bwm ja E:n esimerkki

Huomauta, että et ole enää murrosiässä.

> Kelloseppä, eniten tätä trollia kenkuttaa, jos et ole näkevinäsikään. Tuon se minusta ainakin jo ansaitsisi. <

Me pidämme edelleen oikeutettuna tulkintaa että JC on tosissaan. On erittäin vaikea uskoa että trolli pystyisi olemaan yhtä johdonmukainen. Kun ihminen satuilee, hän ei yleensä pysty tarkkaan tai ollenkaan muistamaan mitä on viime viikolla satuillut.

(No voi rutto, välinäppäin(kin) alkaa hajota... Pieni pinkki Asus simahti kokonaan ja käytämme väliaikaisesti vuosikerta-Acer-Aspiriinia.)

"Niin, ylöskirjattu jono on fakta."

Joko olet ylöskirjannut tulokset kahden eri kolikon heitosta, jossa et tiedä ensimmäisen heiton tulosta ennen kuin heität toisen kolikon ja tarkistat?

Pääs kvasi taas tekeen tooosi terävän kommentin. En ois itse hokannu Enqvistin esimerkin kuvauksesta, että siinä kirjataan saatu jono muistiin. Hienoo kvasi sä oot niin nero!

Bwuahhahhaa. Tästä lähtien kvasi aina ku teet täällä jonkin kommentin niin laita rasti sarakkeeseen "olin taas tollo" :D

Ootko nyt kvasi ihan varma, että aina ku heität kolikkoo niin saat aina myös tuloksen? Pitäskö sun kuule tehä vähän perusteellisempi koe? Heitä nyt kolikkoo ainakin 10000 kertaa, jotta saadaan ees jonkilainen suunta antava arvio siitä että "saat juuri tuloksen" sillon ku saat tuloksen.

*JC:n uskollinen kumppani kvasi2. Sinähän se mielelläsi annat vaikutelman matemaattisista lahjakkuudestasi.

Jos vielä komppaat *JC:tä ja väität että Enqvistin esimerkin väite on valhetta, niin sinä varmaan kykynet sen osoittamaan kumoamalla alla antamani väitteet koskien symmetristä satunnaiskoetta X.

Jos et kykene niitä vääriksi osoittamaan, niin voit rehellisesti myöntää olleesi väärässä, eikä siinä sen ihmeempää. Ihminen on erehtyväinen, mutta tietoinen epärehellisyys on syntiä.

Muistin virkistämiseksi Kolmogorovin aksioomat:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyyden_aksioomat

Huomaa, että joudun käyttämään pseudokoodimaista merkintää SUM[i = 1 to n] summalle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Summa), koska palstan kommenteissa ei ole mahdollista (tietääkseni) muotoilla kaavoja. Mutta varmaan sinä tuon ymmärsitkin?

=== Symmetrinen satunnaiskoe X ===

Äärellinen otosavaruus S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien äärellinen määrä. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

(Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat, http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1,

mistä seuraa, että

P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

Kun satunnaiskoe X suoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si sattumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n.

Ylöskirjaamisen jälkeen kyllä. Sitä ennen se voi olla olemassa määriteltynä satunnaismuuttujana, jolla on todennäköisyys.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Ylöskirjaamisen jälkeen kyllä. Sitä ennen se voi olla olemassa määriteltynä satunnaismuuttujana, jolla on todennäköisyys.

Väärin. Ennen ylöskirjaamista ylöskirjattu jono ei määrittele minkäänlaista tulosavaruuden osajoukkoa. Eihän ylöskirjaamista ole olemassakaan vielä silloin.

kvasi2 kirjoitti:

Väärin. Ennen ylöskirjaamista ylöskirjattu jono ei määrittele minkäänlaista tulosavaruuden osajoukkoa. Eihän ylöskirjaamista ole olemassakaan vielä silloin.

Etkö tajua kvasi2, että tieteenharjoittaja tarkoittaa sitä, että ylöskirjattu jono on fakta vasta sitten kun on olemassa toisin sanoen vasta sitten kun se on kokokaisuudessa paperille saatu kirjoitettua.

Ylöskirjaaminen on sitä paitsi täysin merkityksetön satunnaiskokeen kannalta. Se ei ole satunnainen tapahtuma. Se on pelkkä toimepide, jossa kirjataan kolikon heittojen tulokset paperille tms. Siksi en ymmärrä esimerkiksi sinun vouhotustasi siitä: "Niin, ylöskirjattu jono on fakta."

Et kaiketi kuvittele, että muistiin merkitsimisellä olisi jokin vaikutus todennäköisyyksin. Ethän ole niin typerä?

Sinulla kvasi2 on kysymys vastaamatta:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62999341-view

Jos et vastaa siihen, tulkitsen että et enää väitä Enqvistin esimerkkiä vääräksi.

kvasi2 kirjoitti:

Väärin. Ennen ylöskirjaamista ylöskirjattu jono ei määrittele minkäänlaista tulosavaruuden osajoukkoa. Eihän ylöskirjaamista ole olemassakaan vielä silloin.

Typerää. Ennen ylöskirjaamista ei kyseessä ole ylöskirjattu, vaan ylöskirjattvaksi tietyllä tavalla ajateltu yksi ja ainoa jono, joka määrittelee tulosavaruuden vielä sisällöltään tuntemattoman yhden ainoan jonon.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Typerää. Ennen ylöskirjaamista ei kyseessä ole ylöskirjattu, vaan ylöskirjattvaksi tietyllä tavalla ajateltu yksi ja ainoa jono, joka määrittelee tulosavaruuden vielä sisällöltään tuntemattoman yhden ainoan jonon.

Lue lisää

Ja höpön löpö.

kvasi2 kirjoitti:

Ja höpön löpö.

Muistithan kvasi merkitä rastin itselles sarakkeeseen "olin taas tollo" :)

Tosi hyvin argumentoiva toi sun kommenttis! Tais olla kova ponnistus sun heikoilla älyn lahjoillas vääntää noinkin kova kommentti. Vai mitä?

Jaahas ja tollo numero 3 ilmoittautui paikalle. Eikös se vanha sanontaki oo että ei kahta tolloo ilman kolmatta.

Tämä sankari onkin sitten niin tollo, että jo nikki on tolloutta :D

Johan sen peruskoululaisetki tietää, että kreationismi=satua.

Voi kiesus teitä ja teidän tolloutenne järjellä käsittämätöntä määrää.

"JC latoo selkeät matemaattiset perustelut "

Voin kuvitella että sinun matemaattisellä ymmärryksellä (tai sen puutteella) tämä *JC:n "yhtälö" näyttää sinun silmissäsi selkeältä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1

Koska kaikki tuota monimutkaisemmat, mutta todelliset matemaattisen esitykset pyyhkivät helposti sinun ymmärryshorisonttisi ulottumattomiin.

Joten kiitos "asiantuntevasta" kontribuutiostasi keskusteluun. Koin kommenttisi oikein valaisevaksi.

Juu tukevasti viitteitä patologiseen valehteluun.

Tiedät hyvin moloch, että en valehtele.

Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä.

Olen ollut aiemmin vähän huolissani siitä, ettei käymämme keskustelu käy sinulle liian raskaaksi. Samoin olen ollut huolissani bwm:n puolesta.

Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista. Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla.

Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä. Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti.

Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen. Myönnän, että olen muutamaan kertaan kiivastunut vääristelyjen ja valheiden esittämisten takia. Keskustelumme tästä aiheesta on ollut kuitenkin hyvin pitkä, liiankin pitkä ja siksi jo rasittavakin.

Nyt keskustelu alkaa olla lopussa. Usea evo on jo myöntänyt totuuden.

On sinun vuorosi, moloch.

*JC kirjoitti:

Tiedät hyvin moloch, että en valehtele.

Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä.

Olen ollut aiemmin vähän huolissani siitä, ettei käymämme keskustelu käy sinulle liian raskaaksi. Samoin olen ollut huolissani bwm:n puolesta.

Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista. Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla.

Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä. Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti.

Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen. Myönnän, että olen muutamaan kertaan kiivastunut vääristelyjen ja valheiden esittämisten takia. Keskustelumme tästä aiheesta on ollut kuitenkin hyvin pitkä, liiankin pitkä ja siksi jo rasittavakin.

Nyt keskustelu alkaa olla lopussa. Usea evo on jo myöntänyt totuuden.

On sinun vuorosi, moloch.

Lue lisää

"Tiedät hyvin moloch, että en valehtele."

Olet todistettavasti valehdellut. Kuten avauksessasi minun tunnustamisen suhteen.

"Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä."

Vai näin pitkälle olet valmis menemään? Jos tosissasi uskot jumalaasi, niin tuo on aika hälyyttävä merkki monellakin tapaa sinun tilanteessasi.

"Olen ollut aiemmin vähän huolissani siitä, ettei käymämme keskustelu käy sinulle liian raskaaksi. Samoin olen ollut huolissani bwm:n puolesta."

Eikä huolenaiheeni edellä olikin aivan turhaa. Valehtelija sinä vain oletkin ja tekopyhä sellainen. Jos olisit todellisuudessa huolissasi meistä niin olisit aikaa sitten myöntänyt olevasi väärässä.

"Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista."

Turhaa ei ole ollut siinä mielessä, että olemme osoittaneet kreationistin loputtoman epärehellisyyden. Vahingollistakin ainoastaan sinun maineellesi - tosin vahinko kohdallasi on tainnut tapahtua tällä palstalla jo vuosia sitten.


"Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla."

Sinähän sen tiedät kreationismia puolustaessasi, että valheita voi puolustaa vain valheilla, mutta turha sinun on kokemustasi projisoida meihin ja Enqvistin esimerkkiin, joka on yksinkertainen matemaattinen totuus.

"Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä."

LOL. Tiedät itsekin, että olemme oikeassa. Siksihän sinä et vastaa kysymyksiimme :)

"Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti."

Uskonnoton ateisti ja evoluutioteorian kannattaja olen. Evolutionisti kiellän olevani.

"Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen."

Siellä savuaa missä palaa - kukaan muu ei ole kokenut tarpeelliseksi kuin sinä vakuutella toistuvasti rauhallisuuttaan ja öidensä hyvin nukkumistaä

"Nyt keskustelu alkaa olla lopussa."

Siellä valheen umpikujassa sinulla taitaa olla kurjat oltavat? Viekö kurjemmaksi menee osaltasi kun päästään tämän kommentin loppuun ...

"Usea evo on jo myöntänyt totuuden."

Jos tarkoitat totuudellasi sitä, että Enqvist olisi väärässä niin:

Kommenttisi alussa väität puhuvasi totuutta jumalan nimeen, mutta kommenttisi lopussa kerrot todistettavasti valheen, sillä:

Näytä yksikin evon kommentti, jossa joku evo on omin sanoin (siis ilman sinun vääristelyäsi) toteaa yksikäsitteisesti, että Enqvistin esimerkki on valheellinen.

Jos et kykyne esittämään tuollaista evon kommenttia, niin olet syyllistynyt väärään valaan jumalasi nimeen. Pallo on nyt sinulla *JC.

*JC kirjoitti:

Tiedät hyvin moloch, että en valehtele.

Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä.

Olen ollut aiemmin vähän huolissani siitä, ettei käymämme keskustelu käy sinulle liian raskaaksi. Samoin olen ollut huolissani bwm:n puolesta.

Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista. Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla.

Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä. Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti.

Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen. Myönnän, että olen muutamaan kertaan kiivastunut vääristelyjen ja valheiden esittämisten takia. Keskustelumme tästä aiheesta on ollut kuitenkin hyvin pitkä, liiankin pitkä ja siksi jo rasittavakin.

Nyt keskustelu alkaa olla lopussa. Usea evo on jo myöntänyt totuuden.

On sinun vuorosi, moloch.

Lue lisää

"Tiedät hyvin moloch, että en valehtele."

Päinvastoin, tiedeän täysin varmasti, että valehtelet. Olet valehdellut sekä minun että muiden evoluutikkojen kertomisista suoraan lukuisia kertoja ja nyt jo vetoat Jumalan nimeen valheessasi vastoin Raamatun käskyä.

"Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä."

Kerropa siis mikä on kunkin eri rivin todennäköisyys siinä ennen heittoja.

"Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista. Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla."

Projisoit. Sinä itse esität väitteitä, jotka eivät ole matemaattisesti totta.

"Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä. Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti."

Koska Blindwatchmaker esittää vain matematiikan opetuksestaan saamiaan tietoja, sinun tulisi kumota ensin ne.

"Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen. Myönnän, että olen muutamaan kertaan kiivastunut vääristelyjen ja valheiden esittämisten takia. Keskustelumme tästä aiheesta on ollut kuitenkin hyvin pitkä, liiankin pitkä ja siksi jo rasittavakin."

Olet kiivastunut omista vääristelyistäsi ja valheistasi? Hassua.

"Nyt keskustelu alkaa olla lopussa. Usea evo on jo myöntänyt totuuden.

On sinun vuorosi, moloch."

Minä olen aikoja sitten myöntänyt totuuden ja jopa lukuisia kertoja. Kokeilepa sinäkin: Klassisessa todennäköisyyslaskussa alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n.

Lisäksi huomaan, että pakenet aina vain uusiin keskusteluketjuihin silloin kun sinun pitäisi vastata Tieteenharrastajan kysymyksen vastauksesi virheellisyyteen. Teepä siis sinä tuo Kvasille ehdottamani lantiheitto. Heitä vaikka sata kertaa kahta lanttia niin, ettet näe ensimmäistä heittoa. Kun olet nähnyt toisen lantinheiton tuloksen, tarkista ovatko ne samat. SInun väitteesi mukaan tuon tuntemattoman tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi, koska muka mikä tahansa tulos kelpaa ja me muut esitämme, että saat samat kruunat tai klaavat vain n. joka toisella heitolla. Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan.

moloch_horridus kirjoitti:

"Tiedät hyvin moloch, että en valehtele."

Päinvastoin, tiedeän täysin varmasti, että valehtelet. Olet valehdellut sekä minun että muiden evoluutikkojen kertomisista suoraan lukuisia kertoja ja nyt jo vetoat Jumalan nimeen valheessasi vastoin Raamatun käskyä.

"Jumalan nimeen, olen kertonut totuuden ja vain totuuden E:n esimerkistä."

Kerropa siis mikä on kunkin eri rivin todennäköisyys siinä ennen heittoja.

"Olette kumpikin tehneet suuren työn esimerkkiä puolustaessanne. Valitettavasti työnne on ollut turhaa ja jopa vahingollista. Kuitenkin, jos olette kirjoittaneet vilpittömästi, kirjoitustenne perimmäinen syy on olut E:n esimerkki. Sillä eihän valhetta voi puolustaa kuin lisää valheita kertomalla."

Projisoit. Sinä itse esität väitteitä, jotka eivät ole matemaattisesti totta.

"Toivottavasti ajoittaiset epäilyni vilpillisyydestänne ja harkituista vääristelyistänne ovat vääriä. Epäilyni ovat lähinnä kohdistuneet blindwatchmakeriin, joka on kuitenkin jumalaton evolutionisti."

Koska Blindwatchmaker esittää vain matematiikan opetuksestaan saamiaan tietoja, sinun tulisi kumota ensin ne.

"Oma omatuntoni on ollut koko ajan puhdas ja mieleni varsin rauhallinen. Myönnän, että olen muutamaan kertaan kiivastunut vääristelyjen ja valheiden esittämisten takia. Keskustelumme tästä aiheesta on ollut kuitenkin hyvin pitkä, liiankin pitkä ja siksi jo rasittavakin."

Olet kiivastunut omista vääristelyistäsi ja valheistasi? Hassua.

"Nyt keskustelu alkaa olla lopussa. Usea evo on jo myöntänyt totuuden.

On sinun vuorosi, moloch."

Minä olen aikoja sitten myöntänyt totuuden ja jopa lukuisia kertoja. Kokeilepa sinäkin: Klassisessa todennäköisyyslaskussa alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n.

Lisäksi huomaan, että pakenet aina vain uusiin keskusteluketjuihin silloin kun sinun pitäisi vastata Tieteenharrastajan kysymyksen vastauksesi virheellisyyteen. Teepä siis sinä tuo Kvasille ehdottamani lantiheitto. Heitä vaikka sata kertaa kahta lanttia niin, ettet näe ensimmäistä heittoa. Kun olet nähnyt toisen lantinheiton tuloksen, tarkista ovatko ne samat. SInun väitteesi mukaan tuon tuntemattoman tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi, koska muka mikä tahansa tulos kelpaa ja me muut esitämme, että saat samat kruunat tai klaavat vain n. joka toisella heitolla. Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan.

Lue lisää

"Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan."

Tulos on oli jokin jono, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole.

Se on totuus, jonka myös blindwatchmaker on myöntänyt.

Heh ! puolestaan nimitti karkeaan alatyyliin väärinkäsitykseksi sitä, että E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys olisi jotain muuta kuin 1.

Heh ! siis tunnusti, että ylöskirjatun jonon todennäköisyys on 1.

illuminatus ei ole kieltänyt, etteikö ylöskirjatun jonon todennäköisyys ole 1. Eikä sitä voi kieltääkään, sillä kohtalaisen älykkäänä evona hän tietää totuuden asiasta.

illuminatuksella ei ole kuitenkaan selkärankaa tunnustaa totuus selväsanaisesti. Samoin on laita Heh !:n kanssa, hänkin kykeni vain epäsuorasti tunnustamaan totuuden, kiemurrellen.

"Kerropa siis mikä on kunkin eri rivin todennäköisyys siinä ennen heittoja."

Ei näin moloch. Kysymyksesi on kieroileva ja se paljastaa armottomasti motiivisi.

Ei E.n esimerkissä ole mitään sellaista tulosta, johon voisi viitata sanoilla "kukin eri rivi". Oli vain jokin rivi, joksi kelpaa mikä tahansa rivi, todennnäköisyydellä 1.

En koskaan voisi valehdella Jumalan nimeen. Olen kertonut totuuden E:n esimerkistä. Siinä ilmoitettiin täysin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle, joten esimerkki on valheellinen.

Minä pyydän sinua moloch jo tunnustamaan totuuden. Elämällä valheessa vahingoitat vain itseäsi. En halua sinun niin tekevän. Keskustelijana (ilman denialismiasi) olet minulle kuitenkin tärkeä.

*JC kirjoitti:

"Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan."

Tulos on oli jokin jono, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole.

Se on totuus, jonka myös blindwatchmaker on myöntänyt.

Heh ! puolestaan nimitti karkeaan alatyyliin väärinkäsitykseksi sitä, että E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys olisi jotain muuta kuin 1.

Heh ! siis tunnusti, että ylöskirjatun jonon todennäköisyys on 1.

illuminatus ei ole kieltänyt, etteikö ylöskirjatun jonon todennäköisyys ole 1. Eikä sitä voi kieltääkään, sillä kohtalaisen älykkäänä evona hän tietää totuuden asiasta.

illuminatuksella ei ole kuitenkaan selkärankaa tunnustaa totuus selväsanaisesti. Samoin on laita Heh !:n kanssa, hänkin kykeni vain epäsuorasti tunnustamaan totuuden, kiemurrellen.

"Kerropa siis mikä on kunkin eri rivin todennäköisyys siinä ennen heittoja."

Ei näin moloch. Kysymyksesi on kieroileva ja se paljastaa armottomasti motiivisi.

Ei E.n esimerkissä ole mitään sellaista tulosta, johon voisi viitata sanoilla "kukin eri rivi". Oli vain jokin rivi, joksi kelpaa mikä tahansa rivi, todennnäköisyydellä 1.

En koskaan voisi valehdella Jumalan nimeen. Olen kertonut totuuden E:n esimerkistä. Siinä ilmoitettiin täysin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle, joten esimerkki on valheellinen.

Minä pyydän sinua moloch jo tunnustamaan totuuden. Elämällä valheessa vahingoitat vain itseäsi. En halua sinun niin tekevän. Keskustelijana (ilman denialismiasi) olet minulle kuitenkin tärkeä.

Lue lisää

"Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole."

Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole."

Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

Lue lisää

Olet todellakin kuin riivattu. Kiemurtelet ja valehtelet, vaikka olet jo totuuden E:n esimerkistä tunnustanut.

Minä en edes käytä niin tulkinnanvaraista ja kömpelöä sanaa kuin ns. "alkeistapahtuma". Se on vain yksinkertaistus niille, joille formaaliset matemaattiset termit ovat liian tarkkoja ja vaikeita hallittaviksi.

Missään tapauksessa ns. alkeistapahtumaa vastaava todennäköisyys ei toteutunut E:n esimerkissä. Väite on suorastaan huvittava, sillä äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma ei tapahdu joka kerta kolikonheitossa.

Tässä vaiheessa normaalijärkinen ihminen jo lopettaisi inttämisensä ja tyytyisi totuuteen. Denialisti sen sijaan vain jatkaa älyttömyyksiensä esittelyä, vailla mitään hillikkeitä tai häveliäisyyttä.

Lupaan, että en jätä sinua enää yksin valheittesi armoille. Olen tukenasi ja olen varma siitä, että yhdessä tulemme voittamaan denialismisi demonit.

*JC kirjoitti:

Olet todellakin kuin riivattu. Kiemurtelet ja valehtelet, vaikka olet jo totuuden E:n esimerkistä tunnustanut.

Minä en edes käytä niin tulkinnanvaraista ja kömpelöä sanaa kuin ns. "alkeistapahtuma". Se on vain yksinkertaistus niille, joille formaaliset matemaattiset termit ovat liian tarkkoja ja vaikeita hallittaviksi.

Missään tapauksessa ns. alkeistapahtumaa vastaava todennäköisyys ei toteutunut E:n esimerkissä. Väite on suorastaan huvittava, sillä äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma ei tapahdu joka kerta kolikonheitossa.

Tässä vaiheessa normaalijärkinen ihminen jo lopettaisi inttämisensä ja tyytyisi totuuteen. Denialisti sen sijaan vain jatkaa älyttömyyksiensä esittelyä, vailla mitään hillikkeitä tai häveliäisyyttä.

Lupaan, että en jätä sinua enää yksin valheittesi armoille. Olen tukenasi ja olen varma siitä, että yhdessä tulemme voittamaan denialismisi demonit.

Lue lisää

"Olet todellakin kuin riivattu. Kiemurtelet ja valehtelet, vaikka olet jo totuuden E:n esimerkistä tunnustanut."

NIin minä olenkin Enqvististin esimerkistä totuuden tunnustanut, jo alusta lähtien - esimerkki on oikein ja Enqvistin väite siinä on tosi :)

"Minä en edes käytä niin tulkinnanvaraista ja kömpelöä sanaa kuin ns. "alkeistapahtuma"."

Alkeistapahtuma on yleisesti käytetty, hyväksytty ja täsmälleen määritelty termi matemaattisessa kirjallisuudessa. Siihen tosiasiaan ei sinun mielipiteelläsi ole mitään vaikutusta eikä merkitystä. Turhaakin turhempaa mussutusta.

"Se on vain yksinkertaistus niille, joille formaaliset matemaattiset termit ovat liian tarkkoja ja vaikeita hallittaviksi."

No sitä suuremmalla syyllä nimenomaan sinun pitäisi käyttää sitä kaikkien esittämiesi hölmöyksien jälkeen :) :

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11628723


"Missään tapauksessa ns. alkeistapahtumaa vastaava todennäköisyys ei toteutunut E:n esimerkissä."

Kyllä tasan tarkalleen tapahtuu. Yksinkertainen matemaattinen tosiasia. Olet jo sen itsekin tunnustanut. Ainoa keino sinulle on osoittaa ettei todennäköisyyden 1/2^100 omaava alkeistapahtuma toteudu Enqvistin esimerkissä on matemaattisesti osoittaa vääriksi oheisessa kommentissani esittämäni symmetriseen satunnaiskokeeseen X littyvät väitteet:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62999821-view

"Väite on suorastaan huvittava, sillä äärimmäisen epätodennäköinen tapahtuma ei tapahdu joka kerta kolikonheitossa."

Enqvistin esimerkin satunnaiskoe suoritettaessa se tapahtuu joka kerta ja syy on yksinkertaisesti matemaattinen:

1) Kokeen otosavaruudessa S = {s1, s2, ..., sn}, n = 2^100 on 2^100 erilaista alkeistapahtumaa eli yksi kutakin 2^100 erilaista jonoa (tulosmahdollisuutta) kohden.

2) Satunnaiskoe suorittettaessa *jonkin* alkeistapahtuman täytyy väistämättä sattua (Tämän sinä olet jo myöntänyt itsekin).

3) Kolgomorovin 2. aksioman mukaan P(S) = 1 ja 3. aksiooman mukaan otosavaruuden alkeistapahtumien todennäköisyyksien summa täytyy olla 1. Ja näin tietenkin on sillä P(s1 U s2 U ... U sn) = 2^100 * 1/2^100 = 1

Yksinkertaistaen: Vaikka yksittäisen alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on äärimmäisen pieni 1/2^100, mutta koska alkeistapahtumia on valtava määrä eli 2^100 niin jokin niistä tapahtuu väistämättä, koska P(s1 U s2 U ... U sn) = 1

Mistään tuon kummemmasta ei ole kyse. Lopeta siis matematiikkaa vastaan inttämisesi.

"Tässä vaiheessa normaalijärkinen ihminen jo lopettaisi inttämisensä ja tyytyisi totuuteen."

Niinhän sinun olisi luullut tekevän jo aikaa sitten, mutta sinä et ilmeisesti olekaan täysin normaalijärkinen. Sinä intät matemaattisia faktoja vastaan. Ei kukaan normaalijärkinen tee niin.

"Denialisti sen sijaan vain jatkaa älyttömyyksiensä esittelyä, vailla mitään hillikkeitä tai häveliäisyyttä."

Ja juuri näihän sinä denialisti toimitkin.

"Lupaan, että en jätä sinua enää yksin valheittesi armoille. Olen tukenasi ja olen varma siitä, että yhdessä tulemme voittamaan denialismisi demonit."

Denialisti tarkoittaa henkilöä, joka ideologiansa vuoksi kieltää tieteen faktoja ja tutkmimustuloksia. Sinä kiellät matemaattisia totuuksia. Olet siis denialisti.

Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

*JC kirjoitti:

"Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan."

Tulos on oli jokin jono, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole.

Se on totuus, jonka myös blindwatchmaker on myöntänyt.

Heh ! puolestaan nimitti karkeaan alatyyliin väärinkäsitykseksi sitä, että E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys olisi jotain muuta kuin 1.

Heh ! siis tunnusti, että ylöskirjatun jonon todennäköisyys on 1.

illuminatus ei ole kieltänyt, etteikö ylöskirjatun jonon todennäköisyys ole 1. Eikä sitä voi kieltääkään, sillä kohtalaisen älykkäänä evona hän tietää totuuden asiasta.

illuminatuksella ei ole kuitenkaan selkärankaa tunnustaa totuus selväsanaisesti. Samoin on laita Heh !:n kanssa, hänkin kykeni vain epäsuorasti tunnustamaan totuuden, kiemurrellen.

"Kerropa siis mikä on kunkin eri rivin todennäköisyys siinä ennen heittoja."

Ei näin moloch. Kysymyksesi on kieroileva ja se paljastaa armottomasti motiivisi.

Ei E.n esimerkissä ole mitään sellaista tulosta, johon voisi viitata sanoilla "kukin eri rivi". Oli vain jokin rivi, joksi kelpaa mikä tahansa rivi, todennnäköisyydellä 1.

En koskaan voisi valehdella Jumalan nimeen. Olen kertonut totuuden E:n esimerkistä. Siinä ilmoitettiin täysin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle, joten esimerkki on valheellinen.

Minä pyydän sinua moloch jo tunnustamaan totuuden. Elämällä valheessa vahingoitat vain itseäsi. En halua sinun niin tekevän. Keskustelijana (ilman denialismiasi) olet minulle kuitenkin tärkeä.

Lue lisää

"Tulos on oli jokin jono, todennäköisyydellä 1."

Jankkaat tätä samaa, vaikka sinulle on jo ilmeisesti tuhansia kertoja kerrottu, että esimerkissä saadaan tulokseksi jokin jono, jos ohjeita noudatetaan. Sen sijaan et epärehellisyyttäsi kykene tunnustamaan, että kunkin eri jonon todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, vaikka toki tiedät sen.

"Mitään muuta todennäköisyyttä tai tulosta ei E:n esimerkissä ole."

On siinä, katsos kun Enqvist itse kertoo esimerkissään aivan toisen todennäköisyyden, sen todenäköisyyden, että juuri tuo rivi syntyy lantiheitolla.

"Se on totuus, jonka myös blindwatchmaker on myöntänyt."

Valehtelet. Kaikki voivat tarkistaa itse, että blindwatchmaker kertoo tuoin jonon syntytodennäköisyydeksi yhden suhde triljoonaan triljoonaan. Hän on kertonut sen nyt ilmeisesti jo satoja kertoja ja sinä annat hänenstä väärän todistuksen kertomalla päinvastaista.

"Heh ! puolestaan nimitti karkeaan alatyyliin väärinkäsitykseksi sitä, että E:n esimerkin tuloksen todennäköisyys olisi jotain muuta kuin 1."

Valehtelet. Hän kertoi, että sellainen on kusipäinen valehtelija, joka vääristelee Enqvistin kertoneen varmalle tapahtumalle todennäköisyyden yhdensuhde triljoonaan triljoonaan. Eli sinä. Annat siis Heh !:stä väärän todistuksen.

"Heh ! siis tunnusti, että ylöskirjatun jonon todennäköisyys on 1."

Tietenkin se on jälkikäteen 1. Sen sijaan juuri tuon rivin syntymisen todennäköisyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan, kuten Heh ! kertoi.

"illuminatus ei ole kieltänyt, etteikö ylöskirjatun jonon todennäköisyys ole 1. Eikä sitä voi kieltääkään, sillä kohtalaisen älykkäänä evona hän tietää totuuden asiasta."

Kaikki ovat koko ajan olleet yhtä mieltä siitä, että jo tapahtuneen tapahtuman todennäköisyys on yksi. Myös minä, blindwatchmaker, Tieteenharrastaja, Kvasi2, Heh ! ja jopa sinä ihailijasi kanssa. Mutta me puhumme tuon rivin syntytodennäköisyydestä.

"illuminatuksella ei ole kuitenkaan selkärankaa tunnustaa totuus selväsanaisesti. Samoin on laita Heh !:n kanssa, hänkin kykeni vain epäsuorasti tunnustamaan totuuden, kiemurrellen."

Ainoat, jotka kiemurtelevat olette te, kuten osoitatte jättämällä kysymykset vaille vastausta.

"Ei näin moloch. Kysymyksesi on kieroileva ja se paljastaa armottomasti motiivisi."

Hahahahahahahaaaa. Juuri kuten sanoin. Kysymys on rehellinen ja täysin validi ja vastaamattomuutesi osoittaa vain sinun oman kieroutesi. Motiivinikin on jo kaikille selvä, osoittaa kieroutenne ja tässäkin taas onnistuin: sinä et kykene vastaamaan, koska vastaus kumoaa väitteesi. Kiitos tästäkin todistuksesta.

"Ei E.n esimerkissä ole mitään sellaista tulosta, johon voisi viitata sanoilla "kukin eri rivi". Oli vain jokin rivi, joksi kelpaa mikä tahansa rivi, todennnäköisyydellä 1."

Ehei. Katsos kun jokaisella eri rivillä on oma sama todennäköisyytensä toteutua, minkä voi helposti laskea kaavalla P = 1/n. Ja näin saamme tietää kunkin alkeistapauksen todennäköisyyden: P = 1/2^100. Näin helppoa on matematiikka.

"En koskaan voisi valehdella Jumalan nimeen."

Näytät voivan. Sekä Jumalan nimeen että muutenkin.

"Olen kertonut totuuden E:n esimerkistä. Siinä ilmoitettiin täysin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle, joten esimerkki on valheellinen."

Jos kertoisit totuuden Jumalan nimeen, niin vastaisit sinulle tehtyihin helppoihin kysymyksiin. Nyt väistelet niitä, koska vastaus paljastaisi sinut valehtelijaksi.

"Minä pyydän sinua moloch jo tunnustamaan totuuden. Elämällä valheessa vahingoitat vain itseäsi. En halua sinun niin tekevän. Keskustelijana (ilman denialismiasi) olet minulle kuitenkin tärkeä."

Minäpä kerron sinulle totuuden Enqvistin esimerkistä: P = 1/2^100. Koska sinä kykenet tunnustamaan sen? Aloita vaikkapa tästä helposta harjoituksesta, joka jäi sinulta vahingossa huomaamatta:

Teepä siis sinä tuo Kvasille ehdottamani lantiheitto. Heitä vaikka sata kertaa kahta lanttia niin, ettet näe ensimmäistä heittoa. Kun olet nähnyt toisen lantinheiton tuloksen, tarkista ovatko ne samat. SInun väitteesi mukaan tuon tuntemattoman tuloksen saamisen todennäköisyys on yksi, koska muka mikä tahansa tulos kelpaa ja me muut esitämme, että saat samat kruunat tai klaavat vain n. joka toisella heitolla. Aivan kuin Enqvistin esimerkissä minkä tahansa tulokseksi saatavan eri rivin todennäköisyys on sinusta yksi ja meistä muista 1:n suhde triljoonaan triljoonaan.

"Valheen tie johtaa aina umpikujaan."

Niin siellähän sinä umpikujassasi kärvistelet, valhe ja kieroilu todistetusti ainoina argumentteinasi.

"Voimme nyt aloittaa uuden luvun palstalla."

Kiiresi pois keskustelusta on täysin selviö. SInut on todistettu olevan väärässä monella tapaa. Olet esittänyt koko joukon hölmöyksiä osoittaen, että et ymmärrä edes todennäköisyyden perusteita:

Väärässä voi olla ja tietämättömyys ei ole tuomittavaa, mutta todellinen ikävä asia on se, että olet patologinen valehtelija ja keskustelutaktiikkasi perustuu kieroiluun. Ei siis ihme että "totuudenpuhujana" haet epätoivoisesti keinoa paeta keskustelusta.

Siihen on yksi nopea ja yksinkertainen keino: Tunnusta se tosiasia, että Enqvistin esimerkki on oikein. Se, että et ole vastannut kysymyksiini toki jo kertoo, että itsekin tiedät olevasi väärässä.

Voit aloittaa vastaamalla viimeinkin näihin kysymyksiini:

1. Oliko Dembski väärässä omassa kolikkoesimerkissään?

2. Voidaanko alkeistapahtuman todennäköisyys tietää tai laskea ilman suotuisan tapauksen nimeämistäkin?

Sen jälkeen voit vastata tähän esittämääni haasteeseen:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11646979#comment-62961108-view

"Olen toiveikas, että totuuden voima tulee vielä auttamaan evoja muissakin kysymyksissä."

Ole pelkästään toiveikkuudesta kiinni. On helppo olla evona, kun matemaattinen ja tieteellinen totuus on puolella. Ja väitteet perustuvat tutkittuun ja todelliseen tieteelliseen tietoon.

Kreationismi on valheellinen uskomusjärjestelmä, jonka kannattajat elävät valheessa ja keskustelevat sen mukaisesti valheita esittäen. Tämän sinä *JC olet erityisesti osoittanut palstalaisille ja siksi keskustelua turhasta inttämisestä huolimatta sinun kanssasi jatkamme.

Muistat kai minkä täysin toteutuneen ennusteen Moloch teki tässä avauksessaan:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11530619

"Kreationistien ilmiömäinen kyky kiistää tosiasiat ja kyvyttömyys tunnustaa virheitään on tietysti tältäkin palstalta niin monia kertoja havaittu ja todistettu fakta. Mutta oletteko koskaan miettineet, että mikä teidät siihen ajaa? Henkinen epärehellisyys? Olisivatko esimerkiksi Raamatun suoraselkäiset sankarihahmot kaltaisianne vai otatteko oppinne Raamatun kieroista ketkuista? Ja jos luulette, että väitteeni ei olisi totta, niin katsokaapa mitä JC ja hänen ihailijansa vastaavat (he tietysti jättävät vastaamatta) aivan yksinkertaiseen kysymykseen ..."

Olet myöntänyt, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1. Se, että yksi alkeistapaus edustaa tuota jonoa, on todellakin triviaali toteamus. E:n esimerkissä sattuma valitsi jonkin alkeistapauksen, joka ylöskirjattiin.

Siksi "jokin jono" on "ylöskirjattu jono" E:n esimerkissä. Se on kiistämätön fakta.

Siksi olet tunnustanut, että:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Enää vain denialismisi estää sinua myöntämästä, että olet jo tunnustanut totuuden.

Haluan nyt auttaa sinua taistelussasi denialismiasi vastaan enkä loukkkaannu lainkaan sanoistasi. Tavallaan olet kuin riivattu, joka yrittää vahingoittaa auttajaansa. Mutta en välitä, koska olet jo hyvän ja totuuden puolella ja pahuus joutuu väistymään.

*JC kirjoitti:

Olet myöntänyt, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1. Se, että yksi alkeistapaus edustaa tuota jonoa, on todellakin triviaali toteamus. E:n esimerkissä sattuma valitsi jonkin alkeistapauksen, joka ylöskirjattiin.

Siksi "jokin jono" on "ylöskirjattu jono" E:n esimerkissä. Se on kiistämätön fakta.

Siksi olet tunnustanut, että:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Enää vain denialismisi estää sinua myöntämästä, että olet jo tunnustanut totuuden.

Haluan nyt auttaa sinua taistelussasi denialismiasi vastaan enkä loukkkaannu lainkaan sanoistasi. Tavallaan olet kuin riivattu, joka yrittää vahingoittaa auttajaansa. Mutta en välitä, koska olet jo hyvän ja totuuden puolella ja pahuus joutuu väistymään.

Lue lisää

"Se, että yksi alkeistapaus edustaa tuota jonoa, on todellakin triviaali toteamus. E:n esimerkissä sattuma valitsi jonkin alkeistapauksen, joka ylöskirjattiin."

Tässähän sinä täysin yksiselitteisesti tunnustat, että jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n. Eli Enqvistin esimerkissä todennäköisyydellä 1/2^100.

Käsitätkö, menit sittten tunnustamaan tosiasian :)

"Siksi "jokin jono" on "ylöskirjattu jono" E:n esimerkissä. Se on kiistämätön fakta."

Tämäkin on fakta, että jokin mahdollisista jonoista sattuu ja Enqvistin esimerkissä se tulee muistiin merkityksi. Kiistämätön fakta toden totta :)

"Siksi olet tunnustanut, että:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1."

En ole tunnustanut tuota yksinkertaista virhettäsi, kuten tässäkin kommentissani osoitin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62998833-view

Mutta sinä sen sijaan faktisesti tunnustit, että Enqvistin kokeessa tulokseksi tulee yhtä alkeistapahtumaa vastaava jono ja koska symmetrisen alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys on 1/n, niin tunnustat Enqvistin olevan oikeassa.

Ainoa pakomahdollisuutesi on nimittäin enää osoittaa, että symmetrisen alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys ei ole 1/n ja sen voit tehdä ainoastaan osoittamalla seuraavat väitteet vääriksi - onnea matkaan :) :

Olet nyt matematiikan avulla rajattu nurkkaan, jota et voi uusiksi määritellä sieltä paetaksesi. Joudut tunnustamaan Enqvistin esimerkin väitteen olevan matemaattisesti tosi.

