viljan hinnat nousussa

mutta mikä on oleellista ?

Tuossa yllä tuli ihan oleellinen kysymys, ja myöhemmissä katsauksissa palaan asiaan.
Nyt on kuitenkin syytä ensin käydä päällisin puolin viljanäyttämö läpi.

USDA nosti arviotaan planeetan vehnäsadosta ja näkee sen nyt 705 milj. tonniksi.
Vehnän kulutusta nostettiin 706 milj. tonniin, eli kaikki kuluu mitä
tuotetaan.
Plussaa löydettiin monista lähteistä ja ne kirjattiin tarkkaan taseisiin.
Tiedossa olevien miinusten kanssa ei ollut sitten niin väliä.
Intian vehnäsatoa peräti nostettiin, eli Intiassa toimivan attasean
raporteille viitattiin kintaalla.
Sensijaan Intian vehnänvienti romahti aiemmasta USDAn arviosta, mutta
huonon sadon sijasta syyksi julistettiin kilpailukyvyttömät hinnat.
Koko joukko muutakin huumoria löytyy raporteista, ja niistä vähin erin
myöhemmin.

Usan vehnäsato nähdään ennallaan 57,5 milj. tonniksi, mutta eri laatujen
osuuksia muuteltiin.
Usan vehnätaseet kiristyivät viennin kasvun ansiosta, ja kauden loppuvaraston
povataan olevan kirein sitten edellisen ranttalikauden eli se
arvioidaan 15 milj. tonniksi.
Nämä Usan arviot ovat vielä mielikuvitusta ja lokakuun lopulla saatava
varastoraportti sitten kertoo mikä osuus vehnästä syötettiin elukoille
maissipulan takia.
Vehnäpuolella itää nyt selkeä ranttali mikä pompsauttaa Usasssa hinnat yli
viime kauden lukujen.
Usan hintoja tullaan seurailemaan Euroopassakin.

Kaikkiaan raportti ei muuta miksikään sitä tosiasiaa että vientiin
riittää vehnää edelleen niukasti, ja vientimaiden loppuvarastot
laahaavat pohjalukemissa.
Tämä vielä pelkästään tonnimäärissä, mutta laatuvehnän määrä on
sadonkorjuun kesken ollessa arvoitus.
Tilanne vaatii vähintään viime kauden hintatasoa joka viimeistään
vuodenvaihteen jälkeen saavutetaan.
Jotain korjausta saadaan toki jo syksyllä, kun Usassa havaitaan että
omia eväitä olisi alettava puolustaa.

Tämä arvio on sillä pohjalla että USDAn arviot suurinpirtein pitävät,
ja mitään katastrofia ei saada hallojen myötä Kanadan ja Usan
pohjoisosan kevätvehnän osalta.
Argentiinan ja Australian vielä alkukehityksessä olevan vehnän tulisi
myös tuottaa ennakoitu sato.
USDA kirjasi siinä määrin tarkkaan kaikki mahdolliset plussat että
niitä ei tule lisää.
Kokemus on kuitenkin se että jotain ikävää aina pakkaa tapahtumaan, ja
näimpä käy nytkin.

soija elo 13,59 syys 12,57
maissi syys 4,56 joulu 4,48
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,28-----6,96----7,32
joulu 6,41----7,02----7,38
maalis 6,55---7,10----7,50
touko 6,64----7,13----7,56
Pariisi vehnä
marras 183,75 tammi 184 maalis 183,25 touko 184,75
rapsi
marras 366,25 helmi 369,50 touko 370,25
mallasohra
marras 202,75 tammi 206
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 154,50 tammi 156,50 maalis 157,50

Eiköhän keinottelijat vielä löydä näistä mahdollisuuksia rikastumiseen, joka entisestään nostaa hintoja.

Viikolla 9-15 myytiin Usasta vehnää 494 000 t. -laivaukset 871 300 t.
Kauden myynnit kasvoivat 14,6 milj. tonniin, josta on laivaamatta
7,4 milj. tonnia.
Myyty määrä vastaa 48,7 % USDAn kaudelle arvioimasta 29,9 t. viennistä.

Maissia mytiin 58 200 t. vanhaa ja 434 400 t. uutta satoa, 173 500 t.
laivattiin.
Kauden myynnit kasvoivat 19,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,8
Myynti ylittää 1 milj. t. kauden vientiarvion.
Kahden viikon kuluttua alkavan kauden myynnit kasvoivat 10,5 milj.
tonniin.

Soijaa myytiin 20 900 t. vanhaa ja 926 000 t. uutta satoa, 147 000 t.
laivattiin.
Kauden myynnit kasvoivat 37,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 1.
Kahden viikon kuluttua alkavan kauden myynnit kasvoivat 18,8 milj.
tonniin.

Vehnän osalta Brasilia vastasi suurimmasta 188 800 tonnin ostosta,
ja sinne laivattiin 110 800 t.
Brasiliassa kuluu vehnää hieman alle 1 milj. t. kuukaudessa joten
Brasilian ruokahuolto on hoidettu vehnän osalta ostoilla Usasta.
Kuluvan kauden ostot kasvoivat 1,78 milj. tonniin josta 1,3 on
jo ehditty laivata.

Kiina osti jälleen ja määrä oli 52 300 t. mikä siirtyi ufomiesten
potista.
Ilmeisimmin kiinalaisten näköisten ufomiesten pottiin jäi vielä
0,87 milj. t.
Kiinaan laivattiin 240 600 tonnia, ja se että Kiina on halunnut
laivaukset hetimiten kertonee jotain Kiinan vehnäsadosta, sen
laadusta ja että jäikö edelliseltä kaudelta perinnöksi mitään
kelvollista.
Kiinan ostot Usasta kasvoivat 3,75 milj. tonniin, josta on
laivattu 1,34 milj. t.
Kiinan ja Brasilian ostot tekevät yhdessä 5,53 milj. tonnia mikä
on pääosin poikkeuksellista kysyntää.
Lisäksi poikkeuksellinen kiire on havaittavissa.

Usassa on latautumassa selkeä ranttali Chicagossa pelattavan
SRW vehnän osalta.
Tähän mennessä sitä on myyty vientiin 4,9 milj. t. kun vastaavana
aikana viime kaudella määrä oli 1,4 milj. t.
Kiinan kysyntä vastaa enemmän kuin puolesta myyntimäärästä.
Suuri osa kysynnästä ja käytöstä jää pimentoon, eli on kyse
maissipulan seurauksena lisääntyneestä vehnän rehukäytöstä.
Asiasta ei mikään taho pidä lukua, ja se paljastuu vasta seuraavasta
varastoraportista.
Kyse on kolmen kesäkuukauden käytöstä.

