA ASIA, milloin perheen perustaa. Vaikutat erittäin rasittavalta ihmiseltä, ainakin täällä netissä.. toivon todella ettet ole tuollainen oikeassa elämässä tai vaikka omille lapsillesi, sillä jos olet niin kyllä säälin sun lapsia.. tuossa toisessa keskustelussa sanoit että jos tyttäresi joskus kertoisi olevansa raskaana, niin räjähtäisit.. vaikutat todella ”hyvältä” ja ”ymmärtäväiseltä” vanhemmalta :D Jos edes vanhempi olet tai edes opettaja.. Luulis opettajan osaavan käyttäytyä tuollaisessakin tilanteessa maltillisemmin. Että kukahan tässä oikeastaan provoilee..

onnellinenehkääippä kirjoitti:

En halua olla poissa työelämästä.. En epäile että alavalintani on väärä, ala vaikuttaa minulle oikein sopivalta. Ja siksi en mennyt oman alan töihin koska olen isäni yrityksessä kesätöissä sillä isäni tarvitsee apuani. Ja en ole tehnyt oman alani töitä, mitä nyt työharjoiteluissa olen ollut.

Luuletko että monikaan teini-ikäinen oikein mielellään juttelee seksielämästään perheensä kanssa… Ei juttele. Ja tottakai mun vanhemmat tietää että asun pojan kanssa kun olen alaikäinen -.- Et sinäkään vastannut siihen, että juttelitko vanhempiesi kanssa silloin kun päätit alkaa lisääntymään?

Ajattelen koko ajan. Mitä se sinulle kuuluu mitä poikaystäväni sanoi… :D JA NIIN KUIN SANOIN NIIN NE KOTITÖIDEN MIETTIMISET TULEE AJALLAAN!! Ja sanoinhan että meillä on jo yhteisiä sääntöjä kun asutaan yhdessä.

Kyllä poikaystäväni käy silloin tällöin baareissa, mutta enimmäkseen istuu kavereidensa kanssa iltaa jonkun luona.

Ja kyllä minulla tekemistä riittää ihan liiankin kanssa, joten en jaksa vastailla enää sun typeriin kysymyksiin -.- Koita nyt ymmärtää että se on ihan minun oma asiani, ja monen muunkin ihmisen OMA ASIA, milloin perheen perustaa. Vaikutat erittäin rasittavalta ihmiseltä, ainakin täällä netissä.. toivon todella ettet ole tuollainen oikeassa elämässä tai vaikka omille lapsillesi, sillä jos olet niin kyllä säälin sun lapsia.. tuossa toisessa keskustelussa sanoit että jos tyttäresi joskus kertoisi olevansa raskaana, niin räjähtäisit.. vaikutat todella ”hyvältä” ja ”ymmärtäväiseltä” vanhemmalta :D Jos edes vanhempi olet tai edes opettaja.. Luulis opettajan osaavan käyttäytyä tuollaisessakin tilanteessa maltillisemmin. Että kukahan tässä oikeastaan provoilee..

Lue lisää

Suurin osa vastuullisista vanhemmista hermostuisi, mikäli oma alaikäinen tytär alkaisi lasta suunnittelemaaan tilanteessa, joka on täysin levällään. Kuten totesin, uskon vakaasti, että oma tyttäreni omaa maalaisjärkeä riittävästi toimiakseen järkevästi. Vanhemmanhan EI ymmärtääkseni tarvitse tukea kaikkia lapsensa hölmöjä ratkaisuja. Siinä vaiheessa, jos raskaus jo realisoituu, jälkiviisaus ei juuri auta. Kaikki asiallinen valistus ja keskustelut tapahtuvat ennen sitä. Hyväksyä kaikkia töppöilyjä ei tarvitse - sen väittäminen on teinilogiikkaa.

Sille on epäilemättä syynsä, että et halua keskustella vanhempiesi kanssa suunnitelmistasi. Heidäthän on epäilemättä mukavampi "yllättää" sitten uutisella ja siten välttää myös tuikitärkeät keskustelut läheistensä kanssa. Mitäpä sitä turhia? Sama koskee myös sisartesi kanssa keskustelemista.

Ymmärrän TÄYSIN sen, että lapsen hankkiminen on oma asiasi. Kun kuukautiset alkavat, naispuolinen ihminen voi raskaaksi tulla. Sillä ei valitettavasti ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä touhusta seuraa, mutta se on oma lukunsa. Elämä opettaa sitten kyllä aikanaan lukuisin eri tavoin. Toivottavasti vastuu aikanaan lankeaa sitten muille tahoille eikä lapsille, kuten näyttää turhan usein käyvän. Lapsethan laskun aikuisten haihatteluista AINA maksavat.

Minun osltani tämä keskustelu oli tässä. Loma alkaa ja en jaksa jumittua tähän ketjuun loputtoman pitkäksi aikaa. Se, oletko provoilija vaiko et, ei oikeastaan merkitse mitään. Toivon sinulle hyvää jatkoa.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

miten muutenkaan se, että jos nuoret nykyään on lihavempia kuin ennen vanhaan, liittyy siihen että palautuu nopeasti? tämä viimeistään todistaa sen että sulla on joku pakkomielle tulla pätemään joka asiaan jotain... en kyllä usko koko juttuun muutenkaan. ehkä ennen vanhaan nuoret ovat olleet laihempia kuin nykyään mutta onko se ollut tervettä laihuutta? nykyään on kumminkin saatavilla paljon monipuolisempaa ravintoa.

Lue lisää

Vai että eivät nuoret ole nykyään yhtään lihavempia ja huonokuntoisempia nykyään? Jos otetaan nuorten fyysisen kunnon mittarina vaikka varusmiespalveluksen cooperin testi. Varusmiesten cooperin testin keskiarvo on pudonnut 1970-luvun 2800 metristä nykypäivän 2400 metriin. Lisäksi varusmiesten keskipaino on noussut 1990 luvun alusta nykypäivään useilla kiloilla. Myös muissa ryhmissä sekä myös naisilla paino on noussut useilla kiloilla vuosien aikana.

Ja tuosta asiasta ei voi kiistellä. Kyse ei ole mielipideasiasta vaan tilastollisesta tosiasiasta. Kaikki mahdolliset tulokset osoittavat samaan suuntaan, joten eiköhän asia ole silloin aivan selvä.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

miten muutenkaan se, että jos nuoret nykyään on lihavempia kuin ennen vanhaan, liittyy siihen että palautuu nopeasti? tämä viimeistään todistaa sen että sulla on joku pakkomielle tulla pätemään joka asiaan jotain... en kyllä usko koko juttuun muutenkaan. ehkä ennen vanhaan nuoret ovat olleet laihempia kuin nykyään mutta onko se ollut tervettä laihuutta? nykyään on kumminkin saatavilla paljon monipuolisempaa ravintoa.

Lue lisää

Ehei, kyllä esimerkiksi 70-luvun nuorilla oli paljon monipuolisempaa ja terveellisempää ravintoa kuin nykynuorilla. Kouluruokakin oli tehty koulun omassa keittiössä, eikä tuotettu jostain helvetinkuusesta einespaketteina.

Vaikka saatavilla olisi terveellistä ravintoa, niin nuoret eivät sitä ikävä kyllä nykypäivänä syö. Ennen ei ollut onneksi muita vaihtoehtoja kuin se terveellinen ravinto.

Lähes kaikki nuoret harrastivat liikuntaa ja olivat ihan oikeasti normaalipainoisia. Nykyäänhän laardipalleroja pidetään "normaalipainoisina", syystä että nykynuoret painavat on 10 kg-15 kg enemmän kuin teini-ikäinen n. 40 vuottta sitten.

.............. kirjoitti:

Ehei, kyllä esimerkiksi 70-luvun nuorilla oli paljon monipuolisempaa ja terveellisempää ravintoa kuin nykynuorilla. Kouluruokakin oli tehty koulun omassa keittiössä, eikä tuotettu jostain helvetinkuusesta einespaketteina.

Vaikka saatavilla olisi terveellistä ravintoa, niin nuoret eivät sitä ikävä kyllä nykypäivänä syö. Ennen ei ollut onneksi muita vaihtoehtoja kuin se terveellinen ravinto.

Lähes kaikki nuoret harrastivat liikuntaa ja olivat ihan oikeasti normaalipainoisia. Nykyäänhän laardipalleroja pidetään "normaalipainoisina", syystä että nykynuoret painavat on 10 kg-15 kg enemmän kuin teini-ikäinen n. 40 vuottta sitten.

Lue lisää

Kiva, kun vastasit kahdesti :)

hta36 kirjoitti:

Kiva, kun vastasit kahdesti :)

Missä se toinen vastaukseni on? Ei näy minun koneella.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Mistä minä voin kaikkea tietää etukäteen? Oletko itekkään tiennyt ja osannut täysin valmistautua jokaiseen asiaan elämässäsi? Siinäpä sulle kysymys. Äitiys ja perhe-elämä ovat kumminkin sellaisia asioita, että ei voi tietää millaisia ne ovat ennen kuin ne itse kokee. Ja äitiyteen kasvaa, kun äidiksi tulee. Samoin isyyteen.

Minulla nyt ei ollut hirveästi aikaa noihin vastata, eikä muutenkaan ollut aikaa kovin paneutua ja alkaa syvällisemmin pohtimaan, joten vastaan paremmin jokin päivä kun saan taas koneen käyttöön. :)

Lue lisää

Olen itse ainakin osannut tuon päiväraha-asian hoitaa oikein hyvin, koska se on asia, mikä on fakta ja ennalta tiedossa.

Miksi sinä et kykene ajattelemaan tätä asiaa niin, että KUN sinä saat enemmän KELAlta rahaa, niin se on myös sinun lapsesi etu?

Miksi sinä et halua olla parempi nuori äiti kuin mitä sinä tällä hetkellä tulisit olemaan?

Pohdi, mikä asia on sinulla huonommin yhden vuoden kuluttua ja mitkä asiat sinulla on silloin paremmin kuin tänäpäivänä.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

En halua olla poissa työelämästä.. En epäile että alavalintani on väärä, ala vaikuttaa minulle oikein sopivalta. Ja siksi en mennyt oman alan töihin koska olen isäni yrityksessä kesätöissä sillä isäni tarvitsee apuani. Ja en ole tehnyt oman alani töitä, mitä nyt työharjoiteluissa olen ollut.