=== Symmetrinen satunnaiskoe X ===

Äärellinen otosavaruus S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien äärellinen määrä. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

(Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat, http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1,

mistä seuraa, että

P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

Kun satunnaiskoe X suoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si sattumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Se, että yksi alkeistapaus edustaa tuota jonoa, on todellakin triviaali toteamus. E:n esimerkissä sattuma valitsi jonkin alkeistapauksen, joka ylöskirjattiin."

Tässähän sinä täysin yksiselitteisesti tunnustat, että jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n. Eli Enqvistin esimerkissä todennäköisyydellä 1/2^100.

Käsitätkö, menit sittten tunnustamaan tosiasian :)

"Siksi "jokin jono" on "ylöskirjattu jono" E:n esimerkissä. Se on kiistämätön fakta."

Tämäkin on fakta, että jokin mahdollisista jonoista sattuu ja Enqvistin esimerkissä se tulee muistiin merkityksi. Kiistämätön fakta toden totta :)

"Siksi olet tunnustanut, että:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1."

En ole tunnustanut tuota yksinkertaista virhettäsi, kuten tässäkin kommentissani osoitin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62998833-view

Mutta sinä sen sijaan faktisesti tunnustit, että Enqvistin kokeessa tulokseksi tulee yhtä alkeistapahtumaa vastaava jono ja koska symmetrisen alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys on 1/n, niin tunnustat Enqvistin olevan oikeassa.

Ainoa pakomahdollisuutesi on nimittäin enää osoittaa, että symmetrisen alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys ei ole 1/n ja sen voit tehdä ainoastaan osoittamalla seuraavat väitteet vääriksi - onnea matkaan :) :

Olet nyt matematiikan avulla rajattu nurkkaan, jota et voi uusiksi määritellä sieltä paetaksesi. Joudut tunnustamaan Enqvistin esimerkin väitteen olevan matemaattisesti tosi.

=== Symmetrinen satunnaiskoe X ===

Äärellinen otosavaruus S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien äärellinen määrä. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

(Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat, http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1,

mistä seuraa, että

P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

Kun satunnaiskoe X suoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si sattumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n.

Lue lisää

"...että jonon sattuminen on alkeistapahtuma."

Ei. E:n esimerkissä sattuma vain valitsee jonkin alkeistapauksen. Tapahtuma oli se, että jokin jono esiintyi ja ylöskirjattiin. Et edelleenkään oikein ymmärrä, mikä on tapahtuma todennäköisyyslaskennossa.

Siitä huolimatta olet aivan oikein

tunnustanut, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono.

Tunnustanut, että jokin jono syntyy todennäköisyydellä 1.

Tunnustanut, että ylöskirjattu jono oli tuo jokin jono.

Tunnustanut, että ylöskirjattu jono syntyi todennäköisyydellä 1.

Tunnustanut, että E:n esimerkissään ilmoittama todennäköisyys on väärä.

Ja olet tunnustanut, että E:n esimerkki on väärä ja valheellinen, koska siinä ilmoitettu todennäköisyys on väärä.

Olet totuuden puolella. Jos annat minun auttaa itseäsi, uskon, että voimme vielä nujertaa denialismisi. Vaikka se onkin laadultaan vakavaa.

Nyt toivotan sinulle hyvää yötä.

*JC kirjoitti:

"...että jonon sattuminen on alkeistapahtuma."

Ei. E:n esimerkissä sattuma vain valitsee jonkin alkeistapauksen. Tapahtuma oli se, että jokin jono esiintyi ja ylöskirjattiin. Et edelleenkään oikein ymmärrä, mikä on tapahtuma todennäköisyyslaskennossa.

Siitä huolimatta olet aivan oikein

tunnustanut, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono.

Tunnustanut, että jokin jono syntyy todennäköisyydellä 1.

Tunnustanut, että ylöskirjattu jono oli tuo jokin jono.

Tunnustanut, että ylöskirjattu jono syntyi todennäköisyydellä 1.

Tunnustanut, että E:n esimerkissään ilmoittama todennäköisyys on väärä.

Ja olet tunnustanut, että E:n esimerkki on väärä ja valheellinen, koska siinä ilmoitettu todennäköisyys on väärä.

Olet totuuden puolella. Jos annat minun auttaa itseäsi, uskon, että voimme vielä nujertaa denialismisi. Vaikka se onkin laadultaan vakavaa.

Nyt toivotan sinulle hyvää yötä.

Lue lisää

Nyt on *JC täysin turhaa kiemurrella:

"E:n esimerkissä sattuma vain valitsee jonkin alkeistapauksen."

Tämä tarkoittaa täsmälleen samaa kuin alkeistapahtuman sattuminen :)

"Tapahtuma oli se, että jokin jono esiintyi"

Alkeistapahtumakin on tapahtuma.

"ja ylöskirjattiin."

Ylösmerkintä on vain kokeen suorittajan suorittama toimenpide. Se ei ole satunnaiskokeen satunnainen tapahtuma.

"Et edelleenkään oikein ymmärrä, mikä on tapahtuma todennäköisyyslaskennossa."

Ymmärrän täydellisesti. Kuten olen sinulle selittänyt lukuisat kerrat :)

*JC kirjoitti:

Olet myöntänyt, että E:n esimerkin tulos oli jokin jono, todennäköisyydellä 1. Se, että yksi alkeistapaus edustaa tuota jonoa, on todellakin triviaali toteamus. E:n esimerkissä sattuma valitsi jonkin alkeistapauksen, joka ylöskirjattiin.

Siksi "jokin jono" on "ylöskirjattu jono" E:n esimerkissä. Se on kiistämätön fakta.

Siksi olet tunnustanut, että:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Enää vain denialismisi estää sinua myöntämästä, että olet jo tunnustanut totuuden.

Haluan nyt auttaa sinua taistelussasi denialismiasi vastaan enkä loukkkaannu lainkaan sanoistasi. Tavallaan olet kuin riivattu, joka yrittää vahingoittaa auttajaansa. Mutta en välitä, koska olet jo hyvän ja totuuden puolella ja pahuus joutuu väistymään.

Lue lisää

Sivullisten huomioon:

Multinilkin ketkuilu on sanapeliä, jossa väitetään, ettei ylöskirjattu jono ei voi olla muuta kuin "jokin jono", jota se tietenkin myös on. Todellisuudessa se on samalla myös "juuri tuo jono", koska se ei kirjauksen jälkeen enää ole "mikä tahansa jono". Jonkin jonon ja juuri tuon jonon todennäköisyydet ennen kirjausta ovat eri suuret.

JC-konstilla voi myös todistaa kiisken loheksi ja yhden kalan suureksi saaliiksi:

"Saamani kala oli jokin kala Koska lohet ovat kaloja, saaliiksi tuli monta lohta."

tieteenharrastaja kirjoitti:

Sivullisten huomioon:

Multinilkin ketkuilu on sanapeliä, jossa väitetään, ettei ylöskirjattu jono ei voi olla muuta kuin "jokin jono", jota se tietenkin myös on. Todellisuudessa se on samalla myös "juuri tuo jono", koska se ei kirjauksen jälkeen enää ole "mikä tahansa jono". Jonkin jonon ja juuri tuon jonon todennäköisyydet ennen kirjausta ovat eri suuret.

JC-konstilla voi myös todistaa kiisken loheksi ja yhden kalan suureksi saaliiksi:

"Saamani kala oli jokin kala Koska lohet ovat kaloja, saaliiksi tuli monta lohta."

Lue lisää

Koska ennen ylöskirjaamista ylöskirjaamista ei ollut olemassakaan, niin se ei rajaa mitenkään tulosavaruutta vaan mikä vaan tulos käy. Siten JC on aivan oikeassa ja sinä pahasti väärässä.

kvasi2 kirjoitti:

Koska ennen ylöskirjaamista ylöskirjaamista ei ollut olemassakaan, niin se ei rajaa mitenkään tulosavaruutta vaan mikä vaan tulos käy. Siten JC on aivan oikeassa ja sinä pahasti väärässä.

Lue lisää

Oletkohan sinä kvasi2 tosiaankin noin pihalla kuin annan ymmärtää?

"Koska ennen ylöskirjaamista ylöskirjaamista ei ollut olemassakaan, niin se ei rajaa mitenkään tulosavaruutta ..."

Tehdäänkö ylöskirjaaminen vaiko ei, sillä ei ole mitään vaikutusta mihinkään.

Tulosavaruudella tarkoitat kaiketi otosavaruutta? Koska termiä "tulosavaruus" ei käytetä todennäköisyysmalleissa eikä todennäköisyysteoriassa.

Tiedämme matemaattisesti Enqvistin satunnaiskokeen otosavaruuden täydellisesti, siihen ei ylöskirjaamisella ole mitään vaikutusta eikä myöskään siihen mikä ko. otosavaruuteen kuuluvusta alkeistapahtumista voi sattua.

"… vaan mikä vaan tulos käy"

Tottakai käy, sillä satunnaiskokeen ominaisuus on, että jokin alkeistapahtumista väistämättä tapathuu. Ja symmetrisen alkeistapahtuman kyseessä olleessa, kaikkien otosavaruuden alkeistapahtumien sattuminen on yhtä todennäköistä. Tällöin ei ole mitään estettä millekään alkeistapahtumalle, etteikö se voisi sattua. Tämän vuoksi voidaan sanoa, että "mikä vaan tulos käy".

Tällä ei myöskään ole mitään vaikutusta siihen, että alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys on aina 1/n ja Enqvistin satunnaiskokeessa tulokseksi sattuvan jonon todennäköisyys on ennen heittoja on siis 1/2^100.

"Siten JC on aivan oikeassa ja sinä pahasti väärässä."

Miten sinun hörhöilysi todisti *JC:n oikeassa olon selitäpä se? Et sinä vieläkään ymmärrä edes perusteita yksinkertaisimmastakaan todennäköisyysmallista. Miten sen on mahdollista?

kvasi2 kirjoitti:

Koska ennen ylöskirjaamista ylöskirjaamista ei ollut olemassakaan, niin se ei rajaa mitenkään tulosavaruutta vaan mikä vaan tulos käy. Siten JC on aivan oikeassa ja sinä pahasti väärässä.

Lue lisää

Esittelet kovin omituista ajatuspolkua.

E:n esimerkissä ei ollut tarkoitus millään tavalla rajata tulosavaruutta. Ennen kolikonheittoa minkä tahansa jonon todennäköisyys on tuo 1/2^100. Kolikonheiton jälkeen jono on tiedossa ja jälkikäteen "juuri tuo jono" on todennäköisyydellä 1, koska tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100, mutta kolikonheittojen jälkeen 1.

Voi näitä lahopäitä, menevät määrittelemään E:n esimerkin satunnaistapahtuman ihan uusiksi ja sitten väittävät, että E:n esimerkki on väärä. Menivät siis väsäämään olkiukon ja hirttäytyvät siihen - kuten on jo moneen kertaan nähty.

antimytomaani_orig kirjoitti:

Esittelet kovin omituista ajatuspolkua.

E:n esimerkissä ei ollut tarkoitus millään tavalla rajata tulosavaruutta. Ennen kolikonheittoa minkä tahansa jonon todennäköisyys on tuo 1/2^100. Kolikonheiton jälkeen jono on tiedossa ja jälkikäteen "juuri tuo jono" on todennäköisyydellä 1, koska tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100, mutta kolikonheittojen jälkeen 1.

Voi näitä lahopäitä, menevät määrittelemään E:n esimerkin satunnaistapahtuman ihan uusiksi ja sitten väittävät, että E:n esimerkki on väärä. Menivät siis väsäämään olkiukon ja hirttäytyvät siihen - kuten on jo moneen kertaan nähty.

Lue lisää

"Voi näitä lahopäitä, menevät määrittelemään E:n esimerkin satunnaistapahtuman ihan uusiksi ja sitten väittävät, että E:n esimerkki on väärä. Menivät siis väsäämään olkiukon ja hirttäytyvät siihen - kuten on jo moneen kertaan nähty."

Niinpä niin. *JC luultavasti ymmärtää kyllä, että on väärässä. Siksi hän turvautuu sanalliseen kieroiluun, valehteluun ja muihin kretutaktiikoihin. Kumppaninsa kvasi2 puolestaan on niin yksinkertainen, että hän ei oikeasti ymmärrä Enqvistin esimerkkiä.

kvasi2 kirjoitti:

Koska ennen ylöskirjaamista ylöskirjaamista ei ollut olemassakaan, niin se ei rajaa mitenkään tulosavaruutta vaan mikä vaan tulos käy. Siten JC on aivan oikeassa ja sinä pahasti väärässä.

Lue lisää

On olemassa ajatus arpoa ja kirjata yksi jono, joten niitä syntyy vain yksi. Sen sisältö määräytyy arpomisessa eli yksi kaikista mahdollisuuksista valikoituu. Ennen arvontaa mahdollisia olivat kaikki sisällöt, sen jäkeen vain vain arvonnassa saatu (juuri tuo jono).

Olet siis väärässä niinkuin myös *JC, mutta vähän eri tavalla. Hän piruuttaan ja sinä tyhmyyttäsi.

blindwatchmaker kirjoitti:

Nyt on *JC täysin turhaa kiemurrella:

"E:n esimerkissä sattuma vain valitsee jonkin alkeistapauksen."

Tämä tarkoittaa täsmälleen samaa kuin alkeistapahtuman sattuminen :)

"Tapahtuma oli se, että jokin jono esiintyi"

Alkeistapahtumakin on tapahtuma.

"ja ylöskirjattiin."

Ylösmerkintä on vain kokeen suorittajan suorittama toimenpide. Se ei ole satunnaiskokeen satunnainen tapahtuma.

"Et edelleenkään oikein ymmärrä, mikä on tapahtuma todennäköisyyslaskennossa."

Ymmärrän täydellisesti. Kuten olen sinulle selittänyt lukuisat kerrat :)

Lue lisää

Niin, et vielä ymmärrä mikä on tapahtuma. Tämä selittää enimmät väärinkäsityksesi.

Wikipedia: Tapahtuma todennäköisyyslaskennossa on:

"tietyt ehdot täyttävä todennäköisyyskentän perusjoukon osajoukko"

Tuo osajoukko määrittyy/määritellään suotuisina tapauksina ko. tapahtuman mukaan. Esim. nopanheitossa (parilliset) on tapahtuma, jonka suotuisat tapaukset ovat 2,4,6.

"jonkin kokeen mahdollinen tulos, jolle voidaan määrittää todennäköisyys"

Ja klassisen todennäköisyyden piiriin kuuluvissa tapahtumissa todennäköisyys voidaan määrittää vain silloin, kun suotuisat tapaukset tunnetaan ja ovat nimetyt ennen satunnaiskoetta..

E:n esimerkki kuuluu klassisen todennäköisyyden piiriin.

Siksipä

"Alkeistapahtumakin on tapahtuma."

pätee vain silloin, kun tuolle tapahtumalle on nimetty yksi suotuisa tapaus.

Jos nopanheitossa tapahtuma on yksittäinen silmäluku, tuon silmäluvun voidaan sanoa olevan alkeistapahtuma. Silloin tuon silmäluvun on oltava nimetty suotuisaksi tapaukseksi ennen heittoa.

Jos ns. alkeistapahtuma käsitetään alkeistapauksena, se ei ole tapahtuma. Otosavaruuden alkio, alkeistapaus eli otos, ei tietenkään edusta "mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukkoa".

Sillä ilman ihmisen antamaa merkitystä suotuisana tapauksena sattuman valitsemassa alkeistapauksessa ei ole mitään mielenkiintoista tai olennaista.

Jatkamme siis yhdessä kamppailua denialismiasi vastaan. Olen tukenasi ja valmis korjaamaan väärinkäsityksiäsi, olivatpa ne miten tiukkaan juurtuneita hyvänsä. Olethan kuitenkin jo totuuden puolella, etkä enää vastapuolellani tässä kysymyksessä..

antimytomaani_orig kirjoitti:

Esittelet kovin omituista ajatuspolkua.

E:n esimerkissä ei ollut tarkoitus millään tavalla rajata tulosavaruutta. Ennen kolikonheittoa minkä tahansa jonon todennäköisyys on tuo 1/2^100. Kolikonheiton jälkeen jono on tiedossa ja jälkikäteen "juuri tuo jono" on todennäköisyydellä 1, koska tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100, mutta kolikonheittojen jälkeen 1.

Voi näitä lahopäitä, menevät määrittelemään E:n esimerkin satunnaistapahtuman ihan uusiksi ja sitten väittävät, että E:n esimerkki on väärä. Menivät siis väsäämään olkiukon ja hirttäytyvät siihen - kuten on jo moneen kertaan nähty.

Lue lisää

"E:n esimerkissä ei ollut tarkoitus millään tavalla rajata tulosavaruutta."

Oikein. MIkä tahansa jono kelpasi ylöskirjattavaksi. Siis jokin jono ylöskirjatiin todennäköisyydellä 1.

"Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100"

Huvittavaa. Juurihan kirjoitit, että E:n esimerkissä ei rajattu tulosavaruutta.

Ei sinun järkesi alkuunkaan riitä tällaisiin kysymyksiin. Nyt on parasta kun vaikenet. Vai haluatko kenties tehdä itsestäsi täydellisen narrin harrastelijan tapaan?

*JC kirjoitti:

"E:n esimerkissä ei ollut tarkoitus millään tavalla rajata tulosavaruutta."

Oikein. MIkä tahansa jono kelpasi ylöskirjattavaksi. Siis jokin jono ylöskirjatiin todennäköisyydellä 1.

"Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100"

Huvittavaa. Juurihan kirjoitit, että E:n esimerkissä ei rajattu tulosavaruutta.

Ei sinun järkesi alkuunkaan riitä tällaisiin kysymyksiin. Nyt on parasta kun vaikenet. Vai haluatko kenties tehdä itsestäsi täydellisen narrin harrastelijan tapaan?

Lue lisää

"Oikein. MIkä tahansa jono kelpasi ylöskirjattavaksi. Siis jokin jono ylöskirjatiin todennäköisyydellä 1."

Aivan oikein. Tämä "kelpaamisesta" puhuminen on kylläkin sinun epämääräistä kielenkäyttöä. Todellisuudessa on kysymys yksinkertaisesti vain siitä, että jokin 2^100 alkeistapahtumasta väistämättä toteutuu todennäköisyydellä 1. Mutta kunkin yksittäisen alkeistapahtuman toteumisen todennäköisyys on 1/2^100. Ja koska jokin alkeistapahtuma väistämättä toteutuu, niin (alkeis)tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu.

""Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100""

Huvittavaa. Juurihan kirjoitit, että E:n esimerkissä ei rajattu tulosavaruutta."

Huvittavaa on oikeasti se, että sinä kuvittelet tuolla ylöskirjaamisella oleva jotain vaikutusta tulosavaruuteen (oikea termi on kylläkin otosavaruus) tai ylipäätään satunnaiskokeeseen. Ylöskirjaamiselle ei ole mitään vaikutusta satunnaiskokeeseen :)

Esitit yhden hölmöyden lisää kreationistisen todennäköisyystulkinnan hölmöyksien listalle :)

Tee koe, jossa kahdessa eri heittosarjassa:

A. Ota yksi kolikko ja heitä kolikkoa 100 kertaa ja merkkaa kunkin heiton tulos muistiin paperille.

B. Ota 100 kolikkoa ja heitä ne yksi kerrallaan. Älä kirjaa tulosta muistiin kunkin heiton jälkeen - jätä vain kukin heitetty kolikko paikalleen.

Laske nyt molemmissa sarjoissa A ja B saatujen kruunien ja klaavojen suhteelliset esiintymisfrekvenssit. Onko niissä muistiinmerkinnästä johtuvia eroja. Ja jos on mielestäsi niin miksi.



Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Oikein. MIkä tahansa jono kelpasi ylöskirjattavaksi. Siis jokin jono ylöskirjatiin todennäköisyydellä 1."

Aivan oikein. Tämä "kelpaamisesta" puhuminen on kylläkin sinun epämääräistä kielenkäyttöä. Todellisuudessa on kysymys yksinkertaisesti vain siitä, että jokin 2^100 alkeistapahtumasta väistämättä toteutuu todennäköisyydellä 1. Mutta kunkin yksittäisen alkeistapahtuman toteumisen todennäköisyys on 1/2^100. Ja koska jokin alkeistapahtuma väistämättä toteutuu, niin (alkeis)tapahtuma, jonka todennäköisyys on 1/2^100 toteutuu.

""Ylöskirjaaminen vain dokumentoi "juuri tuon jonon", jonka todennäköisyys ennen kolikonheittoja oli 1/2^100""

Huvittavaa. Juurihan kirjoitit, että E:n esimerkissä ei rajattu tulosavaruutta."

Huvittavaa on oikeasti se, että sinä kuvittelet tuolla ylöskirjaamisella oleva jotain vaikutusta tulosavaruuteen (oikea termi on kylläkin otosavaruus) tai ylipäätään satunnaiskokeeseen. Ylöskirjaamiselle ei ole mitään vaikutusta satunnaiskokeeseen :)

Esitit yhden hölmöyden lisää kreationistisen todennäköisyystulkinnan hölmöyksien listalle :)

Tee koe, jossa kahdessa eri heittosarjassa:

A. Ota yksi kolikko ja heitä kolikkoa 100 kertaa ja merkkaa kunkin heiton tulos muistiin paperille.

B. Ota 100 kolikkoa ja heitä ne yksi kerrallaan. Älä kirjaa tulosta muistiin kunkin heiton jälkeen - jätä vain kukin heitetty kolikko paikalleen.

Laske nyt molemmissa sarjoissa A ja B saatujen kruunien ja klaavojen suhteelliset esiintymisfrekvenssit. Onko niissä muistiinmerkinnästä johtuvia eroja. Ja jos on mielestäsi niin miksi.



Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

Lue lisää

Denialismisi on edelleen vahvaa.

Siksi emme saa harhautua myöntämästäsi totuudesta.

Siitä, että tunnustit E:n esimerkin tuloksen olevan jokin jono, todennäköisyydellä 1. Samoin on muistettava, että olet myöntänyt ylöskirjatun jonon olevan juuri tuo jokin jono.

Toistan siis, denialismiasi heikentääkseni:

Sinä, blindwatchmaker, olet tunnustanut:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Tätä lausetta olen toistanut ja tulemme sitä vielä toistamaan lukuisia kertoja. Se on tällä hetkellä oleellisin ja tärkein lause denialismisi kukistamisen kannalta.

Tunnustuksesi myöntäminen todeksi on tarpeen henkilökohtaisen hyvinvointisi takia, ei enää asiallisten syiden takia. On järjetöntä, että yrität vielä elää valheessa totuuden tunnustamisesi jälkeenkin. Selitys on denialismisi, joka sumentaa järkesi.

Jätän siis kokonaan huomiotta uudet esittämäsi epäolennaisuudet ja tarpeettomat esimerkkisi.

Hyvää yötä, blindwatchmaker. Olet jo totuuden puolella.

*JC kirjoitti:

Niin, et vielä ymmärrä mikä on tapahtuma. Tämä selittää enimmät väärinkäsityksesi.

Wikipedia: Tapahtuma todennäköisyyslaskennossa on:

"tietyt ehdot täyttävä todennäköisyyskentän perusjoukon osajoukko"

Tuo osajoukko määrittyy/määritellään suotuisina tapauksina ko. tapahtuman mukaan. Esim. nopanheitossa (parilliset) on tapahtuma, jonka suotuisat tapaukset ovat 2,4,6.

"jonkin kokeen mahdollinen tulos, jolle voidaan määrittää todennäköisyys"

Ja klassisen todennäköisyyden piiriin kuuluvissa tapahtumissa todennäköisyys voidaan määrittää vain silloin, kun suotuisat tapaukset tunnetaan ja ovat nimetyt ennen satunnaiskoetta..

E:n esimerkki kuuluu klassisen todennäköisyyden piiriin.

Siksipä

"Alkeistapahtumakin on tapahtuma."

pätee vain silloin, kun tuolle tapahtumalle on nimetty yksi suotuisa tapaus.

Jos nopanheitossa tapahtuma on yksittäinen silmäluku, tuon silmäluvun voidaan sanoa olevan alkeistapahtuma. Silloin tuon silmäluvun on oltava nimetty suotuisaksi tapaukseksi ennen heittoa.

Jos ns. alkeistapahtuma käsitetään alkeistapauksena, se ei ole tapahtuma. Otosavaruuden alkio, alkeistapaus eli otos, ei tietenkään edusta "mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukkoa".

Sillä ilman ihmisen antamaa merkitystä suotuisana tapauksena sattuman valitsemassa alkeistapauksessa ei ole mitään mielenkiintoista tai olennaista.

Jatkamme siis yhdessä kamppailua denialismiasi vastaan. Olen tukenasi ja valmis korjaamaan väärinkäsityksiäsi, olivatpa ne miten tiukkaan juurtuneita hyvänsä. Olethan kuitenkin jo totuuden puolella, etkä enää vastapuolellani tässä kysymyksessä..

Lue lisää

Ensinnäkin, Enqvistin esimerkin satunnaiskoe on käsiteltävissä täysin klassisen todennäköisyysmallin mukaisesti, koska kokeessa on alkeistapahtumia rajallinen määrä 2^100 ja ne ovat symmetrisia eli niiden todennäköisyys on 1/2^100

Mittateorian käsitteisiin ja Kolmogorovin aksioomiin perustuvan todennäköisyysteorian avulla voidaan myös klassinenkin todennäköisyysmalli esittää formaalisti.

Nyt *JC yrittää Wikipedia-artikkelista lukemansa perusteella osoittaa tietämättömyyteni.

"Niin, et vielä ymmärrä mikä on tapahtuma. Tämä selittää enimmät väärinkäsityksesi.

Wikipedia: Tapahtuma todennäköisyyslaskennossa on:

"tietyt ehdot täyttävä todennäköisyyskentän perusjoukon osajoukko""

Tuon määritelmän *JC kopioi täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapahtuma

Perusjoukko tarkoittaa yksinkertaisesti otosavaruutta eli tapahtumat ovat otosavaruuden osajoukkoja niinkuin klassisessakin todennäköisyydemallissa määritellään. Tietyt ehdot tarkoittavat sitä, että otosavaruus on epätyhjä ja sen todennäköisyys on yksi sekä todennäköisyyskentän todennäköisyysmitta on täysadditiiviinen (Kolmogorovin 3. aksiooma).


"Tuo osajoukko määrittyy/määritellään suotuisina tapauksina ..."

Ketkuilua. *JC on lisännyt termin "määrittyy" … :)

Tässä esimerkki minun määritelmästäni ilman *JC:n ketkuiluja:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11654289#comment-63009810-view

"Alkeistapahtumista voidaan koostaa monimutkaisempia tapahtumia valitsemalla joukko alkeistapahtumia suotuisiksi tapauksiksi. Määritelty tapahtuma on siis joukko-opillisesti alkeistapahtumia alkioinnaan sisältäviä joukko sekä siten otosavaruuden osajoukko. Näin määritelty tapahtuma toteutuu, jos jokin sen sisältämistä alkeistapahtumista toteutuu."

"jonkin kokeen mahdollinen tulos, jolle voidaan määrittää todennäköisyys"

Satunnaiskokeen tulos on aina sattuva alkeistapahtuma. Vain yksi tulosmahdollisuuksista voi sattua tulokseksi. Alkeistapahtuma toteutumisen ansiosta myös ne määritellyt tapahtumat, jotka sisältävät ko. sattuneen alkeistapahtuman toteutuvat. Tällöin kokeen lopputuloksena voidaan ajatella, että *myös* yksi tai useampi määritelty tapahtuma toteutuu. Tätä tuo "jonkin kokeen mahdollinen tulos" ilmaisu tarkoittaa.

"Ja klassisen todennäköisyyden piiriin kuuluvissa tapahtumissa todennäköisyys voidaan määrittää vain silloin, kun suotuisat tapaukset tunnetaan ja ovat nimetyt ennen satunnaiskoetta."

Todennäköisyysteorian ja aksioomien mukaan satunnaiskokeelle välttämättömillä alkeistapahtumilla on omat todennäköisyytensä. Tästä et kieroilemalla pääse eroon!

"E:n esimerkki kuuluu klassisen todennäköisyyden piiriin.

"Siksipä" ""Alkeistapahtumakin on tapahtuma." pätee vain silloin, kun tuolle tapahtumalle on nimetty yksi suotuisa tapaus. "

Väärin. Alkeistapahtumalle ei todellakaan tarvitse määritellä suotuisaa tapausta. Alkeistapahtumat määrittyvät implisiittisesti suoraan tulosvaihtoehdoista, kuten tässä määritellään:

https://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_event

"In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in thesample space.[1] Using set theory terminology, an elementary event is a singleton. Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome.

"Jos nopanheitossa tapahtuma on yksittäinen silmäluku, tuon silmäluvun voidaan sanoa olevan alkeistapahtuma."

Määrittelmien vääristelyä jälleen. Kunkin nopan silmäluvun sattuminen on alkeistapahtuma.

"Silloin tuon silmäluvun on oltava nimetty suotuisaksi tapaukseksi ennen heittoa."

Ei tarvitse - tuo on pelkästään kieroiluasi. Alkeistapahtumat määrittyvät implisiittisesti suoraan tulosvaihtoehdoista.

"Jos ns. alkeistapahtuma käsitetään alkeistapauksena, se ei ole tapahtuma."

Alkeistapahtuma ja alkeistapaus ovat synonyymeja samalle asialle ja alkeistapahtuma on tapahtuma.

"Otosavaruuden alkio, alkeistapaus eli otos, ei tietenkään edusta "mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukkoa". "

Täysin epärelevanttia jaarittelua. Satunnaiskoetta ei ole ilman otosavaruuden muodostamia alkeistapahtumia, olivat ne sitten itsessään mielenkiintoisia tai ei.

"Sillä ilman ihmisen antamaa merkitystä suotuisana tapauksena sattuman valitsemassa alkeistapauksessa ei ole mitään mielenkiintoista tai olennaista."

Täysin epärelevanttia. Tuolla seikalla ei ole mitään merkitystä sen suhteen, että satunnaiskokeelle on määritelmien joukko alkeistapahtumia, joilla on kullakin todennäköisyys ja joista jokin sattuu vaikka yhtään määriteltyä tapahtumaa ei ole.

Kommenttisi oli pelkkää kieroilua, jossa yritit vääntää matematiikassa tarkkaan ja selkeästi esityt määritelmät ketkuilujesi mukaisesti.

Sinulla ei ole mitään toivoa kumota Enqvistin väitettä. Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

*JC kirjoitti:

Denialismisi on edelleen vahvaa.

Siksi emme saa harhautua myöntämästäsi totuudesta.

Siitä, että tunnustit E:n esimerkin tuloksen olevan jokin jono, todennäköisyydellä 1. Samoin on muistettava, että olet myöntänyt ylöskirjatun jonon olevan juuri tuo jokin jono.

Toistan siis, denialismiasi heikentääkseni:

Sinä, blindwatchmaker, olet tunnustanut:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Tätä lausetta olen toistanut ja tulemme sitä vielä toistamaan lukuisia kertoja. Se on tällä hetkellä oleellisin ja tärkein lause denialismisi kukistamisen kannalta.

Tunnustuksesi myöntäminen todeksi on tarpeen henkilökohtaisen hyvinvointisi takia, ei enää asiallisten syiden takia. On järjetöntä, että yrität vielä elää valheessa totuuden tunnustamisesi jälkeenkin. Selitys on denialismisi, joka sumentaa järkesi.

Jätän siis kokonaan huomiotta uudet esittämäsi epäolennaisuudet ja tarpeettomat esimerkkisi.

Hyvää yötä, blindwatchmaker. Olet jo totuuden puolella.

Lue lisää

""Toistan siis, denialismiasi heikentääkseni:"

Sinä, blindwatchmaker, olet tunnustanut:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1."

Näytä minun kirjoittamani kommentti missä olen tuon eksplisiittisesti tunnustanut.

Tiedät itsekin, että tuo on pelkkä valheesi, jota patologisesti toistat ja vieläpä jumalasi nimeen.

"Tätä lausetta olen toistanut ja tulemme sitä vielä toistamaan lukuisia kertoja. Se on tällä hetkellä oleellisin ja tärkein lause denialismisi kukistamisen kannalta."

Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin :)

Tuohon lauseeseen tiivistyy sinun typeryytesi, valheellisuutesi ja yrityksesi kieltää matemaattiset totuudet.

Tuo on viimeinen oljenkortesi mihin valheen esittämisen avulla takerrut.

"Jätän siis kokonaan huomiotta uudet esittämäsi epäolennaisuudet ja tarpeettomat esimerkkisi."

Niinpä tietenkin, koska ne aukottomasti osoittavat, että olet ollut väärässä alusta asti :)

"Olet jo totuuden puolella."

Aivan oikein. Olen ollut totuuden puolella kaiken aikaa ja sinä "totuudenpuhuja" kärvistelet siellä valheittesi polulla :)

Ja tässä totuus, joka sinun kannaltasi on se kuuluisa epämielyttävä totuus. Totuus vaan on armotonta - myös kaikkein epärehellisimmälle kreationistille, kuten sinulle *JC:

Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

*JC kirjoitti:

Denialismisi on edelleen vahvaa.

Siksi emme saa harhautua myöntämästäsi totuudesta.

Siitä, että tunnustit E:n esimerkin tuloksen olevan jokin jono, todennäköisyydellä 1. Samoin on muistettava, että olet myöntänyt ylöskirjatun jonon olevan juuri tuo jokin jono.

Toistan siis, denialismiasi heikentääkseni:

Sinä, blindwatchmaker, olet tunnustanut:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Tätä lausetta olen toistanut ja tulemme sitä vielä toistamaan lukuisia kertoja. Se on tällä hetkellä oleellisin ja tärkein lause denialismisi kukistamisen kannalta.

Tunnustuksesi myöntäminen todeksi on tarpeen henkilökohtaisen hyvinvointisi takia, ei enää asiallisten syiden takia. On järjetöntä, että yrität vielä elää valheessa totuuden tunnustamisesi jälkeenkin. Selitys on denialismisi, joka sumentaa järkesi.

Jätän siis kokonaan huomiotta uudet esittämäsi epäolennaisuudet ja tarpeettomat esimerkkisi.

Hyvää yötä, blindwatchmaker. Olet jo totuuden puolella.

Lue lisää

Tässä selkokielelle käännetty ja REHELLINEN versio sun säälittävästä pikkukakaran ruikutuksestas:

"Denialismini on edelleen vahvaa.

Siksi en saa harhautua myöntämään totuutta.

Siitä, että tunnustit E:n esimerkin tuloksen olevan jokin jono, todennäköisyydellä 1. Samoin on muistettava, että olet myöntänyt ylöskirjatun jonon olevan juuri tuo jokin jono.

Valehtelen siis, denialismini tueksi:

Sinä, blindwatchmaker, olet tunnustanut:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

(Täyttä valheettavab toi oikeesti on, mutta ...)

Tätä lausetta olen tollona hokenu ja tulen sitä vielä idioottina toistamaan lukuisia kertoja. Se on tällä hetkellä ainoa ja tärkein lause denialismini tukemisen kannalta.

Väärässä oloni tunnustamattama jättäminen on tarpeen henkilökohtaisen egoni takia, ei enää asiallisten syiden takia. On järjetöntä, että yritän vielä elää valheessa totuuden minulle näyttämisen jälkeenkin. Selitys on denialismini, joka sumentaa järkeni.

Jätän siis kokonaan huomiotta kaikki esittämäsi kiistämättömät ja todet väitteesi.

Hyvää yötä, blindwatchmaker. Olen jo menetetty valheen puolelle."


Bwuhahaha - eiks ollu hyvä suomennos ja mikä parasta se on TÄYSIN TOTTA!
Oot tollo luuseri JC!

"Hyvin onnistuit JC taas houkuttelemaan örkit ulos luolistaan:)"

Joko olet heittänyt ehdottamani lantinheitot? Voisit opettaa JC:ta todennäköisyysmatematiikassa sillä tuloksella ja saattaisit jopa itsekin oppia jotakin.

Muistuttaisin kvasi2, että sinulla on tässä kysymys vastattavana:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62999341-view

Tiedän kylläkin, että sinun vajavainen ymmärryskykysi ei riitä esitettyjen väitteiden ymmärtämiseen :)

Huomiotahan hän vain tavoittelikin, viittaan ensimmäiseen kommenttiini.

Tuli silti taas muutama nyvä tilaisuus valistaa sivullisia. Sinultakin, kiitos.

"Q: What is the probability of an outcome after it’s already happened?"

Laskennallisesti sen ajatellaan olevan 1.

Tapojesi mukaan teit kommentin, jossa on pelkästään muualta kopioitua tekstiä. Etkä tietenkään antanut mitään selitystä miksi tuon tekstin kopioit tänne.

Eli mikä on tuon kommenttisi pointtisi kvasi2?

Ilmeisesti olet nyt sitten samaa mieltä kanssamme, että Enqvistin esimerkki on oikein. Et ole kumonnut väitteitäni, jotka esitin tässä kommentissa.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62999341-view

blindwatchmaker kirjoitti:

"Q: What is the probability of an outcome after it’s already happened?"

Laskennallisesti sen ajatellaan olevan 1.

Tapojesi mukaan teit kommentin, jossa on pelkästään muualta kopioitua tekstiä. Etkä tietenkään antanut mitään selitystä miksi tuon tekstin kopioit tänne.

Eli mikä on tuon kommenttisi pointtisi kvasi2?

Ilmeisesti olet nyt sitten samaa mieltä kanssamme, että Enqvistin esimerkki on oikein. Et ole kumonnut väitteitäni, jotka esitin tässä kommentissa.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-62999341-view

Lue lisää

No miten olisi tämä lause:

"it’s the knowledge you have about an event that defines its probability (for you)."

Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma.

Kieroilevat sanat ovat aivan merkityksettömiä tässä yhteydessä. Jos ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, jokin jono, silloin ylöskirjattu jono edustaa tapahtumaa (jokin jono).

Sen nimitys sanoilla "juuri tuo jono" on vain kieroilua. Jonon luonnetta, sitä, mitä tapahtumaa se edustaa, valheelliset sanat eivät voi muuttaa. Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono".

Mutta tällöin minimaalisen todennäköisyyden ilmoittaminen varmuudella syntyvälle jonolle olisi ollut paljon vaikeampaa huijarille...

*JC kirjoitti:

No miten olisi tämä lause:

"it’s the knowledge you have about an event that defines its probability (for you)."

Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma.

Kieroilevat sanat ovat aivan merkityksettömiä tässä yhteydessä. Jos ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, jokin jono, silloin ylöskirjattu jono edustaa tapahtumaa (jokin jono).

Sen nimitys sanoilla "juuri tuo jono" on vain kieroilua. Jonon luonnetta, sitä, mitä tapahtumaa se edustaa, valheelliset sanat eivät voi muuttaa. Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono".

Mutta tällöin minimaalisen todennäköisyyden ilmoittaminen varmuudella syntyvälle jonolle olisi ollut paljon vaikeampaa huijarille...

Lue lisää

""it’s the knowledge you have about an event that defines its probability (for you)."

Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma. "

Voi hölmöjä :) Tuo lainattu teksti liittyy siihen filosofiseen pohdintaa, että mikä on jo toteutuneen tapahtuman todennäköisyys.

Kun puhutaan satunnaisilmiöistä, joita voidaan formaalisti ja eksaktisti käsitellä todennäköisyysteorian ja vaikka klassisen todennäköisyysmallin puitteissa, kuten yksinkertainen Enqvistin esimerkki, niin mitään tuollaista subjektiivista mutuilua ja kreationistista tarkoitushakuista todennäköisyystulkintaa ei tarvita.

Sanallisessa kieroilussa sinä olet kylläkin kiistaton mestari *JC ja naurettava tollo :)

Kun Enqvistin esimerkkiä tarkastelee matemaattisesti ja objektiivisesti, niin harrastamallasi sanojen pyörityksellä ei ole mitään merkitystä kokeen oikean tulkinnan suhteen. Näin yksinkertaista:

1. S = {s1, s2, ... , sn}, missä n = 2^100

2. P(si) = 1/2^100 -> symmetrisen alkeistapahtuman si todennäköisyys

3. P(S) = n * P(si) = 2^100 * 1/2^100 = 1 -> jokin jono si sattuu varmasti, mutta

4. tulokseksi sattuvan jonon todennäköisyys on alkeistapahtuman si todennäköisyys P(si) = 1/2^100

Kas noin. Ei mitään hörhöilyä, kieroilua tai kreationistista kvasimatematiikkaa ...

" ... Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono"

LOL. Käsittämätöntä hörhöilyä, "tuo satunnainen jono" - tätä juuri tarkoitin edellä.

Sinä *JC olet itse täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma. Ja todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma sattuu aina todennäköisyydellä 1/n missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi et voi paeta - kiemurtelusi on turhaakin turhempaa. Olet väärässä.

*JC kirjoitti:

No miten olisi tämä lause:

"it’s the knowledge you have about an event that defines its probability (for you)."

Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma.

Kieroilevat sanat ovat aivan merkityksettömiä tässä yhteydessä. Jos ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, jokin jono, silloin ylöskirjattu jono edustaa tapahtumaa (jokin jono).

Sen nimitys sanoilla "juuri tuo jono" on vain kieroilua. Jonon luonnetta, sitä, mitä tapahtumaa se edustaa, valheelliset sanat eivät voi muuttaa. Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono".

Mutta tällöin minimaalisen todennäköisyyden ilmoittaminen varmuudella syntyvälle jonolle olisi ollut paljon vaikeampaa huijarille...

Lue lisää

Tai tämä:

"the probability is 100% or 0%. Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

kvasi2 kirjoitti:

Tai tämä:

"the probability is 100% or 0%. Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

Yritätkö lainauksellasi väittää, ettei todennäköisyys koskaan voi olla muuta kuin 100 tai 0 %?.

kvasi2 kirjoitti:

Tai tämä:

"the probability is 100% or 0%. Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

Tai tämä:

"Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Sed posuere interdum sem. Quisque ligula eros ullamcorper quis, lacinia quis facilisis sed sapien."

Muistithan kvasi merkitä rastin sarakkeesees "olin taas tollo". Empiirinen todennäkösyys sille, et oot tollo alkaa oleen aika selkeesti 1.

*JC kirjoitti:

No miten olisi tämä lause:

"it’s the knowledge you have about an event that defines its probability (for you)."

Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma.

Kieroilevat sanat ovat aivan merkityksettömiä tässä yhteydessä. Jos ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, jokin jono, silloin ylöskirjattu jono edustaa tapahtumaa (jokin jono).

Sen nimitys sanoilla "juuri tuo jono" on vain kieroilua. Jonon luonnetta, sitä, mitä tapahtumaa se edustaa, valheelliset sanat eivät voi muuttaa. Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono".

Mutta tällöin minimaalisen todennäköisyyden ilmoittaminen varmuudella syntyvälle jonolle olisi ollut paljon vaikeampaa huijarille...

Lue lisää

"Opetin evoja juuri tällä tavoin aiemmin. On katsottava ja ymmärrettävä mitä on tapahtunut, mikä oli tapahtuma."

No. Huh huh. 1. Susta ei oo opettamaan yhtään mitään eikä kellekkään. Sehän on nyt aivan selvää että E:n esimerkissä tapahtuu ainoostaan alkeistapahtuma. Kaikki muut sun liirumlaarumit muista olemattomista tapahtumista on sun kreationistista skördää.

"Kieroilevat sanat ovat aivan merkityksettömiä tässä yhteydessä."

No miks helkkarissa sitte jatkuvasti kieroilet sanoilla ja määritelmii muuttamalla?

"Jos ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, jokin jono, silloin ylöskirjattu jono edustaa tapahtumaa (jokin jono). "

Ootkos multinikki kuullu siitä, että satunnaisilmiössä jokin vaihtoehdoista tulee satunnaisesti tulokseks? Ylöskirjattu jono edustaa tulosta joka saatiin ku jokin alkeistapahtumista toteutui satunnaisesti. Oot melko jurpo kun tuosta yksinkertaisesta tapahtumasta runoilet tuota sun liirumlaarum kretuskeidaa.

"Sen nimitys sanoilla "juuri tuo jono" on vain kieroilua."

MItäs kilinpimpin kieroilua siinä muka on? Juuri tuo jono siinä silmien edessä paperilla on just ja tasan tarkkaan, vain ja ainoostaan se satunnainen tulos, jonka todennäkösyys oli triljoonasosan triljoonasosa ennen heittoja.

"Jonon luonnetta, sitä, mitä tapahtumaa se edustaa, valheelliset sanat eivät voi muuttaa."

Todellaki. Miks helkkarissa sitte yrität kieroilla koko ajan sitä ettei se edusta toteutunutta alkeistapahtumaa?

"Jonoa olisikin pitänyt nimittää vaikkapa sanoilla "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono".

No just. Liirumlaarum. Satunnainenhan se tietty on. Eikä oo mitään merkitystä sillä mikä se jono lopulta on kaikkien joukosta. Pointti vaan on katos siinä, että se on yksi triljoonasta triljoonasta vaihtoehdosta, jotenka sen saamisen todennäkösyys on yhden suhde triljoonaan triljoonaan.

"Mutta tällöin minimaalisen todennäköisyyden ilmoittaminen varmuudella syntyvälle jonolle olisi ollut paljon vaikeampaa huijarille..."

Jotenki tuntuu, ettei niin ykskäsitteista faktaa ookkaan mistä sä et ketkuilua pystyis kehittään ...

Tollo.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Yritätkö lainauksellasi väittää, ettei todennäköisyys koskaan voi olla muuta kuin 100 tai 0 %?.

"Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

kvasi2 kirjoitti:

"Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

Sinä siis halusit kertoa meillä, että ne asiat joiden väitetään kuuluvan menneisyyteen ovat varmuudella joko tapahtuneet tai eivät ole tapahtuneet. Kysymys on ainoastaan sen selvittämisestä mitä on tapahtunut ja mitä ei.

Tämän viisaudenko sinä haluasit jakaa kanssamme. Enpä tiennyt tuota aiemmin. Kiitos kvasi2 jälleen huomattavasta kontribuutiostasi keskusteluun.

Esimerkki: Evoluutio on todennettu varmasti tapahtuneeksi. Luomistapahtumasta ei ole mitään todisteita.

Sinulla on muuten yksi kysymykseni vastaamatta. Etkö osaa vaiko uskalla?

kvasi2 kirjoitti:

"Surely everything in the past either happened or didn’t, it’s just a matter of finding it out."

Miksi siis menneisyyden jalat kuluttavat normaalijakautuman kaaren vanhaan kivikynnykseen?

Ei Hiski ja kissa. On olemassa vain yhdenlaista matematiikkaa, totuudellista matematiikkaa.

Koulumatematiikka ei välttämättä riitä tässä tapauksessa totuuden ymmärtämiseen, koska se yksinkertaistaa asioita. Koulumatematiikassa oletetaan, että satunnaiskokeessa on aina tapahtum(I)a ja niitä edustavat suotuisat tapaukset.

Oletus on sinänsä järkevä, mutta kieron huijauksen selvittämisen yhteydessä se voi johtaa jopa harhaan. Kierossa huijauksessa yritetään nimittäin salata, mikä oli tapahtuma ja mitkä olivat suotuisat tapaukset. Ja lisäksi kierossa huijauksessa valehdellaan ja harhautetaan hyväuskoisia.

Täsmälleen näin on käynyt käsitteen "alkeistapahtuma" kanssa blindwatchmakerille. Hän kieltäytyy ymmärtämästä, että "alkeistapahtuma" ei ole tapahtuma, jos sille ei ole nimetty yhtä suotuisaa tapausta. Tällöin alkeistapahtuma ei ole muuta kuin turha ja tarpeeton synonyymi paremmille käsitteille alkeistapaus tai otos.

Jos "alkeistapahtumalle" on nimetty yksi suotuisa tapaus, se on tapahtuma. Tällöin se on nimitys tapahtumalle, jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Hyvin monessa satunnaiskokeessa onkin tapahtumia, joilla on vain yksi alkeistapaus. Ns. alkeistapahtuma on siis yksinkertaistus, tapahtuman erikoistapaus, kuten Wikipediakin kertoo.

Tällaista "alkeistapahtumaa" ei E:n esimerkissä ole.

Väite, että otos tai alkeistapaus olisivat tapahtumia, on aivan järjetön. Alkeistapaushan on määritelty myös mahdollisena tuloksena. Ja kukaan täysijärkinen ei väitä mahdollisuuden olevan tapahtuma.

Otosten esiintymiselle satunnaiskokeessa voidaan toki laskea todennäköisyys, mutta tapahtumia ne eivät ole. Ne eivät täytä tapahtumalle asetettuja kriteereitä todennäköisyysteoriassa: ne eivät tietenkään edusta olennaisten tai muuten mielenkiintoisten alkioiden osajoukkoa otosavaruudesta (tai tässä tapauksessa alkiota.)

Sillä merkityksettömässä alkeistapauksssa ei ole mitään olennaista tai mielenkiintoista. Siksi sen esiintyminen satunnaiskokeessa ei ole tapahtuma - silloin mitään mainittavaa ei tapahdu.

*JC kirjoitti:

Ei Hiski ja kissa. On olemassa vain yhdenlaista matematiikkaa, totuudellista matematiikkaa.

Koulumatematiikka ei välttämättä riitä tässä tapauksessa totuuden ymmärtämiseen, koska se yksinkertaistaa asioita. Koulumatematiikassa oletetaan, että satunnaiskokeessa on aina tapahtum(I)a ja niitä edustavat suotuisat tapaukset.

Oletus on sinänsä järkevä, mutta kieron huijauksen selvittämisen yhteydessä se voi johtaa jopa harhaan. Kierossa huijauksessa yritetään nimittäin salata, mikä oli tapahtuma ja mitkä olivat suotuisat tapaukset. Ja lisäksi kierossa huijauksessa valehdellaan ja harhautetaan hyväuskoisia.

Täsmälleen näin on käynyt käsitteen "alkeistapahtuma" kanssa blindwatchmakerille. Hän kieltäytyy ymmärtämästä, että "alkeistapahtuma" ei ole tapahtuma, jos sille ei ole nimetty yhtä suotuisaa tapausta. Tällöin alkeistapahtuma ei ole muuta kuin turha ja tarpeeton synonyymi paremmille käsitteille alkeistapaus tai otos.

Jos "alkeistapahtumalle" on nimetty yksi suotuisa tapaus, se on tapahtuma. Tällöin se on nimitys tapahtumalle, jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Hyvin monessa satunnaiskokeessa onkin tapahtumia, joilla on vain yksi alkeistapaus. Ns. alkeistapahtuma on siis yksinkertaistus, tapahtuman erikoistapaus, kuten Wikipediakin kertoo.

Tällaista "alkeistapahtumaa" ei E:n esimerkissä ole.

Väite, että otos tai alkeistapaus olisivat tapahtumia, on aivan järjetön. Alkeistapaushan on määritelty myös mahdollisena tuloksena. Ja kukaan täysijärkinen ei väitä mahdollisuuden olevan tapahtuma.

Otosten esiintymiselle satunnaiskokeessa voidaan toki laskea todennäköisyys, mutta tapahtumia ne eivät ole. Ne eivät täytä tapahtumalle asetettuja kriteereitä todennäköisyysteoriassa: ne eivät tietenkään edusta olennaisten tai muuten mielenkiintoisten alkioiden osajoukkoa otosavaruudesta (tai tässä tapauksessa alkiota.)

Sillä merkityksettömässä alkeistapauksssa ei ole mitään olennaista tai mielenkiintoista. Siksi sen esiintyminen satunnaiskokeessa ei ole tapahtuma - silloin mitään mainittavaa ei tapahdu.

Lue lisää

Katsotaanpa montako hölmöyttä tai virhettä löytyy tästä kreationistisen todennäköisyystulkinnan kehittäjän kommentista.

#1 : "Koulumatematiikassa oletetaan, että satunnaiskokeessa on aina tapahtum(I)a ja niitä edustavat suotuisat tapaukset."

Ei oleteta kuten Moloch jo osoitti.

#2 : Kierossa huijauksessa ..."

Jos puhut omasta kieroilustasi olet oikeassa. Jos puhut Enqvistin esimerkistä olet väärässä. Koska jälkimmäiseen kuvittelemasi huijaukset ja kieroilut ovat omaa typeryyttäsi.

#3 : "Täsmälleen näin on käynyt käsitteen "alkeistapahtuma" kanssa blindwatchmakerille. Hän kieltäytyy ymmärtämästä, että "alkeistapahtuma" ei ole tapahtuma, jos sille ei ole nimetty yhtä suotuisaa tapausta."

Väärin. Alkeistapahtuma on tapahtuma, joka vastaa yhden tulosmahdollisuuden sattumista. Suotuisia tapauksia ei tarvitse nimetä.

#4 : Tällöin alkeistapahtuma ei ole muuta kuin turha ja tarpeeton synonyymi paremmille käsitteille alkeistapaus tai otos."

Väärin. Alkeistapahtuma ja alkeistapaus ovat synonyymeja. Alkeistapahtuma ei ole turha vaan nimenomaan nykyisin yleisemmin käytetty termi.

#5 : Jos "alkeistapahtumalle" on nimetty yksi suotuisa tapaus, se on tapahtuma.

Väärin. Alkeistapahtumille ei nimetä suotuisia tapauksia. Ne vastaavat suoraan tulosvaihtoehtoja. Esimerkiksi kutakin nopan otosavaruus sisältää kutakin tulosmahdollisuutta (1, 2, 3, 4, 5, 6) vastaavat alkeistapahtumat ({1}, {2}, {3}, {4}, {5}, {6}).

#6 : Tällöin se on nimitys tapahtumalle, jolla on vain yksi suotuisa tapaus.

Väärin. Alkeistapahtuma on satunnaiskokeen implisiittinen tapahtuma ja määritelty tapahtuma eksplisiittinen.

#7 : Hyvin monessa satunnaiskokeessa onkin tapahtumia, joilla on vain yksi alkeistapaus.

Riippuu täysin siitä, onko sellaisia tapahtumia määritelty.

#8 : Ns. alkeistapahtuma on siis yksinkertaistus, tapahtuman erikoistapaus, kuten Wikipediakin kertoo."

Väärin. Alkeistapahtuma on yksinkertaisin tapahtuma, joka satunnaiskokeessa voi toteutua vastaten yhden tulosvaihtoehdon sattumista:

https://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_event

In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space.[1] Using set theory terminology, an elementary event is a singleton. Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome.

#9 : "Tällaista "alkeistapahtumaa" ei E:n esimerkissä ole."

Et voisi enempää väärässä olla :) Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 alkeistapahtumaa, joista jokainen vastaa yhden tulosvaihtoehdon sattumista tulokseksi.

#10 : "Väite, että otos tai alkeistapaus olisivat tapahtumia, on aivan järjetön.

Väärin. Alkeistapahtuma on tapahtuma.


#11 : "Alkeistapaushan on määritelty myös mahdollisena tuloksena. Ja kukaan täysijärkinen ei väitä mahdollisuuden olevan tapahtuma."

Väärin. Olet harvinaisen idiootti :) Alkeistapahtuma toteutuu silloin kun sitä vastaava tulosmahdollisuus sattuu tulokseksi. Kaikki otosavaruuden alkeistapahtumat ovat mahdollisia toteutuvia tapahtumia.

#12 : "Otosten esiintymiselle satunnaiskokeessa voidaan toki laskea todennäköisyys, mutta tapahtumia ne eivät ole."

Väärin. Otos on jälleen vain (harvemmin käytetty) synonyymi otosavaruuden alkiolle eli alkeistapahtumalle. Ja alkeistapahtumat ovat tapahtumia

#13 : "Ne eivät täytä tapahtumalle asetettuja kriteereitä todennäköisyysteoriassa: ne eivät tietenkään edusta olennaisten tai muuten mielenkiintoisten alkioiden osajoukkoa otosavaruudesta (tai tässä tapauksessa alkiota.) "

LOL. Tuo ei ole mikään matemaattinen kriteeri, jonka tapahtuman pitäisi täyttää, jotta se voidaan ottaa mukaan todennäköisavaruuden sigma-algebraan. Sigma-algebraan voidaan ottaa sisällyttää halutessa kaikki alkeistapahtuma ja kaikki niistä koostettavissa olevat tapahtumat jos niin haluataan. Tai sitten sigma-algebraan voidaan sisällyttää vaikka yksi tapahtuma.

Tuo väite on *JC:n omaa hölmöilyä, jonka hän on lainauslouhinut täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria



#14 : "Sillä merkityksettömässä alkeistapauksssa ei ole mitään olennaista tai mielenkiintoista."

LOL. Ilman alkeistapahtumia ei olisi satunnaiskoetta. Kuinka typerä voit olla? Sillä ei ole mitään väliä onko alkeistapahtuma jonkun mielestä mielenkiintoinen vai ei. :)

#15 : "Siksi sen esiintyminen satunnaiskokeessa ei ole tapahtuma - silloin mitään mainittavaa ei tapahdu."

Näin kreationistisessa todennäköisyystulkinnassa - matemaattisesti todennäköisyysteorian tapahtumaksi määrittelemä alkeistapahtuma ei ole tapahtuma, jos se ei satu jotakuta kiinnostamaan. LOL :) Tämä menee suoraan *JC:n hölmöilyjen listalle entisten seuraksi :)


Käsittämättömät 15 hölmöilyä ja väärää väitettä yhdessä kommentissa! Tällaiseen suoritukseen kykyneen vain suvereenin idiootin ja ketkun kieroiljan yhdistelmä. Ja kiitos *JC:lle, että annoit siitä sivullisille taas loistavan demonstraation. :)

*JC kirjoitti:

Ei Hiski ja kissa. On olemassa vain yhdenlaista matematiikkaa, totuudellista matematiikkaa.

Koulumatematiikka ei välttämättä riitä tässä tapauksessa totuuden ymmärtämiseen, koska se yksinkertaistaa asioita. Koulumatematiikassa oletetaan, että satunnaiskokeessa on aina tapahtum(I)a ja niitä edustavat suotuisat tapaukset.

Oletus on sinänsä järkevä, mutta kieron huijauksen selvittämisen yhteydessä se voi johtaa jopa harhaan. Kierossa huijauksessa yritetään nimittäin salata, mikä oli tapahtuma ja mitkä olivat suotuisat tapaukset. Ja lisäksi kierossa huijauksessa valehdellaan ja harhautetaan hyväuskoisia.

Täsmälleen näin on käynyt käsitteen "alkeistapahtuma" kanssa blindwatchmakerille. Hän kieltäytyy ymmärtämästä, että "alkeistapahtuma" ei ole tapahtuma, jos sille ei ole nimetty yhtä suotuisaa tapausta. Tällöin alkeistapahtuma ei ole muuta kuin turha ja tarpeeton synonyymi paremmille käsitteille alkeistapaus tai otos.

Jos "alkeistapahtumalle" on nimetty yksi suotuisa tapaus, se on tapahtuma. Tällöin se on nimitys tapahtumalle, jolla on vain yksi suotuisa tapaus. Hyvin monessa satunnaiskokeessa onkin tapahtumia, joilla on vain yksi alkeistapaus. Ns. alkeistapahtuma on siis yksinkertaistus, tapahtuman erikoistapaus, kuten Wikipediakin kertoo.

Tällaista "alkeistapahtumaa" ei E:n esimerkissä ole.

Väite, että otos tai alkeistapaus olisivat tapahtumia, on aivan järjetön. Alkeistapaushan on määritelty myös mahdollisena tuloksena. Ja kukaan täysijärkinen ei väitä mahdollisuuden olevan tapahtuma.

Otosten esiintymiselle satunnaiskokeessa voidaan toki laskea todennäköisyys, mutta tapahtumia ne eivät ole. Ne eivät täytä tapahtumalle asetettuja kriteereitä todennäköisyysteoriassa: ne eivät tietenkään edusta olennaisten tai muuten mielenkiintoisten alkioiden osajoukkoa otosavaruudesta (tai tässä tapauksessa alkiota.)

Sillä merkityksettömässä alkeistapauksssa ei ole mitään olennaista tai mielenkiintoista. Siksi sen esiintyminen satunnaiskokeessa ei ole tapahtuma - silloin mitään mainittavaa ei tapahdu.

Lue lisää

Jotenkin alkaa tuntua siltä ettet pysty erottamaan aitaa aidanseipäistä.

blindwatchmaker kirjoitti:

Katsotaanpa montako hölmöyttä tai virhettä löytyy tästä kreationistisen todennäköisyystulkinnan kehittäjän kommentista.

#1 : "Koulumatematiikassa oletetaan, että satunnaiskokeessa on aina tapahtum(I)a ja niitä edustavat suotuisat tapaukset."

Ei oleteta kuten Moloch jo osoitti.

#2 : Kierossa huijauksessa ..."

Jos puhut omasta kieroilustasi olet oikeassa. Jos puhut Enqvistin esimerkistä olet väärässä. Koska jälkimmäiseen kuvittelemasi huijaukset ja kieroilut ovat omaa typeryyttäsi.

#3 : "Täsmälleen näin on käynyt käsitteen "alkeistapahtuma" kanssa blindwatchmakerille. Hän kieltäytyy ymmärtämästä, että "alkeistapahtuma" ei ole tapahtuma, jos sille ei ole nimetty yhtä suotuisaa tapausta."

Väärin. Alkeistapahtuma on tapahtuma, joka vastaa yhden tulosmahdollisuuden sattumista. Suotuisia tapauksia ei tarvitse nimetä.

#4 : Tällöin alkeistapahtuma ei ole muuta kuin turha ja tarpeeton synonyymi paremmille käsitteille alkeistapaus tai otos."

Väärin. Alkeistapahtuma ja alkeistapaus ovat synonyymeja. Alkeistapahtuma ei ole turha vaan nimenomaan nykyisin yleisemmin käytetty termi.

#5 : Jos "alkeistapahtumalle" on nimetty yksi suotuisa tapaus, se on tapahtuma.

Väärin. Alkeistapahtumille ei nimetä suotuisia tapauksia. Ne vastaavat suoraan tulosvaihtoehtoja. Esimerkiksi kutakin nopan otosavaruus sisältää kutakin tulosmahdollisuutta (1, 2, 3, 4, 5, 6) vastaavat alkeistapahtumat ({1}, {2}, {3}, {4}, {5}, {6}).

#6 : Tällöin se on nimitys tapahtumalle, jolla on vain yksi suotuisa tapaus.

Väärin. Alkeistapahtuma on satunnaiskokeen implisiittinen tapahtuma ja määritelty tapahtuma eksplisiittinen.

#7 : Hyvin monessa satunnaiskokeessa onkin tapahtumia, joilla on vain yksi alkeistapaus.

Riippuu täysin siitä, onko sellaisia tapahtumia määritelty.

#8 : Ns. alkeistapahtuma on siis yksinkertaistus, tapahtuman erikoistapaus, kuten Wikipediakin kertoo."

Väärin. Alkeistapahtuma on yksinkertaisin tapahtuma, joka satunnaiskokeessa voi toteutua vastaten yhden tulosvaihtoehdon sattumista:

https://en.wikipedia.org/wiki/Elementary_event

In probability theory, an elementary event (also called an atomic event or simple event) is an event which contains only a single outcome in the sample space.[1] Using set theory terminology, an elementary event is a singleton. Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome.

#9 : "Tällaista "alkeistapahtumaa" ei E:n esimerkissä ole."

Et voisi enempää väärässä olla :) Enqvistin satunnaiskokeessa on 2^100 alkeistapahtumaa, joista jokainen vastaa yhden tulosvaihtoehdon sattumista tulokseksi.

#10 : "Väite, että otos tai alkeistapaus olisivat tapahtumia, on aivan järjetön.

Väärin. Alkeistapahtuma on tapahtuma.


#11 : "Alkeistapaushan on määritelty myös mahdollisena tuloksena. Ja kukaan täysijärkinen ei väitä mahdollisuuden olevan tapahtuma."

Väärin. Olet harvinaisen idiootti :) Alkeistapahtuma toteutuu silloin kun sitä vastaava tulosmahdollisuus sattuu tulokseksi. Kaikki otosavaruuden alkeistapahtumat ovat mahdollisia toteutuvia tapahtumia.

#12 : "Otosten esiintymiselle satunnaiskokeessa voidaan toki laskea todennäköisyys, mutta tapahtumia ne eivät ole."

Väärin. Otos on jälleen vain (harvemmin käytetty) synonyymi otosavaruuden alkiolle eli alkeistapahtumalle. Ja alkeistapahtumat ovat tapahtumia

#13 : "Ne eivät täytä tapahtumalle asetettuja kriteereitä todennäköisyysteoriassa: ne eivät tietenkään edusta olennaisten tai muuten mielenkiintoisten alkioiden osajoukkoa otosavaruudesta (tai tässä tapauksessa alkiota.) "

LOL. Tuo ei ole mikään matemaattinen kriteeri, jonka tapahtuman pitäisi täyttää, jotta se voidaan ottaa mukaan todennäköisavaruuden sigma-algebraan. Sigma-algebraan voidaan ottaa sisällyttää halutessa kaikki alkeistapahtuma ja kaikki niistä koostettavissa olevat tapahtumat jos niin haluataan. Tai sitten sigma-algebraan voidaan sisällyttää vaikka yksi tapahtuma.

Tuo väite on *JC:n omaa hölmöilyä, jonka hän on lainauslouhinut täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria



#14 : "Sillä merkityksettömässä alkeistapauksssa ei ole mitään olennaista tai mielenkiintoista."

LOL. Ilman alkeistapahtumia ei olisi satunnaiskoetta. Kuinka typerä voit olla? Sillä ei ole mitään väliä onko alkeistapahtuma jonkun mielestä mielenkiintoinen vai ei. :)

#15 : "Siksi sen esiintyminen satunnaiskokeessa ei ole tapahtuma - silloin mitään mainittavaa ei tapahdu."

Näin kreationistisessa todennäköisyystulkinnassa - matemaattisesti todennäköisyysteorian tapahtumaksi määrittelemä alkeistapahtuma ei ole tapahtuma, jos se ei satu jotakuta kiinnostamaan. LOL :) Tämä menee suoraan *JC:n hölmöilyjen listalle entisten seuraksi :)


Käsittämättömät 15 hölmöilyä ja väärää väitettä yhdessä kommentissa! Tällaiseen suoritukseen kykyneen vain suvereenin idiootin ja ketkun kieroiljan yhdistelmä. Ja kiitos *JC:lle, että annoit siitä sivullisille taas loistavan demonstraation. :)

Lue lisää

"Tuo ei ole mikään matemaattinen kriteeri, jonka tapahtuman pitäisi täyttää, jotta se voidaan ottaa mukaan todennäköisavaruuden sigma-algebraan. Sigma-algebraan voidaan ottaa sisällyttää halutessa kaikki alkeistapahtuma ja kaikki niistä koostettavissa olevat tapahtumat jos niin haluataan. Tai sitten sigma-algebraan voidaan sisällyttää vaikka yksi tapahtuma."

No niin, todistit jälleen, että et vielä ymmärrä mikä määrittää tapahtuman. Se, että sigma-algebra voi sisältää kaikki tai vain yhden alkeistapauksen, on aivan toisarvoinen huomio. Merkittävää on se, mitkä ja miksi nuo suotuisat tapaukset ovat mitä ovat.

Niinpä tapahtumaa edustaa suotuisten tapausten joukko, otosavaruuden osajoukko, joka koostuu "olennaisista tai muuten mielenkiintoisista lopputuloksista" eli alkeistapauksista, kuten Wikipedia oikein kertoo.

Sinun määrittelemättömässä "alkeistapahtumassasi" ei ole mitään olennaista tai kiinnostavaa. Siksi se ei ole tapahtuma. Siksi se ei kiinnosta ketään.

Se ei tuo mitään lisää alkeistapauksen tai otoksen käsitteeseen, vaan johtaa sinua valitettavasti harhaan sanalla "-tapahtuma".

Tärkeintä on kuitenkin se. että olet jo myöntänyt totuuden.

blindwatchmaker:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Denialismisi otteesta huolimatta olet nyt esimerkkinä muille harhautuneile evoille.

*JC kirjoitti:

"Tuo ei ole mikään matemaattinen kriteeri, jonka tapahtuman pitäisi täyttää, jotta se voidaan ottaa mukaan todennäköisavaruuden sigma-algebraan. Sigma-algebraan voidaan ottaa sisällyttää halutessa kaikki alkeistapahtuma ja kaikki niistä koostettavissa olevat tapahtumat jos niin haluataan. Tai sitten sigma-algebraan voidaan sisällyttää vaikka yksi tapahtuma."

No niin, todistit jälleen, että et vielä ymmärrä mikä määrittää tapahtuman. Se, että sigma-algebra voi sisältää kaikki tai vain yhden alkeistapauksen, on aivan toisarvoinen huomio. Merkittävää on se, mitkä ja miksi nuo suotuisat tapaukset ovat mitä ovat.

Niinpä tapahtumaa edustaa suotuisten tapausten joukko, otosavaruuden osajoukko, joka koostuu "olennaisista tai muuten mielenkiintoisista lopputuloksista" eli alkeistapauksista, kuten Wikipedia oikein kertoo.

Sinun määrittelemättömässä "alkeistapahtumassasi" ei ole mitään olennaista tai kiinnostavaa. Siksi se ei ole tapahtuma. Siksi se ei kiinnosta ketään.

Se ei tuo mitään lisää alkeistapauksen tai otoksen käsitteeseen, vaan johtaa sinua valitettavasti harhaan sanalla "-tapahtuma".

Tärkeintä on kuitenkin se. että olet jo myöntänyt totuuden.

blindwatchmaker:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

Denialismisi otteesta huolimatta olet nyt esimerkkinä muille harhautuneile evoille.

Lue lisää

"No niin, todistit jälleen, että et vielä ymmärrä mikä määrittää tapahtuman."

Niinhän sinä haluat kuvitella ja väittää :) Kuka uskoo sinua kaikkien kommenttien jälkeen?

"Se, että sigma-algebra voi sisältää kaikki tai vain yhden alkeistapauksen, on aivan toisarvoinen huomio."

Ei vaan se on aksioomia, jotka ovat osa todennäköisyysteorian perustaa. Mutta sinähän oletkin vain ääriuskovainen tollo, et tutkija etkä tieteentekijä, niin et ymmärrä mikä on merkityksellistä ja mikä ei.

"Merkittävää on se, mitkä ja miksi nuo suotuisat tapaukset ovat mitä ovat. "

"Niinpä tapahtumaa edustaa suotuisten tapausten joukko, otosavaruuden osajoukko, joka koostuu "olennaisista tai muuten mielenkiintoisista lopputuloksista" eli alkeistapauksista, kuten Wikipedia oikein kertoo."

Todellisuudessa kyseinen artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria kertoo kylläkin näin:

"Tulkinnallisesti sigma-algebra on satunnaiskokeesta havaittavissa olevien, tai muuten mielenkiintoisten ja olennaisten lopputulosten joukko."

1) Tuossa puhutaan vain tulkinnasta - ei kriteeristä. Tollo

2) Sinulta jäi kummasti pois kohta teksti "havaittavissa olevien.." ...

"Sinun määrittelemättömässä "alkeistapahtumassasi" ei ole mitään olennaista tai kiinnostavaa. Siksi se ei ole tapahtuma. Siksi se ei kiinnosta ketään. "

Kiinnostaa se todennäköisyysteoriaa ja sen aksioomia. Luulisi siis kiinnostavan myös sinua. Mutta oletkin ymmärtämätön tollo.

"Se ei tuo mitään lisää alkeistapauksen tai otoksen käsitteeseen, vaan johtaa sinua valitettavasti harhaan sanalla "-tapahtuma"."

Alkeistapahtuma ja alkeistapaus ovat synonyymeja samalla matemaattiselle käsitteelle. Siitä et mihinkää pääse.

"Tärkeintä on kuitenkin se. että olet jo myöntänyt totuuden.

blindwatchmaker:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1. "

Se on säälittävä valheesi sinä jumalasi nimissä valehteleva moraaliton kieroilija.

" "Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä."

Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa.

Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa.

Koulumatematiikan taso on niin matala ja käytännönläheinen, että asiaa ei tuon formaalimmin muotoilla. Koulumatematiikka on oikeastaan vasta laskentoa, ei matematiikkaa.

On hyvä, että sinulla ei ole huomautettavaa itse asiasta, tapahtuman määrittelystä, jonka ylempänä esitin. Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan.

Voit toki kaivaa jonkin vanhan keskustelumme tästä aiheesta. Sieltä voit lukea, kuinka jo toista vuotta sitten kysyin sinulta: Mikä oli tapahtuma?, kun intit vielä järjettömästi alkeistapaustesi todennäköisyyksien kanssa. Valitettavasti intät yhä.

Muistaakseni sinäkin moloch olet tunnustanut, että E:n esimerkin tulos on jokin jono, todennäköisyydellä 1. Mutta oletko tunnustanut, että juuri ylöskirjattu jono on tuo jokin jono? bwm on tunnustanut tämänkin ja on nyt totuuden puolella.

Kertauksen vuoksi. blindwatchmaker on tunnustanut:

P(jokin jono) = 1
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)
=>
P(ylöskirjattu jono) = 1.

Seuraa:

bwm tunnustaa E:n esimerkissä ylöskirjatulle jonolle ilmoitetun todennäköisyyden triljooonasosan triljoonasosa vääräksi.

bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi.

Nyt on sinun vuorosi, moloch.

*JC kirjoitti:

" "Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä."

Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa.

Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa.

Koulumatematiikan taso on niin matala ja käytännönläheinen, että asiaa ei tuon formaalimmin muotoilla. Koulumatematiikka on oikeastaan vasta laskentoa, ei matematiikkaa.

On hyvä, että sinulla ei ole huomautettavaa itse asiasta, tapahtuman määrittelystä, jonka ylempänä esitin. Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan.

Voit toki kaivaa jonkin vanhan keskustelumme tästä aiheesta. Sieltä voit lukea, kuinka jo toista vuotta sitten kysyin sinulta: Mikä oli tapahtuma?, kun intit vielä järjettömästi alkeistapaustesi todennäköisyyksien kanssa. Valitettavasti intät yhä.

Muistaakseni sinäkin moloch olet tunnustanut, että E:n esimerkin tulos on jokin jono, todennäköisyydellä 1. Mutta oletko tunnustanut, että juuri ylöskirjattu jono on tuo jokin jono? bwm on tunnustanut tämänkin ja on nyt totuuden puolella.

Kertauksen vuoksi. blindwatchmaker on tunnustanut:

P(jokin jono) = 1
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)
=>
P(ylöskirjattu jono) = 1.

Seuraa:

bwm tunnustaa E:n esimerkissä ylöskirjatulle jonolle ilmoitetun todennäköisyyden triljooonasosan triljoonasosa vääräksi.

bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi.

Nyt on sinun vuorosi, moloch.

Lue lisää

"Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa."

Kerropa mikä tuossa sitten on väärin?

"Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa."

Nii-in. Tuossa 100 kolikonheiton jonon tapauksessa kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys on 1/1^200.

Vai oletko eri mieltä?

"(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)"

Tuo "jokin jono" on yksi noista kaikista mahdollisista jonoista - vai oletko eri mieltä?

Huomaa nyt, että tuo ylöskirjaaminen ei vaikuta millään tavalla tuohon satunnaistapahtumaan, mitä nyt vain dokumentoi kyseisen jonon.

"P(ylöskirjattu jono) = 1."

Luonnollisesti, koska jo tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

"P(jokin jono) = 1"

Tuossa määrittelet vain sen, että jono arvotaan.

Loppuosa viestistäsi on vain sanojen pyöritystä jolla peittelet jälkiäsi.

Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?

*JC kirjoitti:

" "Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä."

Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa.

Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa.

Koulumatematiikan taso on niin matala ja käytännönläheinen, että asiaa ei tuon formaalimmin muotoilla. Koulumatematiikka on oikeastaan vasta laskentoa, ei matematiikkaa.

On hyvä, että sinulla ei ole huomautettavaa itse asiasta, tapahtuman määrittelystä, jonka ylempänä esitin. Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan.

Voit toki kaivaa jonkin vanhan keskustelumme tästä aiheesta. Sieltä voit lukea, kuinka jo toista vuotta sitten kysyin sinulta: Mikä oli tapahtuma?, kun intit vielä järjettömästi alkeistapaustesi todennäköisyyksien kanssa. Valitettavasti intät yhä.

Muistaakseni sinäkin moloch olet tunnustanut, että E:n esimerkin tulos on jokin jono, todennäköisyydellä 1. Mutta oletko tunnustanut, että juuri ylöskirjattu jono on tuo jokin jono? bwm on tunnustanut tämänkin ja on nyt totuuden puolella.

Kertauksen vuoksi. blindwatchmaker on tunnustanut:

P(jokin jono) = 1
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)
=>
P(ylöskirjattu jono) = 1.

Seuraa:

bwm tunnustaa E:n esimerkissä ylöskirjatulle jonolle ilmoitetun todennäköisyyden triljooonasosan triljoonasosa vääräksi.

bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi.

Nyt on sinun vuorosi, moloch.

Lue lisää

Olet tässä ja edellisessä kommentissasi:

1. Esittänyt vanhoja vääriä ja höperöitä väitteitäsi koskien todennäköisyyteen liittyviä määritelmiä. Ne olen kumonnut jo useaan kertaan todelliisilla määritelmillä, jotka on otettu suoraan matemaattisesta kirjallisuudesta.

2. Esittänyt suoranaisia valheita, esimerkiksi koskien sitä mitä olen muka tunnustanut.

3. Esittänyt ymmärtäväsi jotakin todennäköisyysteoriasta. Et ymmärrä. 15 väärää vaitettä yhdessä kommentissasi osoittaa tämän täysin yksiselitteisesti.

"Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan."

LOL. Osoitin edellisestä kommentistasi - siis yhdestä ainoasta kommentistasi 15 virhettä! Sinulla on oma täysin idiootti ja höperö tulkintasi todennäköisyysteoriasta :)

Muuhun et enää kykene kuin uudelleenkierrättämään samoja väsyneitä kieroilujasi. Olet säälittävä tapaus.

"bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi."

Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt ja lopeta valehtelusi.

Sinä *JC itse olet täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma.

Todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma toteutuu aina todennäköisyydellä 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki tietävät että olet väärässä.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa."

Kerropa mikä tuossa sitten on väärin?

"Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa."

Nii-in. Tuossa 100 kolikonheiton jonon tapauksessa kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys on 1/1^200.

Vai oletko eri mieltä?

"(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)"

Tuo "jokin jono" on yksi noista kaikista mahdollisista jonoista - vai oletko eri mieltä?

Huomaa nyt, että tuo ylöskirjaaminen ei vaikuta millään tavalla tuohon satunnaistapahtumaan, mitä nyt vain dokumentoi kyseisen jonon.

"P(ylöskirjattu jono) = 1."

Luonnollisesti, koska jo tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

"P(jokin jono) = 1"

Tuossa määrittelet vain sen, että jono arvotaan.

Loppuosa viestistäsi on vain sanojen pyöritystä jolla peittelet jälkiäsi.

Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?

Lue lisää

"Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?"

Hyvä kysymys. Olen yrittänyt ymmärtää miten ihminen voi olla noin idiootti ja samaan aikaan innokas sen osoittamaan sivullisille - ja vielä toistuvasti.

Vaihtoehdot ovat:

1. *JC on ilkeämielinen ääriuskovainen trolli.

2. Oikeasti täysin idiootti ja harhainen oman ymmärryskykynsä suhteen.

3. Patologinen valehtelija ja kieroilija

4. Mortonin demonin, narsistisen egonsa ja jonkin käsittämättömän psykologisen prosessin ohjaama henkilö, joka tajuaa kyllä totuuden ainakin osittain, mutta kieltää sen itseltään ja päätyy keksimään ja esittämään valheita, sille "totuudelleen" mihin haluaa uskoa.

Todennäköisimmin *JC:n käytöstä selittää nuo kaikki vaihtoehdot eri painotuksin.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?"

Hyvä kysymys. Olen yrittänyt ymmärtää miten ihminen voi olla noin idiootti ja samaan aikaan innokas sen osoittamaan sivullisille - ja vielä toistuvasti.

Vaihtoehdot ovat:

1. *JC on ilkeämielinen ääriuskovainen trolli.

2. Oikeasti täysin idiootti ja harhainen oman ymmärryskykynsä suhteen.

3. Patologinen valehtelija ja kieroilija

4. Mortonin demonin, narsistisen egonsa ja jonkin käsittämättömän psykologisen prosessin ohjaama henkilö, joka tajuaa kyllä totuuden ainakin osittain, mutta kieltää sen itseltään ja päätyy keksimään ja esittämään valheita, sille "totuudelleen" mihin haluaa uskoa.

Todennäköisimmin *JC:n käytöstä selittää nuo kaikki vaihtoehdot eri painotuksin.

Lue lisää

Kakkosnelonen.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa."

Kerropa mikä tuossa sitten on väärin?

"Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa."

Nii-in. Tuossa 100 kolikonheiton jonon tapauksessa kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys on 1/1^200.

Vai oletko eri mieltä?

"(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)"

Tuo "jokin jono" on yksi noista kaikista mahdollisista jonoista - vai oletko eri mieltä?

Huomaa nyt, että tuo ylöskirjaaminen ei vaikuta millään tavalla tuohon satunnaistapahtumaan, mitä nyt vain dokumentoi kyseisen jonon.

"P(ylöskirjattu jono) = 1."

Luonnollisesti, koska jo tapahtuneen satunnaistapahtuman todennäköisyys on aina 1.

"P(jokin jono) = 1"

Tuossa määrittelet vain sen, että jono arvotaan.

Loppuosa viestistäsi on vain sanojen pyöritystä jolla peittelet jälkiäsi.

Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?

Lue lisää

" "Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa." "

"Kerropa mikä tuossa sitten on väärin?"

Mikään ei ole väärin, mutta nuo triviaalit asiat eivät liity E:n esimerkkiin.

"Nii-in. Tuossa 100 kolikonheiton jonon tapauksessa kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys on 1/1^200."

Kyllä, mutta E:n esimerkin tulos ei edustanut "kutakin yksittäistä jonoa" vaan ainoastaan "jotakin jonoa".

Ymmärrätkö, kuinka rasittavaa tuollaisten kieroilevien asiattomuuksien toistuva oikominen on? Se on raukkamainen tapa keskustella ja se osoittaa esittäjänsä alhaisen moraalin.

"Tuo "jokin jono" on yksi noista kaikista mahdollisista jonoista - vai oletko eri mieltä?"

Ylöskirjattu jono on jokin jono E:n esimerkissä. Mikä tahansa alkeistapauksista voi edustaa jonoa (jokin jono). Siksi jokin jono eli ylöskirjattu jono saadaan E:n esimerkissä tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Tämän tosiasian ovat tunnustaneet mm. blindwatchmaker, Heh !. illuminatus ei kiistä asiaa, koska ymmärtää asian.

"Huomaa nyt, että tuo ylöskirjaaminen ei vaikuta millään tavalla tuohon satunnaistapahtumaan, mitä nyt vain dokumentoi kyseisen jonon."

Huvittavaa. Sinä antimytomaani kerrot minulle itsestäänselvyyksiä. Pilailetko kanssani?

" "P(jokin jono) = 1" "

"Tuossa määrittelet vain sen, että jono arvotaan."

Siinä kerrotaan se tapahtuma, joka E:n esimerkissä tapahtui. Tulos oli jokin jono, jota edusti ylöskirjattu jono.

"Loppuosa viestistäsi on vain sanojen pyöritystä jolla peittelet jälkiäsi."

Evojen denialismia vastaan on käytettävä toistoa. Olen luvannut olla blindwatchmakerin apuna hänen kamppailussaan valhetta ja denialismiaan vastaan. Samoin autan myös molochia.

"Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?"

Ainoat, jotka ovat itsensä nolanneet, ovat muutamat evot. Se on jo selvää, että sinun järkesi, antimytomaani, ei riitä tämänkaltaisiin kysymyksiin. Avullani saatat lopulta ymmärtää mistä oli kyse, mutta joudut silloin epäilemättä ponnistelemaan kykyjesi äärirajoille.

Minä en tuomitse ketään kykyjensä vajavaisuudesta, mutta tahallinen vilpillisyys on syntiä. Denialismi puolestaan on eräänlaista mielen sairautta. Siinä ideologinen paine on niin kova, että se sumentaa jo selvän järjen. Olemmekin saaneet todistaa hirvittäviä ristiriitoja ja suorastaan hämmentävää kiemurtelua mm. molochin, bwm:n ja Heh !:n esittäminä. Harrastelija taas ei enää ymmärrä juuri mitään.

Lopulta totuus kuitenkin voittaa. Uskon, että jopa molochin ja bwm:n tapauksissa heidän denialisminsa on voitettavissa.

blindwatchmaker kirjoitti:

Olet tässä ja edellisessä kommentissasi:

1. Esittänyt vanhoja vääriä ja höperöitä väitteitäsi koskien todennäköisyyteen liittyviä määritelmiä. Ne olen kumonnut jo useaan kertaan todelliisilla määritelmillä, jotka on otettu suoraan matemaattisesta kirjallisuudesta.

2. Esittänyt suoranaisia valheita, esimerkiksi koskien sitä mitä olen muka tunnustanut.

3. Esittänyt ymmärtäväsi jotakin todennäköisyysteoriasta. Et ymmärrä. 15 väärää vaitettä yhdessä kommentissasi osoittaa tämän täysin yksiselitteisesti.

"Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan."

LOL. Osoitin edellisestä kommentistasi - siis yhdestä ainoasta kommentistasi 15 virhettä! Sinulla on oma täysin idiootti ja höperö tulkintasi todennäköisyysteoriasta :)

Muuhun et enää kykene kuin uudelleenkierrättämään samoja väsyneitä kieroilujasi. Olet säälittävä tapaus.

"bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi."

Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt ja lopeta valehtelusi.

Sinä *JC itse olet täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma.

Todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma toteutuu aina todennäköisyydellä 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki tietävät että olet väärässä.

Lue lisää

Ainoa asia, mitä kykenet tällä hetkellä kumoamaan, on oma järkesi. Denialismisi on vielä niin vahvaa.

"Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt..."

Olet tunnustanut:

P(jokin jono) = 1.
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)

Näistä loogisesti seuraa:

P(ylöskirjattu jono) = 1.

Nämä tunnustuksesi tarkoittavat, että olet täysin eri mieltä kuin E ylöskirjatun jonon todennäköisyydestä.

Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettu todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle on karkeasti väärä.

Olet jo puolellani ja samalla totuuden puolella. Olen tukenasi ja lupaan olla apunasi kamppailussasi denialismiasi vastaan.

*JC kirjoitti:

Ainoa asia, mitä kykenet tällä hetkellä kumoamaan, on oma järkesi. Denialismisi on vielä niin vahvaa.

"Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt..."

Olet tunnustanut:

P(jokin jono) = 1.
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)

Näistä loogisesti seuraa:

P(ylöskirjattu jono) = 1.

Nämä tunnustuksesi tarkoittavat, että olet täysin eri mieltä kuin E ylöskirjatun jonon todennäköisyydestä.

Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettu todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle on karkeasti väärä.

Olet jo puolellani ja samalla totuuden puolella. Olen tukenasi ja lupaan olla apunasi kamppailussasi denialismiasi vastaan.

Lue lisää

Oletetaan, että heitän kolikon. En rajaa tulosta (sekä kruuna, että klaava kelpaavat).
Todennäköisyys saada jokin tulos on siis 1.

Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2.

Kokonaistodennäköisyys on 1*(1/2)=1/2.

Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4.

Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4.

Vastaavasti kuin yrittämällä heittää kaksi tikkaa seinään samaan paikkaan.
Ensimmäisen tikan kohdalla on helppoa, mutta toisen tikan saaminen osumaan ensimmäiseen tikkaan on hyvin, hyvin vaikeaa.:)
Vaikeaa on, mutta vain toisella kerralla!

Jos olettaisimme, että jo ekan tikan todennäköisyys olisi hyvin pieni, niin saisimme aivan liian pienen kokonaistodennäköisyyden.

*JC kirjoitti:

" "Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa." "

"Kerropa mikä tuossa sitten on väärin?"

Mikään ei ole väärin, mutta nuo triviaalit asiat eivät liity E:n esimerkkiin.

"Nii-in. Tuossa 100 kolikonheiton jonon tapauksessa kunkin yksittäisen jonon todennäköisyys on 1/1^200."

Kyllä, mutta E:n esimerkin tulos ei edustanut "kutakin yksittäistä jonoa" vaan ainoastaan "jotakin jonoa".

Ymmärrätkö, kuinka rasittavaa tuollaisten kieroilevien asiattomuuksien toistuva oikominen on? Se on raukkamainen tapa keskustella ja se osoittaa esittäjänsä alhaisen moraalin.

"Tuo "jokin jono" on yksi noista kaikista mahdollisista jonoista - vai oletko eri mieltä?"

Ylöskirjattu jono on jokin jono E:n esimerkissä. Mikä tahansa alkeistapauksista voi edustaa jonoa (jokin jono). Siksi jokin jono eli ylöskirjattu jono saadaan E:n esimerkissä tulokseksi todennäköisyydellä 1.

Tämän tosiasian ovat tunnustaneet mm. blindwatchmaker, Heh !. illuminatus ei kiistä asiaa, koska ymmärtää asian.

"Huomaa nyt, että tuo ylöskirjaaminen ei vaikuta millään tavalla tuohon satunnaistapahtumaan, mitä nyt vain dokumentoi kyseisen jonon."

Huvittavaa. Sinä antimytomaani kerrot minulle itsestäänselvyyksiä. Pilailetko kanssani?

" "P(jokin jono) = 1" "

"Tuossa määrittelet vain sen, että jono arvotaan."

Siinä kerrotaan se tapahtuma, joka E:n esimerkissä tapahtui. Tulos oli jokin jono, jota edusti ylöskirjattu jono.

"Loppuosa viestistäsi on vain sanojen pyöritystä jolla peittelet jälkiäsi."

Evojen denialismia vastaan on käytettävä toistoa. Olen luvannut olla blindwatchmakerin apuna hänen kamppailussaan valhetta ja denialismiaan vastaan. Samoin autan myös molochia.

"Kannattaisiko sinun jo lopettaa se itsesi nolaaminen?"

Ainoat, jotka ovat itsensä nolanneet, ovat muutamat evot. Se on jo selvää, että sinun järkesi, antimytomaani, ei riitä tämänkaltaisiin kysymyksiin. Avullani saatat lopulta ymmärtää mistä oli kyse, mutta joudut silloin epäilemättä ponnistelemaan kykyjesi äärirajoille.

Minä en tuomitse ketään kykyjensä vajavaisuudesta, mutta tahallinen vilpillisyys on syntiä. Denialismi puolestaan on eräänlaista mielen sairautta. Siinä ideologinen paine on niin kova, että se sumentaa jo selvän järjen. Olemmekin saaneet todistaa hirvittäviä ristiriitoja ja suorastaan hämmentävää kiemurtelua mm. molochin, bwm:n ja Heh !:n esittäminä. Harrastelija taas ei enää ymmärrä juuri mitään.

Lopulta totuus kuitenkin voittaa. Uskon, että jopa molochin ja bwm:n tapauksissa heidän denialisminsa on voitettavissa.

Lue lisää

"Mikään ei ole väärin, mutta nuo triviaalit asiat eivät liity E:n esimerkkiin."

Asetelma on sama. On alkeistapahtumia: nopan kohdalla 6 erilaista, sadan kolikonheiton jonoja on 2^100 (aikaisemmassa kommentissani oli väärin: 1^200) erilaista.

Ja sitten arvotaan. Minkä tahansa nopan silmäluvun saamisen todennäköisyys on 1/6 ja minkä tahansa jonon saamisen todennäköisyys on vastaavasti 1/2^100.

"Ylöskirjattu jono on jokin jono E:n esimerkissä. Mikä tahansa alkeistapauksista voi edustaa jonoa (jokin jono). "

Kyllä, mutta E:n "juuri tuo jono" on vain yksi niistä 2^100:sta mahdollisesta - nyt teet kuule ihan oman version E:n esimerkistä.

"Siksi jokin jono eli ylöskirjattu jono saadaan E:n esimerkissä tulokseksi todennäköisyydellä 1. "

Kyse ei ole siitä triviaalista tapauksesta, jossa tuo jono arvotaan varmasti vaan "juuri tuon jonon" yksilöimän yksittäisen jonon saamisen todennäköisyydestä. Ennen arvontaahan me emme tienneet jonon sisältöä, mutta arvonnan jälkeen tiedämme - koska se kirjattiin arvonnan yhteydessä.

"Tämän tosiasian ovat tunnustaneet mm. blindwatchmaker, Heh !. illuminatus ei kiistä asiaa, koska ymmärtää asian."

Ei mutta, nythän sinä pilailet kanssani. Eihän tuollaista mainitsemaasi myöntöä ole nähdäkseni ollut missään, kuvittelet noi itse.

"Siinä kerrotaan se tapahtuma, joka E:n esimerkissä tapahtui. Tulos oli jokin jono, jota edusti ylöskirjattu jono. "

Ei E:n esimerkissä ollut mikä tahansa "jokin jono" vaan nimenomaan yksi "juuri tuo jono". Ja noita jonojahan on kaikenkaikkiaan 2^100, joten yhden yksittäisen jonon ("juuri tuo jono") todennäköisyys on 1/2^100.

"Se on jo selvää, että sinun järkesi, antimytomaani, ei riitä tämänkaltaisiin kysymyksiin. "

Kyllä minun järkeni riittää sen toteamiseen, että olet raukkaparka pahasti eksyksissä ja laulat itseäsi yhä syvemmälle suohon. Sen verran tuli matematiikkaa korkeakoulutasolla tahkottua että tämä E.n esimerkki ja siihen liittyvä matematiikka on kovin triviaalia.

Taidat olla trolli.

*JC kirjoitti:

Ainoa asia, mitä kykenet tällä hetkellä kumoamaan, on oma järkesi. Denialismisi on vielä niin vahvaa.

"Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt..."

Olet tunnustanut:

P(jokin jono) = 1.
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)

Näistä loogisesti seuraa:

P(ylöskirjattu jono) = 1.

Nämä tunnustuksesi tarkoittavat, että olet täysin eri mieltä kuin E ylöskirjatun jonon todennäköisyydestä.

Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettu todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle on karkeasti väärä.

Olet jo puolellani ja samalla totuuden puolella. Olen tukenasi ja lupaan olla apunasi kamppailussasi denialismiasi vastaan.

Lue lisää

"Ainoa asia, mitä kykenet tällä hetkellä kumoamaan, on oma järkesi. Denialismisi on vielä niin vahvaa."

LOL. Luuletko, että kukaan uskoo tuota? Et edes itse usko siihen :) Olen kumonnut järjestään kaikki väärät väitteesi ja niitä on uskomaton määrä.

""Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt..."

"Olet tunnustanut:

P(jokin jono) = 1. "

Olen tarkkaan ottaen tunnustanut seuraavan väitteen (en sinun epämääräisiä merkintöjäsi sellaisenaan, koska tunnetusti ketkuilet niiden avulla):

Todennäköisyys sille, että Enqvistin satunnaiskokeessa saadaan tulokseksi sattumaan *jokin* jono 2^100 mahdollisen jonon joukosta on 1.

Tätä ei ole kukaan kiistänyt missään vaiheessa. Tuo on väistämätön tosiasia, joka seuraa aksioomista.

"(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)"

Tuo ei ole totta. Tuo "jokin jono" viittaa siihen jonoon, joka tulee sattumaan. Sitä mikä se jono tarkkaan ottaen on, ei tiedetä eikä voida yksilöidä ennen heittoja. Se on jokin jono kaikista mahdollisien jonojen joukosta.

Tuo "ylöskirjattu jono" on se jono, joka on jo sattunut tulokseksi heittojen jälkeen ja muistiin merkitty. Heittojen jälkeen se on yksilöity ja tunnettu jono kaikkien joukosta.

Tuo väitteesi "(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)" on siis täysin väärin. Se on typerän järkesi tuottama väärinymmärrys. Sinun heikko looginen käsityskykysi ei kykene edes noin yksinkertaista asiaa tajuamaan.

Sillä et sinä olet virheellisesti *kuvitellut* minun tunnustavan tuo väärän väitteen ei ole mitään merkitystä. Minä en tuollaista väärää väitettä ole tunnustannut enkä tieteenkään tule tunnustamaan.

"Näistä loogisesti seuraa:

P(ylöskirjattu jono) = 1."

Ei seuraa loogistesti koska edellinen väitteesi oli väärä.

Kun tulos on selvinnyt ja tiedetään mikä "ylöskirjattu jono" on, niin silloin täsmälleen kyseisen jo toteutuneen alkeistapahtuman todennäköisyys on sovitusti laskennallisesti 1.

Mutta jo ennen kokeen suorittamista voidaan viitata, ilman jonon yksilöintiä, siihen jonoon joka tulee sattumaan ja joka tullaan muistiin merkitsemään. Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa, jokin jono sitten sattuu tulokseksi eli jonoa vastaava alkeistapahtuma toteutuu. Alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys on Enqvistin kokeessa ennen heittoja aina 1/2^100.

"Nämä tunnustuksesi tarkoittavat, että olet täysin eri mieltä kuin E ylöskirjatun jonon todennäköisyydestä."

Mielipiteeni on ollut ja tulee olemaan aina että Enqvistin esimerkki on täysin oikein. Sinä et mielipidettäni pysty muuttamaan tunnustuksilla, jotka kuvittelet ja valehtelet minun tehneet. Olet tehnyt itsestäsi täyden typeryksen ja ketkun näillä kieroiluillasi, jotka ovat sivullisille täysin todettavissa.

"Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettu todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle on karkeasti väärä."

En todellakaan ole.

"Olet jo puolellani ja samalla totuuden puolella. Olen tukenasi ja lupaan olla apunasi kamppailussasi denialismiasi vastaan."

Sinun puolellasi en ole missään asiassa. Inhoan nimittäin yli kaiken kaltaisiasi epärehellisiä kieroilijoita, jotka valehtelevat ja antavat väärän todistuksen lähimmäisestä.

kvasi2 kirjoitti:

Oletetaan, että heitän kolikon. En rajaa tulosta (sekä kruuna, että klaava kelpaavat).
Todennäköisyys saada jokin tulos on siis 1.

Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2.

Kokonaistodennäköisyys on 1*(1/2)=1/2.

Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4.

Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4.

Vastaavasti kuin yrittämällä heittää kaksi tikkaa seinään samaan paikkaan.
Ensimmäisen tikan kohdalla on helppoa, mutta toisen tikan saaminen osumaan ensimmäiseen tikkaan on hyvin, hyvin vaikeaa.:)
Vaikeaa on, mutta vain toisella kerralla!

Jos olettaisimme, että jo ekan tikan todennäköisyys olisi hyvin pieni, niin saisimme aivan liian pienen kokonaistodennäköisyyden.

Lue lisää

Niin, kysymyshän on aivan yksinkertainen tässä kahden peräkkäisen satunnaiskokeen tapauksessa.

Ensimmäisellä kerralla mikä hyvänsä tulos hyväksytään, toisella kerralla vain ensimmäisen kokeen tulos hyväksytään, eli vain yksi tietty tulos hyväksytään.

On lähes käsittämätöntä, että tällaisista alakoulutason kysymyksistä joutuu edes keskustelemaan. Mutta evodenialismi sumentaa todellakin järjen.

E:n esimerkki vastaa täsmälleen tuota ensimmäistä satunnaiskoetta. Mikä hyvänsä kolikkojono kelpasi ylöskirjattavaksi.

Toista satunnaiskoetta vastaavaa tapausta ei E:n esimerkissä ole. Siksipä "juuri tuon jonon", muka tietyn jonon, esiintyminen minimaalisella todennäköisyydellä on vain huijausta, eikä mitään muuta.

"Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4...

Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää.

*JC kirjoitti:

Niin, kysymyshän on aivan yksinkertainen tässä kahden peräkkäisen satunnaiskokeen tapauksessa.

Ensimmäisellä kerralla mikä hyvänsä tulos hyväksytään, toisella kerralla vain ensimmäisen kokeen tulos hyväksytään, eli vain yksi tietty tulos hyväksytään.

On lähes käsittämätöntä, että tällaisista alakoulutason kysymyksistä joutuu edes keskustelemaan. Mutta evodenialismi sumentaa todellakin järjen.

E:n esimerkki vastaa täsmälleen tuota ensimmäistä satunnaiskoetta. Mikä hyvänsä kolikkojono kelpasi ylöskirjattavaksi.

Toista satunnaiskoetta vastaavaa tapausta ei E:n esimerkissä ole. Siksipä "juuri tuon jonon", muka tietyn jonon, esiintyminen minimaalisella todennäköisyydellä on vain huijausta, eikä mitään muuta.

"Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4...

Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää.

Lue lisää

Uskomattomia tyyppejä.:)

*JC kirjoitti:

Niin, kysymyshän on aivan yksinkertainen tässä kahden peräkkäisen satunnaiskokeen tapauksessa.

Ensimmäisellä kerralla mikä hyvänsä tulos hyväksytään, toisella kerralla vain ensimmäisen kokeen tulos hyväksytään, eli vain yksi tietty tulos hyväksytään.

On lähes käsittämätöntä, että tällaisista alakoulutason kysymyksistä joutuu edes keskustelemaan. Mutta evodenialismi sumentaa todellakin järjen.

E:n esimerkki vastaa täsmälleen tuota ensimmäistä satunnaiskoetta. Mikä hyvänsä kolikkojono kelpasi ylöskirjattavaksi.

Toista satunnaiskoetta vastaavaa tapausta ei E:n esimerkissä ole. Siksipä "juuri tuon jonon", muka tietyn jonon, esiintyminen minimaalisella todennäköisyydellä on vain huijausta, eikä mitään muuta.

"Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4...

Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää.

Lue lisää

""Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1."

Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1.

kvasi2 kirjoitti:

Oletetaan, että heitän kolikon. En rajaa tulosta (sekä kruuna, että klaava kelpaavat).
Todennäköisyys saada jokin tulos on siis 1.

Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2.

Kokonaistodennäköisyys on 1*(1/2)=1/2.

Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4.

Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4.

Vastaavasti kuin yrittämällä heittää kaksi tikkaa seinään samaan paikkaan.
Ensimmäisen tikan kohdalla on helppoa, mutta toisen tikan saaminen osumaan ensimmäiseen tikkaan on hyvin, hyvin vaikeaa.:)
Vaikeaa on, mutta vain toisella kerralla!

Jos olettaisimme, että jo ekan tikan todennäköisyys olisi hyvin pieni, niin saisimme aivan liian pienen kokonaistodennäköisyyden.

Lue lisää

"Oletetaan, että heitän kolikon. En rajaa tulosta (sekä kruuna, että klaava kelpaavat)."

Et sinä voi mitenkään rajata satunnaiskokeen tulosta. Symmetrisessä satunnaiskokeessa jokin alkeistapahtumista väistämättä tapahtuu ja satunnaisesti. Tulos on mikä tahansa alkeistapahtumista yhtä suurella todennäköisyydellä 1/n.

Vaikka määrittelisit kaikki mahdolliset tapahtumat, niin et silti rajaisi satunnaiskokeessa sattuvaa tulosta.

"Todennäköisyys saada jokin tulos on siis 1."

Tässä tapauksessa ja minkä tahansa satunnaiskokeen kohdalla totta -määritelmien mukaan.

"Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2."

Totta.

"Kokonaistodennäköisyys on 1*(1/2)=1/2."

Laskennallisesti periaatteessa kyllä, mutta ainoastaan, jos tuon todennäköisyyden 1 ajatellaan olevan ensimmäisen heiton *jo sattuneen* tuloksen todennäköisyys (P(tapahtunut tapahtuma) = 1) ja toista heittoa ei ole vielä suoritettu.

Mutta "kokonaistodennäköisyyttä" ei ole mielekästä laskea enää ensimmäisen heiton jälkeen ja ennen toista heittoa.

Mutta jos kuvittelet laskevasi tuolla tavalla *ennen molempia heittoja* todennäköisyyden sille, että molemmat heitot antavat saman tuloksen, olet ihan pihalla.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Niin mitähän "kokonaistodennäköisyyttä" sinä kuvittelet tässä laskevasi? :)

Vaihtoehdot:

a) Mikä on kahden kolikon heiton antaman jonon todennäköisyys. Se on tietenkin 1/2 * 1/2 = 1/4 tuloperiaatteen mukaisesti. Otosavaruudessa S = {TH, TT, HT, HH} on neljä alkeistapahtumaa, joten alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/4.

b) Mikä on kaksi kertaa kolikkoa heitettäessä todennäköisyys sille, että heitot tuottavat saman tuloksen?

Kohdan b) todennäköisyys lasketaan seuraavasti. Otosavaruus S = {TH, TT, HT, HH}. Tapahtuma A = {"sama puoli kolikoissa"} = {TT, HH} siis P(A) = 2/4 = 1/2

"Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4."

Niin, kun laskit väärin tollo :)

Tämä oli taas osoitus siitä, että sinä kvasi2 ja tämä toinen tollo *JC ette tajua edes yksinkertaisinta todennäköisyysmallia - klassista todennäköisyysmallia.

Silti te olette täällä vouhottamassa, että Enqvistin *vielä* yksinkertaisemman satunnaiskokeen väite on väärä. Olette nolanneet itsenne oikein kunnolla ...

"Vastaavasti kuin yrittämällä heittää kaksi tikkaa seinään samaan paikkaan.
Ensimmäisen tikan kohdalla on helppoa, mutta toisen tikan saaminen osumaan ensimmäiseen tikkaan on hyvin, hyvin vaikeaa.:)"

Jaa mikähän se on se "sama paikka" ensimmäisen heiton kohdalla? LOL. Taitaa olla se kuuluisa "liikkuva maali" kreationistisen todennäköisyystulkinnan perusteella.

"Vaikeaa on, mutta vain toisella kerralla!"

Kvasiälykkään kvasinokkeluus.

"Jos olettaisimme, että jo ekan tikan todennäköisyys olisi hyvin pieni, niin saisimme aivan liian pienen kokonaistodennäköisyyden."

Niin varsinkin jos laskee väärällä menetelmällä ...

kvasi2 kirjoitti:

Uskomattomia tyyppejä.:)

"Uskomattomia tyyppejä.:)"

No niinhän te kaksi kreationistisen todennäköisyystulkinnan asiantuntijaa olette :)

Luehan kvasi2 tästä miksi:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034213-view

Sikamaster kirjoitti:

""Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1."

Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

"Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1."

Eikö olekin hämmentävää miten näin yksinkertainen asia ei vaan hahmotu oikein kun on tarpeeksi idiootti denialisti.

Esitin Enqvistin esimerkin 16-vuotiaalle sukulaislapselleni, annoin hänen miettiä sitä ja kysyin häneltä onko siinä esitetty väite oikein. Hän vastasi, että tottakai on oikein ja piti sitä yksinkertaisena juttuna.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Ainoa asia, mitä kykenet tällä hetkellä kumoamaan, on oma järkesi. Denialismisi on vielä niin vahvaa."

LOL. Luuletko, että kukaan uskoo tuota? Et edes itse usko siihen :) Olen kumonnut järjestään kaikki väärät väitteesi ja niitä on uskomaton määrä.

""Näytä missä kommentissa olen tämän tunnustuksen tehnyt..."

"Olet tunnustanut:

P(jokin jono) = 1. "

Olen tarkkaan ottaen tunnustanut seuraavan väitteen (en sinun epämääräisiä merkintöjäsi sellaisenaan, koska tunnetusti ketkuilet niiden avulla):

Todennäköisyys sille, että Enqvistin satunnaiskokeessa saadaan tulokseksi sattumaan *jokin* jono 2^100 mahdollisen jonon joukosta on 1.

Tätä ei ole kukaan kiistänyt missään vaiheessa. Tuo on väistämätön tosiasia, joka seuraa aksioomista.

"(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)"

Tuo ei ole totta. Tuo "jokin jono" viittaa siihen jonoon, joka tulee sattumaan. Sitä mikä se jono tarkkaan ottaen on, ei tiedetä eikä voida yksilöidä ennen heittoja. Se on jokin jono kaikista mahdollisien jonojen joukosta.

Tuo "ylöskirjattu jono" on se jono, joka on jo sattunut tulokseksi heittojen jälkeen ja muistiin merkitty. Heittojen jälkeen se on yksilöity ja tunnettu jono kaikkien joukosta.

Tuo väitteesi "(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)" on siis täysin väärin. Se on typerän järkesi tuottama väärinymmärrys. Sinun heikko looginen käsityskykysi ei kykene edes noin yksinkertaista asiaa tajuamaan.

Sillä et sinä olet virheellisesti *kuvitellut* minun tunnustavan tuo väärän väitteen ei ole mitään merkitystä. Minä en tuollaista väärää väitettä ole tunnustannut enkä tieteenkään tule tunnustamaan.

"Näistä loogisesti seuraa:

P(ylöskirjattu jono) = 1."

Ei seuraa loogistesti koska edellinen väitteesi oli väärä.

Kun tulos on selvinnyt ja tiedetään mikä "ylöskirjattu jono" on, niin silloin täsmälleen kyseisen jo toteutuneen alkeistapahtuman todennäköisyys on sovitusti laskennallisesti 1.

Mutta jo ennen kokeen suorittamista voidaan viitata, ilman jonon yksilöintiä, siihen jonoon joka tulee sattumaan ja joka tullaan muistiin merkitsemään. Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa, jokin jono sitten sattuu tulokseksi eli jonoa vastaava alkeistapahtuma toteutuu. Alkeistapahtuman sattumisen todennäköisyys on Enqvistin kokeessa ennen heittoja aina 1/2^100.

"Nämä tunnustuksesi tarkoittavat, että olet täysin eri mieltä kuin E ylöskirjatun jonon todennäköisyydestä."

Mielipiteeni on ollut ja tulee olemaan aina että Enqvistin esimerkki on täysin oikein. Sinä et mielipidettäni pysty muuttamaan tunnustuksilla, jotka kuvittelet ja valehtelet minun tehneet. Olet tehnyt itsestäsi täyden typeryksen ja ketkun näillä kieroiluillasi, jotka ovat sivullisille täysin todettavissa.

"Olet siis samaa mieltä kanssani siitä, että E:n esimerkissä ilmoitettu todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle on karkeasti väärä."

En todellakaan ole.

"Olet jo puolellani ja samalla totuuden puolella. Olen tukenasi ja lupaan olla apunasi kamppailussasi denialismiasi vastaan."

Sinun puolellasi en ole missään asiassa. Inhoan nimittäin yli kaiken kaltaisiasi epärehellisiä kieroilijoita, jotka valehtelevat ja antavat väärän todistuksen lähimmäisestä.

Lue lisää

"Tuo "jokin jono" viittaa siihen jonoon, joka tulee sattumaan."

Niinhän se viittaa. Ja se jono, joka sattui, oli ylöskirjattu jono. Ylöskirjattu jono oli jokin jono, koska mikä tahansa jono saattoi sitä edustaa.

"Tuo "ylöskirjattu jono" on se jono, joka on jo sattunut tulokseksi heittojen jälkeen ja muistiin merkitty."

Se oli jokin jono E:n esimerkissä, sillä mikä tahansa jono voitiin ylöskirjata.

"Mutta jo ennen kokeen suorittamista voidaan viitata, ilman jonon yksilöintiä, siihen jonoon joka tulee sattumaan ja joka tullaan muistiin merkitsemään."

Aivan oikein. Jono, joka tulee sattumaan ilman yksilöintiä ja joka tulee ylöskirjatuksi on jokin jono. Jokin jono saadaan todennäköisyydellä 1, kuten olet jo tunnustanut.

"Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa, jokin jono sitten sattuu tulokseksi eli jonoa vastaava alkeistapahtuma toteutuu."

Ei. Nyt denialismisi saa yliotteen. Kun jokin jono sattuu tulokseksi toteutuu tapahtuma "saadaan jokin jono".

Tuo tapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1. P(jokin jono) = 1. Jonoa (jokin jono) edustaa E:n esimerkissä ylöskirjattu jono.

Koska ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, sen sisällöllä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

Tunnustuksesi takia olet puolellani ja totuuden puolella. Minä todellakin haluan auttaa sinua, sillä näen tuskan minkä nykyinen tilanteesi sinulle aiheuttaa. Minä todellakin toivon, että myönnät itsellesi jo tunnustaneesi totuuden. Mitä kauemmin jatkat kiemurteluasi, sitä enemmän vahingoitat itseäsi.

moloch on kanssasi varsin samassa tilanteessa, jopa pahemmassa. Hän on kulkenut valheen tietä jo toista vuotta. Minun on suorastaan epämiellyttävää olla mukana tällaisessa keskustelussa, jonka pelkään jo vahingoittavan vastapuoltani. Sitä en missään tapauksessa halua. Mutta toisaalta en voi vähääkään antaa periksi valheelle.

Olen pettynyt siihen, että palstan terävimmistä evoista ei ole harhautuneita tovereitaan auttamaan. Hävetkää, illuminatus ja Heh !.

Sikamaster kirjoitti:

""Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1."

Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1.

Lue lisää

"Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1."

Ei. Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Sen todennäköisyyden syntyä näytät ymmärtävän oikein.

Nimeämällä jokin jono jälkikäteisesti sanoilla "juuri tuo jono" ei lainkaan muuta sen syntymisen todennäköisyyttä. Se edelleenkin vain jokin jono, joka syntyi todennäköisyydellä 1.

Ymmärrätkö?

*JC kirjoitti:

Niin, kysymyshän on aivan yksinkertainen tässä kahden peräkkäisen satunnaiskokeen tapauksessa.

Ensimmäisellä kerralla mikä hyvänsä tulos hyväksytään, toisella kerralla vain ensimmäisen kokeen tulos hyväksytään, eli vain yksi tietty tulos hyväksytään.

On lähes käsittämätöntä, että tällaisista alakoulutason kysymyksistä joutuu edes keskustelemaan. Mutta evodenialismi sumentaa todellakin järjen.

E:n esimerkki vastaa täsmälleen tuota ensimmäistä satunnaiskoetta. Mikä hyvänsä kolikkojono kelpasi ylöskirjattavaksi.

Toista satunnaiskoetta vastaavaa tapausta ei E:n esimerkissä ole. Siksipä "juuri tuon jonon", muka tietyn jonon, esiintyminen minimaalisella todennäköisyydellä on vain huijausta, eikä mitään muuta.

"Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4...

Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää.

Lue lisää

""Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4..."

Siinäpä ei ollut paljon mietittävää :) Katsopa oikea vastaus tästä kommentista:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034213-view

Se selittää samalla miksi oletta a) tolloja ja b) väärässä Enqvistin esimerkin suhteen. Onnitteluni *JC. Jälleen yksi todistus siitä että olet ollut väärässä koko ajan.

"Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää."

Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2.

Sitten on tapahtuma "saadaan jokin tulos" joka on eri tapahtuma kun nuo kaksi alkeistapahtuma. Riippumatta kumpi tahansa alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1/2, niin tapahtuma "saadaan jokin tulos" toteutuu varmasti eli sen todennäköisyys on 1.

Jos *JC nimittäin oikeasti ymmärtäisit todennäköisyysteoriaa (etkä vain puheissasi), niin tietäisit, että myös otosavaruutta S (eli perusjoukkoa) ajatellaan siinä matemaattisesti tapahtumana. Kolmogorovin toisen aksiooman mukaan P(S) = 1. Kolikonheitossa otosavaruus on S = {kruuna, klaava}.

Eli yhden kolikon heittoon perustuvassa satunnaiskokeessa on implisiitteset tapahtumat S, {kruuna} ja {klaava}, joille todennäköisyydet P(S) = 1, P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2

Aina kun heitetään kolikkoa, niin joko tapahtumat S ja {kruuna} toteututuvat tai S ja {klaava} toteutuvat.

Repikää siitä tollot :)

kvasi2 kirjoitti:

Uskomattomia tyyppejä.:)

Vaikeahan tällaista on oikeastaan uskoa todeksi. Samoin jo useaan kertaan olen epäillyt, tulisiko enää ylipäätään jatkaa keskustelua näin sekavien kirjoittajien kanssa.

Esimerkiksi tieteenharrastaja, jota nimitän nykyään harrastelijaksi, on kirjoitellut jo pitkään aivan höpöjä. Hänen kirjoituksiaan on jo vaikea alkaa oikomaan, niin sekavia ne pahimmillaan ovat olleet.

Kuitenkin totuuden puolustaminen on niin arvokas asia, että itseään ei tule säästää. Samoin minussa on herännyt sääli denialisminsa kanssa tuskailevia molochia ja bwm:ia kohtaan. Yritän vielä auttaa heitä.

Kiitos tuestasi kvasi2.

*JC kirjoitti:

"Tuo "jokin jono" viittaa siihen jonoon, joka tulee sattumaan."

Niinhän se viittaa. Ja se jono, joka sattui, oli ylöskirjattu jono. Ylöskirjattu jono oli jokin jono, koska mikä tahansa jono saattoi sitä edustaa.