EU myönsi vientiluvan 579 000 vehnätonnin viennille, mikä nostaa
heinäkuun alusta alkaneen kauden laivaukset 3,23 milj. tonniin,
vastaan 1,44 milj. t. vuotta aiemmin.
Ohran vientiluvat yltävät noin 2 milj. tonniin.

soija syys 13,22 marras 12,88
maissi syys 4,88 joulu 4,65
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,30-----6,94----7,19
joulu 6,40----6,95----7,26
maalis 6,52---7,01----7,40
touko 6,59----7,04----7,48

Pariisi vehnä
marras 185,25 tammi 185,75 maalis 186,25 touko 186,50
rapsi
marras 376,25 helmi 280 touko 382
mallasohra
marras 204,25 tammi 204,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 155,75 tammi 158 maalis 160

Länsi-Australian suurimman vehnänvientipuljun eli CBH Groupin patu
on ajoissa liikkeellä ja kehuu uutta vehnäsatoa 25 % suuremmaksi
kuin mitä alueella saatiin viime kaudella.
Silti huono sato on tulossa mutta sitähän ei sovi tuoda julki.
Patun ennuste on 7,5 milj. t. ja noin 9 olisi kelvollinen saalis.

Hemmo kehuu sateita joita on saatu viimeisen kuukauden aikana, ja
tästä syystä näkymät ovat parantuneet "dramaattisesti".
Satopotentiaali olisi noussut 15-20 % ja tämä takaisi että 7 milj.
tonnia voitaisiin alueelta viedä.
Hankala on tilanne jos arvio on tuutilullaa ja hintamanipulaatiota,
-Vehnää uutta satoa kun on myyty jo surutta ja huolta vailla.

Länsi-Australian hallinnon näkemys vehnäsadosta on 6,2 milj. t. ja
arvelen että tähän päädytään.
Kehutut sateet kun ovat olleet pikkuruisia kerrallaan eli muutama
milli, mutta usein.
Kyllähän näin tilastoihin kertyy sademäärää mutta haihtuminen vie
todellisen hyödyn.

Tässä animaatio 30 vuorokauden ajalta, ja kuten näkyy niin lännessä
enemmän on satanut vain rannikolla jossa vehnää ei paljon viljellä,
- muu maatalous käyttö kun on kannattavampaa
NSW:n pohjoisosa ja Queensland on katovuoden partaalla, eli sateita
pitää saada piakkoin.
http://www.bom.gov.au/web03/ncc/www/awap/rainfall/totals/daily/colour/latest.loop.gif

Linkin keskustelusta löytyy video Kanadassa yleisestä vehnän karheelle
niitosta, eli "swathing" on kyseessä.
Video on Manitobasta ja vehnä on tarkoitettu siemeneksi.
Toinen tapa lyhentää korjuukautta on myrkyttää vehnä roun-upilla jolloin
se kuivuu nopeasti.
Suomessa tämmöinen pelsepuupinpeli round-upilla on kielletty.
http://www.agriville.com/cgi-bin/forums/viewThread.cgi?1377280326

Kanadassa vaihtui satovuosi uudeksi elokuun alussa ja linkissä
tilastotietoja.
Vehnän vienti on vetänyt liki kaksinkertaista vauhtia viime kauden
vastaavaan ajankohtaan verrattuna, eli kesäkuussa vietiin 1,1 milj. t.
ja heinäkuussa 1,28, - vastaan viime kauden heinäkuu 0,7 milj. t.
Kaikkiaan vietiin 14,2 milj. t. tavallista vehnää ja 4,2 durumia päälle,
eli yhteensä 18,67 milj. t.
Udesta sadosta povataan vietävän 20 milj. t. , mikä selittyy sillä
että niinkuin kaikkialla muuallakin, - varastot painuivat minimin
tuntumaan.
Kanadassa kaupallisilla toimijoilla oli kauden loppuessa 4,2 milj. t.
vehnää, vastaan 6 milj. t. viiden vuoden keskiarvoa.

Tilastoista voi poimia myös Kiinan ja Brasilian ostot, joita kertyi
0,7 milj. t. Kiinaan ja 0,1 brasiliaan. ja nämä koko kauden laivaukset.
Tässä pitää huomata että kyse on laivauksista, eli melkoinen osa
ostoja on vielä odottamassa laivausta.
Nythän povataan 20 milj. tonnin vientiä, minkä lisäyksestä lienee jo
kaupat tehty, eli entinen kireys jatkuu.
Sivulta 27 löytyy kaikki laivaukset kuukausittain.
http://www.grainscanada.gc.ca/statistics-statistiques/ecgwf-egcfb/2013/exports-exportations-13-07-eng.pdf

Agrimoneyn artikkeli kertoo Usan SRW vehnän eli Chicagon tyypin huonosta
laadusta.
Itäneisyys, rikkoutuneet jyvät, heikko valkuaispitoisuus ja "Vomitoxin"
eli homesienen tuottama myrkky on ongelmakimppu.
Tässä ihmettelen että mistä taiotaan esiin Kiinan ostama hyvälaatuinen
osuus.
http://www.agrimoney.com/news/damp-weather-takes-toll-on-us-soft-wheat-quality--6202.html

soija syys 13,64 marras 13,25
maissi syys 4,94 joulu 4,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,34-----6,95---7,16
joulu 6,46----6,97---7,25
maalis 6,58---7,04---7,25
touko 6,65----7,08---7,45
Pariisi vehnä
marras 185,50 tammi 187,75 maalis 186,50 touko 186,75
rapsi
marras 376,50 helmi 381 touko 383,25
mallasohra
marras 200 tammi 200,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 156,75 tammi 159 maalis 160,40

Romanian vehnäsato päätyi 7-7,2 milj. tonniin vastaan 4,8 viime
kaudella.
Arvion esittää Cereals and Derivates, eli pörssipeliin ja muuhun
puljaukseen osallistuva taho.
Arvion esittänyt patu tunnustaa että vain kolmasosa on myllylaatua,
ja syyksi kertoo korjuuajan sateet.
Romania on osallistunut vehnän vientikauppoihin siinä määrin että
tässä ihmettelen että myikö maassa jylläävä viljajätti leivän
kuluttajien pöydästä.
Sen se tekee jos omia eväitä ei puolusta omat pojat, eipä niitä
kansainväliset suuryritykset vahdi.
Miksipä ei vientikauppa kävisi kun myllyvehnän hinnaksi kerrotaan
153 euroa ja rehuvehnälle 140-143.
Nämä ovat tuottajahintoja.

Onkohan tauti tarttunut ja rutto ruvennut Valko-Venäjän perunaan,
kun hintataso on noussut kuukaudessa 32 %.
Normaalia sateisemmat säät ovat olleet myös Keski-Venäjän kiusana,
mikä alue tuottaa enimmät Venäjän perunoista.