Luuletko että monikaan teini-ikäinen oikein mielellään juttelee seksielämästään perheensä kanssa… Ei juttele. Ja tottakai mun vanhemmat tietää että asun pojan kanssa kun olen alaikäinen -.- Et sinäkään vastannut siihen, että juttelitko vanhempiesi kanssa silloin kun päätit alkaa lisääntymään?

Ajattelen koko ajan. Mitä se sinulle kuuluu mitä poikaystäväni sanoi… :D JA NIIN KUIN SANOIN NIIN NE KOTITÖIDEN MIETTIMISET TULEE AJALLAAN!! Ja sanoinhan että meillä on jo yhteisiä sääntöjä kun asutaan yhdessä.

Kyllä poikaystäväni käy silloin tällöin baareissa, mutta enimmäkseen istuu kavereidensa kanssa iltaa jonkun luona.

Ja kyllä minulla tekemistä riittää ihan liiankin kanssa, joten en jaksa vastailla enää sun typeriin kysymyksiin -.- Koita nyt ymmärtää että se on ihan minun oma asiani, ja monen muunkin ihmisen OMA ASIA, milloin perheen perustaa. Vaikutat erittäin rasittavalta ihmiseltä, ainakin täällä netissä.. toivon todella ettet ole tuollainen oikeassa elämässä tai vaikka omille lapsillesi, sillä jos olet niin kyllä säälin sun lapsia.. tuossa toisessa keskustelussa sanoit että jos tyttäresi joskus kertoisi olevansa raskaana, niin räjähtäisit.. vaikutat todella ”hyvältä” ja ”ymmärtäväiseltä” vanhemmalta :D Jos edes vanhempi olet tai edes opettaja.. Luulis opettajan osaavan käyttäytyä tuollaisessakin tilanteessa maltillisemmin. Että kukahan tässä oikeastaan provoilee..

Lue lisää

Ihan uskomatonta, että isälläsi on yritys, mutta tyttärelle ei ole riittänyt ripaustakaan taloudellisuutta. Viittaan tuohon paljon esilletuotuun Kelan päiväraha-asiaan.

Äitinsä tytär? kirjoitti:

Ihan uskomatonta, että isälläsi on yritys, mutta tyttärelle ei ole riittänyt ripaustakaan taloudellisuutta. Viittaan tuohon paljon esilletuotuun Kelan päiväraha-asiaan.

Ihan kuin mä täysi-ikäisenä haluaisin elellä isäni rahoilla. Jos lapsen hankin niin sitten kyllä tulen myös pärjäämään omillani.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Ihan kuin mä täysi-ikäisenä haluaisin elellä isäni rahoilla. Jos lapsen hankin niin sitten kyllä tulen myös pärjäämään omillani.

Miks sä muuten et juttele noista suunnitelmistas siskojes tai vanhempies kanssa jos ne kerran läheisiä on?

Kysyn vaan kirjoitti:

Miks sä muuten et juttele noista suunnitelmistas siskojes tai vanhempies kanssa jos ne kerran läheisiä on?

Miksi kenenkään pitäisi?

........... kirjoitti:

Missä se toinen vastaukseni on? Ei näy minun koneella.

Hyvä yritys....

yksityinen ihminen kirjoitti:

Miksi kenenkään pitäisi?

Eikö elämän isoista päätöksistä kannata ton ikäsenkin puhua jonkun kanssa?

Ihmeetelen kirjoitti:

Eikö elämän isoista päätöksistä kannata ton ikäsenkin puhua jonkun kanssa?

Ei aikuisetkaan puhu. Eihän se muille kuulu.

Kysyn vaan kirjoitti:

Miks sä muuten et juttele noista suunnitelmistas siskojes tai vanhempies kanssa jos ne kerran läheisiä on?

Ei tunnu kovin helpolta mennä kenenkään aikuisen kanssa juttelemaan. Nuoret ymmärtävät paremmin.

Onnellinenehkääippä kirjoitti:

Ei tunnu kovin helpolta mennä kenenkään aikuisen kanssa juttelemaan. Nuoret ymmärtävät paremmin.

Miten niin nuoret ymmärtävät paremmin? Mitä? Menetkö sinä mieluummin kysymään neuvoa teiniltä kuin lääkäriltä, jos apua tarvitset? Osaako pienen lapsen teiniäiti arvioida äitiyttä paremmin kuin aikuinen joka on sinutkin kasvattanut? Oletko vakavissasi?

Järkyttynyt aikuinen kirjoitti:

Miten niin nuoret ymmärtävät paremmin? Mitä? Menetkö sinä mieluummin kysymään neuvoa teiniltä kuin lääkäriltä, jos apua tarvitset? Osaako pienen lapsen teiniäiti arvioida äitiyttä paremmin kuin aikuinen joka on sinutkin kasvattanut? Oletko vakavissasi?

Lue lisää

Puhuvatko aikuiset äidin tai lääkärin kanssa halustaan hankkia lapsi?
Eivät välttämättä

shiraas kirjoitti:

Puhuvatko aikuiset äidin tai lääkärin kanssa halustaan hankkia lapsi?
Eivät välttämättä

Aikuinen ihminen on eri tilanteessa kuin alaikäinen tai juuri ja juuri täysi-ikäinen tytön hupakko joka ei elätä itseään eikä ole elänyt toisen kanssa muutamaa kuukautta pitempään yhdessä. Oletko sinä muuten avaaja vai miksi puhut hänen puolestaan?

Teini-ikäinen on tilanteessa joka ei ole itsestäänselvä, mikäli on raskaaksi hankkiutumassa. Luulisi halua asioista keskustelemiseen olevan vai onko joka teini vain niin kypsä ettei kenenkään aikuisen neuvoja tarvitse?

Lopeta sivustahuutel kirjoitti:

Aikuinen ihminen on eri tilanteessa kuin alaikäinen tai juuri ja juuri täysi-ikäinen tytön hupakko joka ei elätä itseään eikä ole elänyt toisen kanssa muutamaa kuukautta pitempään yhdessä. Oletko sinä muuten avaaja vai miksi puhut hänen puolestaan?

Teini-ikäinen on tilanteessa joka ei ole itsestäänselvä, mikäli on raskaaksi hankkiutumassa. Luulisi halua asioista keskustelemiseen olevan vai onko joka teini vain niin kypsä ettei kenenkään aikuisen neuvoja tarvitse?

Lue lisää

Järjetöntä ajatella, että omillaan asuva, lähes täysi-ikäinen neuvottelisi äidin kanssa. Neuvottelisitko itse, jos haluaisit lapsen? Olisi tietenkin hyvä asia, jos niin tehtäisiin, mutta aika naiivi ajatus.

Tämähän on keskustelupalsta, joten tänne saa vapaasti kirjoittaa mielipiteitään. Niin sinäkin teet. Turha yrittää vedota johonkin sivusta huuteluun. Jos mielipiteeni eivät miellytä, ne voi jättää huomiotta.

muista sananvapaus kirjoitti:

Järjetöntä ajatella, että omillaan asuva, lähes täysi-ikäinen neuvottelisi äidin kanssa. Neuvottelisitko itse, jos haluaisit lapsen? Olisi tietenkin hyvä asia, jos niin tehtäisiin, mutta aika naiivi ajatus.

Tämähän on keskustelupalsta, joten tänne saa vapaasti kirjoittaa mielipiteitään. Niin sinäkin teet. Turha yrittää vedota johonkin sivusta huuteluun. Jos mielipiteeni eivät miellytä, ne voi jättää huomiotta.

Lue lisää

Tosi harva 18 v teini on millään tavoin taloudellisesti itsenäinen. Tämäkin tyttö tuntuu tarvitsevan monin tavoin apua muilta. Ei hän omilla tuloillaan elele kun poikaystävä on armeijassa. Isukki järjestää kesätyöt ettei tarvitse mennä oman alan raskaisiin töihin. Siinä on sitten mukava provoilla vauvakuumeesta ja kirjoitella eri nikeillä samasta aiheesta. On järjetöntä ajatella että kukaan olettaisi täältä löytyvän apua noin isoissa päätöksissä. Jos jollakin teiniäidillä huonosti menee, hän ei takuulla tänne kirjoita. Täällä on lähinnä vain trolleja ja heitä jotka tuulettelevat oloaan ja perustelevat itselleen ratkaisuaan, Ei tämä kään avaaja mitään neuvoja tai apua hae. Hän vain provoilee ja perustelee ratkaisunsa oikeutta. Ja sinä puhut asian sivusta. Lienet avaaja.

Kukas se maksaakaan? kirjoitti:

Tosi harva 18 v teini on millään tavoin taloudellisesti itsenäinen. Tämäkin tyttö tuntuu tarvitsevan monin tavoin apua muilta. Ei hän omilla tuloillaan elele kun poikaystävä on armeijassa. Isukki järjestää kesätyöt ettei tarvitse mennä oman alan raskaisiin töihin. Siinä on sitten mukava provoilla vauvakuumeesta ja kirjoitella eri nikeillä samasta aiheesta. On järjetöntä ajatella että kukaan olettaisi täältä löytyvän apua noin isoissa päätöksissä. Jos jollakin teiniäidillä huonosti menee, hän ei takuulla tänne kirjoita. Täällä on lähinnä vain trolleja ja heitä jotka tuulettelevat oloaan ja perustelevat itselleen ratkaisuaan, Ei tämä kään avaaja mitään neuvoja tai apua hae. Hän vain provoilee ja perustelee ratkaisunsa oikeutta. Ja sinä puhut asian sivusta. Lienet avaaja.

Lue lisää

Eli sinäkin syyllistyt arvailemaan. Meistä kukaan ei voi tietää esim. että onko näillä teineillä säästöjä paljonkin tai vaikka jos he ovat saaneet suuren perinnön. Onhan se totta ettei välttämättä ole rahaa jne. mutta emme me voi tietää kuinka tässä tapauksessa on.