"Tuo "ylöskirjattu jono" on se jono, joka on jo sattunut tulokseksi heittojen jälkeen ja muistiin merkitty."

Se oli jokin jono E:n esimerkissä, sillä mikä tahansa jono voitiin ylöskirjata.

"Mutta jo ennen kokeen suorittamista voidaan viitata, ilman jonon yksilöintiä, siihen jonoon joka tulee sattumaan ja joka tullaan muistiin merkitsemään."

Aivan oikein. Jono, joka tulee sattumaan ilman yksilöintiä ja joka tulee ylöskirjatuksi on jokin jono. Jokin jono saadaan todennäköisyydellä 1, kuten olet jo tunnustanut.

"Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa, jokin jono sitten sattuu tulokseksi eli jonoa vastaava alkeistapahtuma toteutuu."

Ei. Nyt denialismisi saa yliotteen. Kun jokin jono sattuu tulokseksi toteutuu tapahtuma "saadaan jokin jono".

Tuo tapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1. P(jokin jono) = 1. Jonoa (jokin jono) edustaa E:n esimerkissä ylöskirjattu jono.

Koska ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, sen sisällöllä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

Tunnustuksesi takia olet puolellani ja totuuden puolella. Minä todellakin haluan auttaa sinua, sillä näen tuskan minkä nykyinen tilanteesi sinulle aiheuttaa. Minä todellakin toivon, että myönnät itsellesi jo tunnustaneesi totuuden. Mitä kauemmin jatkat kiemurteluasi, sitä enemmän vahingoitat itseäsi.

moloch on kanssasi varsin samassa tilanteessa, jopa pahemmassa. Hän on kulkenut valheen tietä jo toista vuotta. Minun on suorastaan epämiellyttävää olla mukana tällaisessa keskustelussa, jonka pelkään jo vahingoittavan vastapuoltani. Sitä en missään tapauksessa halua. Mutta toisaalta en voi vähääkään antaa periksi valheelle.

Olen pettynyt siihen, että palstan terävimmistä evoista ei ole harhautuneita tovereitaan auttamaan. Hävetkää, illuminatus ja Heh !.

Lue lisää

Säälittävää ketkun ruikutusta. Nuo useaan kertaan toistamasi valheesi olen kumonnut jo moneen kertaan. Ei ole tarpeen uudelleen. Kaikki pystyvät lukemaan entiset kommenttini

LOL. Mitä luulet tuolla hokemisellasi saavuttavasi?

Olet selvästikin todella ahdistunut pinteessäsi : ) Hyvä juttu, sillä ruuvi kiristyy entisestään.

Lue seuraavista kommenteista, kuinka te kumppanukset olette loistavasti demonstroineet typeryyttänne tänäänkin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034213-view

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034496-view

*JC kirjoitti:

"Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1."

Ei. Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Sen todennäköisyyden syntyä näytät ymmärtävän oikein.

Nimeämällä jokin jono jälkikäteisesti sanoilla "juuri tuo jono" ei lainkaan muuta sen syntymisen todennäköisyyttä. Se edelleenkin vain jokin jono, joka syntyi todennäköisyydellä 1.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

Jokin ≠ Juuri tuo

Ymmärrätkö?

*JC kirjoitti:

"Tässä menet metsään. Juuri tuo jono syntyi sillä 1 suhde miljardiin miljardiin todennäköisyydellä. Jokin 100 kolikkoheiton jono syntyi todennäköisyydellä 1."

Ei. Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Sen todennäköisyyden syntyä näytät ymmärtävän oikein.

Nimeämällä jokin jono jälkikäteisesti sanoilla "juuri tuo jono" ei lainkaan muuta sen syntymisen todennäköisyyttä. Se edelleenkin vain jokin jono, joka syntyi todennäköisyydellä 1.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

Enqvistin väite on helppo todistaa aukottomasti oikeaksi myös seuraavalla tavalla.

Enqvist:

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Otetaan satunnaiskoe E, joka on yksinkertaisempi versio siten, että heitetään vain kahden kolikon jonoja:

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä kaksi kertaa, merkitkää saatujen kruunujen (H) ja klaavojen (T) jon muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde neljään."

Käydään läpi kaikki tulosvaihtoehdot S = {HH, HT, TH, TT} ja katsotaan kunkin kohdalla pitääkö satunnaiskokeen väiten paikkansa

E1: Tulokseksi sattuu jono HH. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella HH.

E2: Tulokseksi sattuu jono HT. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella HT.

E3: Tulokseksi sattuu jono TH. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella TH.

E4: Tulokseksi sattuu jono TT. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis
paikkansa tuloksella TT.

Satunnaiskokeen väite pitää siis paikkansa jokaisella mahdollisella tuloksella. Tästä seuraa että väite: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde neljään." on siis väistämättä tosi. Sama on tilanne Enqvistin esimerkin väitteen kanssa.

Repikää siitä tollot.

blindwatchmaker kirjoitti:

""Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4..."

Siinäpä ei ollut paljon mietittävää :) Katsopa oikea vastaus tästä kommentista:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034213-view

Se selittää samalla miksi oletta a) tolloja ja b) väärässä Enqvistin esimerkin suhteen. Onnitteluni *JC. Jälleen yksi todistus siitä että olet ollut väärässä koko ajan.

"Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää."

Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2.

Sitten on tapahtuma "saadaan jokin tulos" joka on eri tapahtuma kun nuo kaksi alkeistapahtuma. Riippumatta kumpi tahansa alkeistapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1/2, niin tapahtuma "saadaan jokin tulos" toteutuu varmasti eli sen todennäköisyys on 1.

Jos *JC nimittäin oikeasti ymmärtäisit todennäköisyysteoriaa (etkä vain puheissasi), niin tietäisit, että myös otosavaruutta S (eli perusjoukkoa) ajatellaan siinä matemaattisesti tapahtumana. Kolmogorovin toisen aksiooman mukaan P(S) = 1. Kolikonheitossa otosavaruus on S = {kruuna, klaava}.

Eli yhden kolikon heittoon perustuvassa satunnaiskokeessa on implisiitteset tapahtumat S, {kruuna} ja {klaava}, joille todennäköisyydet P(S) = 1, P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2

Aina kun heitetään kolikkoa, niin joko tapahtumat S ja {kruuna} toteututuvat tai S ja {klaava} toteutuvat.

Repikää siitä tollot :)

Lue lisää

"Kolmogorovin toisen aksiooman mukaan P(S) = 1."

Ei minulla ole tuohon mitään huomautettavaa.

Tapahtuma lausessasi on siis "esiintyy (S)". Tuon tapahtuman suotuisina tapauksina ovat kaikki alkeistapaukset, eli koko otosavaruus. Sen todennäköisyys on 1.

"P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2"

Ja tässä suotuisina tapauksina ovat ensin kruuna ja klaava. Tapahtumat ovat vastaavasti "esiintyy kruuna" ja "esiintyy klaava". Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi.

"Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2."

Ei toteudu. Toteutuu vain määritelty tapahtuma "saadaan jokin tulos". Ei kukaan ole kiinnostunut määrittelemättömistä ja merkityksettömistä "alkeistapahtumistasi".

Muista, että olet denialismistasi huolimatta jo totuuden puolella.

*JC kirjoitti:

Vaikeahan tällaista on oikeastaan uskoa todeksi. Samoin jo useaan kertaan olen epäillyt, tulisiko enää ylipäätään jatkaa keskustelua näin sekavien kirjoittajien kanssa.

Esimerkiksi tieteenharrastaja, jota nimitän nykyään harrastelijaksi, on kirjoitellut jo pitkään aivan höpöjä. Hänen kirjoituksiaan on jo vaikea alkaa oikomaan, niin sekavia ne pahimmillaan ovat olleet.

Kuitenkin totuuden puolustaminen on niin arvokas asia, että itseään ei tule säästää. Samoin minussa on herännyt sääli denialisminsa kanssa tuskailevia molochia ja bwm:ia kohtaan. Yritän vielä auttaa heitä.

Kiitos tuestasi kvasi2.

Lue lisää

"Vaikeahan tällaista on oikeastaan uskoa todeksi. Samoin jo useaan kertaan olen epäillyt, tulisiko enää ylipäätään jatkaa keskustelua näin sekavien kirjoittajien kanssa."

Sekavia sinä ja kvasi2 todella kirjoitatte, kuten osoitin:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034213-view

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11653523#comment-63034496-view

"Esimerkiksi tieteenharrastaja, jota nimitän nykyään harrastelijaksi, on kirjoitellut jo pitkään aivan höpöjä."

Hän on kylläkin oikein terävästi ja ansiokkaasti osoittanut typeryytesi.

"Kuitenkin totuuden puolustaminen on niin arvokas asia, että itseään ei tule säästää."

Nimenomaan silloin, kun puolustaa objektiivista totuutta eikä subjektiivista "kuviteltua" totuutta kuten sinä puolustat.

"Samoin minussa on herännyt sääli denialisminsa kanssa tuskailevia molochia ja bwm:ia kohtaan. Yritän vielä auttaa heitä."

Älä vaivaudu auttamaan, sillä denialismi on pelkästään sinussa.

Hyvää yötä. Ennenkuin menet nukkumaan niin mieti tätä faktaa ja sen merkitystä Enqvistin esimerkille:

Otosavaruutta S (eli perusjoukkoa) ajatellaan todennäköisyyteoriassa matemaattisesti tapahtumana. Kolmogorovin toisen aksiooman mukaan P(S) = 1. Kolikonheitossa otosavaruus on S = {kruuna, klaava}.

Eli yhden kolikon heittoon perustuvassa satunnaiskokeessa on implisiittiset tapahtumat S, {kruuna} ja {klaava}, joille todennäköisyydet P(S) = 1, P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2 vastaavasti.

Aina kun heitetään kolikkoa, niin joko tapahtumat S ja {kruuna} toteutuvat tai tapahtumat S ja {klaava} toteutuvat.

Näin käy myös Enqvistin esimerkin satunnaiskokeessa.

*JC kirjoitti:

"Kolmogorovin toisen aksiooman mukaan P(S) = 1."

Ei minulla ole tuohon mitään huomautettavaa.

Tapahtuma lausessasi on siis "esiintyy (S)". Tuon tapahtuman suotuisina tapauksina ovat kaikki alkeistapaukset, eli koko otosavaruus. Sen todennäköisyys on 1.

"P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2"

Ja tässä suotuisina tapauksina ovat ensin kruuna ja klaava. Tapahtumat ovat vastaavasti "esiintyy kruuna" ja "esiintyy klaava". Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi.

"Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2."

Ei toteudu. Toteutuu vain määritelty tapahtuma "saadaan jokin tulos". Ei kukaan ole kiinnostunut määrittelemättömistä ja merkityksettömistä "alkeistapahtumistasi".

Muista, että olet denialismistasi huolimatta jo totuuden puolella.

Lue lisää

"Tapahtuma lausessasi on siis "esiintyy (S)". Tuon tapahtuman suotuisina tapauksina ovat kaikki alkeistapaukset, eli koko otosavaruus. Sen todennäköisyys on 1."

Otosavaruus on yksinkertaisesti implisiittinen tapahtuma, suotuisen tapauksen käsitettä ei siihen tarvitse sotkea:

https://en.wikipedia.org/wiki/Event_(probability_theory)

"An event, however, is any subset of the sample space, including any singleton set (an elementary event), the empty set (an impossible event, with probability zero) and the sample space itself (a certain event, with probability one). Other events are proper subsets of the sample space that contain multiple elements."

Implisiittisia tapahtumia, jotka ovat aina osa satunnaiskoetta ilman määrittelyä suotuisten tapausten joukkoina, ovat siis alkeistapahtumat (joukkoina yksiöitä), tyhjä joukko ja otosavaruus itse.

Eksplisiittisiä tapahtumia ovat sitten puolestaan suotuisten tapausten joukkoina määriteltävät tapahtumat.


""P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2"

Ja tässä suotuisina tapauksina ovat ensin kruuna ja klaava."

Väärin. Nuo ovat alkeistapahtumia, joille käytetään merkintätapaa {.}


"Tapahtumat ovat vastaavasti "esiintyy kruuna" ja "esiintyy klaava"."

Tällaisia eksplisiittisia tapahtumia ei tarvitse erikseen määritellä. Alkeistapahtumat ovat implisiittisesti olemassa satunnaiskokeessa.


"Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi."

Tämä on sinun oma hörhö määritelmäsi. Luovu jo siitä typerys. Etkö ymmärrä englantia:

"Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

Suomennos:

"Alkeistapahtumia ja niitä vastaavia tulosmahdollisuuksia voidaan käyttää vaihdannaisesti synonyymeina yksinkertaisuuden vuoksi, koska jokaista alkeistapahtumaa vastaa täsmälleen yksi tulosvaihto ehto."

Siinä ei mitään siitä, että "Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi.". Olet idiootti.



""Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2."

Ei toteudu. Toteutuu vain määritelty tapahtuma "saadaan jokin tulos"."

Väärin. otosavaruus S tapahtumana toteutuu aina ja jokin alkeistapahtumista. Lisäksi mahdollisesti satunnaikokeelle eksplisiittisesti määritelty tapahtuma, jos sellaisia on. Sinun on turha väittää todennäköisyysteorian faktoja vastaan.


"Ei kukaan ole kiinnostunut määrittelemättömistä ja merkityksettömistä "alkeistapahtumistasi".

LOL. Niin paitsi todennäköisyysteoria - josta sinä et mitään ymmärräkään. Ajatuksesi ovat todella typeriä ja naurettavia :)


"Muista, että olet denialismistasi huolimatta jo totuuden puolella."

Korjataan tuo väite niin, että olen objektiivisen totuuden puolella ollut koko ajan, ja koska minä hyväksyn tieteelliset tulokset ja teoriat, erityiseti matemaattiset, niin en ole koskaan ollutkaan mikään denialisti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Denialismi

"Denialismiksi on kutsuttu tilannetta, jossa väitteen mukaan henkilö kieltää asian, jonka tiedeyhteisö kykenee todistamaan mm. toistettavin ja tilastollisesti merkitsevin mittaustuloksin. Käsitteen käyttäjien mukaan denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden.[1] Denialismissa retorisia väitteitä käyttämällä annetaan vaikutelma kiistasta asiassa, jossa ristiriitaa todellisuudessa ei ole.[2] "

Osaisitko selittää *JC, miten ihmeessö sinun on vaikeaa kirjoittaa yhtään kommenttia, joka ei ole suuremmaksi osaksi väärin tai sisällä valheita?

Miksihän se on niin vaikeaa sinulle? Oletko miettynyt?

*JC kirjoitti:

Vaikeahan tällaista on oikeastaan uskoa todeksi. Samoin jo useaan kertaan olen epäillyt, tulisiko enää ylipäätään jatkaa keskustelua näin sekavien kirjoittajien kanssa.

Esimerkiksi tieteenharrastaja, jota nimitän nykyään harrastelijaksi, on kirjoitellut jo pitkään aivan höpöjä. Hänen kirjoituksiaan on jo vaikea alkaa oikomaan, niin sekavia ne pahimmillaan ovat olleet.

Kuitenkin totuuden puolustaminen on niin arvokas asia, että itseään ei tule säästää. Samoin minussa on herännyt sääli denialisminsa kanssa tuskailevia molochia ja bwm:ia kohtaan. Yritän vielä auttaa heitä.

Kiitos tuestasi kvasi2.

Lue lisää

Kiitokset myös sinulle.
Tuo tikkaesimerkki havainnollistaa hyvin tilannetta. Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa.

kvasi2 kirjoitti:

Kiitokset myös sinulle.
Tuo tikkaesimerkki havainnollistaa hyvin tilannetta. Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa.

Lue lisää

Menit taas kerran väsäämään ihan oman version alkuperäisestä tilanteesta.

Jos pysytään tuossa tikkavertauksessasi, osumapisteen todennäköisyys on joku funktio tikan kärjen kokoisista pisteistä taulun pinta-alan yli. Yksittäisen pisteen valikoituminen (mikäli pidetään tuota tikanheittoa satunnaisena tapahtumana) on tietysti 1/"kaikkien mahdollisten pisteiden määrä" - eikö vain.

Niinpä juuri tuon yhden pisteen valikoituminen satunnaistapahtumassa ennen heittoa tapahtuu tuolla mainitulla todennäköisyydellä. Mutta kun tikka on heitetty, tulos tiedetään - ja tapahtuneen asian todennäköisyys on aina 1.

Sinulla se eka tikanheitto edustaa vain että se tapahtuu, ei sitä, millä todennäköisyydellä yksittäinen piste taulusta valikoituu.

kvasi2 kirjoitti:

Kiitokset myös sinulle.
Tuo tikkaesimerkki havainnollistaa hyvin tilannetta. Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa.

Lue lisää

"Kiitokset myös sinulle.
Tuo tikkaesimerkki havainnollistaa hyvin tilannetta. Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa."

Tampio. Missä se "juuri tuo piste" on ennen ekaa tikan heittoo? Se pitää se eka tikka ensin heittää ja kun tikka osuu seinään, niin sillon on vasta tiedossa "juuri tuo piste" mihin sen tokan tikankin pitää osuu. Haloo pahvi!

Sama homma Enqvistin esimerkissä. Mikä jono se "juuri tuo jono" oikeesti on, niin se selviää vasta kolikoiden heittämisien jälkeen. Kun se 100. kolikko on heitetty niin sillon me tiedetään mikä jono tuli tulokseks. Ja juuri sen jonon saamisen todennäkösyys mikä siinä paperilla on kirjattu kaikista mahdollisista jonoista on triljoonasosan triljoobasosa.

Miten joku voi olla niin vajakki ettei tätä yksinkertaista asiaa kykene tajuun?

BTW. Tooosi nolosti laskit väärin siinä esimerkissäs :). Onneks on bwm täällä sua opettamassa. Muistithan taas merkitä itselles rasti sarakkeeseen "olin tollo".

antimytomaani_orig kirjoitti:

Menit taas kerran väsäämään ihan oman version alkuperäisestä tilanteesta.

Jos pysytään tuossa tikkavertauksessasi, osumapisteen todennäköisyys on joku funktio tikan kärjen kokoisista pisteistä taulun pinta-alan yli. Yksittäisen pisteen valikoituminen (mikäli pidetään tuota tikanheittoa satunnaisena tapahtumana) on tietysti 1/"kaikkien mahdollisten pisteiden määrä" - eikö vain.

Niinpä juuri tuon yhden pisteen valikoituminen satunnaistapahtumassa ennen heittoa tapahtuu tuolla mainitulla todennäköisyydellä. Mutta kun tikka on heitetty, tulos tiedetään - ja tapahtuneen asian todennäköisyys on aina 1.

Sinulla se eka tikanheitto edustaa vain että se tapahtuu, ei sitä, millä todennäköisyydellä yksittäinen piste taulusta valikoituu.

Lue lisää

"Sinulla se eka tikanheitto edustaa vain että se tapahtuu, ei sitä, millä todennäköisyydellä yksittäinen piste taulusta valikoituu."

No just näin.

Huvittavaa miten tässä näiden idioottikaksosten toilailuissa heijastuu tavallaan kreationismi. Ekaks päätetään mikä on johtopäätös. Kreationismissa se on että Jumala on luonut maapallon ja ihmisen. Enqvistin esimerkin suhteen se on että Enqvist huijaa. Sitte kun johtopäätös on päätetty niin sitte aletaan hörhöileen, vääristeleen, valehteleen tai mitä tahansa, että virheellinen johtopäätös saadaan muka todistettuu. JC kehittää omia typeriä ja hörhöjä tulkintoja todennäkösyysteoriasta ja kvasi2 esittää tolloja esimerkkejä, jotka kaatuu typeriin ajatusvirheisiin.

*JC kirjoitti:

"Tuo "jokin jono" viittaa siihen jonoon, joka tulee sattumaan."

Niinhän se viittaa. Ja se jono, joka sattui, oli ylöskirjattu jono. Ylöskirjattu jono oli jokin jono, koska mikä tahansa jono saattoi sitä edustaa.

"Tuo "ylöskirjattu jono" on se jono, joka on jo sattunut tulokseksi heittojen jälkeen ja muistiin merkitty."

Se oli jokin jono E:n esimerkissä, sillä mikä tahansa jono voitiin ylöskirjata.

"Mutta jo ennen kokeen suorittamista voidaan viitata, ilman jonon yksilöintiä, siihen jonoon joka tulee sattumaan ja joka tullaan muistiin merkitsemään."

Aivan oikein. Jono, joka tulee sattumaan ilman yksilöintiä ja joka tulee ylöskirjatuksi on jokin jono. Jokin jono saadaan todennäköisyydellä 1, kuten olet jo tunnustanut.

"Enqvistin satunnaiskoe suoritettaessa, jokin jono sitten sattuu tulokseksi eli jonoa vastaava alkeistapahtuma toteutuu."

Ei. Nyt denialismisi saa yliotteen. Kun jokin jono sattuu tulokseksi toteutuu tapahtuma "saadaan jokin jono".

Tuo tapahtuma toteutuu todennäköisyydellä 1. P(jokin jono) = 1. Jonoa (jokin jono) edustaa E:n esimerkissä ylöskirjattu jono.

Koska ylöskirjatuksi jonoksi kelpaa mikä tahansa jono, sen sisällöllä ei ole mitään merkitystä todennäköisyyden kannalta.

Tunnustuksesi takia olet puolellani ja totuuden puolella. Minä todellakin haluan auttaa sinua, sillä näen tuskan minkä nykyinen tilanteesi sinulle aiheuttaa. Minä todellakin toivon, että myönnät itsellesi jo tunnustaneesi totuuden. Mitä kauemmin jatkat kiemurteluasi, sitä enemmän vahingoitat itseäsi.

moloch on kanssasi varsin samassa tilanteessa, jopa pahemmassa. Hän on kulkenut valheen tietä jo toista vuotta. Minun on suorastaan epämiellyttävää olla mukana tällaisessa keskustelussa, jonka pelkään jo vahingoittavan vastapuoltani. Sitä en missään tapauksessa halua. Mutta toisaalta en voi vähääkään antaa periksi valheelle.

Olen pettynyt siihen, että palstan terävimmistä evoista ei ole harhautuneita tovereitaan auttamaan. Hävetkää, illuminatus ja Heh !.

Lue lisää

"Tunnustuksesi takia olet puolellani ja totuuden puolella."

NImimerkki "*JC", miksi sinä toistuvasti väität valehdellen, että nimimerkki "Blindwatchmaker" olisi tunnustanut sinun omat väärinymmärryksesi?

Ihmettelinkin jo toisessa keskustelussa sitä seikkaa, että miten itseään uskovaisena pitävä keskustelija käyttäytyy noin epärehellisesti keskusteluissa?

Ajatteletko sinä mahdollisesti että sinulla on uskovaisena jonkinlainen uskontosi suoma oikeutus puolustaa uskomuksia jopa valehtelemalla?

Minun tietääkseni Raamattussa ei missään anneta oikeutusta valheellisuuteen eikä erityisesti väärän todistuksen antamiseen lähimmäisestä. Rikkoohan väärän todistuksen antaminen muista keskustelijoista suoraan 9. käskyä. Oletko samaa vaiko eriävää mieltä?

Ja mitä tulee itse väitteisiisi, niin niiden osalta olet yksinkertaisesti väärässä. Valitan. Vastapuolen keskustelijat ovat tämän asiaintllan jo ilman epäilystä osoittaneet.

Itsekin kykenen vaivatta ymmärtämään keskustellun esimerkin väitteet paikkansa pitäviksi vanhoilla lukion lyhyen matematiikan opinnoillani.

kvasi2 kirjoitti:

Kiitokset myös sinulle.
Tuo tikkaesimerkki havainnollistaa hyvin tilannetta. Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa.

Lue lisää

Mietipä pätkä pitemmälle:

"Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa."

Sen tarkan pisteen (ennen heittoa) arvaaminen, mihin osuu, on silti kummallakin kerralla yhtä vaikeaa. Miksikähän?

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Mikään ei ole väärin, mutta nuo triviaalit asiat eivät liity E:n esimerkkiin."

Asetelma on sama. On alkeistapahtumia: nopan kohdalla 6 erilaista, sadan kolikonheiton jonoja on 2^100 (aikaisemmassa kommentissani oli väärin: 1^200) erilaista.

Ja sitten arvotaan. Minkä tahansa nopan silmäluvun saamisen todennäköisyys on 1/6 ja minkä tahansa jonon saamisen todennäköisyys on vastaavasti 1/2^100.

"Ylöskirjattu jono on jokin jono E:n esimerkissä. Mikä tahansa alkeistapauksista voi edustaa jonoa (jokin jono). "

Kyllä, mutta E:n "juuri tuo jono" on vain yksi niistä 2^100:sta mahdollisesta - nyt teet kuule ihan oman version E:n esimerkistä.

"Siksi jokin jono eli ylöskirjattu jono saadaan E:n esimerkissä tulokseksi todennäköisyydellä 1. "

Kyse ei ole siitä triviaalista tapauksesta, jossa tuo jono arvotaan varmasti vaan "juuri tuon jonon" yksilöimän yksittäisen jonon saamisen todennäköisyydestä. Ennen arvontaahan me emme tienneet jonon sisältöä, mutta arvonnan jälkeen tiedämme - koska se kirjattiin arvonnan yhteydessä.

"Tämän tosiasian ovat tunnustaneet mm. blindwatchmaker, Heh !. illuminatus ei kiistä asiaa, koska ymmärtää asian."

Ei mutta, nythän sinä pilailet kanssani. Eihän tuollaista mainitsemaasi myöntöä ole nähdäkseni ollut missään, kuvittelet noi itse.

"Siinä kerrotaan se tapahtuma, joka E:n esimerkissä tapahtui. Tulos oli jokin jono, jota edusti ylöskirjattu jono. "

Ei E:n esimerkissä ollut mikä tahansa "jokin jono" vaan nimenomaan yksi "juuri tuo jono". Ja noita jonojahan on kaikenkaikkiaan 2^100, joten yhden yksittäisen jonon ("juuri tuo jono") todennäköisyys on 1/2^100.

"Se on jo selvää, että sinun järkesi, antimytomaani, ei riitä tämänkaltaisiin kysymyksiin. "

Kyllä minun järkeni riittää sen toteamiseen, että olet raukkaparka pahasti eksyksissä ja laulat itseäsi yhä syvemmälle suohon. Sen verran tuli matematiikkaa korkeakoulutasolla tahkottua että tämä E.n esimerkki ja siihen liittyvä matematiikka on kovin triviaalia.

Taidat olla trolli.

Lue lisää

"Asetelma on sama. On alkeistapahtumia: nopan kohdalla 6 erilaista, sadan kolikonheiton jonoja on 2^100 (aikaisemmassa kommentissani oli väärin: 1^200) erilaista"

Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia". Ja tämänkö pitäisi erottaa huijaus rehdistä arvonnasta?

"Ja sitten arvotaan. Minkä tahansa nopan silmäluvun saamisen todennäköisyys on 1/6 ja minkä tahansa jonon saamisen todennäköisyys on vastaavasti 1/2^100."

Ohhoh! Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1. Todistit juuri, että et ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään.

Arvosanasi on: hylätty.

Ja sitten alat valehtelemaan, kun et muutakaan osaa:

"Kyse ei ole siitä triviaalista tapauksesta, jossa tuo jono arvotaan varmasti vaan "juuri tuon jonon" yksilöimän yksittäisen jonon saamisen todennäköisyydestä."

"Eihän tuollaista mainitsemaasi myöntöä ole nähdäkseni ollut missään, kuvittelet noi itse."

"Ei E:n esimerkissä ollut mikä tahansa "jokin jono" vaan nimenomaan yksi "juuri tuo jono"."

Viimeinen valheistasi on täysin häikäilemätön ja julkea. Et kunnioita totuutta ja rehellisyyttä vähääkään. Olethan ateisti, etkö olekin?

Denialistin tiedän sinun olevan.

"...joten yhden yksittäisen jonon ("juuri tuo jono") todennäköisyys on 1/2^100."

Ja sitten taas syyllistyt törkeään kieroiluun. "Yhtä yksittäistä jonoa" ei E:n esimerkissä ollut. Oli vain jokin jono, joksi sattuma valitsi jonon, joka ylöskirjattiin.

Et tietenkään kykene ymmärtämään, että (jokin jono) ja (yksi yksittäinen jono) tuloksina edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Niillä on tietenkin aivan erit todennäköisyydet.

E:n esimerkissä ylöskirjatiin jokin jono, sisällöltään mikä tahansa jono. Mikä hyvänsä jono kelpasi ylöskirjattavaksi.

"Yhdeksi yksittäiseksi jonoksi" eli tietyksi jonoksi kelpaa vain yksi jono.

Tapahtuma E:n esimerkissä oli siis "jonkin jonon esiintyminen". Ja jokin jono tulikin tulokseksi ja ylöskirjatuksi, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta tapahtumaa tai todennäköisyyttä E:n esimerkissä ei ole.

Matemaattiset kykysi viittaavat korkeintaan peruskoulutasolle. Eikö niin, antimytomaani?

blindwatchmaker kirjoitti:

Enqvistin väite on helppo todistaa aukottomasti oikeaksi myös seuraavalla tavalla.

Enqvist:

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä sata kertaa, merkitkää saatujen kruunujen ja klaavojen jono muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde triljoonaan triljoonaan."

Otetaan satunnaiskoe E, joka on yksinkertaisempi versio siten, että heitetään vain kahden kolikon jonoja:

"Ottakaa euron kolikko, heittäkää sitä kaksi kertaa, merkitkää saatujen kruunujen (H) ja klaavojen (T) jon muistiin. Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde neljään."

Käydään läpi kaikki tulosvaihtoehdot S = {HH, HT, TH, TT} ja katsotaan kunkin kohdalla pitääkö satunnaiskokeen väiten paikkansa

E1: Tulokseksi sattuu jono HH. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella HH.

E2: Tulokseksi sattuu jono HT. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella HT.

E3: Tulokseksi sattuu jono TH. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis paikkansa tuloksella TH.

E4: Tulokseksi sattuu jono TT. Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja? Se on 1/4. Kokeen väite piti siis
paikkansa tuloksella TT.

Satunnaiskokeen väite pitää siis paikkansa jokaisella mahdollisella tuloksella. Tästä seuraa että väite: "Todennäköisyys sille, että saitte juuri tuon jonon, on yhden suhde neljään." on siis väistämättä tosi. Sama on tilanne Enqvistin esimerkin väitteen kanssa.

Repikää siitä tollot.

Lue lisää

Voi mitä temppuja denialismi saa evon tekemään!

Et ole ensimmäinen evo, joka yrittää todistaa hujauksen uudella huijauksella. Muistaakseni moloch on toistanut huijauksen vastaavalla tavalla aiemmin.

Esimerkkisi vain siis alleviivaa jo tapahtuneen huijauksen. Siinä mielessä se ei ole tarpeeton. Ehkäpä jollekin evolle on helpompi nähdä huijauksen läpi vain kahden kolikonheiton jälkeen.

Todellisuudessa joka ainoa tulos, HH, HT, TH, TT, esiintyvät sattumisensa jälkeen todennäköisyydellä 1. LIsäksi tiedämme, että nuo tulokset tulivat syntymään todennäköisyydellä 1 ne tuottaneissa heitoissa.

On aivan toinen asia väittää ennalta määriteltyjen tulosten HH, HT, TH, TT esiintyvän todennäkisyydellä 1/4 ennen kolikonheittoa.

Tätä vastaavaa tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut.

Kun nyt blindwatchmaker myönnät jo tunnustaneesi totuuden, voit lopettaa tällaisten järjettömyyksien ja kieroilujen kirjoittamisen. Sinun on ymmärrettävä, että lopulta totuus aina voittaa. Viivyttelyllä vain vahingoitat itseäsi.

Sinun on nyt luovuttava valheesta ja päästävä eroon denialismistasi. Olen apunasi ja tukenasi.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Tapahtuma lausessasi on siis "esiintyy (S)". Tuon tapahtuman suotuisina tapauksina ovat kaikki alkeistapaukset, eli koko otosavaruus. Sen todennäköisyys on 1."

Otosavaruus on yksinkertaisesti implisiittinen tapahtuma, suotuisen tapauksen käsitettä ei siihen tarvitse sotkea:

https://en.wikipedia.org/wiki/Event_(probability_theory)

"An event, however, is any subset of the sample space, including any singleton set (an elementary event), the empty set (an impossible event, with probability zero) and the sample space itself (a certain event, with probability one). Other events are proper subsets of the sample space that contain multiple elements."

Implisiittisia tapahtumia, jotka ovat aina osa satunnaiskoetta ilman määrittelyä suotuisten tapausten joukkoina, ovat siis alkeistapahtumat (joukkoina yksiöitä), tyhjä joukko ja otosavaruus itse.

Eksplisiittisiä tapahtumia ovat sitten puolestaan suotuisten tapausten joukkoina määriteltävät tapahtumat.


""P({kruuna}) = 1/2, P({klaava}) = 1/2"

Ja tässä suotuisina tapauksina ovat ensin kruuna ja klaava."

Väärin. Nuo ovat alkeistapahtumia, joille käytetään merkintätapaa {.}


"Tapahtumat ovat vastaavasti "esiintyy kruuna" ja "esiintyy klaava"."

Tällaisia eksplisiittisia tapahtumia ei tarvitse erikseen määritellä. Alkeistapahtumat ovat implisiittisesti olemassa satunnaiskokeessa.


"Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi."

Tämä on sinun oma hörhö määritelmäsi. Luovu jo siitä typerys. Etkö ymmärrä englantia:

"Elementary events and their corresponding outcomes are often written interchangeably for simplicity, as such an event corresponds to precisely one outcome."

Suomennos:

"Alkeistapahtumia ja niitä vastaavia tulosmahdollisuuksia voidaan käyttää vaihdannaisesti synonyymeina yksinkertaisuuden vuoksi, koska jokaista alkeistapahtumaa vastaa täsmälleen yksi tulosvaihto ehto."

Siinä ei mitään siitä, että "Näitä määriteltyjä tapahtumia voidaan yksinkertaisuuden vuoksi kutsua ns. alkeistapahtumiksi.". Olet idiootti.



""Voi voi *JC. Ensimmäisessä heitossa toteutuu joko alkeistapahtuma {kruuna} tai alkeistapahtuma {klaava}. Kummankin alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/2."

Ei toteudu. Toteutuu vain määritelty tapahtuma "saadaan jokin tulos"."

Väärin. otosavaruus S tapahtumana toteutuu aina ja jokin alkeistapahtumista. Lisäksi mahdollisesti satunnaikokeelle eksplisiittisesti määritelty tapahtuma, jos sellaisia on. Sinun on turha väittää todennäköisyysteorian faktoja vastaan.


"Ei kukaan ole kiinnostunut määrittelemättömistä ja merkityksettömistä "alkeistapahtumistasi".

LOL. Niin paitsi todennäköisyysteoria - josta sinä et mitään ymmärräkään. Ajatuksesi ovat todella typeriä ja naurettavia :)


"Muista, että olet denialismistasi huolimatta jo totuuden puolella."

Korjataan tuo väite niin, että olen objektiivisen totuuden puolella ollut koko ajan, ja koska minä hyväksyn tieteelliset tulokset ja teoriat, erityiseti matemaattiset, niin en ole koskaan ollutkaan mikään denialisti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Denialismi

"Denialismiksi on kutsuttu tilannetta, jossa väitteen mukaan henkilö kieltää asian, jonka tiedeyhteisö kykenee todistamaan mm. toistettavin ja tilastollisesti merkitsevin mittaustuloksin. Käsitteen käyttäjien mukaan denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden.[1] Denialismissa retorisia väitteitä käyttämällä annetaan vaikutelma kiistasta asiassa, jossa ristiriitaa todellisuudessa ei ole.[2] "

Osaisitko selittää *JC, miten ihmeessö sinun on vaikeaa kirjoittaa yhtään kommenttia, joka ei ole suuremmaksi osaksi väärin tai sisällä valheita?

Miksihän se on niin vaikeaa sinulle? Oletko miettynyt?

Lue lisää

"...denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden."

Oikeastaan en ymmärrä, miksi näet kreationistin kertoman totuuden E:n esimerkistä niin epämiellyttävänä kuin mitä sen näet. Totuus on aina totuus, kertoipa sen kuka hyvänsä.

Onhan kautta historian jo tunnetut evoilut, (piltdown, haeckel, roska-DNA yms.) tapahtuneita tosiasioita. Näiden lisänä yksi valheellinen esimerkki ei ole kuitenkaan niin merkittävä asia. MInua uudet evohuijaukset eivät hämmästytä lainkaan.

Toistamasi väärinkäsityksesi todennäköisyyslaskennosta saavat jo jäädä kommenttejani vaille. Vain denialismisi pakottaa sinut niitä yhä uudelleen esittämään.

Ennen kuin ymmärrät, mikä on tapahtuma, et voi ymmärtää todennäköisyyslaskentoa.

*JC kirjoitti:

Voi mitä temppuja denialismi saa evon tekemään!

Et ole ensimmäinen evo, joka yrittää todistaa hujauksen uudella huijauksella. Muistaakseni moloch on toistanut huijauksen vastaavalla tavalla aiemmin.

Esimerkkisi vain siis alleviivaa jo tapahtuneen huijauksen. Siinä mielessä se ei ole tarpeeton. Ehkäpä jollekin evolle on helpompi nähdä huijauksen läpi vain kahden kolikonheiton jälkeen.

Todellisuudessa joka ainoa tulos, HH, HT, TH, TT, esiintyvät sattumisensa jälkeen todennäköisyydellä 1. LIsäksi tiedämme, että nuo tulokset tulivat syntymään todennäköisyydellä 1 ne tuottaneissa heitoissa.

On aivan toinen asia väittää ennalta määriteltyjen tulosten HH, HT, TH, TT esiintyvän todennäkisyydellä 1/4 ennen kolikonheittoa.

Tätä vastaavaa tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut.

Kun nyt blindwatchmaker myönnät jo tunnustaneesi totuuden, voit lopettaa tällaisten järjettömyyksien ja kieroilujen kirjoittamisen. Sinun on ymmärrettävä, että lopulta totuus aina voittaa. Viivyttelyllä vain vahingoitat itseäsi.

Sinun on nyt luovuttava valheesta ja päästävä eroon denialismistasi. Olen apunasi ja tukenasi.

Lue lisää

"Et ole ensimmäinen evo, joka yrittää todistaa hujauksen uudella huijauksella. Muistaakseni moloch on toistanut huijauksen vastaavalla tavalla aiemmin."

Olet niin läpeensä kiero yksilö, että näet huijauksia siellä missä niitä ei ole. Tässä tapauksessa vielä tuplana.

"Ehkäpä jollekin evolle on helpompi nähdä huijauksen läpi vain kahden kolikonheiton jälkeen."

Vaikutus on aivan toinen.

"Todellisuudessa joka ainoa tulos, HH, HT, TH, TT, esiintyvät sattumisensa jälkeen todennäköisyydellä 1."

Argumenttisi ei toimi tollo. Todennäköisyydet esitettiin ko. tuloksille ennen heittoja: "Mikä on juuri tuon jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja?"

"LIsäksi tiedämme, että nuo tulokset tulivat syntymään todennäköisyydellä 1 ne tuottaneissa heitoissa."