Vehnän kova kysyntä vientiin on nostanut Venäjän vientihintoja, ja
FOBtaso oli viime viikolla 250-255 doll. tonni.
Tämä hinta oli laadulla jonka valkuainen oli 11,5 %

Usassa futuureita ostettiin paniikkitunnelmissa, ja paniikki syntyi
kun jo pitkään ennustettu helleaalto saapui maissi ja soija-alueelle.
Markinapuheissa ihmeteltiin huuli pyöreänä että miksi nyt paniikki kun
asia oli tiedossa jo aiemmin.
Syy on tietenkin se että ennusteille viitattiin kintaalla, ja mitään
hintakorjausta ei tehty.
Onhan tämä jo monesti nähty, - sakea valehtelu jatkuu niin kauan että
lopulta hermot menee pelureiltakin.
Arvelen että kyllähän tässä syksyllä ehditään vielä juntata hintoja,
mutta planeetan viljataseet ovat edelleen siksi kireät että esimerkiksi
vehnän osalta viime kauden hintataso ylittyy.
Varsinkin Usassa ollaan uuden ja ihmeellisen tilanteen edessä kun
omia eväitä on pakko alkaa puolustamaan.

soija syys 14,27 marras 13,87
maissi syys 5,15 joulu 4,99 maalis 5,12 touko 5,20
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,54----7,08----7,29
joulu 6,66---7,13----7,37
maalis 6,78--7,22----7,49
touko 6,85---7,25----7,56
Pariisi vehnä
marras 191,75 tammi 192 maalis 192,50 touko 193,25
rapsi
marras 389 helmi 391,75 touko 394
mallasohra
marras 206,50 tammi 207

Australiassa ovat hallat tehneet tuhojaan laajalla alueella ja joistain
pahoista satovahingoista on kerrottu tiedotusvälineissä.
Linkistä löytyy paleltunut papupelto Queenslandista.
Haastateltu viljelijä kertoo että myös vehnä on todennäköisesti
saanut vioitusta.
http://www.abc.net.au/news/2013-08-27/nrn-drought-frost-crop-losses/4915858

Etelä Australiassa on myös tullut tuhoa vehnälle mutta kun vehnä ei
ollut vielä tähkällä, niin asiasta haastateltu farmari toivoi että
korsi kasvaa uudelleen.
Linkissä minimilämmöt animaationa 30 vuorokauden ajalta
http://www.bom.gov.au/web03/ncc/www/awap/temperature/minave/daily/colour/latest.loop.gif

Kuivuus on myös vaivannut ja NSW:n pohjoisosan vehnäalueen länsilaita
on ollut liian kuiva edes sadon yrittämiseen ja vain 20 % alasta on
kylvetty.
Muualla satoi että vehnä saatiin kyvetyksi ja oraalle, mutta sen
jälkeen on ollut kuivaa.

Etelä-Amerikassa hallat ulottuivat Argentiinan yli Paraquayn ja
Rio grande do sul alueen tasolle.
Argentiinan vehnä ei ole vielä pääosaltaan hallalle arka, mutta
pohjoisempana voi odottaa haittaa.
Argentiinassa tosin oli paikoin reilusti pakkasta eikä vain hallaa.
Lämpötila putosi Brasilian puolella Rio Grandessa noin plus 2 C
jolloin halla on jo melkoisen varmaa.

Saudi-Arabia osti 720 000 t. vehnää joka haalitaan kasaan mistä
löytyy, - EU:n alueelta todennäköisesti Saksa toimittaa osan.
Ranskasta on alettu laivata vehnää Kiinaan, ja ensimmäinen 60 000
tonnin laivaus on lastattavana.
Kiinahan osti 220 000 t vehnää Ranskasta.

Usan pörsseissä on taikauskona että jos maanantaina hinnat nousevat
niin tiistaina ne laskevat.
Mitään järkiperustetta tälle ei ole, mutta eräänlainen itseään
toteuttava ennustus on kyseessä.

soija syys 14,14 marras 13,73
maissi syys 5,00 joulu 4,85
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,50----7,97----7,29
joulu 6,63---7,11----7,37
maalis 6,75--7,18----7,48
touko 6,82---7,23----7,56
Pariisi vehnä
marras 191,75 tammi 191,75 maalis 192,50 touko 193
rapsi
marras 389,25 helmi 392
mallasohra
marras 210,50 tammi 211
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 161,20 tammi 163,45 maalis 164,50

Usaan povattu ennätyksellinen maissi ja soijasato tekee häviämistemppua
sateiden oltua riittämättömiä jo päälle kuukauden, ja nyt hellesää
viimeistelee.
Farmarit kertovat että maissi meni keltaiseksi parissa päivässä
päälle 35 asteen lämpötiloissa.
Lanworth ennustepulju laski aiempaa 354 milj. tonnin ennustettaan14 milj. t.
ja näkee sadoksi 340
Povaus on jo vanhehtunut ja yleisesti arvellaan että aiempi 330 milj.
tonnin ennätys jää rikkomatta.
Farmarit povaavat alempia lukuja, eli 320 milj. t. on toiveissa, mutta
epäilys itää että sato saattaa painua 280 milj. tonniin.
Hellesää on nopeuttanut kehitystä sadon kustannuksella, mutta maissi
on edelleen myöhässä ja hallariski on olemassa.
Jos farmareiden ennuste toteutuu on seurauksena kolmas perättäinen
ranttalivuosi.
Soijan osalta asia on jo varmistunut satonäkymien heikennyttyä, samalla
kun Kiina on varannut uutta satoa ennätystahtiin omaan käyttöönsä.

Egypti osti 295 000 t. vehnää josta 175 000 t. Ukrainasta FOB hintaan
252,44 doll. tonnilta.
Romania ja Venäjä vastaavat lopuista.
Romanian vehnä oli hinnakkainta 254 doll. t., - voi epäillä että
alennusmyynti on ohi myllyvehnän loputtua.
Ranskalaista vehnää tarjottiin 264,77 doll. t. hintaan.

Usan vehnän hintoja moititaan korkeiksi mutta ufomiehiä se ei
haitannut, eli ostivat 119 000 t.
Japanilla on ostotarjous 320 000 tonnin rehuvehnämäärästä.
Etelä-Korea osti 60 000 t. maissia Ukrainasta
Tunisia osti 84 000 t. vehnää.