7kk kirjoitti:

Eli sinäkin syyllistyt arvailemaan. Meistä kukaan ei voi tietää esim. että onko näillä teineillä säästöjä paljonkin tai vaikka jos he ovat saaneet suuren perinnön. Onhan se totta ettei välttämättä ole rahaa jne. mutta emme me voi tietää kuinka tässä tapauksessa on.

Lue lisää

Montako nikkiä oikein tarvitaan vastaamaan apn puolesta? Ja mitä ITSE LASTEN ELÄTTÄMISTÄ Se on jos vaikka perintörahoilla mälläilisi?

muista sananvapaus kirjoitti:

Järjetöntä ajatella, että omillaan asuva, lähes täysi-ikäinen neuvottelisi äidin kanssa. Neuvottelisitko itse, jos haluaisit lapsen? Olisi tietenkin hyvä asia, jos niin tehtäisiin, mutta aika naiivi ajatus.

Tämähän on keskustelupalsta, joten tänne saa vapaasti kirjoittaa mielipiteitään. Niin sinäkin teet. Turha yrittää vedota johonkin sivusta huuteluun. Jos mielipiteeni eivät miellytä, ne voi jättää huomiotta.

Lue lisää

Onko siis järjetöntä ajatella että tuo LÄHES täysi-ikäinen juttelisi edes JONKUN aikuisemman ihmisen kanssa aikeistaan? Onko tuo LÄHES täysi-ikäinen valmis tekemään ihan kaikki päätöksensä jo itse? Esim. 500 000 euroa pankkilainaa ihan ITSE päättämällä vain, jos pankki suostuu? Ihan ITSE vain kaikki päätökset? Voi näitä teinejä...

Voi lapsia... kirjoitti:

Onko siis järjetöntä ajatella että tuo LÄHES täysi-ikäinen juttelisi edes JONKUN aikuisemman ihmisen kanssa aikeistaan? Onko tuo LÄHES täysi-ikäinen valmis tekemään ihan kaikki päätöksensä jo itse? Esim. 500 000 euroa pankkilainaa ihan ITSE päättämällä vain, jos pankki suostuu? Ihan ITSE vain kaikki päätökset? Voi näitä teinejä...

Lue lisää

Se on kuule ihan realismia, ettei teinit kysele. Ehkä sun pitäis tutustua teineihin?
Etkö mennytkään lomalle?

Kukas se maksaakaan? kirjoitti:

Tosi harva 18 v teini on millään tavoin taloudellisesti itsenäinen. Tämäkin tyttö tuntuu tarvitsevan monin tavoin apua muilta. Ei hän omilla tuloillaan elele kun poikaystävä on armeijassa. Isukki järjestää kesätyöt ettei tarvitse mennä oman alan raskaisiin töihin. Siinä on sitten mukava provoilla vauvakuumeesta ja kirjoitella eri nikeillä samasta aiheesta. On järjetöntä ajatella että kukaan olettaisi täältä löytyvän apua noin isoissa päätöksissä. Jos jollakin teiniäidillä huonosti menee, hän ei takuulla tänne kirjoita. Täällä on lähinnä vain trolleja ja heitä jotka tuulettelevat oloaan ja perustelevat itselleen ratkaisuaan, Ei tämä kään avaaja mitään neuvoja tai apua hae. Hän vain provoilee ja perustelee ratkaisunsa oikeutta. Ja sinä puhut asian sivusta. Lienet avaaja.

Lue lisää

En ole avaaja. Sinun tosin ei auta haukkua multinikiksi...
Kuten miesope sanoo." Tämä on keskustelupalsta, ja kenelläkään ei tarvitse olla mitään motiivia olla täällä" Olen vastaillut tyhmyyksiin joita teksteissäsi on. Ne osoittavat kapeakatseisuutta ja sinulta puuttuvaa kokemusta ikäisistäni ihmisistä. Sitten kun sinua yritetään valistaa, alat höpötellä miten ei saa kirjoitella tänne, jos ei ole avaaja, ja epäilet avaajaksi.

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Ja entäs sitten ne, jotka eivät pääse kouluun tai töihin, vaikka haluaisivatkin? Taidat olla "miesope" pelko pumpulissa elänyt paskiainen.. kaikki eivät ole syntyneet kultalusikka perseessä niinkuin sinä. Helppo tulla kaikille tänne sanomaan että töihin ja kouluun siitä, eikä mihinkään sossun luukulle nostamaan tukia.. Pakko pärjätä keinolla millä hyvänsä.

Lue lisää

"Ja entäs sitten ne, jotka eivät pääse kouluun tai töihin, vaikka haluaisivatkin?"

Sinäpä sen itse sanoit. Mieti tuota lausetta. Jos ei minkäänlaista koulutusta pohjalla (eikä työkokemusta), niin luuletko saavasi paljonkin rahaa itsellesi ja vielä sille lapsellesi? :D Etkä voi vaatia, että työssäkäyvä poikaystäväsi käyttäisi suurimman osan palkastaan suhun ja lapseen, pitää hänelle itsellekin jäädä tilille rahaa.

järkevä kolme10 kirjoitti:

"Ja entäs sitten ne, jotka eivät pääse kouluun tai töihin, vaikka haluaisivatkin?"

Sinäpä sen itse sanoit. Mieti tuota lausetta. Jos ei minkäänlaista koulutusta pohjalla (eikä työkokemusta), niin luuletko saavasi paljonkin rahaa itsellesi ja vielä sille lapsellesi? :D Etkä voi vaatia, että työssäkäyvä poikaystäväsi käyttäisi suurimman osan palkastaan suhun ja lapseen, pitää hänelle itsellekin jäädä tilille rahaa.

Lue lisää

Eli vain työssäkäyvät ja koulutetut saavat hankkia lapsia....

että semmoista kirjoitti:

Eli vain työssäkäyvät ja koulutetut saavat hankkia lapsia....

Jos haluaa taloudellisesti pärjätä niin toki fiksumpaa ensin kouluttautua ja olla jonkun aikaa töissä. Kasvattaa sitä tiliä, että on sitten vauvalle mahdollista ostaa mitä tarvitsee.

järkevä kolme10 kirjoitti:

Jos haluaa taloudellisesti pärjätä niin toki fiksumpaa ensin kouluttautua ja olla jonkun aikaa töissä. Kasvattaa sitä tiliä, että on sitten vauvalle mahdollista ostaa mitä tarvitsee.

Lue lisää

Ei edes korkeakoulutus takaa nykyään työpaikkaa.

nånpånin kirjoitti:

Ei edes korkeakoulutus takaa nykyään työpaikkaa.

Ei, jos korkeakoulussa on valinnut huonon tutkinnon tai esimerkiksi tutkintoon heikosti yhteensopivat kielivalinnat. Joillakin on työpaikka "odottamassa".

Miesope kirjoitti:

Noh, alaikäinen opiskelija harvoin elättää lastaan itse.

Nähtävästi sinä Miesope laitait kaikki nuoret samaan kastii, eli mitään saamattomia paskiaisi jotka ovat laiskoja.

Sinäkään et ole OIKEA teiniäiti, vaan juuri tuota kuravettä niskaasi kerjäävä provoilija. Minä arvostan korkealle nuoria äitejä, jotka kuitenkin kantavat vastuunsa vahinkolapsistaan.

Mitenköhän "valmistaudut" (tarkoitit varmaan valmistut) lähihoitajaksi lapsen kanssa?
Miten hankit tärkeää ammattitaitoa koulutuksen päälle, jos et pääse lapsenhoidolta mukaan työelämään? En haluaisi kaltaistasi lähihoitajaa hoitamaan iäkkästä äitiäni, kun joskus ruosteisin taidoin palaat työhösi, johon sinut on koulutettu.

ollupirediis kirjoitti:

Sinäkään et ole OIKEA teiniäiti, vaan juuri tuota kuravettä niskaasi kerjäävä provoilija. Minä arvostan korkealle nuoria äitejä, jotka kuitenkin kantavat vastuunsa vahinkolapsistaan.

Mitenköhän "valmistaudut" (tarkoitit varmaan valmistut) lähihoitajaksi lapsen kanssa?
Miten hankit tärkeää ammattitaitoa koulutuksen päälle, jos et pääse lapsenhoidolta mukaan työelämään? En haluaisi kaltaistasi lähihoitajaa hoitamaan iäkkästä äitiäni, kun joskus ruosteisin taidoin palaat työhösi, johon sinut on koulutettu.

Lue lisää

Niin enhän mä olekkaan teiniäiti, siksi mä ihmettelinkin että mihin ne kaikki nuoret äidit ovat täältä kadonneet, kun tänne jokaiseen keskusteluun tulee vastamaan vain iäkkäämpiä äitejä ja jopa miehiä..

Jaa, että mäkö en voi käydä töissä/koulussa sitten kun lapsi on vaikka 2-3v..? Voi kuule kyllä voin, ei se lapsi ikuisuutta oo niin pieni. Työelämään ja kouluun ehtii kyllä, ja ehdin hoitamaan HYVILLÄ TAIDOILLA jotka opin koulusta sun "iäkkästä" (tarkoitit varmaan iäkästä) äitiäsi, ja mistä sä sitäkään tiedät erikoistunko lapsiin vai vanhuksiin vai mihin..? Hyvin toisten asioista tietävää porukkaa täällä liikkeellä..

Kukaan ei vähättele sinua, vaan mielipidettäsi. Siksi täällä ollaan. Keskustelemassa. Mielipiteesi on valitettavasti nuonosti perusteltu ja siksi sinun ylitsesi jyrätään mennen tullen. Lisäksi EDELLEENKIN tuntuu vaikealta uskoa, ettet olisi provoilija. Ajatuksesi eivät ikävä kyllä oikein ole tästä maailmasta.

Kukaan ei oikeastaan kyseenalaista muuta kuin sen, oletko oikeasti siinä tilanteessa, jossa uskot olevasi ja HALUAT olla. Ainakaan minun mielestäni nimittäin et ole. Puhut parisuhteesta, mutta et oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa. Sen tyyppinen parisuhde, jossa sinä elät, ei ole VIELÄ sellainen, johon lapsia kannattaa hankkia. Siis ei VIELÄ. Mikään ei estä sitä sellaiseksi kehittymästä.

