Mitä sun mielessä silloin liikku? Olit vähän... hämmentyneen oloinen. Kuin piinapenkissä.
Muistatko sen katseen...
m>n
55987
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
katseita. Kuka olet?
Sun pitäis muistaa se katse. Keskusteltiin samalla.
siinä mun huoneessa?
Varmaan kaikki täällä on keskustelleet monien kanssa ja pakosti sitä jollain tavoin aina tulee katottua. Koska tapahtui ja missä ja kuka olet ja kenelle viestit?
tarkoitat?
Niitä ensimmäisiä.
sitä kertaa, kun olin yksin ja tulit mun luokse sanomaan jotakin?
s***i. Sana sensuroitu, ettei ahdasmielisen tarvitse ahdistua ja poistattaa tätäkin ketjua.
*se sana tähän* aina mielessä kun sun näen, ja sun katse on enempi kuin piinaava, saa olon tukalaksi ;)
Oho. Ettet vaan valehtele?
muistan 'sen' katseen!! rupesi todennäköisesti ahdistamaan. ;) kun et jutellut mitään..
Eikö me juteltu?
Muistan sen yhden katseen. en ollut piinapenkissä, enkä tiedä vieläkään missä kävin. pää tyhjeni hetkessä. En tunnistanut mitään. Tuntui vain, kuin olisimme yhtä. ihmisiä oli ympärillämme. Jos jokin paikka pitäisi kertoa niin olin tyhjässä. Perin outoa, koska olen täysin skeptikko, enkä usko vieläkään mihinkään hömppään.
Kerro vähän. Meinasitko pyörtyä? Nopeasti palasit takaisin. Mikä noin vahvan kokemuksen aiheutti?
En meinennut pyörtyä, eikä sydän hakannut tms. Eikä ollut huono olo. Nostin vain katseeni ja hänen silmänsä olivat siinä. En ymmärrä mitä tapahtui. Jäin vain kiinni hänen silmiinsä ja putosin tyhjään. Jälkeenpäin muistan, että hänkin katsoi minua Sitä kesti ehkä muutamia sekunteja tai kymmenen. En tiedä tarkkaan, kun meni ajantaju. Kuin hidastetussa filmissä näin hänen kätensä liikkuvan ja palasin takaisin. Olin taas normaali itseni. Tuntemuksen sai aikaan hän. Mutta en ymmärrä miten sillain käyttäydyin. joku alitajunta juttu varmaan, mutat tosi erikoinen, kuin tuntisin hänet. siis en häntä vaan hänen sisimpänsä. kuin olisin kohdannut puoliskoni.. sillain en ihmetteel, jos täällä jotkut kirjoittaa sielunkumppanuudesta tms. se tuntuu siltä, mutta selitys on varmasti joku kemiaan tai alitajuntaan liittyvä. mua ei saa millään uskomaan sielunkumppanuuteen :) kertokaa, onko muille tapatunut vastaavaa, varmasti on?!
kuvailla, oli kuin mun tapauksesta kun näin hänet (miehen) eka kerran, vieläkin olen ihmetellyt miten joku voi saada tuommoiset tuntemukset aikaan...
Tuo on oman itsen juttu. Koin saman ja kun sanoin toiselle jälkeenpäin "siitä katseesta" hän ihmetteli - jaa mistä?
Ei ollut kokenut samaa, vaikka olin tuhat varma että se oli yhteinen juttu.
niin. siitä en osaa sanoa, oliko yhteinen juttu..Olen nähnyt hänet tapauksen jälkeen ehkä parikymmentä kertaa.. viimeksi hänen kätensä tärisivät niin, että kumpikin lopulta nauroimme tilanteelle. Hän ei saanut annettua tavaroita minulle, joita oli ojentamassa. ne tippuivat aina uudelleen. Ja minun käteni tärisivät myös, että pudotin hänen antamat tavarat. Eli on pieni toive olemassa..tai sitten vain kuvittelen. Toivottavasti hän ei ole täällä lukemassa näitä juorujani.
Tuo kuulostaa hyvältä.