Linkissä Brasilian hemmot siestanpidossa.
Kuva on Rio Grande do Sul maakunnasta jossa tosiaankin satoi lunta.
Viime yö oli laajalti hallainen aina Paranaa myöten.
http://community.agriculture.com/t5/Marketing/Brazilian-Snowbirds/td-p/378666

soija syys 14,33 marras 13,75
maissi syys 5,02 joulu 4,79
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,48-----7,06----7,34
joulu 6,59----7,10----7,40
maalis 6,71---7,17----7,51
touko 6,78----7,22----7,57
Pariisi vehnä
marras 189,25 tammi 189 maalis 189,50 touko 190,25
rapsi
marras 387,75 helmi 391 touko 391,75
mallasohra
marras 208,75 tammi 209,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 159,60 tammi 161,50 maalis 164

Viikolla 16-22.8. myytiin Usasta vehnää 551 300 t, laivaukset 824 500 t.
Kauden myynnit kasvoivat 15,1 milj. tonniin, mistä laivaamatta 7,1
Kauden myynnit ylittävät viime kauden vastaavan tason 4,2 milj. t.
Vajaan kolmen kuukauden myynnit vastaavat 50,6 % USDA:n kaudelle
arvioimasta myynnistä.
Myyntiarvio täyttyy 14,7 milj. tonnin myynnillä.

Maissin uutta satoa myytiin 673 800 t. ja vanhan sadon myynnit vähenivät
15 000 t, - viikolla laivattiin 329 300 t.
Kauden myynnit vähenivät 19 milj. tonniin josta laivaamatta 1,4
Syyskuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 11,2 milj. tonniin.
Uuden maissisadon myynnit vastaavat 36 % USDAn myyntiarviosta.
Viime kaudella vastaava prosenttiosuus oli 25 %, mutta on otettava
huomioon että 36 % on laskettu suuremmasta vientimäärästä.

Soijan vanhan sadon myynnit vähenivät 3 200 t. ja uuden kasvoivat
868 700 t. , viikon laivaukset 76 000 t.
Kauden myynnit vähenivät 37,1 milj. tonniin josta laivaamatta 1 milj. t.
syyskuun alusta alkavan kauden myynnit kasvoivat 19,7 milj. tonniin.


Vehnän ostajien kärjessä oli tällä kertaa Meksiko 137 800 milj. t.
Japani osti 131 100 t. ja Brasilia 88 900 t.
Australian vehnäpula näkyy Indonesian 66 000 tonnin ostossa.
Kiinaan laivattiin eniten eli 194 300 t., - kiire näkyy edelleen.

Meksiko osti maissia 317 600 t.
Ufomiehet ostivat soijaa 404 700 t. ja niiden ostama uuden sadon
soijamäärä ylittää nyt 4 milj. tonnin rajan.
Kiina osti 229 000 t. uutta satoa.
EU myönsi luvan 687 000 vehnätonnin vienille mikä nostaa kauden
laivaukset 3,9 milj. tonniin, - vastaan 1,8 milj. t. viime kauden
vastaavana ajankohtana.

Parin miljoonan tonnin ero joka on syntynyt kahden kuukauden aikana,
kertoo jotain mikä markkinapuheissa halutaan pimittää.
Viime kausi kun loppui varastot tyhjänä, kauppoja piti rajoittaa,
ja niimpä edellisen kauden puutteet kaatuvat nyt niskaan.
Asia meni planeetan viljaketjussa eteenpäin ostajien varastoimääriin,
mitkä tietenkin tyhjenivät nekin.
Kysyntä ja tarve ei kuitenkaan ole minnekään kadonnut, ja mainostettu
suuri vehnäsato kohtaa ennätyssuuren kysynnän.
Mitään ylimääräistä väljyyttä ei ole.

Nyt pompsahtaneessa kysynnässä on sekin piirre, että kun muistetaan
viime kauden katovuosi Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakhstanissa, niin
tästä huolimatta EU:sta oli tähän aikaan myyty vain vaivaiset
1.8 milj. t.
Nyt sitten vaikka Ukrainassa saatiin kelpo vehnäsato, Venäjällä
edistyttiin myös, sekä Kazakhstan saa kohtalaisen sadon, niin miksi
nyt on tulipalokiire ostajilla?
Asia selittyy vain sillä että ostajamailla on tällä kertaa tieto ja
ymmärrys missä mennään, - siperia on opettanut.
Alkukauden vauhti on kestämätön vehnävaroihin nähden ja se kyllä tästä
hiipuu kunhan vientimaiden omien eväiden puolustaminen havaitaan
välttämättömäksi.

Planeetan viljataseissa on lisäksi Kiinan kohdalla kysymysmerkki, ja
yleisesti tiedostetaan että USDAn taikka FAO:n luvut varastomääristä
eivät voi pitää paikkaansa.


soija syys 14,30 marras 13,68
maissi syys 4,96 joulu 4,81
Vehnäfutuurit
----- Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,40-----7,01-----7,24
joulu 6,54----7,03-----7,33
marras 6,65---7,10-----7,44
touko 6,73----7,15-----7,53
Pariisi vehnä
marras 157,75 tammi 160 maalis 161,75
rapsi
marras 383 helmi 386,25 touko 387
mallasohra
marras 206,25 tammi 212,50 maalis 209,75 touko 222,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 157,75 tammi 160 maalis 161,75

Australian itärännikon vehnäalueella Queenslannissa ja NSW:n pohjoisosassa
käynyt yöpakkanen oli noin miinus 4 asteen vahvuinen ja merkittävää
tuhoa tuli vehnälle.
Alueella kasvaa normaalisti noin 3 milj. tonnin sato, mutta kaikkea
ei pakkanen vienyt koska kylvöjä tehtiin eri aikoina.

Linkin artikkelissa haastateltu viljabisneksen hemmo povaa noin 10 %
vähennystä satoon, mikä tietenkin tarkoittaa että enemmän on mennyt.
Hemmo myöntääkin että tuottajakohtaiset tuhot saattavat nousta 30-40 %

NSW:n puolella viljelevä farmari sanelee että pakkanen tuli pahaan
aikaan ja 40-50 % tuhot on pelättävissä.
Miinus neljän asteen pakkanen tuhoaa helposti korren kasvupisteen
varsinkin kun alkukausi oli erityisen leuto.
Säät olivat samalla lähes sateettomia, ja vahingoittunut vehnä
niitetään rehuksi.

Myön etelä-Australian alueella Eyren niemimaalla oli kova pakkanen
minkä kerrotaan tuhonneen kehityksen alkuvaiheessa olevaa vehnää.
Australiassa ei kannata tällaisessa tapauksessa odottaa vehnän
toipumista uusien versojen avulla koska valmistuminen siirtyy
mahdottomien säiden ajalle.
Eräässä radiohaastattelussa paikallinen viljelijä ihmetteli että
600 hehtaaria vehnää pitää niittää heinäksi.