LOL. Ainoastaan kreationistisessa todennäköisyystulkinnassa - ei todellisessa matematiikassa. Olet idiootti. Tuolle sinun totaalisen hörhölle väitteellesi tullaan naureskelemaan vielä laajemmissa piireissä ... :)

Ei väitteesi on tietenkin täysin väärä.

"On aivan toinen asia väittää ennalta määriteltyjen tulosten HH, HT, TH, TT esiintyvän todennäkisyydellä 1/4 ennen kolikonheittoa."

Alkeistapahtumien kohdalle ei tarvitse määritellä mitään ennalta. Alkeistapahtumien todennäköisyydet tiedetään todennäköisyysteorian mukaisesti.

Tämäkin väitteesi oli väärä.

"Tätä vastaavaa tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut."

Enqvistin esimerkissä ja yksinkertaisetussa esimerkissä on molemmissa alkeistapahtumat, joista yksi sattuu alkeistapahtuman todennäköisyydellä 1/n.

Tässäkin olit väärässä.

Eli et kyennyt kumoamaan esimerkkiäni - olet siis väärässä Enqvistin esimerkin suhteen. :)

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Sinä *JC itse olet täysin yksiselitteisesti tunnustanut, että tulokseksi saatavan jonon sattuminen on alkeistapahtuma.

Todennäköisyyden aksioomien mukaan symmetrinen alkeistapahtuma toteutuu aina todennäköisyydellä 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä. Eli Enqvistin esimerkissä toteutuu alkeistapahtuma todennäköisyydellä 1/2^100 aivan niinkuin Enqvist oikein väittää.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki, jopa sinä itse, tietävät että olet väärässä.



Ja loppu *JC:n kommentista olikin tuota valheellista ja tekkopyhää kreationista sitä itseään:

"Kun nyt blindwatchmaker myönnät jo tunnustaneesi totuuden, voit lopettaa tällaisten järjettömyyksien ja kieroilujen kirjoittamisen. Sinun on ymmärrettävä, että lopulta totuus aina voittaa. Viivyttelyllä vain vahingoitat itseäsi."

Lässyn lässyn.

"Sinun on nyt luovuttava valheesta ja päästävä eroon denialismistasi. Olen apunasi ja tukenasi."

Lässyn lässyn.

*JC kirjoitti:

"...denialisti kieltää tosiasiat välttääkseen epämiellyttävän totuuden."

Oikeastaan en ymmärrä, miksi näet kreationistin kertoman totuuden E:n esimerkistä niin epämiellyttävänä kuin mitä sen näet. Totuus on aina totuus, kertoipa sen kuka hyvänsä.

Onhan kautta historian jo tunnetut evoilut, (piltdown, haeckel, roska-DNA yms.) tapahtuneita tosiasioita. Näiden lisänä yksi valheellinen esimerkki ei ole kuitenkaan niin merkittävä asia. MInua uudet evohuijaukset eivät hämmästytä lainkaan.

Toistamasi väärinkäsityksesi todennäköisyyslaskennosta saavat jo jäädä kommenttejani vaille. Vain denialismisi pakottaa sinut niitä yhä uudelleen esittämään.

Ennen kuin ymmärrät, mikä on tapahtuma, et voi ymmärtää todennäköisyyslaskentoa.

Lue lisää

"Oikeastaan en ymmärrä, miksi näet kreationistin kertoman totuuden E:n esimerkistä niin epämiellyttävänä kuin mitä sen näet. Totuus on aina totuus, kertoipa sen kuka hyvänsä."

Kreationisti erittäin harvoin kertoo totuuden. Ja sinä et *todistetusti* kerro sitä Enqvistin esimerkin suhteen.

"Onhan kautta historian jo tunnetut evoilut, (piltdown, haeckel, roska-DNA yms.) tapahtuneita tosiasioita. Näiden lisänä yksi valheellinen esimerkki ei ole kuitenkaan niin merkittävä asia. MInua uudet evohuijaukset eivät hämmästytä lainkaan."

Lässyn lässyn.

"Toistamasi väärinkäsityksesi todennäköisyyslaskennosta saavat jo jäädä kommenttejani vaille. Vain denialismisi pakottaa sinut niitä yhä uudelleen esittämään."

Eli myönnät tappiosi - kun et muutakaan voi. Minun väitteeni perustuvat matematiikkaan sinun kieroiluun ja omiin vääristeltyihin määritelmiisi. Tämä on kaikille päivän selvää. Myös sinulle.

"Ennen kuin ymmärrät, mikä on tapahtuma, et voi ymmärtää todennäköisyyslaskentoa."

Olen osoittanut että 1) minä ymmärrän kyllä täysin ja 2) sinä et ymmärrä ja yrität kieroilla esittämällä vain omia tulkintojasi.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki, jopa sinä itse, tietävät että olet väärässä.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Mietipä pätkä pitemmälle:

"Ekalla kerralla osuminen juuri tuohon pisteeseen on helppoa, mutta toisella kerralla vaikeaa."

Sen tarkan pisteen (ennen heittoa) arvaaminen, mihin osuu, on silti kummallakin kerralla yhtä vaikeaa. Miksikähän?

Lue lisää

Kokeile kahdella tikalla. Olen varma, että osut ekalla, muttet tokalla.

Sikamaster kirjoitti:

Jokin ≠ Juuri tuo

Ymmärrätkö?

"Jokin ≠ Juuri tuo"

Olet oikeassa ja samaa mieltä kanssani tuosta itsestäänselvyydestä.

Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"?

Koska kysessä oli huijaus. Huijauksessa asioita nimetään valheellisesti, jotta niistä voisi kertoa vääriä asioita muka tosina asioina.

Ymmärrätkö?

E:n esimerkissä jono (jokin jono) nimettiin "juuri tuoksi jonoksi", jotta sille voitaisiin ilmoittaa tuolle jonolle täysin valheellinen "juuri tuon jonon" eli tietyn jonon todennäköisyys.

Ymmärrätkö vielä tämän?

*JC kirjoitti:

"Jokin ≠ Juuri tuo"

Olet oikeassa ja samaa mieltä kanssani tuosta itsestäänselvyydestä.

Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"?

Koska kysessä oli huijaus. Huijauksessa asioita nimetään valheellisesti, jotta niistä voisi kertoa vääriä asioita muka tosina asioina.

Ymmärrätkö?

E:n esimerkissä jono (jokin jono) nimettiin "juuri tuoksi jonoksi", jotta sille voitaisiin ilmoittaa tuolle jonolle täysin valheellinen "juuri tuon jonon" eli tietyn jonon todennäköisyys.

Ymmärrätkö vielä tämän?

Lue lisää

"Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"? "

E nimitti sitä jonoa, mikä tulee tulokseksi siinä silmien edessä heitto heitolta "juuri tuoksi jonoksi", koska se on ja tuli olemaan yksi niistä kaikista mahdollisista. Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100.

"Koska kysessä oli huijaus."

Tuo sinun mielipiteesi asiasta on jo tullut esille, mutta eihän se ole huijaus vaan matemaattinen tosiasia.

kvasi2 kirjoitti:

Kokeile kahdella tikalla. Olen varma, että osut ekalla, muttet tokalla.

"Kokeile kahdella tikalla. Olen varma, että osut ekalla, muttet tokalla."

Kerrotko mihin tieteenharjoittaja osuu varmasti ensimmäisellä:

a) satunnaiseen pisteeseen (tai melkein satunnaiseen koska tikanheitto ei tieteenkään ole puhtaasti satunnainen ilmiö)

b) ennalta määrittelemättömään pisteenseen

c) seinään

Juuri tiettyyn pisteeseen on todella hankala heittää, jollei sitä ole yksilöity merkkaamalla kyseistä pistettä seinään.

Ymmärräthän, että Enqvistin esimerkissä jonoa, johon hän viittaa ilmaisulla "juuri tuo jono" ei ole yksilöity ennen heittoja. Mutta kun 100. kolikon heitto on suoritettu niin kokeen suorittajalla on tulokseksi sattunut jono tiedossa eli juuri tuo jono merkittynä paperilla.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"? "

E nimitti sitä jonoa, mikä tulee tulokseksi siinä silmien edessä heitto heitolta "juuri tuoksi jonoksi", koska se on ja tuli olemaan yksi niistä kaikista mahdollisista. Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100.

"Koska kysessä oli huijaus."

Tuo sinun mielipiteesi asiasta on jo tullut esille, mutta eihän se ole huijaus vaan matemaattinen tosiasia.

Lue lisää

"...koska se on ja tuli olemaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono.

"Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100."

"Sitä yhtä jonoa" ei ollut olemassakaan ennen heittoa E:n esimerkissä. Kukaan ei tuntenut sitä. Siksi juuri tuolle jonolle ilmoittamasi todennäköisyys ei liity mitenkään E:n esimerkkiin.

E:n esimerkissä oli vain jokin jono, joka ylöskirjattiin. Se syntyi todennäköisyydellä 1. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet jo lähes kaikki palstalle kirjoittavat.

"Tuo sinun mielipiteesi asiasta on jo tullut esille, mutta eihän se ole huijaus vaan matemaattinen tosiasia."

Kirjoitat aivan liian epätarkasti. Mielipiteeni on vain todenmukainen käsitys E:n esimerkistä. Matemaattinen tosiasia on, että E:n esimerkissä ilmoitettiin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle. Ja looginen päätelmä tästä on, että esimerkki on epätosi, valheellinen.

*JC kirjoitti:

"...koska se on ja tuli olemaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono.

"Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100."

"Sitä yhtä jonoa" ei ollut olemassakaan ennen heittoa E:n esimerkissä. Kukaan ei tuntenut sitä. Siksi juuri tuolle jonolle ilmoittamasi todennäköisyys ei liity mitenkään E:n esimerkkiin.

E:n esimerkissä oli vain jokin jono, joka ylöskirjattiin. Se syntyi todennäköisyydellä 1. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet jo lähes kaikki palstalle kirjoittavat.

"Tuo sinun mielipiteesi asiasta on jo tullut esille, mutta eihän se ole huijaus vaan matemaattinen tosiasia."

Kirjoitat aivan liian epätarkasti. Mielipiteeni on vain todenmukainen käsitys E:n esimerkistä. Matemaattinen tosiasia on, että E:n esimerkissä ilmoitettiin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle. Ja looginen päätelmä tästä on, että esimerkki on epätosi, valheellinen.

Lue lisää

Voisi myös miettiä mikä on lottokoneen todennäköisyys saada lottoarvonnassa juuri se voittava tulos.

kvasi2 kirjoitti:

Voisi myös miettiä mikä on lottokoneen todennäköisyys saada lottoarvonnassa juuri se voittava tulos.

"Voisi myös miettiä mikä on lottokoneen todennäköisyys saada lottoarvonnassa juuri se voittava tulos."


Kuule kvasi2. Siinä ei ole paljon mietittävää. Loton sääntöjen mukaan lotossa sattuva rivi on se rivi, joka antaa 7-oikein voiton.

Todennäköisyysteorian mukaan tuo voittorivi saadaan todennäkösyydellä 1, mutta alkeistapahtumana tuon rivin sattumisen todennäköisyys on noin 0,000000065 ja tarkasti ottaen 1/ 15 380 937

*JC kirjoitti:

"...koska se on ja tuli olemaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono.

"Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100."

"Sitä yhtä jonoa" ei ollut olemassakaan ennen heittoa E:n esimerkissä. Kukaan ei tuntenut sitä. Siksi juuri tuolle jonolle ilmoittamasi todennäköisyys ei liity mitenkään E:n esimerkkiin.

E:n esimerkissä oli vain jokin jono, joka ylöskirjattiin. Se syntyi todennäköisyydellä 1. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet jo lähes kaikki palstalle kirjoittavat.

"Tuo sinun mielipiteesi asiasta on jo tullut esille, mutta eihän se ole huijaus vaan matemaattinen tosiasia."

Kirjoitat aivan liian epätarkasti. Mielipiteeni on vain todenmukainen käsitys E:n esimerkistä. Matemaattinen tosiasia on, että E:n esimerkissä ilmoitettiin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle. Ja looginen päätelmä tästä on, että esimerkki on epätosi, valheellinen.

Lue lisää

"Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono."

Ja taas myönsit, että alkeistapahtuma sattuu ja sen täytyy sattua. Hyvä *JC tunnustat siis Enqvistin olevan oikeassa :)

""Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100."

"Sitä yhtä jonoa" ei ollut olemassakaan ennen heittoa E:n esimerkissä. Kukaan ei tuntenut sitä. Siksi juuri tuolle jonolle ilmoittamasi todennäköisyys ei liity mitenkään E:n esimerkkiin."

No mutta *JC. Tottakai kaikki mahdolliset jonot ovat olemassa ja tiedossakin. Tämän edellyttää jo todennäköisyyden aksioomat. Et kai ala niitä vastaan inttämään vai mitä?

Enqvist viitta esimerkissa yksinkertaisesti, vain ja ainoastaan siihen että yksi alkeistapahtuma toteutuu. Ja jokaisen alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on 1/2^100. Tätähän sinä et suostu myöntämään, ja syy on tietenkin se, että sinä itse tiedät että se on totta ja silloin joutuisit myöntämään, että olet ollut väärässä kaikki nämä vuodet. Näinhän se on *JC - vai mitä?

"E:n esimerkissä oli vain jokin jono, joka ylöskirjattiin. Se syntyi todennäköisyydellä 1. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet jo lähes kaikki palstalle kirjoittavat."

Näin on. Kolmogorovin 2. aksiooma. P(S) = 1. Mutta samanaikaisesti P(si) = 1/n. Ja jokin alkeistapahtuma si toteutuu - aina.

"Kirjoitat aivan liian epätarkasti."

Sinulla *JC ei ole varaa syyttää ketään liian epätarkasta kirjoittamisesta. Olen lukemattomat kerrat osoittanut, että höperöit omia määritelmiäsi, joilla pyrit ketkuillen korvaamaan matematiikan todelliset määritelmät. Olet typerys.

"Mielipiteeni on vain todenmukainen käsitys E:n esimerkistä. Matemaattinen tosiasia on, että E:n esimerkissä ilmoitettiin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle. Ja looginen päätelmä tästä on, että esimerkki on epätosi, valheellinen."

Matemaattinen tosiasia on, että:

P(S) = 1 ja P(si) = 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä otosavaruudessa S = {s1, s2, .. sn} ja si on symmetrinen alkeistapahtuma. Aina kun satunnaiskoe suoritetaan, tapahtumat S ja {si} toteutuvat. Aksioomien mukaan.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki, jopa sinä itse, tietävät että olet väärässä.

*JC kirjoitti:

"Asetelma on sama. On alkeistapahtumia: nopan kohdalla 6 erilaista, sadan kolikonheiton jonoja on 2^100 (aikaisemmassa kommentissani oli väärin: 1^200) erilaista"

Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia". Ja tämänkö pitäisi erottaa huijaus rehdistä arvonnasta?

"Ja sitten arvotaan. Minkä tahansa nopan silmäluvun saamisen todennäköisyys on 1/6 ja minkä tahansa jonon saamisen todennäköisyys on vastaavasti 1/2^100."

Ohhoh! Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1. Todistit juuri, että et ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään.

Arvosanasi on: hylätty.

Ja sitten alat valehtelemaan, kun et muutakaan osaa:

"Kyse ei ole siitä triviaalista tapauksesta, jossa tuo jono arvotaan varmasti vaan "juuri tuon jonon" yksilöimän yksittäisen jonon saamisen todennäköisyydestä."

"Eihän tuollaista mainitsemaasi myöntöä ole nähdäkseni ollut missään, kuvittelet noi itse."

"Ei E:n esimerkissä ollut mikä tahansa "jokin jono" vaan nimenomaan yksi "juuri tuo jono"."

Viimeinen valheistasi on täysin häikäilemätön ja julkea. Et kunnioita totuutta ja rehellisyyttä vähääkään. Olethan ateisti, etkö olekin?

Denialistin tiedän sinun olevan.

"...joten yhden yksittäisen jonon ("juuri tuo jono") todennäköisyys on 1/2^100."

Ja sitten taas syyllistyt törkeään kieroiluun. "Yhtä yksittäistä jonoa" ei E:n esimerkissä ollut. Oli vain jokin jono, joksi sattuma valitsi jonon, joka ylöskirjattiin.

Et tietenkään kykene ymmärtämään, että (jokin jono) ja (yksi yksittäinen jono) tuloksina edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Niillä on tietenkin aivan erit todennäköisyydet.

E:n esimerkissä ylöskirjatiin jokin jono, sisällöltään mikä tahansa jono. Mikä hyvänsä jono kelpasi ylöskirjattavaksi.

"Yhdeksi yksittäiseksi jonoksi" eli tietyksi jonoksi kelpaa vain yksi jono.

Tapahtuma E:n esimerkissä oli siis "jonkin jonon esiintyminen". Ja jokin jono tulikin tulokseksi ja ylöskirjatuksi, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta tapahtumaa tai todennäköisyyttä E:n esimerkissä ei ole.

Matemaattiset kykysi viittaavat korkeintaan peruskoulutasolle. Eikö niin, antimytomaani?

Lue lisää

"Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia". Ja tämänkö pitäisi erottaa huijaus rehdistä arvonnasta?"

Oletko *JC niin idiootti, että väität että satunnuskokeessa alkeistapahtumat olisivat samat? LOL

"Ohhoh! Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1. Todistit juuri, että et ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään."

Ei vaan sinä todistit että olet täysi idiootti. Kokeile heittää noppaa vaikka 100 kertaa ja tutki saatko:

1. Silmäluvun 1 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
2. Silmäluvun 2 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
3. Silmäluvun 3 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
4. Silmäluvun 4 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
5. Silmäluvun 5 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
6. Silmäluvun 6 todennäköisyydellä 1, joka kerta?

"Arvosanasi on: hylätty."

Pakko myöntää, että minäkää en varmaan objektiivisen todennäisyystulkinnan hyväksymänä läpäisisi sinun kreationistisen todennäköisyystulkinnan tenttiä. LOL.

Miten voit olla noin idiootti ja kehtaat näyttää sen jatkuvasti. Haluatko tietää millaisia kommentteja ystäväni, jotka ovat tutkijoita ja luennoitsijoita yliopiston X matematiikan laitoksella ovat esittäneet väitteistäni, kun olen niitä lähettänyt heille? :)

"Ja sitten alat valehtelemaan, kun et muutakaan osaa:"

Puhutko nyt siis itsestäsi?

Sitten *JC:n lässytystä, jota en jaksa edes kommentoida.

"Matemaattiset kykysi viittaavat korkeintaan peruskoulutasolle. Eikö niin, antimytomaani?"

Puhu vaan itsestäsi *JC. Sinä et väitteilläsi olisi läpäissyt edes lukion lyhyen matematiikan tilastotieteen ja todennäköisyyden kurssin tenttiä.

Oletko muka edes suorittanut lukiota? En jaksa oikein uskoa. 16-vuotias sukulaislapseni, joka aloitti juuri lukion 1. luokan päihittää sinut mennen tullen.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia". Ja tämänkö pitäisi erottaa huijaus rehdistä arvonnasta?"

Oletko *JC niin idiootti, että väität että satunnuskokeessa alkeistapahtumat olisivat samat? LOL

"Ohhoh! Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1. Todistit juuri, että et ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään."

Ei vaan sinä todistit että olet täysi idiootti. Kokeile heittää noppaa vaikka 100 kertaa ja tutki saatko:

1. Silmäluvun 1 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
2. Silmäluvun 2 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
3. Silmäluvun 3 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
4. Silmäluvun 4 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
5. Silmäluvun 5 todennäköisyydellä 1, joka kerta?
6. Silmäluvun 6 todennäköisyydellä 1, joka kerta?

"Arvosanasi on: hylätty."

Pakko myöntää, että minäkää en varmaan objektiivisen todennäisyystulkinnan hyväksymänä läpäisisi sinun kreationistisen todennäköisyystulkinnan tenttiä. LOL.

Miten voit olla noin idiootti ja kehtaat näyttää sen jatkuvasti. Haluatko tietää millaisia kommentteja ystäväni, jotka ovat tutkijoita ja luennoitsijoita yliopiston X matematiikan laitoksella ovat esittäneet väitteistäni, kun olen niitä lähettänyt heille? :)

"Ja sitten alat valehtelemaan, kun et muutakaan osaa:"

Puhutko nyt siis itsestäsi?

Sitten *JC:n lässytystä, jota en jaksa edes kommentoida.

"Matemaattiset kykysi viittaavat korkeintaan peruskoulutasolle. Eikö niin, antimytomaani?"

Puhu vaan itsestäsi *JC. Sinä et väitteilläsi olisi läpäissyt edes lukion lyhyen matematiikan tilastotieteen ja todennäköisyyden kurssin tenttiä.

Oletko muka edes suorittanut lukiota? En jaksa oikein uskoa. 16-vuotias sukulaislapseni, joka aloitti juuri lukion 1. luokan päihittää sinut mennen tullen.

Lue lisää

Tulipa kirjoitusvirheitä. Ei pitäisi käyttää iPad:ia ja sen virtuaalinäppäimistöä ennakoivan tekstinsyötön kera kommenttien kirjoittamiseen. Pahoittelen *JC kirjoitusvirheitäni.

kvasi2 kirjoitti:

Voisi myös miettiä mikä on lottokoneen todennäköisyys saada lottoarvonnassa juuri se voittava tulos.

Kun lotossa joku saa kaikki numerot oikein, niin tapahtuu vain yksi epätodennäköinen tapahtuma, eikä suinkaan kahta, vaikka myös lottokone saa juuri tuon voittotuloksen.

*JC kirjoitti:

"Asetelma on sama. On alkeistapahtumia: nopan kohdalla 6 erilaista, sadan kolikonheiton jonoja on 2^100 (aikaisemmassa kommentissani oli väärin: 1^200) erilaista"

Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia". Ja tämänkö pitäisi erottaa huijaus rehdistä arvonnasta?

"Ja sitten arvotaan. Minkä tahansa nopan silmäluvun saamisen todennäköisyys on 1/6 ja minkä tahansa jonon saamisen todennäköisyys on vastaavasti 1/2^100."

Ohhoh! Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1. Todistit juuri, että et ymmärrä todennäköisyyslaskennosta mitään.

Arvosanasi on: hylätty.

Ja sitten alat valehtelemaan, kun et muutakaan osaa:

"Kyse ei ole siitä triviaalista tapauksesta, jossa tuo jono arvotaan varmasti vaan "juuri tuon jonon" yksilöimän yksittäisen jonon saamisen todennäköisyydestä."

"Eihän tuollaista mainitsemaasi myöntöä ole nähdäkseni ollut missään, kuvittelet noi itse."

"Ei E:n esimerkissä ollut mikä tahansa "jokin jono" vaan nimenomaan yksi "juuri tuo jono"."

Viimeinen valheistasi on täysin häikäilemätön ja julkea. Et kunnioita totuutta ja rehellisyyttä vähääkään. Olethan ateisti, etkö olekin?

Denialistin tiedän sinun olevan.

"...joten yhden yksittäisen jonon ("juuri tuo jono") todennäköisyys on 1/2^100."

Ja sitten taas syyllistyt törkeään kieroiluun. "Yhtä yksittäistä jonoa" ei E:n esimerkissä ollut. Oli vain jokin jono, joksi sattuma valitsi jonon, joka ylöskirjattiin.

Et tietenkään kykene ymmärtämään, että (jokin jono) ja (yksi yksittäinen jono) tuloksina edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Niillä on tietenkin aivan erit todennäköisyydet.

E:n esimerkissä ylöskirjatiin jokin jono, sisällöltään mikä tahansa jono. Mikä hyvänsä jono kelpasi ylöskirjattavaksi.

"Yhdeksi yksittäiseksi jonoksi" eli tietyksi jonoksi kelpaa vain yksi jono.

Tapahtuma E:n esimerkissä oli siis "jonkin jonon esiintyminen". Ja jokin jono tulikin tulokseksi ja ylöskirjatuksi, todennäköisyydellä 1.

Mitään muuta tapahtumaa tai todennäköisyyttä E:n esimerkissä ei ole.

Matemaattiset kykysi viittaavat korkeintaan peruskoulutasolle. Eikö niin, antimytomaani?

Lue lisää

"Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia"."

Ketä huvittaa mikäkin, mutta ethän vain mene väittämään, ettei satunnaiskokeessa alkeistapaukset ole erillisiä, ts. erilaisia?

"Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1."

Minkä tahansa _yksittäisen_ jonon tai silmäluvun voi arvonnassa saada todennäköisyydellä 1/n, missä n on alkeistapausten lukumäärä.

" "Yhtä yksittäistä jonoa" ei E:n esimerkissä ollut. Oli vain jokin jono, joksi sattuma valitsi jonon, joka ylöskirjattiin."

Oli - se "juuri tuo jono", joka on yksikäsitteisesti vain ja ainoastaan yksi niistä kaikista mahdollisista. Ylöskirjaamisella ei ole mitään muuta funktiota kuin vain dokumentoida arvontatulos.

Ja loppu kommenteistasi vain kertoo, että olet edelleen jossain siellä omassa harhamaailmassasi.

kvasi2 kirjoitti:

Kun lotossa joku saa kaikki numerot oikein, niin tapahtuu vain yksi epätodennäköinen tapahtuma, eikä suinkaan kahta, vaikka myös lottokone saa juuri tuon voittotuloksen.

Niin, yksi vain. Eikä se tapahdu lottoajan kirjoittaessa kuponkinsa, vaan koneen arpoessa numerot.

kvasi2 kirjoitti:

Kokeile kahdella tikalla. Olen varma, että osut ekalla, muttet tokalla.

Johonkin osun varmasti kummallakin. Kysymys oli kuitenkin sen paikan arvaamisesta ennen heittoa.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Huvittavaa. Kerrot, että satunnaiskokeessa alkeistapaukset "ovat erilaisia"."

Ketä huvittaa mikäkin, mutta ethän vain mene väittämään, ettei satunnaiskokeessa alkeistapaukset ole erillisiä, ts. erilaisia?

"Mikä tahansa silmäluku tai kolikkojono esiintyy tietenkin todennäköisyydellä 1."

Minkä tahansa _yksittäisen_ jonon tai silmäluvun voi arvonnassa saada todennäköisyydellä 1/n, missä n on alkeistapausten lukumäärä.

" "Yhtä yksittäistä jonoa" ei E:n esimerkissä ollut. Oli vain jokin jono, joksi sattuma valitsi jonon, joka ylöskirjattiin."

Oli - se "juuri tuo jono", joka on yksikäsitteisesti vain ja ainoastaan yksi niistä kaikista mahdollisista. Ylöskirjaamisella ei ole mitään muuta funktiota kuin vain dokumentoida arvontatulos.

Ja loppu kommenteistasi vain kertoo, että olet edelleen jossain siellä omassa harhamaailmassasi.

Lue lisää

"Oli - se "juuri tuo jono", joka on yksikäsitteisesti vain ja ainoastaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Valehtelet. Jono oli jokin jono. Se, kuinka huijari sitä nimittää, ei vaikuta asiaan mitenkään. Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan.

Vai pidätkö jonoa (jokin jono) jotenkin mahdottomana asiana?

E:n esimerkissä ylöskirjattu jono oli jokin jono. Ei "yksi yksittäinen jono". Ymmärrätkö viimein?

"Ylöskirjaamisella ei ole mitään muuta funktiota kuin vain dokumentoida arvontatulos."

Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi.

Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä.

"Ja loppu kommenteistasi vain kertoo, että olet edelleen jossain siellä omassa harhamaailmassasi."

Näin kirjoittaa denialisti, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskentoa ja asettaa ideologiansa totuuden edelle. Sääliksi käy.

*JC kirjoitti:

"Oli - se "juuri tuo jono", joka on yksikäsitteisesti vain ja ainoastaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Valehtelet. Jono oli jokin jono. Se, kuinka huijari sitä nimittää, ei vaikuta asiaan mitenkään. Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan.

Vai pidätkö jonoa (jokin jono) jotenkin mahdottomana asiana?

E:n esimerkissä ylöskirjattu jono oli jokin jono. Ei "yksi yksittäinen jono". Ymmärrätkö viimein?

"Ylöskirjaamisella ei ole mitään muuta funktiota kuin vain dokumentoida arvontatulos."

Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi.

Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä.

"Ja loppu kommenteistasi vain kertoo, että olet edelleen jossain siellä omassa harhamaailmassasi."

Näin kirjoittaa denialisti, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskentoa ja asettaa ideologiansa totuuden edelle. Sääliksi käy.

Lue lisää

"Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi."

Väärin. Enqvistin satunnaiskokeessa muistiin merkitään tulokseksi sattunut jono. Se ei ole enää ylöskirjaamisen jälkeen jokin jono (eli mikä tahansa jono 2^100 jonon joukosta) vaan tiedetty, yksilöity jono (yksi tietty jono 2^100 jonon joukosta).

Se, että jonkin jono sattuu tulokseksi on varma tapahtuma todennäköisyydellä 1 (Kolmogorovin 2. aksiooma, P(S) = 1)

Mutta ylöskirjattu jono on yksi jono 2^100 mahdollisen jonon joukosta. Ja juuri tuon ylöskirjatun jonon sattumisen todennäköisyys ennen heittoja on 1/2^100.

"Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä."

Ainoa merkitys sisällöllä on se, että se yksilöi ylöskirjatun jonon tietyksi jonoksi 2^100 jonon joukosta. Ja juuri tuon jonon sattumisen todennäköisyys ennen heittoja on 1/2^100. Tässä muistin virkistykseksi Enqvistin väitteen todistus todennäköisyyden aksioomien avulla:

Otosavaruus: S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien määrä. Enqvistin kokeessa n = 2^100. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

(Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat, http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1, mistä seuraa, että P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

Kun satunnaiskoesuoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si toteutumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n. Enqvistin kokeessa n = 2^100, joten juuri sen jonon, joka kolikkojen heitossa sattuu tulokseksi, saamisen todennäköisyys on 1/2^100.

Näin yksinkertaista se on. Minä kykenen yksinkertaisella matemaattisiin aksioomiin perustuvalla todistuksella osoittamaan, että Enqvist on oikeassa ja sinä olet ollut koko ajan väärässä. Sinä keinosi ovat kieroilu, vääristely ja valehtelu valheellisen "totuutesi" puolustamiseksi. Tämä on meidän eromme ja kaikki tietävät tämän.

Totuus on armoton valehtelevalle kreationistille, varsinkin matemaattinen totuus.

"Näin kirjoittaa denialisti, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskentoa ja asettaa ideologiansa totuuden edelle. Sääliksi käy."

Totta. Niinhän sinä kirjoitat. Ei sinun tosin tarvitse tuota tosiasiaa itsestäsi jatkuvasti meille kertoa. Tiedämme sen, että olet denialisti sekä valehtelet ja kieroilet ideologiasi vuoksi. Senkin tiedämme, että olet matemaattiset taitosi ovat todella heikot. Et ymmärrä edes klassisen todennäköisyyden perusteita, kun olen toistuvasti osoittanut.

*JC kirjoitti:

"Jokin ≠ Juuri tuo"

Olet oikeassa ja samaa mieltä kanssani tuosta itsestäänselvyydestä.

Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"?

Koska kysessä oli huijaus. Huijauksessa asioita nimetään valheellisesti, jotta niistä voisi kertoa vääriä asioita muka tosina asioina.

Ymmärrätkö?

E:n esimerkissä jono (jokin jono) nimettiin "juuri tuoksi jonoksi", jotta sille voitaisiin ilmoittaa tuolle jonolle täysin valheellinen "juuri tuon jonon" eli tietyn jonon todennäköisyys.

Ymmärrätkö vielä tämän?

Lue lisää

"Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"?"

Koska hän tarkoitti juuri tuota jonoa.

"Koska kysessä oli huijaus. Huijauksessa asioita nimetään valheellisesti, jotta niistä voisi kertoa vääriä asioita muka tosina asioina."

On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä.

"Ymmärrätkö?"

Kyllä ymmärrän. Mutta ymmärrätkö sinä että tähän tapaukseen ei liity mitään huijausta!!!

"E:n esimerkissä jono (jokin jono) nimettiin "juuri tuoksi jonoksi", jotta sille voitaisiin ilmoittaa tuolle jonolle täysin valheellinen "juuri tuon jonon" eli tietyn jonon todennäköisyys."

Jos jokin nimetään "A":ksi niin silloin sille ilmoitetaan "A":n todennäköisyys. Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys. En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä.

Vai onko ongelmasi termien "juuri tuo" ja "tietty" käytössä?

*JC kirjoitti:

Voi mitä temppuja denialismi saa evon tekemään!

Et ole ensimmäinen evo, joka yrittää todistaa hujauksen uudella huijauksella. Muistaakseni moloch on toistanut huijauksen vastaavalla tavalla aiemmin.

Esimerkkisi vain siis alleviivaa jo tapahtuneen huijauksen. Siinä mielessä se ei ole tarpeeton. Ehkäpä jollekin evolle on helpompi nähdä huijauksen läpi vain kahden kolikonheiton jälkeen.

Todellisuudessa joka ainoa tulos, HH, HT, TH, TT, esiintyvät sattumisensa jälkeen todennäköisyydellä 1. LIsäksi tiedämme, että nuo tulokset tulivat syntymään todennäköisyydellä 1 ne tuottaneissa heitoissa.

On aivan toinen asia väittää ennalta määriteltyjen tulosten HH, HT, TH, TT esiintyvän todennäkisyydellä 1/4 ennen kolikonheittoa.

Tätä vastaavaa tapahtumaa ei E:n esimerkissä ollut.

Kun nyt blindwatchmaker myönnät jo tunnustaneesi totuuden, voit lopettaa tällaisten järjettömyyksien ja kieroilujen kirjoittamisen. Sinun on ymmärrettävä, että lopulta totuus aina voittaa. Viivyttelyllä vain vahingoitat itseäsi.

Sinun on nyt luovuttava valheesta ja päästävä eroon denialismistasi. Olen apunasi ja tukenasi.

Lue lisää

"Todellisuudessa joka ainoa tulos, HH, HT, TH, TT, esiintyvät sattumisensa jälkeen todennäköisyydellä 1."

Eli kun heität kolikkoa kaksi kertaa saat jokaisen noista tuloksista? Ja vieläpä joka kerta...

MatikkaFAIL!!!!

blindwatchmaker kirjoitti:

"Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono."

Ja taas myönsit, että alkeistapahtuma sattuu ja sen täytyy sattua. Hyvä *JC tunnustat siis Enqvistin olevan oikeassa :)

""Ja sen yhden jonon todennäköisyys on - ennen heittoa - 1/2^100."

"Sitä yhtä jonoa" ei ollut olemassakaan ennen heittoa E:n esimerkissä. Kukaan ei tuntenut sitä. Siksi juuri tuolle jonolle ilmoittamasi todennäköisyys ei liity mitenkään E:n esimerkkiin."

No mutta *JC. Tottakai kaikki mahdolliset jonot ovat olemassa ja tiedossakin. Tämän edellyttää jo todennäköisyyden aksioomat. Et kai ala niitä vastaan inttämään vai mitä?

Enqvist viitta esimerkissa yksinkertaisesti, vain ja ainoastaan siihen että yksi alkeistapahtuma toteutuu. Ja jokaisen alkeistapahtuman toteutumisen todennäköisyys on 1/2^100. Tätähän sinä et suostu myöntämään, ja syy on tietenkin se, että sinä itse tiedät että se on totta ja silloin joutuisit myöntämään, että olet ollut väärässä kaikki nämä vuodet. Näinhän se on *JC - vai mitä?

"E:n esimerkissä oli vain jokin jono, joka ylöskirjattiin. Se syntyi todennäköisyydellä 1. Tämän tosiasian ovat tunnustaneet jo lähes kaikki palstalle kirjoittavat."

Näin on. Kolmogorovin 2. aksiooma. P(S) = 1. Mutta samanaikaisesti P(si) = 1/n. Ja jokin alkeistapahtuma si toteutuu - aina.

"Kirjoitat aivan liian epätarkasti."

Sinulla *JC ei ole varaa syyttää ketään liian epätarkasta kirjoittamisesta. Olen lukemattomat kerrat osoittanut, että höperöit omia määritelmiäsi, joilla pyrit ketkuillen korvaamaan matematiikan todelliset määritelmät. Olet typerys.

"Mielipiteeni on vain todenmukainen käsitys E:n esimerkistä. Matemaattinen tosiasia on, että E:n esimerkissä ilmoitettiin väärä todennäköisyys ylöskirjatulle jonolle. Ja looginen päätelmä tästä on, että esimerkki on epätosi, valheellinen."

Matemaattinen tosiasia on, että:

P(S) = 1 ja P(si) = 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä otosavaruudessa S = {s1, s2, .. sn} ja si on symmetrinen alkeistapahtuma. Aina kun satunnaiskoe suoritetaan, tapahtumat S ja {si} toteutuvat. Aksioomien mukaan.

Olet ollut väärässä alusta asti, sinut on osoitettu olevan väärässä lukemattomilla eri tavoilla ja nyt olet itsekin myöntänyt olevasi väärässä.

Tuota tunnustustasi ja matemaattisia faktoja et voi paeta - kiemurtelusi ja valehtelusi ovat täysin turhia. Kaikki, jopa sinä itse, tietävät että olet väärässä.

Lue lisää

"Jono on ja tuli olemaan jokin jono. Yksi alkeistapauksista, ylöskirjattu jono, oli juuri tuo jokin jono. Sillä jonkin jonon oli oltava jokin jono."

Pakkopaitaan. Samoin tein :)

Hitto mitä horinaa, lääkket määrää Salmi, ja tällä kertaa omalla nimellään...

*JC kirjoitti:

"Oli - se "juuri tuo jono", joka on yksikäsitteisesti vain ja ainoastaan yksi niistä kaikista mahdollisista."

Valehtelet. Jono oli jokin jono. Se, kuinka huijari sitä nimittää, ei vaikuta asiaan mitenkään. Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan.

Vai pidätkö jonoa (jokin jono) jotenkin mahdottomana asiana?

E:n esimerkissä ylöskirjattu jono oli jokin jono. Ei "yksi yksittäinen jono". Ymmärrätkö viimein?

"Ylöskirjaamisella ei ole mitään muuta funktiota kuin vain dokumentoida arvontatulos."

Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi.

Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä.

"Ja loppu kommenteistasi vain kertoo, että olet edelleen jossain siellä omassa harhamaailmassasi."

Näin kirjoittaa denialisti, joka ei ymmärrä todennäköisyyslaskentoa ja asettaa ideologiansa totuuden edelle. Sääliksi käy.

Lue lisää

"Jono oli jokin jono. ... Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan."

Tuo on triviaalia. Jos kerran arvonta onnistuu (niinkuin tässäkin tapauksessa), niin arvonnan tuloksena saadaan luonnollisesti yksi jono kaikista niistä mahdollisista jonoista.

Siirto lottoarvonnan puolelle. Lotossa arvotaan seitsemän oikein ja kaksi lisänumeroa. Arvonnassa saadaan jokin arvontatulos, mutta tarkoittaako se, että kaikki lottorivit sitten voittavat? Vastaan itse: no ei, koska arvonnan tuloksena oli yksi numerosarja kaikista niistä mahdollisista.

"Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi. "

Ylöskirjaaminen siis dokumentoi saadun jonon, koska jokainen arvontatulos syntyy todennäköisyydellä yksi (koska arvonta suoritetaan - loppuun asti).