Jospa teillä vaikka olisikin yhteistä se katsekin - ja ellei, niin ainakin toisen jännitys näimmä;D
Tai hän pelkää minua, kun silloin yhden kerran tuijotin häntä kuin noita ;D
Muistan monia katseita. Olen varmaan monia kertoja ollut hämmentyneen oloinen.
mitä mielessäni liikkui? sen miljoonaa asiaa.. mutta eniten sinä ja sinun ihanat silmät;) en olisi kyllä kestänyt enempää piinaamista, siitäkin syystä vastasin.....;)
ja toinen kerta.. taisin miettiä että voiko noin ihanaa ihmistä olla olemassakaan, mieleni olisi tehnyt nipistää itseäni.. tai sinua;)
juteltiin, jälkeen päin en sitten muistanutkaan, mistä juteltiin, olisit voinut sanoa vaikka mitä ja en olisi rekisteröinyt. Tuijotin sinua, silloin se kai tapahtui.
..mulle on käynyt noin useasti:)♥
Yhtä katsetta en voi unohtaa. Sattuuhan se kun asialle ei voi mitään tehdä.
moyhlöohk jhi nvoihkjfd ghiuralkörgo!
tapana katsoa juttellessa silmiin. Mitäs outoa siinä on? Pitää tavallisista asioista vääntää jotain romantiikkaa. Hassuja ootte! :)
kelle lie, mut selitän tähän minäkin.
Olin asioideni kanssa juossut itseni väsyneemmäksi, kuin tiesin.
Se toinen juttu, mitä hoidin samaa aikaa, kun sieltä sai kaiken mahdollisen ihan noin vaan ja yli tarpeenkin. .Et kuinka sen asian kanssa jatkossa ..ja miten se vaikuttaa ja kaikkea hömpänpömppää ja päälle sitä ja tätä ja tyrkyn tyrkyn..
Ja tämä asia, joka paljon rajummin mua leikkas, tähän ei sitten mitään?kö ja sain siitä tosi vähän tietoa verrattuna toiseen asiaan, joka oli mulle ihan yks hailee.
Ja se, että joutui miltei kerjäämään, ei hitto.
Tuli mieleen silloin, että tulen liian kalliiksi kai ja
ei sitten tehdä mitään ...kele. En kai luottanut siihen, että saan yhtään mitään , enkä jaksa riidelläkään asiasta.
Siis ei mitään pahaa sitä ihmistä kohtaan, joka tapitti takaisin, mut ne omat asiat keskenään teki hirveän ristiriitaisen olon.
Ehkä olin vähän raivona, kun en saanut ketään tajuamaan asiaa.
En kehtaa edes laittaa tähän, mitä kommenttia heitin asiasta, kun menin alakertaan myöhemmin..:D
..ja tätä selvitystä ei takuulla monikaan voi käsittää, mut jos sattuisi olemaan hän, jota hämmensin, hän saattaisi .
Mitä sä kommentoit, kerro nyt :)
Ihastuit siis asiakkaaseen? Tapahtui töissä?
Katsoit niin kiinteästi ja läpitunkevasti, että tuli semmoinen olo, etten tiedä mitä haluat ja koska en halunnut sinunkaan tietävän, mitä minä haluan, niin siksi hämmennyin. En voi väittää, ettenkö olisi pitänyt siitä, en vain tiennyt miksi teet niin kuin teit.
ollut ja jokaikinen yhtä hämmentävä kokemus ollut.
Viimeisemmästä onkin jo aikaa...
Muistan miNäkin yhden katseen erikoisesti.
Katsoin häneen tunteakseni, enkä sitä siinä enempää jäänyt miettimään. Mutta, mutta jostain syystä se katse jäi ja huomasin aikojen päästä rakastuneeni tähän katseeseen. Yritin rimpuilla siitä ulos, ei se oli ja pysyi. Olinhan naimisissa.
En voinut kertoa kellekkään. Hyvä tavaton, kaipasin tätä ihmistä suunnattomasti, enkä voinut kertoa hänelle asiasta mitään, en uskaltanut, enhän tiennyt hänen tunteistaan.
Aika kului, elämä jatkui, asiat ovat muuttuneet. Mutta se tunne oli AITO.