"Joskus pienituloisten vanhempien lapset voivat olla jopa onnellisempia, kuin ne lapset jotka elävät rikkaudessa ja ovat tyytymättömiä kaikkeen." Joskus... Ehkä. Olen itse pienituloisesta taustasta, enkä voi erityisesti sanoa "nauttineeni". Jos olet tutustunut tosiasioihin ja lukenut lehtiä, TIEDÄT sen, miten suuressa ahdingossa lapsiperheistä pienituloisin osa on.

Kun rahaa ei ole, romantiikankin kanssa on niin ja näin. Kun alat mahdollisesti pyörittää esim. lähihoitajan arkea vuorotyössä, ajatuksesi voivat monen asian suhteen muuttua. Vuorotyö on myrkkyä parisuhteelle, nimim. kokemusta on. Juuri siksikin olisi suorastaan VELVOLLISUUTESI kokeilla ensin sitä, mitä sen asian suhteen tulevaisuutesi tuo tullessaan. Se olisi järkevää, suorastaan välttämätöntä.

Bilettäminen... Et oikeasti tiedä siitä aiheesta mitään. Pussikaljojen kanssa pyöriminen on jotakin tyystin toista kuin se, mitä täysi-ikäisyys tullessaan tuo. Onko myös poikaystäväsi sanonut haluavansa keskittyä perhe-elämään? Onko HÄN valmis olemaan kotona, mikäli hänen kaverinsa eivät ole? Onko hän halukas OIKEASTI sitoutumaan kanssasi olemiseen? Oletko keskustellut hänen kanssaan lapsenhoidosta. Entä kotityöt? Tekeekö kumpikin osansa? Kumpi valvoo lapsen kanssa?

"Omasta mielestäni olisi ainakin paljon ihanampaa saada aikaan jotain niin ihanaa ja rakasta kuin oma lapsi, mitä yksikään asia ei tässä maailmassa voi korvata. Mielummin katson kun mun oma lapsi kasvaa ja kehittyy, ja vietän aikaa hänen parissaan, kuin istuen terassilla ja katsomassa kun mun siideripullo tyhjenee."

Hieman ympäripyöreää. Käsittänet EHKÄ, että noiden kahden ääripään välillä on muitakin vaihtoehtoja? Ystävät? Työ? Harrastukset? Parisuhde? Jatko-opiskelut? Onko sinulle olemassa vain kaksi ääripäätä: lapsen tuoma TÄYDELLISYYS ja täysi TYHJYYS ilman lasta? Entäpä sitten, jos lapsi ei tuokaan mukanaan sitä, mitä oletat?

Juuri tuon tyyppiset latteudet saavat juttusi tuntumaan provoiluilta. Jos niin ei ole, ajatusmaailmasi on vain hieman... huonosti loppuun saakka perusteltavissa. Sen enempää sinun kuin poikaystäväsikään ajatukset eivät tunnu tosilta. Olen itse ollut parikymppinen miehen alku ja olen tuntenut koko joukon samanlaisia tapauksia. Yksikään ei ole tuossa iässä hinkunut isäksi. Seksi kyllä epäilemättä kiinnostaa, mutta ei se, mitä siitä seuraa, mikäli ehkäisyä ei käytä. Juuri intistä kotiutuva kaveri pohtinee aivan jotakin muuta päässään.

Lapsettomatkaan tytöt tuskin keskittyvät pelkkään poikien metsästämiseen. Ja jos keskittyvätkin, mikäs siinä. Samoin tekee toinenkin sukupuoli. Osa kokeilee seurustelua. Edes lapsi ei ole kaikille se ankkuri, joka yhtäkkiä muuttaisi kahden nuoren ihmisen elämän ruusunpunaiseksi saduksi, kuten tunnut olettavan. Jos jokin asia on todellinen koetinkivi suhteelle, se on nimenomaan lapsi. Sinä haluat heti alkuvaiheeseen yhdessäasumista saada lapsen. Järkevää? No ei.

Niin minä kuin moni muukin on esittänyt sinulle koko joukon hyviä kysymyksiä. Sinulla olisi ollut oiva tilaisuus vastata niihin halutessasi, mikäli keskustella haluat. Toivoit ilmeisesti kuitenkin tietynlaisia vastauksia muilta ikäisiltäsi tytöiltä. Toivoit suomeksi sanottuna kannustusta ja tukea haihatteluillesi tyyliin "Pärjäät takuulla! Älä välitä muista! Olet erikoinen! Kaikki järjestyy varmasti!"

No, et haluamaasi saanut. Sen sijaan, sinua suositeltiin odottamaan vähän aikaa. Et siihen tunnu halukas olevan ja juuri ehdottomuutesi saakin julistamaan sinut provoilijaksi. Jokainen kypsä ihminen huomioi erilaisia näkökantoja eikä toimi niin vahvasti kuvitelmiensa varassa ja niin hatarin perusteluin kuin sinä.

Jos lopetat keskustelun, ole hyvä vain. Epäilemättä palaat pian kehiin uudella nimimerkillä ja uusin ajatuksin. Tekstit kyllä tunnistaa.

Miesope kirjoitti:

Kukaan ei vähättele sinua, vaan mielipidettäsi. Siksi täällä ollaan. Keskustelemassa. Mielipiteesi on valitettavasti nuonosti perusteltu ja siksi sinun ylitsesi jyrätään mennen tullen. Lisäksi EDELLEENKIN tuntuu vaikealta uskoa, ettet olisi provoilija. Ajatuksesi eivät ikävä kyllä oikein ole tästä maailmasta.

Kukaan ei oikeastaan kyseenalaista muuta kuin sen, oletko oikeasti siinä tilanteessa, jossa uskot olevasi ja HALUAT olla. Ainakaan minun mielestäni nimittäin et ole. Puhut parisuhteesta, mutta et oikeasti tiedä, mitä se tarkoittaa. Sen tyyppinen parisuhde, jossa sinä elät, ei ole VIELÄ sellainen, johon lapsia kannattaa hankkia. Siis ei VIELÄ. Mikään ei estä sitä sellaiseksi kehittymästä.

"Joskus pienituloisten vanhempien lapset voivat olla jopa onnellisempia, kuin ne lapset jotka elävät rikkaudessa ja ovat tyytymättömiä kaikkeen." Joskus... Ehkä. Olen itse pienituloisesta taustasta, enkä voi erityisesti sanoa "nauttineeni". Jos olet tutustunut tosiasioihin ja lukenut lehtiä, TIEDÄT sen, miten suuressa ahdingossa lapsiperheistä pienituloisin osa on.

Kun rahaa ei ole, romantiikankin kanssa on niin ja näin. Kun alat mahdollisesti pyörittää esim. lähihoitajan arkea vuorotyössä, ajatuksesi voivat monen asian suhteen muuttua. Vuorotyö on myrkkyä parisuhteelle, nimim. kokemusta on. Juuri siksikin olisi suorastaan VELVOLLISUUTESI kokeilla ensin sitä, mitä sen asian suhteen tulevaisuutesi tuo tullessaan. Se olisi järkevää, suorastaan välttämätöntä.

Bilettäminen... Et oikeasti tiedä siitä aiheesta mitään. Pussikaljojen kanssa pyöriminen on jotakin tyystin toista kuin se, mitä täysi-ikäisyys tullessaan tuo. Onko myös poikaystäväsi sanonut haluavansa keskittyä perhe-elämään? Onko HÄN valmis olemaan kotona, mikäli hänen kaverinsa eivät ole? Onko hän halukas OIKEASTI sitoutumaan kanssasi olemiseen? Oletko keskustellut hänen kanssaan lapsenhoidosta. Entä kotityöt? Tekeekö kumpikin osansa? Kumpi valvoo lapsen kanssa?

"Omasta mielestäni olisi ainakin paljon ihanampaa saada aikaan jotain niin ihanaa ja rakasta kuin oma lapsi, mitä yksikään asia ei tässä maailmassa voi korvata. Mielummin katson kun mun oma lapsi kasvaa ja kehittyy, ja vietän aikaa hänen parissaan, kuin istuen terassilla ja katsomassa kun mun siideripullo tyhjenee."

Hieman ympäripyöreää. Käsittänet EHKÄ, että noiden kahden ääripään välillä on muitakin vaihtoehtoja? Ystävät? Työ? Harrastukset? Parisuhde? Jatko-opiskelut? Onko sinulle olemassa vain kaksi ääripäätä: lapsen tuoma TÄYDELLISYYS ja täysi TYHJYYS ilman lasta? Entäpä sitten, jos lapsi ei tuokaan mukanaan sitä, mitä oletat?

Juuri tuon tyyppiset latteudet saavat juttusi tuntumaan provoiluilta. Jos niin ei ole, ajatusmaailmasi on vain hieman... huonosti loppuun saakka perusteltavissa. Sen enempää sinun kuin poikaystäväsikään ajatukset eivät tunnu tosilta. Olen itse ollut parikymppinen miehen alku ja olen tuntenut koko joukon samanlaisia tapauksia. Yksikään ei ole tuossa iässä hinkunut isäksi. Seksi kyllä epäilemättä kiinnostaa, mutta ei se, mitä siitä seuraa, mikäli ehkäisyä ei käytä. Juuri intistä kotiutuva kaveri pohtinee aivan jotakin muuta päässään.

Lapsettomatkaan tytöt tuskin keskittyvät pelkkään poikien metsästämiseen. Ja jos keskittyvätkin, mikäs siinä. Samoin tekee toinenkin sukupuoli. Osa kokeilee seurustelua. Edes lapsi ei ole kaikille se ankkuri, joka yhtäkkiä muuttaisi kahden nuoren ihmisen elämän ruusunpunaiseksi saduksi, kuten tunnut olettavan. Jos jokin asia on todellinen koetinkivi suhteelle, se on nimenomaan lapsi. Sinä haluat heti alkuvaiheeseen yhdessäasumista saada lapsen. Järkevää? No ei.