Varsinainen hallariskin aika sattuu syyskuun puolelle kun vehnä
etenee tähkän muodostukseen.
http://www.theland.com.au/news/agriculture/cropping/general-news/frost-to-slash-crop-yields/2669444.aspx

Agrimoneyn artikkelissa kerrotaan Rabobankin analyytikon näkemyksestä
Australian vehnäsadosta.
Arvio on että noin 2,5 milj. t. täytyy pudottaa satoarviosta, ja kyseessä
on ABARES viraston näkemys, mikä on että 25,4 milj. t. saadaan.
Pankki on häätynyt ennustamaan uusia lukemia äskettäisten hallojen
jälkeen.
Australian pörssipelissä vehnäfutuurit kohosivat 290 aussitaalaan
tonnilta ja kyseessä oli tällöin tammikuun futuurit.
Parissa viikossa on tullut lisäystä 22 taalaa tonnilta.

Aussien entisen vientimonopoli AWB:n kaapannut Usalainen viljajätti
Cargill puhuu edustajansa välityksellä levottomia, kun tämä povaa
että 325 taalan tuottajahinta menee rikki itärannikolla viljeltävän
vehnätyypin osalta.
Saahan sitä nyt heittäytyä farmarin ystäväksi kun ei tarvitse vehnän
puutteessa näitä hintoja maksaa kuin vähän malliksi.
http://www.agrimoney.com/news/australian-wheat-crop-faces-2.5m-tonne-downgrade--6222.html

Cordonnier kertoo äskeisten hallojen ulottuneen laajalti Brasilian
Paranan alueelle jossa aiempi halla vei noin 30 % satotoiveista.
Kun tuolloin säästynyt osa oli kehittynyt kukkimisvaiheeseen, niin
lisätuhot ovat väistämättömät.
Cordonnier ei lähde povaamaan tuhojen suuruutta, mutta huomauttaa
että Brasilian vehnäntuonti kasvaa taas.
Rio Grande do Sul alueen vehnän tilanteen cordonnier näkee paremmaksi
koska pilvisyys suojasi oraita jotka eivät vielä olleet kaikkein
arimmassa vaiheessa.
Vähän epäilyttää mutta jatkossahan asia selviää.
Vehnän laatu lopulta ratkaisee paljonko Brasilia joutuu lisäämään
tuontiaan, ja pois ei ole laskuista sekään että pääosa eli noin
10 milj. t. joudutaan tuomaan.
Kuluneella viikolla on huhuiltu uudesta Brasilian suurostosta
Usasta.
http://www.soybeansandcorn.com/news/Aug30_13-Freezing-Temperatures-Hit-Southern-Brazil-for-a-Second-Time

soija syys 14,24 marras 13,56
maissi syys 4,95 joulu 4,80
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,43-----7,00----7,20
joulu 6,54----7,03----7,30
maalis 6,65---7,11----7,41
touko 6,72----7,15----7,50
Pariisi vehnä
marras 187,25 tammi 187,25 maalis 187,75 touko 188,75
rapsi
marras 381,25 helmi 386 touko 386,25
mallasohra
marras 205 tammi 211,25 maalis 208,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 157,50 tammi 159,75 maalis 161,50

USDA:n arvioita Kiinan viljojen varastomääristä on epäilty perättömiksi
jo kauan, mutta pönäkkä virasto lykkää esiin samaa potaskaa raportti
toisensa jälkeen.
Kun toisaalta raportin lukuja käytetään kuin uskonkappaleita, niin
vahinkoa eivät kärsi kuluttajat vaan maksumiehinä ovat tuottajat.
Tämä koska mielikuvitusvarastot tuovat runsauden tuntua markkinoille.

Kiinan asioita seuraava erinomainen Dim Sums Blogi on löytänyt
kiinalaisessa julkaisusta artikkelin jossa kerrotaan korruptiosta
viljavarastojen rahankäytössä.
Peräti 110 patua on pidätetty Henanin maakunnan varastointitoimen
piiristä.
Syyte on lahjonta jolla on varmistettu että valvova virkamies
kääntää sokean silmän käytännölle jossa varastointikorvausta
peritään olemattomasta viljasta.

Julkaisu kertoo että ratsia sai alkunsa kun eräs korkea virkamies
häipppäsi ulkomaille mukanaan 300 miljoonaa juania jotka oli
kavallettu viljan varastointiin tarkoitetuista varoista.
Seurannut tutkinta löysi pitkän lahjontaketjun joka meni portaasta
toiseen ja vaitiolo oli varmistettu mafiatyyppisellä kurinpidolla.

Rikollisen toiminnan tekee mahdolliseksi valtiovallan maksamat
korvaukset.
Esimerkiksi hallinnon varastoihin "ostettu" viljamäärä voi tuottaa
yhtä mielikuvitustonnia kohti 50 juania ostohintana, 86 juania
varastointikorvauksena, 30 juania korvauksesta varastoidun
viljan kierrättämisestä sekä erotuksesta osto ja myyntihinnan
välillä tässä kierrätyksessä.
Näitä olemattomia tonneja myös "kaupataan" edelleen jälkien
peittämiseksi, jolloin osa kirjoissa olevasta viljasta on muka
kuljetuksessa eikä täten mahdollisen syynääjän mitattavissa.

Sotkussa pääosassa ollut valtion ostoyritys Sinograin osti
esimerkiksi Henan maakunnan vehnästä 80 %, ja tutkimus epäilee
että vajaa puolet todella ostettiin.
Vilungin julkaissut Liaowang julkaisu arvioi että varastomäärästä
vähintään kuudesosa oli kiertomatkailun piirissä.
Joitain kirjoissa olleita varastoja ei ollut edes olemassa.

Liaowang lehti tiivistää että syynä on puutteellinen valvonta ja
vanha "vuoret ovat korkeita ja keisari kaukana" mentaliteetti.

Dim Sums blogi huomauttaa että nyt tehty paljastus koskee vain
yhtä Kiinan 31 provinssista, ja muuallakin on vilunkia.
Esimerkiksi Heilongjiang provinssissa paloi epäilyttävissä
olosuhteissa viljavarasto jossa kerrottiin palaneen tuhansia
tonneja oikeaa ja tietenkin mielikuvitusviljaa myös.
Palo "sattui" sopivaan aikaan kun tarkastajat olivat saapumassa
hujakalle.
Liaowang julkaisun haastattelema korkea viranomainen kehui
kuitenkin hallinnon varastoinnin hintoja stabiloivaa vaikutusta,
mutta myönsi myönsi että nyt on saatu ikävä opetus parempien
käytäntöjen järjestämiseksi.
http://dimsums.blogspot.fi/2013/08/den-of-big-rats-in-chinese-grain-depots.html

USDA:n kirjoissa planeetan vehnän loppuvarasto on kuluvan kauden
loppuessa 172,9 milj. tonnia.
Tästä määrästä Kiinassa sijaitsisi 57 milj. t. ja vähän toisin
perustein epäilyttävän Intian varastomäärä olisi 20,2 milj. t.
Muille maille riittäisikin yhteensä alle 100 milj. t.
Sentään 500 miljoonan asukkaan EU:kin joutuisi tulemaan toimeen
käytännön kannalta ilman mitään väljyyttä 11 milj. tonnin
varastomäärän varassa.
Päälle 300 miljoonan Usa joutuu tulemaan toimeen 15 milj. tonnin
varassa.
Nythän on jo käynyt niin että mielikuvitus ei Kiinaa elätä, ja
siitä on tullut planeetan suurin vehnänostaja.

Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
marras 190 tammi 190,25 maalis 190,50 touko 190,25
rapsi
marras 387 helmi 390,25 touko 392,25
Lontoo rehuvehnä
marras 158,65 tammi 160 maalis 161,50

Usan maissialueen pääosa on saanut kahden viimeisen kuukauden aikana
sadetta vain 20 - 75 % normaalitasosta.
Pahin vajaus on Iowassa jossa on saatu elokuussa sadetta määrä
joka ei riitä maissille juuri viikkoa kauemmin.

Kazakhstanissa sateet viivästyttivät sadonkorjuuta mikä on nyt
myöhässä.
Lisäksi säät olivat normaalia viileämmät.
Sama vaiva oli viimeisellä viikolla myös Siperian vehnäalueella jossa
satoi 10 - 40 milliä.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcpcp4.gif

Brasilian, Paraguayn sekä Argentiinan pohjoisosan pisimmälle ehtinyttä
vehnää tuhonnut yöpakkanen näytti tältä:
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/wcmin15.gif

Egypti osti 355 000 t. vehnää joka kerätään kasaan Romaniasta,
Ukrainasta ja Venäjältä.

Usassa sateiden jääminen odotettua heikommiksi sekä kuivat ennusteet
saivat aluksi hiinnat pompsahtamaan.
Junttakööri oli kuitenkin valppaana ja lisämyynti sai hinnat alas.
soija syys 14,35 marras 13,85
maissi syys 4,98 joulu 4,74
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,36----6,96----7,03
joulu 6,47---6,99----7,25
maalis 6,58--7,06----7,35
touko 6,66---7,11----7,43
Parisi vehnä
marras 188,75 tammi 189 maalis 189,50 touko 189,25
rapsi
marras 389 helmi 392 touko 394
mallasohra
marras 208,75 tammi 215
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 157,65 tammi 160 maalis 162,50

Chicagon pörssin aamunavauksessa juteltiin levottomia, eli että
Kansasin ja Chicagon tyyppisen vehnän loppuvarasto on menossa
turhan kireälle kovan vientikysynnän ja rehukäytön vuoksi.
Säännöstelyä kaivattiin, mikä tarkoittaa hintojen noston avulla
tapahtuvaa kysynnän hillintää.
Tässä ihmettelen että mitenkäs jo tässä vaiheessa aletaan
heräilemään, - no ainakin "silmät liikkuu".
Syyskuun 30 päivä saadaan Usan viljojen varastotiedot syyskuun
alun tasolta, jolloin päästään ihmettelemään vähiä varastoja.
Tässä välillä tietenkin tulee uusi annos tuutilullaa USDA:lta.

Usassa arviot soija ja maissisadosta ovat olleet laskusuunnassa,
mutta farmarien näkemys on että todellisuus on paljon synkempi.
Eräs arviointipulju valitti että tämän kauden säille ei
löydy vastinetta aiemmista.
Liika kosteus alkukaudesta esti juuriston kehitystä, ja nyt
heikkojuurinen kasvusto kuivuu pystyyn ennenkuin jyvät ovat
läheskään valmiit.

Kanadassa taas on mennyt tähän mennessä hyvin ja vehnäsato
väistänee hallat joita näyttäisi kylläkin saapuvan itäosan
maissin kiusaksi.

Egypti asetti jälleen ostotarjouksen vehnästä ja osti samantien
180 000 t.
Romania ja Venäjä kerrotaan myyjiksi ja kiirekin on eli lokakuun
aikana tulee laivata.
Hinnoiksi kerrotaan 252 doll. t. FOB
Ukraina jäi nyt sivuun luultavasti kiiresyistä, mikä johtuu laivausten
ruuhkasta.
Egyptin osto oli jo kolmas 9 päivän aikana.

soija syys 13,97 marras 13,62
maissi syys 4,94 joulu 4,69
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,34----7,05----7,15
joulu 6,47---6,98----7,22
maalis 6,59--7,05----7,34
touko 6,66---7,10----7,41
Pariisi vehnä
marras 187,50 tammi 187,75 maalis 188,50 touko 188,75
rapsi
marras 384 helmi 387 touko 389,75
mallasohra
marras 211 tammi 215 maalis 217
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 187,50 tammi 187,75 maalis 188,50

Etelä-Australian ja Victorian vehnä kärsii myös kuivuudesta ja
korkeat lämpötilat vehnän tullessa röyhylle vievät satopotentiaalia
alas.
Mallee nimisellä laajalla vilja-alueella ateita saatiin kesä ja
heinäkuussa noin 25 milliä eli yhteensä 50.
Elokuussa satoi vain 11 milliä.
Linkissä haastateltu farmari kertoo että hyvännäköinen vehnä on
mennyt heikoksi vähässä ajassa ja satopotentiaali laskee lisää
joka päivä.
Alueella toimiva agronomi näkee että jos sataa voidaan vielä saada
keskimääräinen sato.
http://www.abc.net.au/news/2013-09-04/warm-weather-wilts-crops/4933884

Australian satoa on povailtu alenevaan suuntaan, ja viimeisin enuste
oli 22,4 milj. t.

Malleen tilannetta käsitellään seuraavassakin atrtikkelissa ja
ääniraidassa lisää jos "krokodile Dundee" aksentilla engelskaa
vääntävän farmarin puheesta saa selvän.
Komea kuva rypsipellosta löytyy myös.
Farmari kertoo että pohjakosteutta on enää vähän, ja kun päivät
pitenee ja lämpötila nousee sekä tuulet voimistuvat pitäisi ainakin
25 - 50 milliä saada sadetta, jolloin sato saataisiin ei niin
huonoille raiteille.
Yhdestä kymmeneen asteikolla satonäkymät ovat 3-4 , mutta sateesta
tai sateettomuudesta riippuen 0 - 7 on haarukka.
http://www.abc.net.au/news/2013-08-29/canola-crop-needs-rain/4920666

NSW:n keskiosassa alkukauden kelpo sateet riittivät tähän saakka
mutta nyt alkaa olla vajausta.
Satopotentiaalia ei vielä ole puheena olevalla Orangen alueella
paljon menetetty, mutta hieman länteenpäin ja sekä pohjoiseen
mentäessä paljon on jo menetetty.
Linkin kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi.
http://www.abc.net.au/news/2013-09-04/nrn-hot-weather-fries-crops/4933324

FAO julkaisi tänään oman tuutilullansa jossa Australiankin satonäkymiä
kehuttiin.
Muuta huumoria oli Kiinan loppuvaraston paisuttaminen.