Arvontatulos, eli se "juuri tuo jono" onkin sitten yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100.

"Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä."

Totta toinen puoli, nimittäin jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä, todennäköisyydellä 1/2^100. Kysehän on symmetrisistä alkeistapahtumista.

Sinä vaan nyt sekoilet, koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään. Minulle kyllä sopii, että jatkat itsesi nolaamista.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Jono oli jokin jono. ... Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan."

Tuo on triviaalia. Jos kerran arvonta onnistuu (niinkuin tässäkin tapauksessa), niin arvonnan tuloksena saadaan luonnollisesti yksi jono kaikista niistä mahdollisista jonoista.

Siirto lottoarvonnan puolelle. Lotossa arvotaan seitsemän oikein ja kaksi lisänumeroa. Arvonnassa saadaan jokin arvontatulos, mutta tarkoittaako se, että kaikki lottorivit sitten voittavat? Vastaan itse: no ei, koska arvonnan tuloksena oli yksi numerosarja kaikista niistä mahdollisista.

"Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi. "

Ylöskirjaaminen siis dokumentoi saadun jonon, koska jokainen arvontatulos syntyy todennäköisyydellä yksi (koska arvonta suoritetaan - loppuun asti).

Arvontatulos, eli se "juuri tuo jono" onkin sitten yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100.

"Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä."

Totta toinen puoli, nimittäin jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä, todennäköisyydellä 1/2^100. Kysehän on symmetrisistä alkeistapahtumista.

Sinä vaan nyt sekoilet, koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään. Minulle kyllä sopii, että jatkat itsesi nolaamista.

Lue lisää

"Konkreettinen esimerkki. Ota käteesi korttipakka ja vedä esiin kortti. On 100% todennäköisyys että saat jonkin kortin, mutta vain 1/52 (n. 1,9%) mahdollisuus saada mikä tahansa yksittäinen kortti. Vääristelen tosiasioita melkoisesti, jos vedän pakasta pataässän, ja sitten kerron miten tätä vetoa ei voinut tapahtua, koska pataässän vetämisen prosentuaalinen toennäköisyys oli vain n. 1,9%."

http://tamapaiva.blogspot.fi/2012/02/luomistyo-ja-todennakoisyydet.html

näinkin kirjoitti:

"Konkreettinen esimerkki. Ota käteesi korttipakka ja vedä esiin kortti. On 100% todennäköisyys että saat jonkin kortin, mutta vain 1/52 (n. 1,9%) mahdollisuus saada mikä tahansa yksittäinen kortti. Vääristelen tosiasioita melkoisesti, jos vedän pakasta pataässän, ja sitten kerron miten tätä vetoa ei voinut tapahtua, koska pataässän vetämisen prosentuaalinen toennäköisyys oli vain n. 1,9%."

http://tamapaiva.blogspot.fi/2012/02/luomistyo-ja-todennakoisyydet.html

Lue lisää

"Konkreettinen esimerkki. Ota käteesi korttipakka ja vedä esiin kortti. On 100% todennäköisyys että saat jonkin kortin, mutta vain 1/52 (n. 1,9%) mahdollisuus saada mikä tahansa yksittäinen kortti. Vääristelen tosiasioita melkoisesti, jos vedän pakasta pataässän, ja sitten kerron miten tätä vetoa ei voinut tapahtua, koska pataässän vetämisen prosentuaalinen toennäköisyys oli vain n. 1,9%."

Hyvä esimerkki. Eikä Enqvistin esimerkki eroa tuosta esimerkistä mitenkään muuten kuin, että 52 vaihtoehdon sijasta on 2^100 vaihtoehtoa. Eli vaikka juuri sattuneen jonon todennäköisyys on 1/2^100 niin 100% varmuudella jokin näistä äärimmäisen pienen omaavista vaihtoehdoista kuitenkin sattuu.

Ja näin yksinkertaista asiaa eivät nämä kaksi onnetonta *JC ja kvasi2 ole kyenneet ymmärtämään, vaan varsinkin *JC:n on täytynyt esittää käsittämätön määrä valheita ja kieroiluja väärinymmärryksensa vuoksi. Säälittävää.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Konkreettinen esimerkki. Ota käteesi korttipakka ja vedä esiin kortti. On 100% todennäköisyys että saat jonkin kortin, mutta vain 1/52 (n. 1,9%) mahdollisuus saada mikä tahansa yksittäinen kortti. Vääristelen tosiasioita melkoisesti, jos vedän pakasta pataässän, ja sitten kerron miten tätä vetoa ei voinut tapahtua, koska pataässän vetämisen prosentuaalinen toennäköisyys oli vain n. 1,9%."

Hyvä esimerkki. Eikä Enqvistin esimerkki eroa tuosta esimerkistä mitenkään muuten kuin, että 52 vaihtoehdon sijasta on 2^100 vaihtoehtoa. Eli vaikka juuri sattuneen jonon todennäköisyys on 1/2^100 niin 100% varmuudella jokin näistä äärimmäisen pienen omaavista vaihtoehdoista kuitenkin sattuu.

Ja näin yksinkertaista asiaa eivät nämä kaksi onnetonta *JC ja kvasi2 ole kyenneet ymmärtämään, vaan varsinkin *JC:n on täytynyt esittää käsittämätön määrä valheita ja kieroiluja väärinymmärryksensa vuoksi. Säälittävää.

Lue lisää

Ei hänen täytynyt ole, vaan itse on halunnut:

"..varsinkin *JC:n on täytynyt esittää käsittämätön määrä valheita ja kieroiluja väärinymmärryksensa vuoksi. Säälittävää."

Hänen egoaan on pulllistanut edes keinotekoinen kuvitelma matematiikan ymmärtämisestä paremmin kuin jotkut tietävämmät sekä vallan tunne luulottelusta, että pompottaa toisia huijauksellaan, jonka tietysti ymmärtää. Säälitelläänpä tätä.

antimytomaani_orig kirjoitti:

"Jono oli jokin jono. ... Jokin alkeistapauksista edustaa jonoa (jokin jono) - muutenhan (jokin jono) ei voisi esiintyä lainkaan."

Tuo on triviaalia. Jos kerran arvonta onnistuu (niinkuin tässäkin tapauksessa), niin arvonnan tuloksena saadaan luonnollisesti yksi jono kaikista niistä mahdollisista jonoista.

Siirto lottoarvonnan puolelle. Lotossa arvotaan seitsemän oikein ja kaksi lisänumeroa. Arvonnassa saadaan jokin arvontatulos, mutta tarkoittaako se, että kaikki lottorivit sitten voittavat? Vastaan itse: no ei, koska arvonnan tuloksena oli yksi numerosarja kaikista niistä mahdollisista.

"Ylöskirjaamisella dokumentoitiin jokin jono. Se syntyi todennäköisyydellä 1, koska mikä tahansa jono kelpasi siksi. "

Ylöskirjaaminen siis dokumentoi saadun jonon, koska jokainen arvontatulos syntyy todennäköisyydellä yksi (koska arvonta suoritetaan - loppuun asti).

Arvontatulos, eli se "juuri tuo jono" onkin sitten yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100.

"Todennäköisyyden kannalta jonkin jonon sisällöllä ei ole mitään merkitystä."

Totta toinen puoli, nimittäin jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä, todennäköisyydellä 1/2^100. Kysehän on symmetrisistä alkeistapahtumista.

Sinä vaan nyt sekoilet, koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään. Minulle kyllä sopii, että jatkat itsesi nolaamista.

Lue lisää

"...yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100."
"...jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä..."

Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta".

"Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?

Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin.

E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale.

Teet itsestäsi narrin vertaamalla E:n jälkikäteistä arvonnan irvikuvaa rehtiin ja määriteltyyn lottoarvontaan. Eikä vertauksessasi muutenkaan ole mitään mieltä.

Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään...

*JC kirjoitti:

"...yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100."
"...jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä..."

Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta".

"Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?

Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin.

E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale.

Teet itsestäsi narrin vertaamalla E:n jälkikäteistä arvonnan irvikuvaa rehtiin ja määriteltyyn lottoarvontaan. Eikä vertauksessasi muutenkaan ole mitään mieltä.

Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään...

Lue lisää

1) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta juuri tuon kortin ja sen jälkeen toisesta korttipakasta juuri tuon saman kortin?

Vastaus: 1/52

2) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta pataässän ja sen jälkeen toisesta korttipakasta pataässän?

Vastaus: 1/52 * 1/52

Jos juuri tuon kortin saamisen todennäköisyys olisi molemmilla kerroilla 1/52,
niin myös kohdan 1) todennäköisyys olisi 1/52 * 1/52. Näin ei kuitenkaan asia ole, joten juuri tuon kortin vetämisen todennäköisyys ei ole aina 1/52.

Ilmeisesti tämä yksinkertainen tosiasia on joillekin liian vaikeaa ymmärtää.

*JC kirjoitti:

"...yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100."
"...jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä..."

Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta".

"Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?

Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin.

E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale.

Teet itsestäsi narrin vertaamalla E:n jälkikäteistä arvonnan irvikuvaa rehtiin ja määriteltyyn lottoarvontaan. Eikä vertauksessasi muutenkaan ole mitään mieltä.

Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään...

Lue lisää

> Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään... <

Sinun pätevyytesi ei kuule riitä edes ynnälaskun opettamiseen. Kukahan tässä oikein tekee itsestään narrin...?

*JC kirjoitti:

"...yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100."
"...jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä..."

Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta".

"Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?

Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin.

E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale.

Teet itsestäsi narrin vertaamalla E:n jälkikäteistä arvonnan irvikuvaa rehtiin ja määriteltyyn lottoarvontaan. Eikä vertauksessasi muutenkaan ole mitään mieltä.

Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään...

Lue lisää

> Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään... <

Sinun pätevyytesi ei kuule riitä edes ynnälaskun opettamiseen. Kukahan tässä oikein tekee itsestään narrin...?

kvasi2 kirjoitti:

1) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta juuri tuon kortin ja sen jälkeen toisesta korttipakasta juuri tuon saman kortin?

Vastaus: 1/52

2) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta pataässän ja sen jälkeen toisesta korttipakasta pataässän?

Vastaus: 1/52 * 1/52

Jos juuri tuon kortin saamisen todennäköisyys olisi molemmilla kerroilla 1/52,
niin myös kohdan 1) todennäköisyys olisi 1/52 * 1/52. Näin ei kuitenkaan asia ole, joten juuri tuon kortin vetämisen todennäköisyys ei ole aina 1/52.

Ilmeisesti tämä yksinkertainen tosiasia on joillekin liian vaikeaa ymmärtää.

Lue lisää

"1) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta juuri tuon kortin ja sen jälkeen toisesta korttipakasta juuri tuon saman kortin?

Vastaus: 1/52"

Melkein oikein jo meni. Hieman korjataan. Ensimmäisellä kerralla pakasta vedetään *jokin* kortti todennäköisyydella 1 (P(S) = 1) - ei "juuri tuota" korttia. Koska "juuri tuo" viittaa johonkin, joka on yksilöity tai voidaan yksilöidä. Tiedetään täsmälleen mikä "juuri tuo" on.

Oletko kuullut taikurin sanovan avustajalleen, että "vedä pakasta juuri tuo kortti, mutta älä näytä sitä minulle"? Kyllä se taikuri sanoo, että "vedä pakasta jokin kortti mutta älä näytä sitä minulle". :)

Miten sinulla kvasi2 on vaikeaa ymmärtää näin yksinkertainen asia?

Kunkin eri kortin (esim. pata ässä) sattumisen todennäköisyys on 1/52. Toisella kerralla juuri tuon saman kortin, kuin ensimmäisellä kerralla vedetty kortti, vetämisen todennäköisyys on siis 1/52.

"2) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta pataässän ja sen jälkeen toisesta korttipakasta pataässän?

Vastaus: 1/52 * 1/52"

No tämä meni jo oikein. Mutta niin pitikin kun kahteen kertaan olen sinua vastaavan todennäköisyyden laskemisesta.

"Jos juuri tuon kortin saamisen todennäköisyys olisi molemmilla kerroilla 1/52,
niin myös kohdan 1) todennäköisyys olisi 1/52 * 1/52. Näin ei kuitenkaan asia ole, joten juuri tuon kortin vetämisen todennäköisyys ei ole aina 1/52."

Ja sitten mennään taas metsään - kuten arvata saattoi.

Ei ensimmäisellä kerralla vedetä mitään "juuri tuota" korttia, vaan jokin satunnainen kortti, jota ei etukäteen tiedetä. Vasta kun kortti on vedetty ja tiedetään täsmällen mikä se on, niin silloin siihen voidaan viitata kutsumalla sitä "juuri tuoksi" kortiksi.

Näin teki Enqvistinkin. Hän kuvasi että 100 kolikon heiton jälkeen kokeen suorittajalla on sattunut jono tiedossa ja muistiin merkittynä. Ja "juuri tuon" jonon siis jonon joka on täysin yksilöity jono kruunia ja klaavoja, saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100.

"Ilmeisesti tämä yksinkertainen tosiasia on joillekin liian vaikeaa ymmärtää."

Yksinkertaisten tosiasioiden ymmärtäminen on sinulle tosiaan hankalaa. Onko sinulla jokin suomen kielen ymmärtämiseen liittyvä kongniitivinen ongelma vai mistä on kysymys?

Sikamaster kirjoitti:

"Mutta miksi E sitten nimitti jonoa (jokin jono) sanoilla "juuri tuo jono"?"

Koska hän tarkoitti juuri tuota jonoa.

"Koska kysessä oli huijaus. Huijauksessa asioita nimetään valheellisesti, jotta niistä voisi kertoa vääriä asioita muka tosina asioina."

On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä.

"Ymmärrätkö?"

Kyllä ymmärrän. Mutta ymmärrätkö sinä että tähän tapaukseen ei liity mitään huijausta!!!

"E:n esimerkissä jono (jokin jono) nimettiin "juuri tuoksi jonoksi", jotta sille voitaisiin ilmoittaa tuolle jonolle täysin valheellinen "juuri tuon jonon" eli tietyn jonon todennäköisyys."

Jos jokin nimetään "A":ksi niin silloin sille ilmoitetaan "A":n todennäköisyys. Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys. En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä.

Vai onko ongelmasi termien "juuri tuo" ja "tietty" käytössä?

Lue lisää

"Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys."

Kaikkea sitä joutuu lukemaan! Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin. Eikä valheen jatkaminen valheella ole oikein.

Sanat valehtelevat usein, tapahtumat eivät koskaan.

"En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä."

Mutta kun ei kutsu, vaan kieroilee minkä ehtii.

Miksi satunnaista ja täysin merkityksetäntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi jonoksi"? Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota".

Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä.

E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin.

Luullakseni kykyni juontaa jo aivan varhaisesta lapsuudesta. Jo ennen koulun alkamista luin nuorten kirjallisuutta: A. Lindgreniä, Blytonia, Burroughsia, Verneä yms. Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä.

Sen toki myönnän, että luin kirjoja aivan omaksi ilokseni. Syvällisiä lapsuuteni kirjat eivät useinkaan olleet. Niiden aika koitti myöhemmin. Enkä lapsena olisi vakavaa kirjallisuutta kyennyt enkä jaksanut lukeakaan. Silti lukuisien hyllymetrien lukemisella nuorella iällä on mielestäni aivan oleellinen merkitys kielelliselle kehitykselle.

Lainasin tuolloin yleensä n. 10 kpl kirjoja kerrallaan, viikon parin välein. Aivan tavallista oli, että luin 100-200 sivua yhteen menoon, usein kirjan alusta loppuun. Lukunopeuteni oli nuorena parhaimmillaan n. 100 sivua tunnissa, johon paljon lukevatkaan ystäväni eivät kyenneet. Olin lainaaja kolmessa sivukirjastossa, kirjastoautossa ja vielä kaupungin pääkirjastossakin silloin tällöin.

Koulunkäyntiä ja myöhempiä opintoja sujuva lukeminen ja kielen hallitseminen tietysti tukivat. Nykyään luen vähemmän kaunokirjallisuutta eikä lukunopeutenikaan ole aivan entisensä. Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu.

Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden.

blindwatchmaker kirjoitti:

"1) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta juuri tuon kortin ja sen jälkeen toisesta korttipakasta juuri tuon saman kortin?

Vastaus: 1/52"

Melkein oikein jo meni. Hieman korjataan. Ensimmäisellä kerralla pakasta vedetään *jokin* kortti todennäköisyydella 1 (P(S) = 1) - ei "juuri tuota" korttia. Koska "juuri tuo" viittaa johonkin, joka on yksilöity tai voidaan yksilöidä. Tiedetään täsmälleen mikä "juuri tuo" on.

Oletko kuullut taikurin sanovan avustajalleen, että "vedä pakasta juuri tuo kortti, mutta älä näytä sitä minulle"? Kyllä se taikuri sanoo, että "vedä pakasta jokin kortti mutta älä näytä sitä minulle". :)

Miten sinulla kvasi2 on vaikeaa ymmärtää näin yksinkertainen asia?

Kunkin eri kortin (esim. pata ässä) sattumisen todennäköisyys on 1/52. Toisella kerralla juuri tuon saman kortin, kuin ensimmäisellä kerralla vedetty kortti, vetämisen todennäköisyys on siis 1/52.

"2) Mikä on todennäköisyys, että vedät korttipakasta pataässän ja sen jälkeen toisesta korttipakasta pataässän?

Vastaus: 1/52 * 1/52"

No tämä meni jo oikein. Mutta niin pitikin kun kahteen kertaan olen sinua vastaavan todennäköisyyden laskemisesta.

"Jos juuri tuon kortin saamisen todennäköisyys olisi molemmilla kerroilla 1/52,
niin myös kohdan 1) todennäköisyys olisi 1/52 * 1/52. Näin ei kuitenkaan asia ole, joten juuri tuon kortin vetämisen todennäköisyys ei ole aina 1/52."

Ja sitten mennään taas metsään - kuten arvata saattoi.

Ei ensimmäisellä kerralla vedetä mitään "juuri tuota" korttia, vaan jokin satunnainen kortti, jota ei etukäteen tiedetä. Vasta kun kortti on vedetty ja tiedetään täsmällen mikä se on, niin silloin siihen voidaan viitata kutsumalla sitä "juuri tuoksi" kortiksi.

Näin teki Enqvistinkin. Hän kuvasi että 100 kolikon heiton jälkeen kokeen suorittajalla on sattunut jono tiedossa ja muistiin merkittynä. Ja "juuri tuon" jonon siis jonon joka on täysin yksilöity jono kruunia ja klaavoja, saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100.

"Ilmeisesti tämä yksinkertainen tosiasia on joillekin liian vaikeaa ymmärtää."

Yksinkertaisten tosiasioiden ymmärtäminen on sinulle tosiaan hankalaa. Onko sinulla jokin suomen kielen ymmärtämiseen liittyvä kongniitivinen ongelma vai mistä on kysymys?

Lue lisää

Kohta 1) on sinulle liian vaikea.

*JC kirjoitti:

"...yksi niistä kaikista mahdollisista - sen valikoituminen tulokseksi arvonnassa niistä kaikista mahdollisista tapahtuu todennäköisyydellä 1/2^100."
"...jokaisen yksittäisen jonon sisällön saaminen arvontatuloksena on yhtä todennäköistä..."

Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta".

"Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?

Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin.

E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa.

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale.

Teet itsestäsi narrin vertaamalla E:n jälkikäteistä arvonnan irvikuvaa rehtiin ja määriteltyyn lottoarvontaan. Eikä vertauksessasi muutenkaan ole mitään mieltä.

Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä. Harrastelijan tapaan tekisit itsellesi palveluksen vaikenemalla näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tosin harrastelijakin vaikenee vain hetkeksi ja jatkaa sitten älyttömyyksiään...

Lue lisää

"Järkesi ei riitä. Olen useita kertoja jo selittänyt, että E:n esimerkissä ei ollut kyse yhden yksittäisen, "sen" jonon valikoitumisesta vaan jonkin jonon "valikoitumisesta"."

Jokin jonoista sattuu todennäköisyydellä 1. (P(S) = 1). Miksi jauhat tuota itsestään selvyyttä jatkuvasti. Ei sitä sinun tarvitse selittää tollo. Tuo fakta on ollut tiedossa kaikilla alusta lähtien.

""Yhden yksittäisen" eli tietyn jonon ja jonkin jonon sattumiset edustavat kahta täysin eriä tapahtumaa. Ymmärrätkö edes tätä?"

Onko sinulla *JC jonkinlainen kielen käyttöön ja ymmärtämiseen liittyvä kognitiivinen ongelma kun sönkötät jatkuvasti epämääräisiä? Asiat voi ilmaista täsmällisestikin jolloin ne ovat yksiselitteisesti ymmärrettävissä. Esimerkiksi näin:

Tietyn jonon eli jollain tavalla yksilöidyn jonon ja jonkin jonon sattumisilla on eri todennäköisyydet. Edellisen todennäköisyys on 1/2^100 koska alkeistapahtumia on 2^100. Jälkimmäisen todennäköisyys on 1, koska jonkin alkeistapahtuman on väistämättä satuttava.

"Ylöskirjattu jono oli jokin jono. Miksi änkytät tätä tosiasiaa vastaan? Tämänhän on myöntänyt jo blindwatchmakerkin."

Ylöskirjattu jono ei ole enää jokin jono vaan tiedetty ja yksilöity jono. Lopeta sinä *JC tuon typeryytesi esittäminen ja väärän todistuksen minusta antaminen.

"E:n esimerkissä:

P(jokin jono) = P(ylöskirjattu jono) = 1."

Näin on ainoastaan sinun harhaisessa denialistisessa maailmassasi, jossa objektiivinen todennäköisyystulkinta, logiikka ja todennäköisyyden aksioomat eivät päde, vaan ne on korvattu sinun idioottimaisella kreationistisella todennäköisyystulkinnalla ja valheilla.

Olet tehnyt itsestäsi täyden pellen.

"...koska yrität pitää kiinni ajatuksesta että E huijaa tuossa esimerkissään."

"Se ei ole ajatus, vaan kiistämätön tosiasia. E:hän väitti, että

"P(ylöskirjattu jono) eli P(juuri tuo jono) = triljoonasosan triljoonasosa."

Se on vale. Ei mitään muuta kuin harvinaisen suuri vale."

Se on sinun valheesi. Tässäpä muistin virkistykseksi Enqvistin väitteen todistus todennäköisyyden aksioomien avulla:

Otosavaruus: S = {s1, s2, ... , sn}, missä n on alkeistapahtumien määrä. Enqvistin kokeessa n = 2^100. Alkeistapahtumista voi korkeintaan yksi sattua kerrallaan.

Kolmogorovin 2. aksiooman mukaan: P(S) = 1

(Kolmogorovin 3. aksiooman mukaan:

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(s1) P(s2) ... P(sn)

Koska S = {s1 U s2 U ... U sn} (joukot ovat samat,http://fi.wikipedia.org/wiki/Samuus) , niin

P(s1 U s2 U ... U sn) = SUM[i=1 to n](P(si)) = P(S) = 1

ja koska symmetrinen satunnaiskoe, jossa alkeistapahtumien todennäköisyydet ovat yhtäsuuret, niin

SUM[i=1 to n](P(si)) = n * P(si) = 1, mistä seuraa, että P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n

Eli kunkin symmetrisen alkeistapahtuman todennäköisyys on 1/n, missä n on alkeistapahtumien määrä.

Kun satunnaiskoesuoritetaan niin *jokin* otosavaruuden alkeistapahtumista tapahtuu todennäköisyydellä 1, koska P(S) = 1. Ja tulokseksi sattuvan alkeistapahtuman si toteutumisen todennäköisyys on 1/n, koska P(si) = 1/n, i = 1, 2, ..., n. Enqvistin kokeessa n = 2^100, joten juuri sen jonon, joka kolikkojen heitossa sattuu tulokseksi, saamisen todennäköisyys on 1/2^100.

Näin yksinkertaista se on. Minä kykenen yksinkertaisella matemaattisiin aksioomiin perustuvalla todistuksella osoittamaan, että Enqvist on oikeassa ja sinä olet ollut koko ajan väärässä. Sinä keinosi ovat kieroilu, vääristely ja valehtelu valheellisen "totuutesi" puolustamiseksi. Tämä on meidän eromme ja kaikki tietävät tämän.

Totuus on armoton valehtelevalle kreationistille, varsinkin matemaattinen totuus.

"Et todellakaan ymmärrä juuri mitään satunnaiskokeista, tapahtumista tai niiden todennäköisyyksistä."

Puhut kylläkin itsestäsi ja olet sen meille jo moneen kertaan osoittanut.

kvasi2 kirjoitti:

Kohta 1) on sinulle liian vaikea.

"Kohta 1) on sinulle liian vaikea."

Taitaa olla sinulla itsellesi liian vaikea :) Kerrotko mitä tarkoittaa ensimmäisestä pakasta "juuri tuon" kortin vetäminen? Tarkoittaako se:

1) Jonkin satunnaisen kortin vetämistä? Kerrotko meille miten satunnaista korttia voidaan kutsua "juuri tuoksi" kortiksi ennen kuin kortti on vedetty eikä tiedetä mikä se on?

2) Tietyn ennalta nimetyn kortin vetämistä? Jos tarkoitit tätä, niin kerro millä todennäköisyydellä vedät pakasta ennalta nimetyn (esim. ruutu nelosen) kortin (olettaen ettet näet korteista vain selkäpuolen)?

3) Että ensin valitset jonkin kortin, osoitat sitä ja sitten toteat, että aiot vetää juuri tämän kortin?

4) Että et oikein taas ymmärrä mitä kirjoitit?

No niin kvasi2. Tarkentaisitko meille mistä kohdasta on kysymys? Vai pakenetko jälleen kerran typeryyttesi osoittamisen jälkeen?

*JC kirjoitti:

"Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys."

Kaikkea sitä joutuu lukemaan! Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin. Eikä valheen jatkaminen valheella ole oikein.

Sanat valehtelevat usein, tapahtumat eivät koskaan.

"En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä."

Mutta kun ei kutsu, vaan kieroilee minkä ehtii.

Miksi satunnaista ja täysin merkityksetäntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi jonoksi"? Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota".

Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä.

E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin.

Luullakseni kykyni juontaa jo aivan varhaisesta lapsuudesta. Jo ennen koulun alkamista luin nuorten kirjallisuutta: A. Lindgreniä, Blytonia, Burroughsia, Verneä yms. Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä.

Sen toki myönnän, että luin kirjoja aivan omaksi ilokseni. Syvällisiä lapsuuteni kirjat eivät useinkaan olleet. Niiden aika koitti myöhemmin. Enkä lapsena olisi vakavaa kirjallisuutta kyennyt enkä jaksanut lukeakaan. Silti lukuisien hyllymetrien lukemisella nuorella iällä on mielestäni aivan oleellinen merkitys kielelliselle kehitykselle.

Lainasin tuolloin yleensä n. 10 kpl kirjoja kerrallaan, viikon parin välein. Aivan tavallista oli, että luin 100-200 sivua yhteen menoon, usein kirjan alusta loppuun. Lukunopeuteni oli nuorena parhaimmillaan n. 100 sivua tunnissa, johon paljon lukevatkaan ystäväni eivät kyenneet. Olin lainaaja kolmessa sivukirjastossa, kirjastoautossa ja vielä kaupungin pääkirjastossakin silloin tällöin.

Koulunkäyntiä ja myöhempiä opintoja sujuva lukeminen ja kielen hallitseminen tietysti tukivat. Nykyään luen vähemmän kaunokirjallisuutta eikä lukunopeutenikaan ole aivan entisensä. Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu.

Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden.

Lue lisää

"Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä."

Enqvistin esimerkissä heitetään 100 kolikolla satunnainen kruunan/klaavan jono ja merkitään se muistiin vaikka paperille. Silloin sitä voidaan kutsua juuri tuoksi jonoksi, koska tiedämme täsmälleen mikä tulokseksi sattunut jono on kaikkien mahdollisten joukosta.

""Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys."

Tälläinen lässytys on täysin epärelevanttia kieroiluun tähtävää hörhöilyä.

"E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys."

Jokin jono saadaan toki varmuudella (P(S) = 1), mutta mikä jono sitten sattuukin tulokseksi 2^100 mahdollisen erilaisen jonon joukosta, niin juuri tuon tulokseksi sattuneen jonon saamisen todennäköisyys ennen heittoja on P(si) = 1/2^100.

Tätä objektiivista matemaattista totuutta, et kieroiluillasi ja valheissasi pysty kumoamaan.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Sinun argumenttisi ymmärretään hyvin ja siksi niiden tiedetäänkin olevan vääriä.

"Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä."

LOL. Koomikko. :)


"Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin."

ROTFL. :D Eihän sinun keskimääräistä heikompi järkesi riitä edes todennäköisyyden perusteiden ymmärtämiseen :D Saati sitten oikeasti monimutkaisempien, kuten evoluution.

Loppu olikin sitten huvittavaa *JC:n narsistisen egon manifestia :)

"Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden."

Tämä kertookin sitten kaiken oleellisen ...

*JC kirjoitti:

"Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys."

Kaikkea sitä joutuu lukemaan! Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin. Eikä valheen jatkaminen valheella ole oikein.

Sanat valehtelevat usein, tapahtumat eivät koskaan.

"En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä."

Mutta kun ei kutsu, vaan kieroilee minkä ehtii.

Miksi satunnaista ja täysin merkityksetäntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi jonoksi"? Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota".

Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä.

E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin.

Luullakseni kykyni juontaa jo aivan varhaisesta lapsuudesta. Jo ennen koulun alkamista luin nuorten kirjallisuutta: A. Lindgreniä, Blytonia, Burroughsia, Verneä yms. Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä.

Sen toki myönnän, että luin kirjoja aivan omaksi ilokseni. Syvällisiä lapsuuteni kirjat eivät useinkaan olleet. Niiden aika koitti myöhemmin. Enkä lapsena olisi vakavaa kirjallisuutta kyennyt enkä jaksanut lukeakaan. Silti lukuisien hyllymetrien lukemisella nuorella iällä on mielestäni aivan oleellinen merkitys kielelliselle kehitykselle.

Lainasin tuolloin yleensä n. 10 kpl kirjoja kerrallaan, viikon parin välein. Aivan tavallista oli, että luin 100-200 sivua yhteen menoon, usein kirjan alusta loppuun. Lukunopeuteni oli nuorena parhaimmillaan n. 100 sivua tunnissa, johon paljon lukevatkaan ystäväni eivät kyenneet. Olin lainaaja kolmessa sivukirjastossa, kirjastoautossa ja vielä kaupungin pääkirjastossakin silloin tällöin.

Koulunkäyntiä ja myöhempiä opintoja sujuva lukeminen ja kielen hallitseminen tietysti tukivat. Nykyään luen vähemmän kaunokirjallisuutta eikä lukunopeutenikaan ole aivan entisensä. Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu.

Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden.

Lue lisää

> Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. >

Vedä äijä vulva päähäsi.

> Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. >

Sinun väitteesi ovat vielä paljon hupaisampia.

Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin. <

PerkeIettäkö sitten täällä intät etkä etsi niitä parempia? Toki saat inttää täälläkin, parhaimmillaan juttusi ovat erinomaisen hauskoja.

> Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä. >

Erittäin edustava esimerkki sinun hupaisista väitteistäsi.

Suoraan sanoen tuo sinun suuruudenhulluutesi alkaa olla jo hoitoa vaativalla tasolla.

blindwatchmaker kirjoitti:

"Kohta 1) on sinulle liian vaikea."

Taitaa olla sinulla itsellesi liian vaikea :) Kerrotko mitä tarkoittaa ensimmäisestä pakasta "juuri tuon" kortin vetäminen? Tarkoittaako se:

1) Jonkin satunnaisen kortin vetämistä? Kerrotko meille miten satunnaista korttia voidaan kutsua "juuri tuoksi" kortiksi ennen kuin kortti on vedetty eikä tiedetä mikä se on?

2) Tietyn ennalta nimetyn kortin vetämistä? Jos tarkoitit tätä, niin kerro millä todennäköisyydellä vedät pakasta ennalta nimetyn (esim. ruutu nelosen) kortin (olettaen ettet näet korteista vain selkäpuolen)?

3) Että ensin valitset jonkin kortin, osoitat sitä ja sitten toteat, että aiot vetää juuri tämän kortin?

4) Että et oikein taas ymmärrä mitä kirjoitit?

No niin kvasi2. Tarkentaisitko meille mistä kohdasta on kysymys? Vai pakenetko jälleen kerran typeryyttesi osoittamisen jälkeen?

Lue lisää

Kirjoitit: "Ja "juuri tuon" jonon siis jonon joka on täysin yksilöity jono kruunia ja klaavoja, saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100."

Tuo sovellettuna esimerkkini kohtaan 1) antaisi todennäköisyydeksi
1/52 * 1/52.

Siis väärä todennäköisyys. Oikea todennäköisyys on 1/52.

Kirjoitustyylisi on sen verran vastenmielisen asiantuntematonta ja aggressiivista, että lopetan asian käsittelemisen tähän.

kvasi2 kirjoitti:

Kirjoitit: "Ja "juuri tuon" jonon siis jonon joka on täysin yksilöity jono kruunia ja klaavoja, saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100."

Tuo sovellettuna esimerkkini kohtaan 1) antaisi todennäköisyydeksi
1/52 * 1/52.

Siis väärä todennäköisyys. Oikea todennäköisyys on 1/52.

Kirjoitustyylisi on sen verran vastenmielisen asiantuntematonta ja aggressiivista, että lopetan asian käsittelemisen tähän.

Lue lisää

"Kirjoitit: "Ja "juuri tuon" jonon siis jonon joka on täysin yksilöity jono kruunia ja klaavoja, saamisen todennäköisyys ennen heittoja oli 1/2^100."

Mikä on aivan oikein.

"Tuo sovellettuna esimerkkini kohtaan 1) antaisi todennäköisyydeksi
1/52 * 1/52. "

Kysymys olikin sinulle kvasi2: Mitä *sinä* tarkoitat "juuri tuon" kortin vetämisellä ensimmäisestä pakasta?

"Siis väärä todennäköisyys. Oikea todennäköisyys on 1/52."

Tuo todennäköisyys 1/52 on oikein ainoastaan silloin kun ensimmäisellä kerralla vedetään vain *jokin* kortti eikä tarkoituksena ole vetää mitään tiettyä yksilöityä korttia.

Sinun hörhöilyäsi on puhua "juuri tuon" kortin vetämisestä silloin kun ensimmäisestä pakasta vedetään vain jokin satunnainen kortti.

"Kirjoitustyylisi on sen verran vastenmielisen asiantuntematonta ja aggressiivista, että lopetan asian käsittelemisen tähän."

Puhu vain omasta asiantuntemattomuudestasi. Ethän ole osannut laskea oikein yksinkertaisiakaan todennäköisyyslaskuja. Esimerkkinä vaikka hölmöilysi voittorivin todennäköisyyden laskemisesta :)

Et siis kyennyt selittämään mitä tarkasti ottaen tarkoittaa "juuri tuon" kortin vetäminen ensimmäisestä korttipakasta. Mikä oli odotettua :) Tämän vuoksi vetäydyt tekosyyllä keskustelusta.

Sinun ymmärryskykysi ei osoitetusti riitäkään keskustelemaan todennäköisyyteen liittyvistä kysymyksistä, joten parempi onkin kun lopetat hölmöyksiesi esittämisen.

*JC kirjoitti:

"Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys."

Kaikkea sitä joutuu lukemaan! Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin. Eikä valheen jatkaminen valheella ole oikein.

Sanat valehtelevat usein, tapahtumat eivät koskaan.

"En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä."

Mutta kun ei kutsu, vaan kieroilee minkä ehtii.

Miksi satunnaista ja täysin merkityksetäntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi jonoksi"? Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota".

Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä.

E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin.

Luullakseni kykyni juontaa jo aivan varhaisesta lapsuudesta. Jo ennen koulun alkamista luin nuorten kirjallisuutta: A. Lindgreniä, Blytonia, Burroughsia, Verneä yms. Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä.

Sen toki myönnän, että luin kirjoja aivan omaksi ilokseni. Syvällisiä lapsuuteni kirjat eivät useinkaan olleet. Niiden aika koitti myöhemmin. Enkä lapsena olisi vakavaa kirjallisuutta kyennyt enkä jaksanut lukeakaan. Silti lukuisien hyllymetrien lukemisella nuorella iällä on mielestäni aivan oleellinen merkitys kielelliselle kehitykselle.

Lainasin tuolloin yleensä n. 10 kpl kirjoja kerrallaan, viikon parin välein. Aivan tavallista oli, että luin 100-200 sivua yhteen menoon, usein kirjan alusta loppuun. Lukunopeuteni oli nuorena parhaimmillaan n. 100 sivua tunnissa, johon paljon lukevatkaan ystäväni eivät kyenneet. Olin lainaaja kolmessa sivukirjastossa, kirjastoautossa ja vielä kaupungin pääkirjastossakin silloin tällöin.

Koulunkäyntiä ja myöhempiä opintoja sujuva lukeminen ja kielen hallitseminen tietysti tukivat. Nykyään luen vähemmän kaunokirjallisuutta eikä lukunopeutenikaan ole aivan entisensä. Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu.

Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden.

Lue lisää

> Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin. [...] Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä. [...] Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu. <

Mainitsehan saman tien että olet sekä filosofian että tekniikan tohtori niin asiantutevuutesi häikäisemät evokit mykistyvät kertakaikkisen lopullisesti. Me ainakin jäämme jo niin sanattomiksi että nyt otamme pullon irlantilaista turpeesta tislattua väkevää brenkkua ja vedämme perskännit.

Hiski+naapurin.kissa kirjoitti:

> Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin. [...] Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä. [...] Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu. <

Mainitsehan saman tien että olet sekä filosofian että tekniikan tohtori niin asiantutevuutesi häikäisemät evokit mykistyvät kertakaikkisen lopullisesti. Me ainakin jäämme jo niin sanattomiksi että nyt otamme pullon irlantilaista turpeesta tislattua väkevää brenkkua ja vedämme perskännit.

Lue lisää

Näin järeään omakehuun ehtineenä multinilkki yleensä lähtee loukkaantuneena palstalta pois ikiajoiksi (siis tällä nikillä), tavallisesti jollekin ökylomalle.

*JC kirjoitti:

"Jos jokin nimetään "juuri tuoksi jonoksi" niin silloin sille ilmoitetaan "juuri tuon jonon" todennäköisyys."

Kaikkea sitä joutuu lukemaan! Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin. Eikä valheen jatkaminen valheella ole oikein.

Sanat valehtelevat usein, tapahtumat eivät koskaan.

"En vain nyt näe että missä se valhe tässä tulee mukaan kun E kerta kutsuu asioita niiden oikeilla nimillä."

Mutta kun ei kutsu, vaan kieroilee minkä ehtii.

Miksi satunnaista ja täysin merkityksetäntä jonoa pitäisi kutsua "juuri tuoksi jonoksi"? Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota".

Kuvittelepa Sikamaster vaikka suurta korillista tennispalloja, joista yhden tiedät olevan omasi. Aikasi pengottuasi palloja näetkin tutun pallosi, johon olet vielä aiemmin merkinnyt nimikirjaimesi. Silloin voit osoittaa palloa ja sanoa: "juuri tuo" on minun palloni.