Niin minä kuin moni muukin on esittänyt sinulle koko joukon hyviä kysymyksiä. Sinulla olisi ollut oiva tilaisuus vastata niihin halutessasi, mikäli keskustella haluat. Toivoit ilmeisesti kuitenkin tietynlaisia vastauksia muilta ikäisiltäsi tytöiltä. Toivoit suomeksi sanottuna kannustusta ja tukea haihatteluillesi tyyliin "Pärjäät takuulla! Älä välitä muista! Olet erikoinen! Kaikki järjestyy varmasti!"

No, et haluamaasi saanut. Sen sijaan, sinua suositeltiin odottamaan vähän aikaa. Et siihen tunnu halukas olevan ja juuri ehdottomuutesi saakin julistamaan sinut provoilijaksi. Jokainen kypsä ihminen huomioi erilaisia näkökantoja eikä toimi niin vahvasti kuvitelmiensa varassa ja niin hatarin perusteluin kuin sinä.

Jos lopetat keskustelun, ole hyvä vain. Epäilemättä palaat pian kehiin uudella nimimerkillä ja uusin ajatuksin. Tekstit kyllä tunnistaa.

Lue lisää

Täällä yksi kahden lapsen "teiniäiti" ja tuore vaimo.Minä olen saanut esikoiseni alaikäisenä, mitä sitten? Meidän lapset on terveitä,hyvin voivia ja onnellisia, minä olen onnellinen! Minua ei hetkauta paskan vertaa miesopen tilastot tai faktat, eikä kenenkään muunkaan. Ihan sama mitä paskaa te täällä suollatte, minulle merkkaa vaan minulle tärkeiden ihmisten mielipiteet, suosittelen samaa muillekkin. En väitä,että elämä olisi helppoa mutta MINÄ (ei sossut) pystyn tarjoamaan lapsilleni kaiken sen mitä ne tarvitsee, turvallisen kodin,ruokaa,puhtaat vaatteet ja myös ne selvät säännöt,kurin ja paljon rakkautta,iästä huolimatta. Minun "teinirakkaus" on kestänyt 7 vuotta, paljon ylä-ja alamäkiä,vuosien erossa oloa töiden takia, silti tässä ollaan, omassa yhteisessä kodissa, omien lasten kanssa, enkä voisi olla onnellisempi. Joojoo, mies varmaan lähtee teidän mielestä lätkimään kun ei jaksa enää perhe-elämää, sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. Minä elän tässä päivässä ja nautin jokaikisestä hetkestä,eihän sitä koskaan voi tietää mitä huomenna tapahtuu. Te olette kuvottavia, ei lapsen nuorena saaneet! Täällä joku sairas "miesope" joka ei tosiaankaan mikään opettaja ole, tai " täydellinen äiti 30v" arvostelette asioiksenne nuoria äitejä päivästä toiseen, latistatte toisen itsetuntoa, alennatte toisten ihmisarvoa,niin ahdasmielistä ja oksettavaa ja vielä "aikuisilta ihmisiltä"! Hankkikaa oman ikäistä seuraa tai valistakaa niitä omia Kerttu-Pettereitä :) Minä opetan lapseni kunnioittamaan kaikkia, nuoria ja vanhoja äitejä, homoja ja heteroita, ihan kaikkia! Herrajumala me ollaan kaikki ihmisiä, eläviä olentoja! Jokainen tekee omat valinnat, oli ne minun mielestä viisaita tai ei, en koskaan alentuisi samaan kuin te! Mitä tästä elämästä tulisi jos kaikki ihmiset tekee asiat samanlailla oppikirjojen mukaan??

diiiiipadaaaapaaa kirjoitti:

Täällä yksi kahden lapsen "teiniäiti" ja tuore vaimo.Minä olen saanut esikoiseni alaikäisenä, mitä sitten? Meidän lapset on terveitä,hyvin voivia ja onnellisia, minä olen onnellinen! Minua ei hetkauta paskan vertaa miesopen tilastot tai faktat, eikä kenenkään muunkaan. Ihan sama mitä paskaa te täällä suollatte, minulle merkkaa vaan minulle tärkeiden ihmisten mielipiteet, suosittelen samaa muillekkin. En väitä,että elämä olisi helppoa mutta MINÄ (ei sossut) pystyn tarjoamaan lapsilleni kaiken sen mitä ne tarvitsee, turvallisen kodin,ruokaa,puhtaat vaatteet ja myös ne selvät säännöt,kurin ja paljon rakkautta,iästä huolimatta. Minun "teinirakkaus" on kestänyt 7 vuotta, paljon ylä-ja alamäkiä,vuosien erossa oloa töiden takia, silti tässä ollaan, omassa yhteisessä kodissa, omien lasten kanssa, enkä voisi olla onnellisempi. Joojoo, mies varmaan lähtee teidän mielestä lätkimään kun ei jaksa enää perhe-elämää, sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. Minä elän tässä päivässä ja nautin jokaikisestä hetkestä,eihän sitä koskaan voi tietää mitä huomenna tapahtuu. Te olette kuvottavia, ei lapsen nuorena saaneet! Täällä joku sairas "miesope" joka ei tosiaankaan mikään opettaja ole, tai " täydellinen äiti 30v" arvostelette asioiksenne nuoria äitejä päivästä toiseen, latistatte toisen itsetuntoa, alennatte toisten ihmisarvoa,niin ahdasmielistä ja oksettavaa ja vielä "aikuisilta ihmisiltä"! Hankkikaa oman ikäistä seuraa tai valistakaa niitä omia Kerttu-Pettereitä :) Minä opetan lapseni kunnioittamaan kaikkia, nuoria ja vanhoja äitejä, homoja ja heteroita, ihan kaikkia! Herrajumala me ollaan kaikki ihmisiä, eläviä olentoja! Jokainen tekee omat valinnat, oli ne minun mielestä viisaita tai ei, en koskaan alentuisi samaan kuin te! Mitä tästä elämästä tulisi jos kaikki ihmiset tekee asiat samanlailla oppikirjojen mukaan??

Lue lisää

Hyvä, jos sinulla menee hyvin. Ikävä kyllä kaikilla ei mene yhtä hyvin. Minä en lainaile tilastoja, vaan puhun omista kokemuksistani.. Kokeilkaa vaikkapa kouluavustajan työtä ja tulkaa sitten kertomaan, miten VALTAVAN hyvin suomalaisilla perheillä menee.

"Mitä tästä elämästä tulisi jos kaikki ihmiset tekee asiat samanlailla oppikirjojen mukaan??"

Hyvä kysymys. Ehkpä parempi paikka?

Vakavasti puhuen, ihmisistä turhan moni todella hölmöilee. Koko ajan suurempi osuus.

Miesope kirjoitti:

Hyvä, jos sinulla menee hyvin. Ikävä kyllä kaikilla ei mene yhtä hyvin. Minä en lainaile tilastoja, vaan puhun omista kokemuksistani.. Kokeilkaa vaikkapa kouluavustajan työtä ja tulkaa sitten kertomaan, miten VALTAVAN hyvin suomalaisilla perheillä menee.

"Mitä tästä elämästä tulisi jos kaikki ihmiset tekee asiat samanlailla oppikirjojen mukaan??"

Hyvä kysymys. Ehkpä parempi paikka?

Vakavasti puhuen, ihmisistä turhan moni todella hölmöilee. Koko ajan suurempi osuus.

Lue lisää

Ainoat nisti ja alkkis vanhemmat jotka tiedän ovat kyllä noin kolmikymppiä. Pitäskö siis alkaa vetää johtopäätöksiä siitä? Ei pidä sillä meitä mahtuu moneen junaan

Miesope kirjoitti:

Hyvä, jos sinulla menee hyvin. Ikävä kyllä kaikilla ei mene yhtä hyvin. Minä en lainaile tilastoja, vaan puhun omista kokemuksistani.. Kokeilkaa vaikkapa kouluavustajan työtä ja tulkaa sitten kertomaan, miten VALTAVAN hyvin suomalaisilla perheillä menee.

"Mitä tästä elämästä tulisi jos kaikki ihmiset tekee asiat samanlailla oppikirjojen mukaan??"

Hyvä kysymys. Ehkpä parempi paikka?

Vakavasti puhuen, ihmisistä turhan moni todella hölmöilee. Koko ajan suurempi osuus.

Lue lisää

Ei liity millään lailla teiniäiteihin sinun havainnoinnit.

ollupirediis kirjoitti:

Sinäkään et ole OIKEA teiniäiti, vaan juuri tuota kuravettä niskaasi kerjäävä provoilija. Minä arvostan korkealle nuoria äitejä, jotka kuitenkin kantavat vastuunsa vahinkolapsistaan.

Mitenköhän "valmistaudut" (tarkoitit varmaan valmistut) lähihoitajaksi lapsen kanssa?
Miten hankit tärkeää ammattitaitoa koulutuksen päälle, jos et pääse lapsenhoidolta mukaan työelämään? En haluaisi kaltaistasi lähihoitajaa hoitamaan iäkkästä äitiäni, kun joskus ruosteisin taidoin palaat työhösi, johon sinut on koulutettu.

Lue lisää

Hmmm....... Kantavat vastuunsa vahinkolapsistaan. Olen nuori äiti, lapsi ei silti vahinko :O

miumau2 kirjoitti:

Hmmm....... Kantavat vastuunsa vahinkolapsistaan. Olen nuori äiti, lapsi ei silti vahinko :O

Joillakin on vissiin vaikeaa ymmärtää se, että joskus nuorillakin voi olla lapsia, jotka eivät ole näitä "vahinkoja"...

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Joillakin on vissiin vaikeaa ymmärtää se, että joskus nuorillakin voi olla lapsia, jotka eivät ole näitä "vahinkoja"...

Niin on, koska se on todella ajattelematonta, eikä siinä ajatella lapsen parasta. :(

............ kirjoitti:

Niin on, koska se on todella ajattelematonta, eikä siinä ajatella lapsen parasta. :(

Ei se varmaan kuitenkaan ole meidän vika, jos sulla on vaikeuksia ymmärtää?

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Niin enhän mä olekkaan teiniäiti, siksi mä ihmettelinkin että mihin ne kaikki nuoret äidit ovat täältä kadonneet, kun tänne jokaiseen keskusteluun tulee vastamaan vain iäkkäämpiä äitejä ja jopa miehiä..