EU myönsi luvan 550 000 vehnätonnin viennille mikä nostaa kauden
laivaukset 4,5 milj. tonniin, vastaan 2,1 milj. t. viime kauden
vastaavalla ajankohtana.
Usan vientitilastot tulevat julki perjantaina.

soija syys 14,23 marras 13,67
maissi syys 4,89 joulu 4,61
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,27-----7,01----7,06
joulu 6,38----6,89----7,11
maalis 6,53---6,97----7,25
touko 6,61----7,01----7,32
Pariisi vehnä
marras 187,25 tammi 188 maalis 188,25 touko 188,50
rapsi
marras 384 helmi 387 touko 389
mallasohra
marras 204 tammi 212,75 maalis 211
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 187,25 tammi 188 maalis 188,25

Viikolla 23-29.8. myytiin Usasta vehnää 668 400 t. laivaukset 954 800 t.
Kauden laivaukset kasvoivat 15,8 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,8
Myynti ylittää 4,3 milj. t. viime kauden vastaavan ajankohdan tason.
Kauden myyntiarvio täyttyy 14,1 milj. tonnin myynnillä.

Maissin vanhan sadon myynti väheni 112 000 t. ja uuden kasvoi 328 300 t.
Viikolla laivattiin 371 400 t.
Kauden myynnit vähenivät 18,9 milj. tonniin, josta laivaamatta jäi
1 milj. t.
Kauden voi näinollen todeta päättyneen 18 milj. tonnin vientimäärään.
Juuri alkaneen kauden ennakkomyynti kasvoi 11,5 milj. tonniin, johon
lisätään edellisen kauden laivaamaton osuus 1 milj. t.
Niimpä uusi kausi alkoi 12,5 milj. tonnin myynnillä, mikä tietenkin
on kokonaan laivaamatta.

Soijan vanhaa satoa myytiin 5 100 t. ja uutta 844 100 t. laivaukset
59 800 tonnia.
Kauden myynnit kasvoivat 37,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 0,9
Kauden laivaukset päätyivät 36,2 milj. tonniin, mikä ylittää
0,5 milj. t. kaudelle arvioidut laivaukset.
Juuri alkaneen kauden ennakkomyynti kasvoi 20,5 milj. tonniin, ja
kun tähän lisätään edellisellä kaudella laivaamatta jäänyt määrä,
niin uusi kausi alkaa 21,4 milj. tonnin vastuilla.

Brasilia osti 187 000 t. Kansasin tyyppistä vehnää josta 50 000 t
siirtyi ufomiehiltä.
Viikon erikoisuus oli Kanadan ostama 25 000 tonnin erä kevätvehnää.
Myös Italia tarvitsi tätä laatua 15 000 tonnia.
Brasiliaan laivattiin 172 100 t. Kiinaan 185 900 t. ja Japaniin
102 400 t.

Brasilian kuluvan kauden ostomäärä kasvoi 2 milj. tonniin josta
laivaamatta oli 0,46 milj. t. - jotain on ostettu myös Kanadasta.
Brasiliassa on päästy kokeilemaan vehnänkorjuuta Paranan pohjois
ja länsiosassa.
Hehtaarisato on ollut pettymys eli noin 1,5 tonnia, ja lisäksi
laatu on ollut huono.
Toiveissa oli että Paranasta saadaan runsas 2 milj. t. ja jos laatu
olisi ollut kelvollinen, niin Brasilia olisi pärjäillyt muutaman
kuukauden oman vehnän varassa.
Vähän myöhemmin olisi sitten valmistunut Rio Granden vehnä sekä
loppuvuodesta Argentiinan.
Paranan pakkasien vuoksi nyt ruokahuollossa ammottaa vehnän
osalta kahden kuukauden vajaus, mikä on hoidettava lisätuonnilla
Usasta tai muualta.
Tähänastinen tuonti on ollut Argentiinan katovuoden paikkailua, ja
nyt alkaneen kauden tuontitarve on noin 8 milj. t. - mistä
tuodaan riippuu Argentiinan sadosta jonka alkukehitys on ollut
osalla aluetta heikohko kuivuuden vuoksi, - pohjoisessa myös
hallat vaurioittivat vehnää.
Brasilian tuontitarve on siksi suuri että Usan Kansasin tyyppinen
vehnä ei tähän riitä, vaan on opittava käyttämään myös kevätvehnää
joko Usasta tai Kanadasta.
Planeetan vehnänviejien kyky vastata myllyvehnän lisäkysyntään on
rajoitettu, ja jos Argentiinan sato antaa edes merkkejä huonosta
kehityksestä, niin muutenkin väistämätön hintojen nousu aikaistuu.

Tässä on otettava huomioon että Kiina on jo varannut Australian
uuden vehnäsadon vientiin liikenevästä osuudesta päälle 10 % siivun.
Kiinahan on ostanut lisäksi Usasta 3,7 milj. t. vehnää mikä
edustaa 12,3 % Usan arvioidusta vientimäärästä.
Näillä näkymin Brasilian ostot tulevat ylittämään tämän
prosenttimäärän selvästi.
Kiinan ja Brasilian yhteisosuus ostoista Usasta kasvaisi siten noin
25 prosenttiin, mikä on pääosaltaan uutta kysyntää sekä kohdistuu
kokonaan myllyvehnään.

Soija syys 14,37 marras 13,70
maissi syys 4,91 joulu 4,67
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,35-----7,08----7,07
joulu 6,47----6,95----7,12
maalis 6,60---7,03----7,26
touko 6,68----7,08----7,34
Pariisi vehnä
marras 188,50 tammi 189,25 maalis 189,75 touko 190
rapsi
marras 382 helmi 385,50 touko 388
mallasohra
marras 205 tammi 210,25 maalis 211 touko 216
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 155,25 tammi 157,50 maalis 158,55 touko 161

Australian NSW:n vehnä jatkoi alamäkeen ja ainakaan viikkoon ei ole
luvassa sateita.
Länsi Australiassa taas satoi keski ja eteläosassa vehnäaluetta.
Pohjoisen alue jäi lähes kuivaksi ja siellä sateet eivät olisi
enää paljon auttaneetkaan.
Kunnollista satoa voi vielä odottaa osassa Etelä-Australian maakuntaa.
viime päivinä on markkinapuheissa urakoitu vähättelemällä Australian
ongelmia, ja äänessä ovat olleet ostopuolen jehut.
Toisaalta tänään uutisoitiin että Grain Corp pulju joka ostaa enimmät
NSW:n vehnät aikoo sulkea eräitä vastaanottopisteitä.
Syynä on tietenkin varmistunut kato näillä alueilla, mutta selitykseksi
tarjotaan että varastot ovat siksi tyhjiä että vehnä mahtuu muuallekin.