Syyskuussa se oli...ja ei olisi pitänyt katsoa erästä miestä silmiin...Silloin hän vei sydämeni...ja sieluni... Sellaista en ole kokenut koskaan aikaisemmin...Saa nähdä tokenenko tästä...
tokenet, kerran minäkin. 3 vuotta meni kuitenkin
Kiitos rohkaisusta...toivon kuitenkin että tokenen nopeammin...Tämä tunne todella kuluttaa voimia...
Kyllä, jäin sairaslomalle :(
ymmärrän että niin kävi...Toivottavasti olet täysin toipunut...ja että elämä maistuu taas...
Hämmentäähän se kun olin kokenut tilanteen aikaisemminkin, unessa. Kyllä kyllä, ihan rationaalisena naisena itseäni pidän. Ja miksi se uni kristallisoitui mieleen, vaikka siitä oli aikaa puolisen vuotta? Katse joka ei unohdu, sitä se oli.
Olisin halunnut suudella, mutta viimehetkellä tulin järkiini.
voi ei !
Tottakai muistan - en olisi tännekään eksynyt koskaan, jollen olisi katsonut tarkkaan ja vaikuttunut täydellisesti. Elämäni haave oli edessäni . . yhtäkkiä.
Ja sen jälkeen mikään ei ole ollut entisellään.
Se oli niin lähellä ja koko maailma tuntui pysähtyvän siihen paikkaan.
voi ei ! ei ! tai tarkoitin kyllä !!
Mielessäni on monia katseita, joita olemme luoneet toisiimme.... Jos vaikutan hämmentyneeltä, niin se johtuu siitä, etten voi lukea ajatuksiasi ja olla varma siitä, miksi minua niin katsot. Sinä kun et kerro tunteitasi selkeästi.... Arvostaisin sitä kovin....
MInä puolestani pelkään tulkitsevani Sinut taas totaalisen väärin, kuten kävi taannoin... Siksi en arvaa ottaa asiaa puheeksi kanssasi, vaan odotan, että Sinä teet aloitteen sille keskustelulle.... Suoraani!!!
Et tulkinnut väärin, mutta annoin aiheen epäillä niin. Se hetki oli väärä silloin taannoin, olisin halunnut enemmän minäkin ja että asia olisi mennyt toisin kuin meni, mutta hetkiä tulee vielä.
Hyvin muistan. Kahvikupponen tärisi kädessäni katseemme kohdatessa, onneksi välissäoli pöytiä ja ihmisiä. Seuraavan kerran kohtasimme yhdeksän päivän päästä "kahvikuppikohtauksesta". Tämä viime kesänä...
Katseita ollut useampikin ja muistan ne ehkä liian hyvin. Välillä tuntuu että voisit olla kiinnostunutkin minusta, en tosin ymmärrä miksi. Toisaalta voi olla, että olen tulkinnut kaiken väärin. En tiedä, mitä tämä on mutta olet sekoittanut mun ajatukset. Huomaan ajattelevani sua joka päivä. En tiedä kohtaako katseemme vielä.... En tiedä enää mistään mitään, paitsi että tää koko tilanne vaivaa mua.
Voitko kertoa tarkemmin tilanteestane?
Enpä tiedä haluanko kertoa, en tiedä, miksi edes kirjoitan tänne. Entäpäs itse?
sen tiedän, etten ole kaipaamasi henkilö. olen nainen. kaupassa kohdattiin tai katseltiin..
että viesti oli miehelle. En kuitenkaan halua enempää kertoa. Ehkä tämäkin avautuminen oli täysin turhaa......
kerroit. tuo riittää
hämmentää käyttäen kämmentään. Niinkö? Hyi siiri. Ei nasse semmosta tee.
Katsoin sinua joskus hississä uhkarohkeasti syvälle silmiin, koska kiinnosti niin... Tunsin exponentiaalisesti kiihtyvän olotilan. Hyvä, että päästin irti, mitähän moinen voi aiheuttaa ;P Vapautuminen... Asioita joiden takia joudun katkomaan sisäisiä energioitani. Pelko... En tiedä, menettäisinkö kaiken jos antaisin kaikkeni.