Jaa, että mäkö en voi käydä töissä/koulussa sitten kun lapsi on vaikka 2-3v..? Voi kuule kyllä voin, ei se lapsi ikuisuutta oo niin pieni. Työelämään ja kouluun ehtii kyllä, ja ehdin hoitamaan HYVILLÄ TAIDOILLA jotka opin koulusta sun "iäkkästä" (tarkoitit varmaan iäkästä) äitiäsi, ja mistä sä sitäkään tiedät erikoistunko lapsiin vai vanhuksiin vai mihin..? Hyvin toisten asioista tietävää porukkaa täällä liikkeellä..

Lue lisää

Niin jos saa töitä. Aika huonolta näyttää noin niinku yleensä.

"Toedänhan" minä sen.

TYTTÖ on kypsä tulemaan raskaaksi heti, kun kuukautiset alkavat. Ilmeisesti jokaisen tyttösen on siis heti raskaaksi hankkiuduttava?

Maailma muuttuu koko aja. Ennen muinoin lapsia toden totta hankittiin teineinä, mutta kylläpä heidät itse elätettiiinkin ja KOVALLA työllä. Tutustukaa historiaan, tyttöset.

Miesope kirjoitti:

"Toedänhan" minä sen.

TYTTÖ on kypsä tulemaan raskaaksi heti, kun kuukautiset alkavat. Ilmeisesti jokaisen tyttösen on siis heti raskaaksi hankkiuduttava?

Maailma muuttuu koko aja. Ennen muinoin lapsia toden totta hankittiin teineinä, mutta kylläpä heidät itse elätettiiinkin ja KOVALLA työllä. Tutustukaa historiaan, tyttöset.

Lue lisää

No kyllä meilläkin itse eletään OMALLA rahalla.

7kk kirjoitti:

No kyllä meilläkin itse eletään OMALLA rahalla.

Kyllä te annatte aika huonon kuvan lähihoitajista.
Yksi tumpeloi ehkäisyssä (homman jonka handlaa kuka vaan)
Toinen hinkuu äidiksi alaikäisenä (koska "mä haluun!")

................. kirjoitti:

Kyllä te annatte aika huonon kuvan lähihoitajista.
Yksi tumpeloi ehkäisyssä (homman jonka handlaa kuka vaan)
Toinen hinkuu äidiksi alaikäisenä (koska "mä haluun!")

Lue lisää

Kolmikymppisten abortit eivät vähene
Parhaassa synnytysiässä olevien naisten aborttiluvut ovat pysyneet viime vuodet liki ennallaan.

Samaan aikaan esimerkiksi teini-ikäisten abortit ovat vähentyneet.

Vuoden 2004 jälkeen 25−29-vuotiaiden ikäryhmässä abortteja on tehty vuosittain yli 2 000 yhtä vuotta lukuun ottamatta.

Enimmillään, vuonna 2010, abortti tehtiin 2 196:lle ikäryhmän naiselle. Viime vuonna luku oli 2102.

30−34-vuotiaat tekivät abortteja eniten vuonna 2000, jolloin määrä oli 1 933.Viime vuonna tästä ikäryhmässä abortin teki 1 655 naista.

Lähde: THL


Eli kellä vain voi käydä vahinko ehkäisystä huolimatta. Minä sentään olen vastuun tässä asiassa ottanut.

7kk kirjoitti:

Kolmikymppisten abortit eivät vähene
Parhaassa synnytysiässä olevien naisten aborttiluvut ovat pysyneet viime vuodet liki ennallaan.

Samaan aikaan esimerkiksi teini-ikäisten abortit ovat vähentyneet.

Vuoden 2004 jälkeen 25−29-vuotiaiden ikäryhmässä abortteja on tehty vuosittain yli 2 000 yhtä vuotta lukuun ottamatta.

Enimmillään, vuonna 2010, abortti tehtiin 2 196:lle ikäryhmän naiselle. Viime vuonna luku oli 2102.

30−34-vuotiaat tekivät abortteja eniten vuonna 2000, jolloin määrä oli 1 933.Viime vuonna tästä ikäryhmässä abortin teki 1 655 naista.

Lähde: THL


Eli kellä vain voi käydä vahinko ehkäisystä huolimatta. Minä sentään olen vastuun tässä asiassa ottanut.

Lue lisää

Niin mutta sinä olet sentään edes sen ammattikoulun käynyt lähihoitaja. Kai teille nyt ehkäisyvaihtoehtojakin on opetettu, niin ettei pelkkään kumiin tarvitse turvautua ja sitten ei edes sitä kumiakaan osata käyttää huolella?

................. kirjoitti:

Niin mutta sinä olet sentään edes sen ammattikoulun käynyt lähihoitaja. Kai teille nyt ehkäisyvaihtoehtojakin on opetettu, niin ettei pelkkään kumiin tarvitse turvautua ja sitten ei edes sitä kumiakaan osata käyttää huolella?

Lue lisää

No on opetettu mutta eipä huomattu että meni rikki.

7kk kirjoitti:

No on opetettu mutta eipä huomattu että meni rikki.

Sot, sot, sot. Toivottavasti et tumpeloi potilaiden kanssa. :(

............ kirjoitti:

Sot, sot, sot. Toivottavasti et tumpeloi potilaiden kanssa. :(

No enpä ole tumpeloinut potilaitten kanssa. Vähä outo vertaus

7kk kirjoitti:

No enpä ole tumpeloinut potilaitten kanssa. Vähä outo vertaus

Kuinka niin? Hyvä jos olet kuitenkin työssäsi huolellinen. :)

............ kirjoitti:

Kuinka niin? Hyvä jos olet kuitenkin työssäsi huolellinen. :)

Harmi pilata ton ilo mut ei lähihoitajatkaan oo mitää superihmisiä :D Varmaa jokasessa koulussa onn opetettu ehkäsyasioista mutta yhtä hyvin vahinkoja voi sattua kaikille :D

pelkkähippi kirjoitti:

Harmi pilata ton ilo mut ei lähihoitajatkaan oo mitää superihmisiä :D Varmaa jokasessa koulussa onn opetettu ehkäsyasioista mutta yhtä hyvin vahinkoja voi sattua kaikille :D

Lue lisää

Niin varmaan hoitohenkilökuntaan (hoitajat, lääkärit jne.) kuuluvilla ei ehkäisy saa pettää koska sehän tarkoittaa ettei ole tarkka ihminen ja että töissäkin töppää :D

Miesope kirjoitti:

"Toedänhan" minä sen.

TYTTÖ on kypsä tulemaan raskaaksi heti, kun kuukautiset alkavat. Ilmeisesti jokaisen tyttösen on siis heti raskaaksi hankkiuduttava?

Maailma muuttuu koko aja. Ennen muinoin lapsia toden totta hankittiin teineinä, mutta kylläpä heidät itse elätettiiinkin ja KOVALLA työllä. Tutustukaa historiaan, tyttöset.

Lue lisää

Ennen elettiin isoina perhekuntina. Ihmiset eivät elättäneet lastansa vaan perheen työ elätti kaikki. Näin ainakin maalla. Lasten surmat ja hylkäämiset olivat yleisiä.

................. kirjoitti:

Kyllä te annatte aika huonon kuvan lähihoitajista.
Yksi tumpeloi ehkäisyssä (homman jonka handlaa kuka vaan)
Toinen hinkuu äidiksi alaikäisenä (koska "mä haluun!")

Lue lisää

Tiedän kyllä lääkärinkin, joka teki abortin, kun tuli vahingoissa raskaaksi.

lyg kirjoitti:

Tiedän kyllä lääkärinkin, joka teki abortin, kun tuli vahingoissa raskaaksi.

Niin, tavallisia ihmisiä me kaikki ollaan :D Tapaturmia ja vahinkoja voi sattua kenelle vaan, ei se mistään ammatista ole kiinni. Mäkin tiedän pappeja jotka elää ihan tavallista elämää ja kiroilee, mun mielestä se on ihan normaalia että haluaa ammatista riippumatta elää myös normaalia elämää..

olen tutustunut jo kirjoitti:

Ennen elettiin isoina perhekuntina. Ihmiset eivät elättäneet lastansa vaan perheen työ elätti kaikki. Näin ainakin maalla. Lasten surmat ja hylkäämiset olivat yleisiä.

Lasten surmat olivat yleisempia ahdasmielisessä länsi-Suomessa, jossa avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli suvulle häpeä.

7kk kirjoitti:

Niin varmaan hoitohenkilökuntaan (hoitajat, lääkärit jne.) kuuluvilla ei ehkäisy saa pettää koska sehän tarkoittaa ettei ole tarkka ihminen ja että töissäkin töppää :D

SIlti outo juttu, että halusit häärätä pelkän kumin kanssa. ;)

En tunne yhtään kaltaistasi, kun nykymaailmassa on kymmeniä tapoja ja satoja kombinaatioita ehkäistä ja erilaisia ehkäisyvalmisteita markkinoilla pilvin pimein.

....... kirjoitti:

Lasten surmat olivat yleisempia ahdasmielisessä länsi-Suomessa, jossa avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi oli suvulle häpeä.

Myös palveluskunnan hyväksikäyttö oli yleistä.

................ kirjoitti:

SIlti outo juttu, että halusit häärätä pelkän kumin kanssa. ;)

En tunne yhtään kaltaistasi, kun nykymaailmassa on kymmeniä tapoja ja satoja kombinaatioita ehkäistä ja erilaisia ehkäisyvalmisteita markkinoilla pilvin pimein.

Lue lisää

Niin siksi kun muut ei sovi minulle. Olen kokeillut monia monia pillereitä ja kierukkaa ei voitu laittaa niin siksi.

7kk kirjoitti:

Niin siksi kun muut ei sovi minulle. Olen kokeillut monia monia pillereitä ja kierukkaa ei voitu laittaa niin siksi.

Mikä esti käyttämästä kumin kanssa spermisidejä?

............. kirjoitti:

Mikä esti käyttämästä kumin kanssa spermisidejä?

Allergia?

7kk kirjoitti:

Allergia?