Syyskuun alun sateet:
http://www.bom.gov.au/jsp/awap/rain/index.jsp?colour=colour&time=latest&step=0&map=totals&period=cmonth&area=nat

Tässä kartta alueista joille vehnän viljely on Australiassa keskittynyt:
http://www.fas.usda.gov/pecad/highlights/2005/07/durum2005/Australiadurummap.gif

Usassa halla näyttävät saapuvan ennustekarttojen mukaan maissin
ja myöhäisimmän kevätvehnän kimppuun.
http://www.wxmaps.org/pix/avnmr.850.html

Tänään lämpötila nousi Iowassa yli 40 asteen, ja maissi sekä soija
kuivuu pystyyn ennenaikaisesti.
Pellekoulut viittasivat kintaalla.

soija syys 14,04 marras 13,57
maissi syys 4,77 joulu 4,63
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,28----7,01-----6,98
joulu 6,41---6,88-----7,02
maalis 6,53--6,96-----7,17
touko 6,61---7,00-----7,26
Pariisi vehnä
marras 187 tammi 187,50 maalis 188,50 touko 188,75
rapsi
marras 374,25 helmi 377 touko 380
mallasohra
marras 205,50 tammi 210,75 maalis 213,50
Lontoo rehuvehnä
marras 154,55 tammi 156,50 maalis 158

Bloomberg uutistoimiston artikkelissa on herätty ihmettelemään
vauhdikasta vientikauppaa joka on tyhjentämässä vehnävarantoja.
Tilanteen kireys on ollut tiedossa jo pitkään pelkkien numeroiden
valossa, mutta nyt alkaa ikäänkuin "sana muuttua lihaksi".
USDAn raportointia on tullut kritisoitua ja syytäkin on ollut,
mutta ymmärsipä virasto kuitenkin pompsauttaa kysynnän tasolle
mikä nyt on Bloombergin ihmettelyn aiheena.
http://www.bloomberg.com/news/2013-09-10/fastest-wheat-sales-in-six-years-diminish-inventory-commodities.html

Toinen Bloomgergin artikkeli käsittelee australian näkymiä, ja
aiheen on antanut ABARES viraston alaskirjaus satoarvioon.
http://www.bloomberg.com/news/2013-09-10/wheat-estimate-cut-by-australia-as-dry-weather-curbs-harvest.html

Tässä vielä ABARES raportti jonka pohjana on tilanne syyskuun 3 päivään
mennessä.
Raportissa tuodaan esille että lopullinen satotaso määräytyy
lähiajan sateiden perusteella, ja kriittiset ajat on syyskuu ja
eteläisen rannikon osalta lisäksi lokakuu.
Tässä vaiheessa miinustettiin aiempaa arviota vaatimattomasti
eli 0,9 milj. t.
http://data.daff.gov.au/data/warehouse/aucrpd9abcc003/aucrpd9abcc003201309/AustCropReport20130910_v1.0.0.pdf

Macquarie pankki arvioi että Argentiinan vehnäsato päätyy
10,5 milj. tonniin mikä on 1,5 milj. t. alle USDAn tuutilullan.
Kuivuuta syytetään ja aihettakin on.
Tässä vaiheessa arviot ovat enempi viihdettä mutta liian kuivaa
on ollut.
Linkissä elokuun sateet prosentteina normaalista.
vehnällä ei kuitenkaan vielä ole suurta hätää päätuotannon alueella
Buenos-Airesin maakunnassa koska vasta talvehtiminen on menossa.
Pohjakosteus kuitenkin on vajavaista ja sateta on saatava ajoissa.
http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/analysis_monitoring/regional_monitoring/1cpnp8.gif

Brasilian maatalouministeriö alensi arviotaan vehnäsadosta 5,62 milj.
tonnista 4,95 milj. tonniin.
Laadusta ei arvioitu mitään.
Markkinapuheissakin on jo otettu lukuun että Brasilian vehnänostot
muualta kuin Argentiinasta kasvavat.
Brasilia alensikin tuontitullin alueen tulliliiton ulkopuolelta
tuodun vehnän osalta, ja tässä vaiheessa saa tuoda 400 000 t. ilman
tullia.
Tämä liike oli tarpeen kun vauhdikas tuonti oli kuluttanut aiemman
lupamäärän.

Egypti osti jälleen vehnää ja tällä kertaa 235 000 t, josta 115 000 t.
Ukrainasta ja loput Venäjältä ja Romaniasta.
Hinta 251 - 255 FOB.

Soija syys 14,03 marras 13,56
maissi syys 4,74 joulu 4,68
vehnäfuturit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,33-----7,06----7,01
joulu 6,46----6,94----7,01
maalis 6,57---7,02----7,19
touko 6,65----7,06----7,28
Pariisi vehnä
marras 187,50 tammi 188 maalis 188,50 touko 188,50
rapsi
marras 373 helmi 377 touko 380
mallasohra
marras 203 tammi 210,25 maalis 212
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
marras 154,50 tammi 157 maalis 158

Usan pohjoisosan maissisato alkaa olla jo valmista korjattavaksi,
mutta kyse ei ole normaalista kehityksestä vaan maissi onkuivuuden
ja tappohelteiden vuoksi suurilta aloista hengiltä.
Sateista voi vielä olla apua soijalle.
Maissin satotasoa on mahdotonta arvioida entisillä opeilla, mutta
povattu ennätyssato on poissa laskuista.
Cordonnier on katsastanut tilanteen ja heikolta näyttää
http://www.soybeansandcorn.com/news/Sep11_13-Trip-Report

USDA julkaisee huomenna kuukausiraporttinsa ja markkinapuheissa on
arvailtu miten maissin sato nähdään.
Yleinen näkemys on että eipä se USDA vielä reagoi satotason
romahdukseen.

Huomenna aloitan uuden katsausletkan.

soija syys 14,05 marras 13,57
maissi syys 4,79 joulu 4,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
syys 6,35-----7,08----7,05
joulu 6,47----6,94----7,10
maalis 6,59---7,00----7,23
touko 6,66----7,03----7,31
Pariisi vehnä
marras 188 tammi 188,50 maalis 188,50 touko 189,25
rapsi
marras 372 helmi 375,50 maalis 378,50
mallasohra
marras 201 tammi 208,75
maalis 210,50
Lontoo rehuvehnä
marras 155 tammi 157 maalis 158