"Juuri tuolla" (pallolla) on aina oltava sinulle jokin erityinen merkitys. Muuten noiden sanojen käyttö vain esittää merkitystä, harhauttaa luulemaan, että jokin merkitys olisi.

Ja juuri näin tapahtui E:n esimerkissä.

E siis vasta valmistelee huijaustaan kierolla nimityksellään "juuri tuo jono". Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys.

"On todella hämmentävää että joudut syyttämään vastapuolta huijariksi kun et ymmärrä hänen argumenttiaan. Tosiasiassa olet ainoa joka ei käsitä noiden termien merkitystä."

Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin.

Luullakseni kykyni juontaa jo aivan varhaisesta lapsuudesta. Jo ennen koulun alkamista luin nuorten kirjallisuutta: A. Lindgreniä, Blytonia, Burroughsia, Verneä yms. Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä.

Sen toki myönnän, että luin kirjoja aivan omaksi ilokseni. Syvällisiä lapsuuteni kirjat eivät useinkaan olleet. Niiden aika koitti myöhemmin. Enkä lapsena olisi vakavaa kirjallisuutta kyennyt enkä jaksanut lukeakaan. Silti lukuisien hyllymetrien lukemisella nuorella iällä on mielestäni aivan oleellinen merkitys kielelliselle kehitykselle.

Lainasin tuolloin yleensä n. 10 kpl kirjoja kerrallaan, viikon parin välein. Aivan tavallista oli, että luin 100-200 sivua yhteen menoon, usein kirjan alusta loppuun. Lukunopeuteni oli nuorena parhaimmillaan n. 100 sivua tunnissa, johon paljon lukevatkaan ystäväni eivät kyenneet. Olin lainaaja kolmessa sivukirjastossa, kirjastoautossa ja vielä kaupungin pääkirjastossakin silloin tällöin.

Koulunkäyntiä ja myöhempiä opintoja sujuva lukeminen ja kielen hallitseminen tietysti tukivat. Nykyään luen vähemmän kaunokirjallisuutta eikä lukunopeutenikaan ole aivan entisensä. Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu.

Ja jo pitkään yksi kirja on ollut ylitse muiden.

Lue lisää

"Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin."

Hämmentävää. Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista? Eikä nimitykset todellakaan vaikuta realimaailman tapahtumiin mutta on vain hyödyllisempää puhua samasta asiasta silloin kun määritellään ja silloin kun tarkoitetaan, jos käsitellään samaa asiaa.

Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono. Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono". Tätä voidaan toistaa vaikka kuinka monta kertaa "juuri tuon jonon" vaihtuessa mutta silti ollessa osa tiettyjen jonojen joukkoa. Eli todennäköisyys saada "juuri tuo jono" on sama kuin saada mikä tahansa muu tietty jono.

"Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota". "

Paitsi että se oli juuri tuo jono joka kirjattiin ylös.

"Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys."

Tässä menee nyt joukko-oppi pahasti sekaisin. Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1. Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100. Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin.

"Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa."

Noh, kaikkeahan sitä saa pitää hupaisana mutta fakta on se että et ymmärrä. Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti.

tieteenharrastaja kirjoitti:

Näin järeään omakehuun ehtineenä multinilkki yleensä lähtee loukkaantuneena palstalta pois ikiajoiksi (siis tällä nikillä), tavallisesti jollekin ökylomalle.

Meistä on edelleen ilmeistä että *JC on tosissaan: yhtä yhtenäiseen tyyliin ja johdonmukaisuuteen ei trollaaja eikä mytomaani pysty - ellei sitten pidä heIvetin tarkkaa kirjaa satuilustaan.

Hiski+naapurin.kissa kirjoitti:

Meistä on edelleen ilmeistä että *JC on tosissaan: yhtä yhtenäiseen tyyliin ja johdonmukaisuuteen ei trollaaja eikä mytomaani pysty - ellei sitten pidä heIvetin tarkkaa kirjaa satuilustaan.

Lue lisää

MInun mielestäni elkeet on tuttua mytomaanimultinikkiä (omakehu, erehtymättömyys, asenne, nimittely) mutta mytomaanimultinikkimme on kehittänyt tälläkertaa johdonmukaisen roolin.

Nyt viimeaikoina on alkanut noita lipsahduksia ilmaantumaan, mikä saa minut kyllä samalle kannalle kuin tieteenharrastaja.

antimytomaani_orig kirjoitti:

MInun mielestäni elkeet on tuttua mytomaanimultinikkiä (omakehu, erehtymättömyys, asenne, nimittely) mutta mytomaanimultinikkimme on kehittänyt tälläkertaa johdonmukaisen roolin.

Nyt viimeaikoina on alkanut noita lipsahduksia ilmaantumaan, mikä saa minut kyllä samalle kannalle kuin tieteenharrastaja.

Lue lisää

"Nyt viimeaikoina on alkanut noita lipsahduksia ilmaantumaan, mikä saa minut kyllä samalle kannalle kuin tieteenharrastaja."

Eräs selvä erotuskriteeri on se, että Jyr eli jb jne ei osaa todennäköisyyslaskuja edes sen vertaa kuin JC, mikä on tietysti hämmästyttävä suoritus.

Sikamaster kirjoitti:

"Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin."

Hämmentävää. Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista? Eikä nimitykset todellakaan vaikuta realimaailman tapahtumiin mutta on vain hyödyllisempää puhua samasta asiasta silloin kun määritellään ja silloin kun tarkoitetaan, jos käsitellään samaa asiaa.

Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono. Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono". Tätä voidaan toistaa vaikka kuinka monta kertaa "juuri tuon jonon" vaihtuessa mutta silti ollessa osa tiettyjen jonojen joukkoa. Eli todennäköisyys saada "juuri tuo jono" on sama kuin saada mikä tahansa muu tietty jono.

"Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota". "

Paitsi että se oli juuri tuo jono joka kirjattiin ylös.

"Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys."

Tässä menee nyt joukko-oppi pahasti sekaisin. Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1. Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100. Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin.

"Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa."

Noh, kaikkeahan sitä saa pitää hupaisana mutta fakta on se että et ymmärrä. Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti.

Lue lisää

Menisiköhän *JC aivan sekaisin yksinkertaisesta matemaattisesta muuttujasta kuten x? Tai y?

y = 2*x b

Kuitenkin tuo muuttuja x voi saada aivan yksikäsitteisen arvon, kun muuttujien y ja b arvot sidotaan.

"juuri tuo x" kun y on 4 ja b on 2 ....

Kun tuossa E.n esimerkissäkin on oikeastaan kyse muuttujasta, jonka arvo täsmentyy kolikonheiton edetessä. Ja sen arvon todennäköisyys ennen kolikonheittoa on sama kuin kaikilla muillakin arvoilla, eli 1/2^100.

Hih, alkaako narina että käytän käsitettä arvo jonosta jnpp. ...

kvasi2 kirjoitti:

Oletetaan, että heitän kolikon. En rajaa tulosta (sekä kruuna, että klaava kelpaavat).
Todennäköisyys saada jokin tulos on siis 1.

Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2.

Kokonaistodennäköisyys on 1*(1/2)=1/2.

Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4.

Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4.

Vastaavasti kuin yrittämällä heittää kaksi tikkaa seinään samaan paikkaan.
Ensimmäisen tikan kohdalla on helppoa, mutta toisen tikan saaminen osumaan ensimmäiseen tikkaan on hyvin, hyvin vaikeaa.:)
Vaikeaa on, mutta vain toisella kerralla!

Jos olettaisimme, että jo ekan tikan todennäköisyys olisi hyvin pieni, niin saisimme aivan liian pienen kokonaistodennäköisyyden.

Lue lisää

"Heitän kolikkoa toisen kerran. Todennäköisyys saada juuri tuo ensimmäisellä heitolla saatu tulos on 1/2."

JC:n mukaan todennäköisyys saada sama tulos on JC:n mukaan 1, jos emme tiedä, mitä heitit ensimmäisellä heitollasi.

"Oikea kokonaistodennäköisyys on 1/2, mutta jälkimmäinen väittämä antaa väärän tuloksen 1/4."

Mitähän luulit laskevasi?

*JC kirjoitti:

Niin, kysymyshän on aivan yksinkertainen tässä kahden peräkkäisen satunnaiskokeen tapauksessa.

Ensimmäisellä kerralla mikä hyvänsä tulos hyväksytään, toisella kerralla vain ensimmäisen kokeen tulos hyväksytään, eli vain yksi tietty tulos hyväksytään.

On lähes käsittämätöntä, että tällaisista alakoulutason kysymyksistä joutuu edes keskustelemaan. Mutta evodenialismi sumentaa todellakin järjen.

E:n esimerkki vastaa täsmälleen tuota ensimmäistä satunnaiskoetta. Mikä hyvänsä kolikkojono kelpasi ylöskirjattavaksi.

Toista satunnaiskoetta vastaavaa tapausta ei E:n esimerkissä ole. Siksipä "juuri tuon jonon", muka tietyn jonon, esiintyminen minimaalisella todennäköisyydellä on vain huijausta, eikä mitään muuta.

"Juuri tuo jono" oli vain jokin jono. Se ylöskirjattiin ja se syntyi todennäköisyydellä 1.

"Jos väitetään, että ensimmäisellä kerralla tuloksen todennäköisyys on 1/2, niin silloin kokonaistodennäköisyys on (1/2)*(1/2)=1/4."

Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4...

Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää.

Lue lisää

"Ja siinäpä onkin evoille mietittävää, kuinka kahden kerran kolikonheitossa saman tuloksen saamisen todennäköisyys toisella heitolla olisi 1/4..."

Mehän olemme koko ajan kertoneet, että se on 1/2 ja se sitä riippumatta siitä, mikä tulos ensimmäisessä heitossa syntyi. Kvasihan tässä laski väärin.

"Todellisuudessa ensimmäisessä heitossa toteutuu vain tapahtuma (jokin tulos) P(1), eikä ns. "alkeistapahtuma" P(1/2), kuten denialisminsa otteessa vielä kiemurteleva bwm onnettomasti väittää."

LOL.

*JC kirjoitti:

" "Nopanheitossa käytetään symmetristä kuution muotoista noppaa, joten voidaan olettaa, että kukin silmäluku (alkeistapaus) on yhtä todennäköinen. Lisäksi alkeistapauksia on äärellinen määrä, joten nopanheittoon on perusteltua soveltaa klassista todennäköisyyttä."

Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa.

Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa.

Koulumatematiikan taso on niin matala ja käytännönläheinen, että asiaa ei tuon formaalimmin muotoilla. Koulumatematiikka on oikeastaan vasta laskentoa, ei matematiikkaa.

On hyvä, että sinulla ei ole huomautettavaa itse asiasta, tapahtuman määrittelystä, jonka ylempänä esitin. Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan.

Voit toki kaivaa jonkin vanhan keskustelumme tästä aiheesta. Sieltä voit lukea, kuinka jo toista vuotta sitten kysyin sinulta: Mikä oli tapahtuma?, kun intit vielä järjettömästi alkeistapaustesi todennäköisyyksien kanssa. Valitettavasti intät yhä.

Muistaakseni sinäkin moloch olet tunnustanut, että E:n esimerkin tulos on jokin jono, todennäköisyydellä 1. Mutta oletko tunnustanut, että juuri ylöskirjattu jono on tuo jokin jono? bwm on tunnustanut tämänkin ja on nyt totuuden puolella.

Kertauksen vuoksi. blindwatchmaker on tunnustanut:

P(jokin jono) = 1
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)
=>
P(ylöskirjattu jono) = 1.

Seuraa:

bwm tunnustaa E:n esimerkissä ylöskirjatulle jonolle ilmoitetun todennäköisyyden triljooonasosan triljoonasosa vääräksi.

bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi.

Nyt on sinun vuorosi, moloch.

Lue lisää

"Mutta tässähän vasta alustetaan koko aihetta, todennäköisyyslaskentoa."

Ja koska et ole oppinut edes näitä alkeita, et osaa sitten myöhempiä vaativampiakaan osa-alueita todennäköisyyslaskennosta.

"Lause "Kunkin silmäluvun todennäköisyys..." sen sijaan sisältää jo tapahtumat, joita kukin silmäluku vuorollaan edustaa."

LOL. Ei. Kyse on siitä, että koska alkeistapaukset ovat symmetrisiä ja niitä on äärellinen määrä, niin tiedämme jokaisen alkeistapauksen todennäköisyyden kaavalla P = 1/n, aivan kuten tuossa kirjassa kerrottiin.

"Koulumatematiikan taso on niin matala ja käytännönläheinen, että asiaa ei tuon formaalimmin muotoilla. Koulumatematiikka on oikeastaan vasta laskentoa, ei matematiikkaa."

Ja ajattele, ette oppinut edes tuota laskentoa.

"On hyvä, että sinulla ei ole huomautettavaa itse asiasta, tapahtuman määrittelystä, jonka ylempänä esitin. Käsitykseni on toki koko ajan ollut täysin Wikipedian todennäköisyysteorian mukainen, joten sinun ei kannatakaan ryhtyä tästä asiasta kiemurtelemaan bwm:n tapaan.

Jos allekirjoitat tämän, niin sitten olemme tästä yksimielisä:

"Matematiikassa tapahtuman A todennäköisyys on jokin reaaliluku 0:n ja 1:n väliltä. Sitä merkitään symbolilla P(A) tai \mathbb{P}(A) (kts. todennäköisyysteoria). Mahdottoman tapahtuman todennäköisyys on aina 0 ja varman tapahtuman todennäköisyys on aina 1. Kuitenkin on olemassa tapahtumia, jotka eivät ole täysin mahdottomia, mutta todennäköisyys on 0, tai vastaavasti on olemassa tapahtumia, jotka eivät ole aivan varmoja, mutta todennäköisyys on 1."

"Voit toki kaivaa jonkin vanhan keskustelumme tästä aiheesta. Sieltä voit lukea, kuinka jo toista vuotta sitten kysyin sinulta: Mikä oli tapahtuma?, kun intit vielä järjettömästi alkeistapaustesi todennäköisyyksien kanssa. Valitettavasti intät yhä."

En suinkaan, Enqvistin esimerkissä on kaksi tapahtumaa, joille voidaan laskea todennäköisyys: ensimmäinen on, että mikä on juuri tuon syntyvän rivin todennäköisyys ja toinen on, että millä todennäköisyydellä ohjeita noudattamalla syntyy jokin rivi. Sinä olet jumittunut tuohon jälkimmäiseen, vaikka kaikki tietävät, että se on varma tapaus.

"Muistaakseni sinäkin moloch olet tunnustanut, että E:n esimerkin tulos on jokin jono, todennäköisyydellä 1."

Toki.

"Mutta oletko tunnustanut, että juuri ylöskirjattu jono on tuo jokin jono?"

Ylöskirjattu jono on jokin noista mahdollisista jonoista, kuten olen kymmeniä kertoja tunnustanut.

"bwm on tunnustanut tämänkin ja on nyt totuuden puolella."

Tämähän on mitä härskein vale, jollaista voi esittää vain täysin läpimätä valehtelija. Olen lukenut kymmeniä bwm:n kirjoituksia, joissa hän kertoo juuri päinvastaista: Hän on totuuden puolella koska hön kiistää väitteesi.

"P(jokin jono) = 1
(jokin jono) = (ylöskirjattu jono)
=>
P(ylöskirjattu jono) = 1."

Haha. Luepa mitä bwm itse kertoo sinun väitteestäsi:

Tässä *JC esittää oman väärinkäsityksensä, joka...

c) Ei ole missään vaiheessa, eikä millään tavalla minun tosiasiaksi tunnustama."

"Seuraa:

bwm tunnustaa E:n esimerkissä ylöskirjatulle jonolle ilmoitetun todennäköisyyden triljooonasosan triljoonasosa vääräksi."

Olet emävalehtelija, joka häpäisee kristinuskon. Oikeastihan bwm kirjoittaa näin:

"Minä kykenen yksinkertaisella matemaattisiin aksioomiin perustuvalla todistuksella osoittamaan, että Enqvist on oikeassa ja sinä olet ollut koko ajan väärässä."

"bwm tunnustaa E:n esimerkin vääräksi.

Nyt on sinun vuorosi, moloch."

Ennen kuin jaat vuoroja, voisit itsekin kokeilla edes kerran totuuden puhumista.

Sikamaster kirjoitti:

"Eihän valheellinen nimitys voi mitenkään vaikuttaa reaalimaailman tapahtumiin tai niiden todennäköisyyksiin."

Hämmentävää. Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista? Eikä nimitykset todellakaan vaikuta realimaailman tapahtumiin mutta on vain hyödyllisempää puhua samasta asiasta silloin kun määritellään ja silloin kun tarkoitetaan, jos käsitellään samaa asiaa.

Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono. Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono". Tätä voidaan toistaa vaikka kuinka monta kertaa "juuri tuon jonon" vaihtuessa mutta silti ollessa osa tiettyjen jonojen joukkoa. Eli todennäköisyys saada "juuri tuo jono" on sama kuin saada mikä tahansa muu tietty jono.

"Ei E:n esimerkissä ylöskirjatussa jonossa, satunnaisessa ja merkityksettömässä, ollut mitään "juuri tuota". "

Paitsi että se oli juuri tuo jono joka kirjattiin ylös.

"Sitten seuraakin julkea valhe: varmuudella saadulle jonolle ilmoitetaan muka tietyn jonon, "juuri tuon jonon", minimaalinen todennäköisyys."

Tässä menee nyt joukko-oppi pahasti sekaisin. Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1. Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100. Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin.

"Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa."

Noh, kaikkeahan sitä saa pitää hupaisana mutta fakta on se että et ymmärrä. Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti.

Lue lisää

"Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono."

Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä.

"Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista?"

Kyllä, koska nimityksen tarkoitus oli mahdollistaa, helpottaa kohta seuraavan valheellisen todennäköisyyden ilmoitusta.

Jono oli todellisuudessa jokin jono, aivan merkityksetön jono. Siis tapahtuman ja jonon todennäköisyyden kannalta. "Juuri tuo jono" se oli ainoastaan kieroilevan nimityksen takia - pelkkiä valheellisia sanoja.

Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?

Tuskinpa, tai ainakin silloin hänen huijauksensa olisi ollut ilmeisempi hyväuskoisemmillekin.

"Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono"."

Ei ole. Juuri sillä kertaa saatu jono oli jokin jono. Koska "juuri tuo jono" vittaa tiettyyn jonoon, kyse olisi aivan eri tapahtumasta, jonka esiintymisen todennäköisyys olisikin pieni. Tällaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ole.

"Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1."

Hyvä. Siis sinäkin ymmärrät totuuden. Tähän voisit lopettaa.

"Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100."

Äskenhän itse kirjoitit, että "juuri tuo jono" saatiin "juuri tällä kerralla" todennäköisyydellä 1.

Jollain toisella kerralla "juuri tuo jono" todellakin saadaan äärimmäisen harvoin. Mutta se on kokonaan toinen tapahtuma, eikä siitä ole edes keskusteltu. Eikä siinä olisi mitään keskustelemisen aihettakaan.

"Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin."

Väärin. Koko ajan on ollut kyse "juuri tällä kertaa" suoritetun kolikonheiton tuloksesta ja sen esiintymisen todennäköisyydestä. Oli vain yksi tapahtuma, yksi tulos ja yksi todennäköisyys saadulle tulokselle.

1) Tapahtuma oli: (jonkin jonon esiintyminen)
2) Tulos oli (jokin jono). Sen sisällöllä ei ole todennäköisyyden kannalta merkitystä. Saatu jono myös ylöskirjattiin.
3) Todennäköisyys: P(jokin jono) = 1

"Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti."

Ei. Jos ryhtyisin valehtelemaan muutaman evon tapaan (mitä en tee), keskustelu silti jatkuisi. Onhan palstalla toki useita muitakin, jotka ymmärtävät totuuden ja haluavat totuutta puolustaa. Lopulta totuus aina voittaa.

*JC kirjoitti:

"Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono."

Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä.

"Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista?"

Kyllä, koska nimityksen tarkoitus oli mahdollistaa, helpottaa kohta seuraavan valheellisen todennäköisyyden ilmoitusta.

Jono oli todellisuudessa jokin jono, aivan merkityksetön jono. Siis tapahtuman ja jonon todennäköisyyden kannalta. "Juuri tuo jono" se oli ainoastaan kieroilevan nimityksen takia - pelkkiä valheellisia sanoja.

Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?

Tuskinpa, tai ainakin silloin hänen huijauksensa olisi ollut ilmeisempi hyväuskoisemmillekin.

"Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono"."

Ei ole. Juuri sillä kertaa saatu jono oli jokin jono. Koska "juuri tuo jono" vittaa tiettyyn jonoon, kyse olisi aivan eri tapahtumasta, jonka esiintymisen todennäköisyys olisikin pieni. Tällaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ole.

"Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1."

Hyvä. Siis sinäkin ymmärrät totuuden. Tähän voisit lopettaa.

"Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100."

Äskenhän itse kirjoitit, että "juuri tuo jono" saatiin "juuri tällä kerralla" todennäköisyydellä 1.

Jollain toisella kerralla "juuri tuo jono" todellakin saadaan äärimmäisen harvoin. Mutta se on kokonaan toinen tapahtuma, eikä siitä ole edes keskusteltu. Eikä siinä olisi mitään keskustelemisen aihettakaan.

"Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin."

Väärin. Koko ajan on ollut kyse "juuri tällä kertaa" suoritetun kolikonheiton tuloksesta ja sen esiintymisen todennäköisyydestä. Oli vain yksi tapahtuma, yksi tulos ja yksi todennäköisyys saadulle tulokselle.

1) Tapahtuma oli: (jonkin jonon esiintyminen)
2) Tulos oli (jokin jono). Sen sisällöllä ei ole todennäköisyyden kannalta merkitystä. Saatu jono myös ylöskirjattiin.
3) Todennäköisyys: P(jokin jono) = 1

"Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti."

Ei. Jos ryhtyisin valehtelemaan muutaman evon tapaan (mitä en tee), keskustelu silti jatkuisi. Onhan palstalla toki useita muitakin, jotka ymmärtävät totuuden ja haluavat totuutta puolustaa. Lopulta totuus aina voittaa.

Lue lisää

"Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä. "

Hmm. Koska väsäät ilmiselvästi E.n esimerkistä ihan oman sovelluksesi, tämä kääntyykin siihen, että ymmärrätkö itse eri sanojen merkityksiä. Sinulta hukkui jyvä, ja nyt sitten yrität epätoivoisesti vääntää juttua muka E:n tekemäksi huijaukseksi.

"Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?"

Siksi E sanoikin "juuri tuo jono" - se mikä kolikonheiton tuloksena syntyy siinä silmien alla, se yksi ja ainoa niistä kaikista 2^100:sta mahdollisuudesta. Nyt sinä yrität muuttaa E:n esimerkkiä.

Jatka vaan itsesi nolaamista täällä. Totuus on valahtanut sinun käsistäsi jo aika kauaksi.

*JC kirjoitti:

"Tarkoitttaen: "juuri tuo jono" voidaan määrittää jo ennen heittoja "juuri tuoksi jonoksi" vaikka tuloksena onkin tietty, vielä tuntematon jono."

Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä.

"Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista?"

Kyllä, koska nimityksen tarkoitus oli mahdollistaa, helpottaa kohta seuraavan valheellisen todennäköisyyden ilmoitusta.

Jono oli todellisuudessa jokin jono, aivan merkityksetön jono. Siis tapahtuman ja jonon todennäköisyyden kannalta. "Juuri tuo jono" se oli ainoastaan kieroilevan nimityksen takia - pelkkiä valheellisia sanoja.

Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?

Tuskinpa, tai ainakin silloin hänen huijauksensa olisi ollut ilmeisempi hyväuskoisemmillekin.

"Tarkoittaen: mihin tahansa jonoon tiettyjen jonojen joukosta päädytäänkin on juuri tällä kerralla saatu jono "juuri tuo jono"."

Ei ole. Juuri sillä kertaa saatu jono oli jokin jono. Koska "juuri tuo jono" vittaa tiettyyn jonoon, kyse olisi aivan eri tapahtumasta, jonka esiintymisen todennäköisyys olisikin pieni. Tällaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ole.

"Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1."

Hyvä. Siis sinäkin ymmärrät totuuden. Tähän voisit lopettaa.

"Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100."

Äskenhän itse kirjoitit, että "juuri tuo jono" saatiin "juuri tällä kerralla" todennäköisyydellä 1.

Jollain toisella kerralla "juuri tuo jono" todellakin saadaan äärimmäisen harvoin. Mutta se on kokonaan toinen tapahtuma, eikä siitä ole edes keskusteltu. Eikä siinä olisi mitään keskustelemisen aihettakaan.

"Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin."

Väärin. Koko ajan on ollut kyse "juuri tällä kertaa" suoritetun kolikonheiton tuloksesta ja sen esiintymisen todennäköisyydestä. Oli vain yksi tapahtuma, yksi tulos ja yksi todennäköisyys saadulle tulokselle.

1) Tapahtuma oli: (jonkin jonon esiintyminen)
2) Tulos oli (jokin jono). Sen sisällöllä ei ole todennäköisyyden kannalta merkitystä. Saatu jono myös ylöskirjattiin.
3) Todennäköisyys: P(jokin jono) = 1

"Esim. jos sisäistäisit sen määritelmän että "juuri tuo jono" on yksi kaikkien mahdollisten tiettyjen jonojen joukossa tämä keskustelu olisi ohi melko nopeasti."

Ei. Jos ryhtyisin valehtelemaan muutaman evon tapaan (mitä en tee), keskustelu silti jatkuisi. Onhan palstalla toki useita muitakin, jotka ymmärtävät totuuden ja haluavat totuutta puolustaa. Lopulta totuus aina voittaa.

Lue lisää

SInä se *JC jaksaa hölmöillä ja lässyttää vaikka sinut on tälläkin palstalla osoitettu olevan väärässä useamman kerran päivässä.

"Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä."

Ja täsmällistä kieltähän Enqvist käyttääkin. Sinä sen sijaan häröilet määritelmien ja sanojen käytön suhteen kaiken aikaa yrittäen muuttaa merkityksiä tukemaan valheellista "totuuttasi".

""Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista?"

Kyllä, koska nimityksen tarkoitus oli mahdollistaa, helpottaa kohta seuraavan valheellisen todennäköisyyden ilmoitusta."


Lässyn lässy. Tulokseksi päättyy satunnaisesti jokin jono. Mutta kun se on sattunut, tiedätään mikä se on, se on yksilöity jono kaikkien 2^100 jonon joukosta. Siksi siihen voidaan viitata ilmaisulla "juuri tuo jono".

"Jono oli todellisuudessa jokin jono, aivan merkityksetön jono".

Niin onkin, se on vain yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Mutta se on täysin epärelevanttia sen suhteen, että kunkin eri jonon esiintymisen todennäköisyys on niiden merkityksettömyydestä huolimatta 1/2^100. Jonon sisältö vain yksilöi jonon.

"Siis tapahtuman ja jonon todennäköisyyden kannalta. "Juuri tuo jono" se oli ainoastaan kieroilevan nimityksen takia - pelkkiä valheellisia sanoja."

Lässyn lässyn tollo.

"Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?"

Aivan hyvin Enqvinst olisi voinut todeta vaikka että "Juuri tuon satunnaisen ja sinänsä yhdentekevän ylöskirjatun jonon saamisen todennäköisyys on 1/2^100" ja olisi silti oikeassa.

"Ei ole. Juuri sillä kertaa saatu jono oli jokin jono. Koska "juuri tuo jono" vittaa tiettyyn jonoon, kyse olisi aivan eri tapahtumasta, jonka esiintymisen todennäköisyys olisikin pieni. Tällaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ole."

Tollo. Esimerkin kuvauksessa "juuri tuo jono" viittaa jo sattuneeseen ja ylöskirjattuun jonoon ei mihinkään ennalta määriteltyyn tiettyyn jonoon.

""Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1."

Hyvä. Siis sinäkin ymmärrät totuuden. Tähän voisit lopettaa."

Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. "Juuri tuon jonon" saamisen todennäköisyys on 1/2^100 aina kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan.

""Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100."

Äskenhän itse kirjoitit, että "juuri tuo jono" saatiin "juuri tällä kerralla" todennäköisyydellä 1."

Sikamasterilla tuli ajatusvirhe tai sitten hän on väärässä juuri tuossa kohtaa.

"Jollain toisella kerralla "juuri tuo jono" todellakin saadaan äärimmäisen harvoin. Mutta se on kokonaan toinen tapahtuma, eikä siitä ole edes keskusteltu. Eikä siinä olisi mitään keskustelemisen aihettakaan."

"Juuri tuon jonon" saamisen todennäköisyys on 1/2^100 aina kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan.

""Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin."

Väärin. Koko ajan on ollut kyse "juuri tällä kertaa" suoritetun kolikonheiton tuloksesta ja sen esiintymisen todennäköisyydestä. Oli vain yksi tapahtuma, yksi tulos ja yksi todennäköisyys saadulle tulokselle."

Väärin. Enqvisti kuvaa vain satunnaiskokeen ja siinä toteutuvan alkeistapahtuman todennäköisyyden. Ja hänen väitteensä pätee jokaisella satunaiskokeen suorituskerralla.

"1) Tapahtuma oli: (jonkin jonon esiintyminen)"

Väärin. Todennäköisyyden aksioomien mukaan Enqvistin kokeessa toteutuvat vain implisiittiset tapahtumat S ja jokin alkeistapahtuma si, P(S) = 1 ja P(si) = 1/n.

"2) Tulos oli (jokin jono). Sen sisällöllä ei ole todennäköisyyden kannalta merkitystä. Saatu jono myös ylöskirjattiin."

Ei olekaan mitään merkitystä muutakin, että sisältö yksilöi tulokseksi sattuneen jonon kaikkien mahdollisten jonojen joukosta.

"3) Todennäköisyys: P(jokin jono) = 1"

P(S) = 1 aksioomien mukaan eli jokin alkeistapahtuma si toteutuu varmasti ja sattunutta tulosta vastaavan alkeistapahtuman todennäköisyys on P(si) = 1/2^100.

Hiski+naapurin.kissa kirjoitti:

> Kukaan palstan evoista ei ymmärrä eikä käytä kieltä vertaisellani tarkkuudella ja selkeydellä. Siksi väitteesi, etten ymmärtäisi argumentteja ja termien merkityksiä, on pelkästään hupaisa. Mieluusti keskustelisin kielellisesti korkeatasoisemmassa seurassa. Ja älyllisestikin. [...] Luultavasti olin lukenut jo ala-asteen päättyessä enemmän kuin mitä suurin osa palstan evoista on lukenut tähän päivään mennessä. [...] Iän mukanaan tuoma ymmärrys ja asiayhteyksien hallitseminen ovat kuitenkin merkittävämpi etu. <

Mainitsehan saman tien että olet sekä filosofian että tekniikan tohtori niin asiantutevuutesi häikäisemät evokit mykistyvät kertakaikkisen lopullisesti. Me ainakin jäämme jo niin sanattomiksi että nyt otamme pullon irlantilaista turpeesta tislattua väkevää brenkkua ja vedämme perskännit.

Lue lisää

Olen opiskellut lyhyen aikaa myös teknillisessä tiedekunnassa, ennen kuin löysin oman alani. Mutta ei siitä sen enempää.

Maksoin toki hinnan lapsuus- ja nuoruusvuosieni lukemisestani. Läheisiä ystäviä minulla ei ollut, toki pari vähän samanhenkistä kaveria kuitenkin. Olen myöhemmin tunnustanut, että elin tuolloin eräänlaista varjoelämää kirjojen maailmassa.

Kirjoittamiani asioita en näe erityisenä itsekehuna. Uskon niiden selittävän kielellisiä kykyjäni. Käsittääkseni jokainen paljon lukeva on nopea lukija. Sadan sivun tuntivauhti vaati itseltäni täydellistä keskittymistä ja uppoutumista kirjaan. Kirjan tuli olla myös mieluisa ja hyvin kirjoitettu.

Lukutekniikka ei ole niinkään nopeutta rajoittava tekijä, vaan se, että en enää ehdi ymmärtää lukemaani. Vaikka nopeuteni ei olekaan entisensä, luen silti päivän lehden läpi ja viikoittaisen SK:n samoin. Toki kirjojakin.

Ei kuitenkaan syytä enempiin ihmettelyihin.

*JC kirjoitti:

Olen opiskellut lyhyen aikaa myös teknillisessä tiedekunnassa, ennen kuin löysin oman alani. Mutta ei siitä sen enempää.

Maksoin toki hinnan lapsuus- ja nuoruusvuosieni lukemisestani. Läheisiä ystäviä minulla ei ollut, toki pari vähän samanhenkistä kaveria kuitenkin. Olen myöhemmin tunnustanut, että elin tuolloin eräänlaista varjoelämää kirjojen maailmassa.

Kirjoittamiani asioita en näe erityisenä itsekehuna. Uskon niiden selittävän kielellisiä kykyjäni. Käsittääkseni jokainen paljon lukeva on nopea lukija. Sadan sivun tuntivauhti vaati itseltäni täydellistä keskittymistä ja uppoutumista kirjaan. Kirjan tuli olla myös mieluisa ja hyvin kirjoitettu.

Lukutekniikka ei ole niinkään nopeutta rajoittava tekijä, vaan se, että en enää ehdi ymmärtää lukemaani. Vaikka nopeuteni ei olekaan entisensä, luen silti päivän lehden läpi ja viikoittaisen SK:n samoin. Toki kirjojakin.

Ei kuitenkaan syytä enempiin ihmettelyihin.

Lue lisää

Huoh, kun vielä ymmärtäisitkin lukemasi ...

Ja mitä tällä oli tekemistä tämän jutun kanssa?

blindwatchmaker kirjoitti:

SInä se *JC jaksaa hölmöillä ja lässyttää vaikka sinut on tälläkin palstalla osoitettu olevan väärässä useamman kerran päivässä.

"Ei. Kirjoituksesi on mieletöntä, koska et ymmärrä eri sanojen merkityksiä. Juuri tämä kysymys vaatii täsmällistä kielen käyttöä."

Ja täsmällistä kieltähän Enqvist käyttääkin. Sinä sen sijaan häröilet määritelmien ja sanojen käytön suhteen kaiken aikaa yrittäen muuttaa merkityksiä tukemaan valheellista "totuuttasi".

""Juuri tuon jonon kutsuminen "juuri tuoksi jonoksi" on jotenkin valheellista?"

Kyllä, koska nimityksen tarkoitus oli mahdollistaa, helpottaa kohta seuraavan valheellisen todennäköisyyden ilmoitusta."


Lässyn lässy. Tulokseksi päättyy satunnaisesti jokin jono. Mutta kun se on sattunut, tiedätään mikä se on, se on yksilöity jono kaikkien 2^100 jonon joukosta. Siksi siihen voidaan viitata ilmaisulla "juuri tuo jono".

"Jono oli todellisuudessa jokin jono, aivan merkityksetön jono".

Niin onkin, se on vain yksi 2^100 mahdollisesta jonosta. Mutta se on täysin epärelevanttia sen suhteen, että kunkin eri jonon esiintymisen todennäköisyys on niiden merkityksettömyydestä huolimatta 1/2^100. Jonon sisältö vain yksilöi jonon.

"Siis tapahtuman ja jonon todennäköisyyden kannalta. "Juuri tuo jono" se oli ainoastaan kieroilevan nimityksen takia - pelkkiä valheellisia sanoja."

Lässyn lässyn tollo.

"Ajattelepa, jos E olisi sanonut "juuri tuon jonon" asemesta rehdisti vaikkapa "tuo satunnainen jono" tai "tuo yhdentekevä jono", olisiko hän silloin kehdannut ilmoittaa sille minimaalista todennäköisyyttä?"

Aivan hyvin Enqvinst olisi voinut todeta vaikka että "Juuri tuon satunnaisen ja sinänsä yhdentekevän ylöskirjatun jonon saamisen todennäköisyys on 1/2^100" ja olisi silti oikeassa.

"Ei ole. Juuri sillä kertaa saatu jono oli jokin jono. Koska "juuri tuo jono" vittaa tiettyyn jonoon, kyse olisi aivan eri tapahtumasta, jonka esiintymisen todennäköisyys olisikin pieni. Tällaista tapahtumaa ei E:n esimerkissä ole."

Tollo. Esimerkin kuvauksessa "juuri tuo jono" viittaa jo sattuneeseen ja ylöskirjattuun jonoon ei mihinkään ennalta määriteltyyn tiettyyn jonoon.

""Todennäköisyys että saatiin "juuri tuo jono" juuri tällä kerralla on tietysti 1."

Hyvä. Siis sinäkin ymmärrät totuuden. Tähän voisit lopettaa."

Tuo ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. "Juuri tuon jonon" saamisen todennäköisyys on 1/2^100 aina kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan.

""Todennäköisyys sille että saadaan "juuri tuo jono" millä tahansa kerralla onkin sitten 1/2^100."

Äskenhän itse kirjoitit, että "juuri tuo jono" saatiin "juuri tällä kerralla" todennäköisyydellä 1."

Sikamasterilla tuli ajatusvirhe tai sitten hän on väärässä juuri tuossa kohtaa.

"Jollain toisella kerralla "juuri tuo jono" todellakin saadaan äärimmäisen harvoin. Mutta se on kokonaan toinen tapahtuma, eikä siitä ole edes keskusteltu. Eikä siinä olisi mitään keskustelemisen aihettakaan."

"Juuri tuon jonon" saamisen todennäköisyys on 1/2^100 aina kun Enqvistin satunnaiskoe suoritetaan.

""Missään vaiheessa E ei laita mukaan tarkennetta "juuri tällä kerralla" vaan puhuu yleisesti tapahtuman todennäköisyydestä millä tahansa kerralla se sitten tehdäänkin."

Väärin. Koko ajan on ollut kyse "juuri tällä kertaa" suoritetun kolikonheiton tuloksesta ja sen esiintymisen todennäköisyydestä. Oli vain yksi tapahtuma, yksi tulos ja yksi todennäköisyys saadulle tulokselle."

Väärin. Enqvisti kuvaa vain satunnaiskokeen ja siinä toteutuvan alkeistapahtuman todennäköisyyden. Ja hänen väitteensä pätee jokaisella satunaiskokeen suorituskerralla.

"1) Tapahtuma oli: (jonkin jonon esiintyminen)"

Väärin. Todennäköisyyden aksioomien mukaan Enqvistin kokeessa toteutuvat vain implisiittiset tapahtumat S ja jokin alkeistapahtuma si, P(S) = 1 ja P(si) = 1/n.

"2) Tulos oli (jokin jono). Sen sisällöllä ei ole todennäköisyyden kannalta merkitystä. Saatu jono myös ylöskirjattiin."

Ei olekaan mitään merkitystä muutakin, että sisältö yksilöi tulokseksi sattuneen jonon kaikkien mahdollisten jonojen joukosta.

"3) Todennäköisyys: P(jokin jono) = 1"

P(S) = 1 aksioomien mukaan eli jokin alkeistapahtuma si toteutuu varmasti ja sattunutta tulosta vastaavan alkeistapahtuman todennäköisyys on P(si) = 1/2^100.

Lue lisää