Otan osaa. Sulla ei sitten ole muuta vaihtoehtoa, kuin jättää ehkäisy miehen vastuulle
(huh, huh, itsestä ei olisi kumin kanssa tuhertamaan vuodesta toiseen) tai jomman kumman teistä täytyy tehdä sterilisaatio, jollette sitten halua vahinkolapsia aina silloin tällöin. Vai joko kierukka on asennettu?

.............. kirjoitti:

Otan osaa. Sulla ei sitten ole muuta vaihtoehtoa, kuin jättää ehkäisy miehen vastuulle
(huh, huh, itsestä ei olisi kumin kanssa tuhertamaan vuodesta toiseen) tai jomman kumman teistä täytyy tehdä sterilisaatio, jollette sitten halua vahinkolapsia aina silloin tällöin. Vai joko kierukka on asennettu?

Lue lisää

Epäkohtelista udella....

.............. kirjoitti:

Otan osaa. Sulla ei sitten ole muuta vaihtoehtoa, kuin jättää ehkäisy miehen vastuulle
(huh, huh, itsestä ei olisi kumin kanssa tuhertamaan vuodesta toiseen) tai jomman kumman teistä täytyy tehdä sterilisaatio, jollette sitten halua vahinkolapsia aina silloin tällöin. Vai joko kierukka on asennettu?

Lue lisää

Eipä ole koska lääkäri halusi että kokeilen vielä muuta joten otin renkaan. Sen kanssa sinnitellyt mutta näyttää siltä ettei paljoa ole vaihtoehtoja kuin kärsiä sivuvaikutuksia tai yrittää saada lääkärit suostumaan kuparikierukkaan jota ei haluttaisi laittaa runsaitten menkkojen takia. Lapsia me toki halutaan lisää mutta ei todellakaan vielä. Pitää varmaan toivoa että yilanteeseen saataisiin ratkaisu ettei tarvitsi joko pelätä sivuvaikutuksia tai uutta lasta. Muitten on vaan varmaan vaikea samaistua meidän tilanteeseen koska ainakaan minun kaveripiirissä ei ole muita kelle ei hormoonivalmisteet sovi.

7kk kirjoitti:

Eipä ole koska lääkäri halusi että kokeilen vielä muuta joten otin renkaan. Sen kanssa sinnitellyt mutta näyttää siltä ettei paljoa ole vaihtoehtoja kuin kärsiä sivuvaikutuksia tai yrittää saada lääkärit suostumaan kuparikierukkaan jota ei haluttaisi laittaa runsaitten menkkojen takia. Lapsia me toki halutaan lisää mutta ei todellakaan vielä. Pitää varmaan toivoa että yilanteeseen saataisiin ratkaisu ettei tarvitsi joko pelätä sivuvaikutuksia tai uutta lasta. Muitten on vaan varmaan vaikea samaistua meidän tilanteeseen koska ainakaan minun kaveripiirissä ei ole muita kelle ei hormoonivalmisteet sovi.

Lue lisää

Mutta toisaalta vaikka ei tätä suunniteltu meillä on kaikki mennyt hyvin vaikean raskaus ajan ja synnytyksen koetteluksista huolimatta. En osaisi kuvitella elämää ilman tyttöä. Totta kai tämä asia on koetellut omalla tavalla suhdettamme mutta kaikesta huolimatta olemme onnellinen perhe. Tukea on haluttu antaa joka suunnasta paljon josta olen todella kiitollinen ja tämä ei tarkoita sitä että hoidottaisin lasta muilla koko ajan. Kaikilla ei välttämättä 'näin hyvin mene' mutta eipä se aina iästä kiinni ole.

Jos tämä on minulle osoitettu, niin eipä ole...?

onnellinenehkääippä kirjoitti:

Jos tämä on minulle osoitettu, niin eipä ole...?

No siinä tapauksessa sinä olet turvassa. En näe mitään syytä näin miehen näkökulmasta miksi et pitäisi lasta

No meillä kyllä voin huoletta käyttää lapsen vaatteisiin rahaa niin paljon kun haluan. Voimme taata lapsellemme hyvän ja turvallisen kodin. Äitini oli 25-26 v. kun sai minut. Meillä oli aina rahat tiukassa. Sama se oli asuiko äidillä vai isällä.

7kk kirjoitti:

No meillä kyllä voin huoletta käyttää lapsen vaatteisiin rahaa niin paljon kun haluan. Voimme taata lapsellemme hyvän ja turvallisen kodin. Äitini oli 25-26 v. kun sai minut. Meillä oli aina rahat tiukassa. Sama se oli asuiko äidillä vai isällä.

Lue lisää

Kuka sen lystin maksaa??? Teinillä ei itsellään rahaa ole.

Maksaja 77 kirjoitti:

Kuka sen lystin maksaa??? Teinillä ei itsellään rahaa ole.

Me. Minä ja mies. Saan kelalta tietenkin vanhempainrahan ja lapsilisän mutta eipä muita tukia meidän pesue nosta.meidän elämää ei siis rahoita ulkopuoliset.

Kenen pussista tulee työnantajasi saamat tuet tai jopa palkkasi. Kuka maksaa sinun perheen saamat tuet.

No mies maksaa meillä ainakin vuodessa enemmän veroja kun mitä minä saan kelasta :D ja eiköhän kaikki äidit nämä tuet ota vastaa iästä riippumatta.

En ole ikinä sanonut, että teiniäiti ei ikinä voisi tulla toimeen. Suuri osa vain ei oikein tule. Vanhemmuus on riittävän vaikeaa ihan aikuisemmillekin - sen tulet ehkä oppimaan, mikäli opettajaksi päädyt.

Vanhemmuutta arvioidaan pitkällä aikavälillä. Siinä vaiheessa, kun lapsesi joko elää omillaan tai sitten ei, voit arvioida onnistumistasi. Koulumaailmassa näkee jo paljon asioita ja silloin alkaa konkretisoitua se, onko vanhemmuus sujunut niinkuin piti. Usein vanhemmilla ei ole sitä aikaa lapsilleen enää silloin, kun lapset sitä tarvitsisivat. Haasteet jo kouluikäisen saati teinin kanssa ovat erilaiset kuin leikki-ikäisen.

Avaaja lienee trolli, Esitin hänelle koko joukon ihan asiallisia kysymyksiä ja ajatuksia esim. siitä, onko hän sisartensa kanssa puhunut lasten hankinnasta, mutta ei tuntunut aihe kiinnostavan - hän lienee niin aikuinen? Olettaisin sinun kuitenkin käsittävän sen, että on varsin hölmöä TIETOISESTI hankkiutua raskaaksi, mikäli ei toisen kanssa ole jonkin aikaa asunut.

Huvittavaa täällä on se, että aikuisen elämästä hyvin vähän tietäville teineille ja nuorille täytyy perustella sitä, että aikuinen tietää asioita heitä paremmin, koska on monia vaiheita elänyt. Parikymppinenkin luulee kaiken kaikesta tietävänsä, niin minäkin aikoinani luulin. Oikeasti elämä opettaa.

Miesope kirjoitti:

En ole ikinä sanonut, että teiniäiti ei ikinä voisi tulla toimeen. Suuri osa vain ei oikein tule. Vanhemmuus on riittävän vaikeaa ihan aikuisemmillekin - sen tulet ehkä oppimaan, mikäli opettajaksi päädyt.

Vanhemmuutta arvioidaan pitkällä aikavälillä. Siinä vaiheessa, kun lapsesi joko elää omillaan tai sitten ei, voit arvioida onnistumistasi. Koulumaailmassa näkee jo paljon asioita ja silloin alkaa konkretisoitua se, onko vanhemmuus sujunut niinkuin piti. Usein vanhemmilla ei ole sitä aikaa lapsilleen enää silloin, kun lapset sitä tarvitsisivat. Haasteet jo kouluikäisen saati teinin kanssa ovat erilaiset kuin leikki-ikäisen.

Avaaja lienee trolli, Esitin hänelle koko joukon ihan asiallisia kysymyksiä ja ajatuksia esim. siitä, onko hän sisartensa kanssa puhunut lasten hankinnasta, mutta ei tuntunut aihe kiinnostavan - hän lienee niin aikuinen? Olettaisin sinun kuitenkin käsittävän sen, että on varsin hölmöä TIETOISESTI hankkiutua raskaaksi, mikäli ei toisen kanssa ole jonkin aikaa asunut.

Huvittavaa täällä on se, että aikuisen elämästä hyvin vähän tietäville teineille ja nuorille täytyy perustella sitä, että aikuinen tietää asioita heitä paremmin, koska on monia vaiheita elänyt. Parikymppinenkin luulee kaiken kaikesta tietävänsä, niin minäkin aikoinani luulin. Oikeasti elämä opettaa.

Lue lisää

En minäkään puhunut sisareni kanssa halustani saada lapsia. Ei kaikki sisarukset juttele asioista. Kavereiden kanssa puhuin paljonkin. En puhunut edes äitini kanssa. En pidä mitenkään outona ettei AP jutellut sisariensa kanssa. Itse olin ihan täysi-ikäinen, mutta luulen, että teinille tuollainen olisi vielä luonnottomampaa.

Loppujen lopuksi arviota voi tehdä huostaanotoissa, joissa määritellään vanhempien sopivuus. Kukaan tuntemistani biovanhemmista ei ole teini. Ei edes entinen teinivanhempi. Kyllä niitä on, mutta minun tuntemani ovat kovastikin täysi-ikäisiä.

Jos asioiden sanominen suoraan suomeksi on töykeää, olkoon sitten niin. Jokainen lukutaitoinen voi aivan vapaasti tutustua siihen, millaista kieltä moni muu kirjoittaja näissä keskusteluissa ja tässäkin osiossa käyttää.

Siihen nähden, millaista kieltä tämän päivän nuoret itse käyttävät - melko monella joka toinen sana v---u - ovat jotkut täällä melkoisen herkkähipiäisiä. Se on melkoisen huvittavaa ja vähän koomistakin, sillä OLETTAISI ihmisten ymmärtävän tämän olevan keskustelupalsta, jossa toisilleen vieraat ihmiset kirjoittavat mitä kirjoittavat. Oikeasti hyödyllisiä neuvoja hakisin itse aivan muualta.

Suosittelin avaajaa keskustelemaan läheistensä kanssa. Niin suosittelen edelleenkin. Ikävä tosiasia teiniraskauksien suhteen kuitenkin on se, että niistä ongelmia tuppaa seuraamaan. Se fiksuin osa Suomen nuorista tytöistä ei TIETOISESTI lähde alaikäisenä raskaaksi hankkiutumaan. Miehenä tunnen myös nuoren pojan ja miehen ajatusmaaailman niin hyvin, että en tippaakaan usko puheisiin näistä alaikäisistä pojan rassukoista, joiden haave on tulla isäksi ja mahdollisimman nopeasti.

Jos ihminen OIKEASTI on hankkiutumassa raskaaksi elämäntilanteessa, joka on hieman levällään, hän osoittaa kypsyytensä vain yhdellä tavalla: AJATTELEMALLA asioita.

AIKUINEN ihminen ymmärtää, että lapsellinen Mutta Kun Minä Haluan - ajattelu on erittäin huono perustelu lapsen hankkimisen tyyppisissä elämän suurissa päätöksissä.

Epäilen kovasti avausta, mutta pohditaan nyt sitä hieman tarkemmin vielä kerran. EHKÄ joku voi teoriatasolla tuon tyyppisessä tilanteessa tuollaisiakin ajatella...

Avaaja on ollut "miehensä" kanssa yhdessä asumassa jonkin aikaa ja ymmärtääkseni se toinen osapuoli on senkin ajan ollut armeijassa. Avaaja on valmistumassa ammattiinsa ja tulossa täysi-ikäiseksi. Oman alan työkokemusta ei ilmeisestyi hirveästi ole.

Johonkin avaajalla on kiire. Sisarilla on lapsia, mutta heidänkään kanssaan avaaja ilmeisesti ei vauvakuumeestaan halua puhua. Se on oikeasti omituista. Ilmeisesti avaaja EI oikeasti edes halua asiaa ajatella; hän vain haluaa täältä tukea päätökselleen. Omien läheisten neuvoja avaaja ei halua, mutta TUNTEMATTOMIEN nettikeskustelijoiden neuvoja kyllä? Järkevää?

Lapsen hankkiminen muuttaa jokaista parisuhdetta. Minun mielestäni ylipäätään ottaen kenenkään ei pitäisi lähteä tekemään lapsia siinä tilanteessa, jossa toisen kanssa asumisesta ja elämisestä ja normaalista arkielämästä ei ole kokemusta. Avaajalla kuitenkin on kova hätä. Jokin mystinen kiire hänellä on.

Elokuvissa ja tv-sarjoissa salamaromanssit ovat ikuisia, mutta oikeassa elämässä harvoin. Oikeaa parisuhdetta ei mitata kuukausissa vaan oikeastaan vuosikymmenissä. Teinille jo vuosi on ikuisuus, mutta todellisuudessa se on lyhyt aika. Vuodet muuttavat jokaista ihmistä ja jokaista parisuhdetta.

Teinien perustelu vanhemmuudelle on ollut aika usein tämä: "Ihminen on valmis äidiksi, kun hän tuntee olevansa.." Sehän on täyttä höpötystä! Onko vaikkapa 10-vuotias lapsi sitten myöskin kykenevä tekemään kaikki itseään koskevat päätökset siksi, että tuntee olevansa valmis? Perustelu on erittäin... teinimäinen. Näin aikuisena tietenkin ymmärtää teinin kuvittelevan olevansa kaikkivoipainen ja täysin kypsä, mutta se nyt vain ei ole totta.

Asiat ovat huonosti, mikäli ihmiselle täytyy tämän tyyppisiä TÄYSIN järjellä ratkaistavia asioita perustella ja jankuttaa. Jos erilaisia mielipiteitä ei siedä, miksi tämän tapaisiin keskusteluihin edes osallistuu?

Miesope kirjoitti:

Jos asioiden sanominen suoraan suomeksi on töykeää, olkoon sitten niin. Jokainen lukutaitoinen voi aivan vapaasti tutustua siihen, millaista kieltä moni muu kirjoittaja näissä keskusteluissa ja tässäkin osiossa käyttää.

Siihen nähden, millaista kieltä tämän päivän nuoret itse käyttävät - melko monella joka toinen sana v---u - ovat jotkut täällä melkoisen herkkähipiäisiä. Se on melkoisen huvittavaa ja vähän koomistakin, sillä OLETTAISI ihmisten ymmärtävän tämän olevan keskustelupalsta, jossa toisilleen vieraat ihmiset kirjoittavat mitä kirjoittavat. Oikeasti hyödyllisiä neuvoja hakisin itse aivan muualta.

Suosittelin avaajaa keskustelemaan läheistensä kanssa. Niin suosittelen edelleenkin. Ikävä tosiasia teiniraskauksien suhteen kuitenkin on se, että niistä ongelmia tuppaa seuraamaan. Se fiksuin osa Suomen nuorista tytöistä ei TIETOISESTI lähde alaikäisenä raskaaksi hankkiutumaan. Miehenä tunnen myös nuoren pojan ja miehen ajatusmaaailman niin hyvin, että en tippaakaan usko puheisiin näistä alaikäisistä pojan rassukoista, joiden haave on tulla isäksi ja mahdollisimman nopeasti.

Jos ihminen OIKEASTI on hankkiutumassa raskaaksi elämäntilanteessa, joka on hieman levällään, hän osoittaa kypsyytensä vain yhdellä tavalla: AJATTELEMALLA asioita.

AIKUINEN ihminen ymmärtää, että lapsellinen Mutta Kun Minä Haluan - ajattelu on erittäin huono perustelu lapsen hankkimisen tyyppisissä elämän suurissa päätöksissä.

Epäilen kovasti avausta, mutta pohditaan nyt sitä hieman tarkemmin vielä kerran. EHKÄ joku voi teoriatasolla tuon tyyppisessä tilanteessa tuollaisiakin ajatella...

Avaaja on ollut "miehensä" kanssa yhdessä asumassa jonkin aikaa ja ymmärtääkseni se toinen osapuoli on senkin ajan ollut armeijassa. Avaaja on valmistumassa ammattiinsa ja tulossa täysi-ikäiseksi. Oman alan työkokemusta ei ilmeisestyi hirveästi ole.

Johonkin avaajalla on kiire. Sisarilla on lapsia, mutta heidänkään kanssaan avaaja ilmeisesti ei vauvakuumeestaan halua puhua. Se on oikeasti omituista. Ilmeisesti avaaja EI oikeasti edes halua asiaa ajatella; hän vain haluaa täältä tukea päätökselleen. Omien läheisten neuvoja avaaja ei halua, mutta TUNTEMATTOMIEN nettikeskustelijoiden neuvoja kyllä? Järkevää?

Lapsen hankkiminen muuttaa jokaista parisuhdetta. Minun mielestäni ylipäätään ottaen kenenkään ei pitäisi lähteä tekemään lapsia siinä tilanteessa, jossa toisen kanssa asumisesta ja elämisestä ja normaalista arkielämästä ei ole kokemusta. Avaajalla kuitenkin on kova hätä. Jokin mystinen kiire hänellä on.

Elokuvissa ja tv-sarjoissa salamaromanssit ovat ikuisia, mutta oikeassa elämässä harvoin. Oikeaa parisuhdetta ei mitata kuukausissa vaan oikeastaan vuosikymmenissä. Teinille jo vuosi on ikuisuus, mutta todellisuudessa se on lyhyt aika. Vuodet muuttavat jokaista ihmistä ja jokaista parisuhdetta.

Teinien perustelu vanhemmuudelle on ollut aika usein tämä: "Ihminen on valmis äidiksi, kun hän tuntee olevansa.." Sehän on täyttä höpötystä! Onko vaikkapa 10-vuotias lapsi sitten myöskin kykenevä tekemään kaikki itseään koskevat päätökset siksi, että tuntee olevansa valmis? Perustelu on erittäin... teinimäinen. Näin aikuisena tietenkin ymmärtää teinin kuvittelevan olevansa kaikkivoipainen ja täysin kypsä, mutta se nyt vain ei ole totta.

Asiat ovat huonosti, mikäli ihmiselle täytyy tämän tyyppisiä TÄYSIN järjellä ratkaistavia asioita perustella ja jankuttaa. Jos erilaisia mielipiteitä ei siedä, miksi tämän tapaisiin keskusteluihin edes osallistuu?

Lue lisää

Ei ole ainoa...

Unohtui vielä tärkein: minä HALUSIN kyllä lasta jo teininä ja monesti olin olevinaan niin valmis siihen. Haaveilin raskaudesta ja siitä, miten vahingon tullessa pitäisin lapsen.

Nyt aikuisena olen todella onnellinen, etten koskaan tullut vahingossa raskaaksi tai lähtenyt sitä tietoisesti yrittämään.
Teini-iän jälkeen poikaystävä on vaihtunut pariinkin otteeseen, vaikka oli olevinaan niin loppuelämän kestävä suhde. Paljon olisin hauskasta jäänyt paitsi, jos olisin ollut kotona pikkulapsi-arkea viettämässä, vaikka välillä olin niin sitä mieltä, etten sitä "nuoruutta" tarvitsisi.

Mietipäs vielä kirjoitti:

Unohtui vielä tärkein: minä HALUSIN kyllä lasta jo teininä ja monesti olin olevinaan niin valmis siihen. Haaveilin raskaudesta ja siitä, miten vahingon tullessa pitäisin lapsen.

Nyt aikuisena olen todella onnellinen, etten koskaan tullut vahingossa raskaaksi tai lähtenyt sitä tietoisesti yrittämään.
Teini-iän jälkeen poikaystävä on vaihtunut pariinkin otteeseen, vaikka oli olevinaan niin loppuelämän kestävä suhde. Paljon olisin hauskasta jäänyt paitsi, jos olisin ollut kotona pikkulapsi-arkea viettämässä, vaikka välillä olin niin sitä mieltä, etten sitä "nuoruutta" tarvitsisi.

Lue lisää

Järkytän teitä ja kerron että olen 14v ja raskaana :)

Ja muutaman vuoden päästä kumpikin alkaa haahuilla menetetyn nuoruuden perään. Lapset oireilevat ja syy on muiden.