Milloin kirjoitettiin Jeesuksen elämää koskevat

"Me tiedämme että tuo valinta tehtiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 sen aikaisten uskonnollisten kiistojen ja Itä-Rooman poliittisten tarpeiden mukaisesti."

Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos.
Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa. 300-luvulle tultaessa se kokonaisuus, mikä muodostaa UT:n, oli melko lailla vakiintunut, tosin muutamasta kirjeen ja Ilmestyskirjan kuulumisesta tärkeimpien kristillisten teosten joukkoon kiisteltiin teologien piirissä.
Vastoin yleistä harhaluuloa, Nikeassa ei luotu Uuden Testamentin kokoonpanoa. Ensimmäisen kerran se tavataan tismalleen nykyisenkaltaisena eräässä Aleksandrian piista Athanasioksen 360-luvulta olevassa kirjoituksessa, missä hän luettelee kristityille luettavaksi sopivat teokset.
UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Me tiedämme että tuo valinta tehtiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 sen aikaisten uskonnollisten kiistojen ja Itä-Rooman poliittisten tarpeiden mukaisesti."

Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos.
Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa. 300-luvulle tultaessa se kokonaisuus, mikä muodostaa UT:n, oli melko lailla vakiintunut, tosin muutamasta kirjeen ja Ilmestyskirjan kuulumisesta tärkeimpien kristillisten teosten joukkoon kiisteltiin teologien piirissä.
Vastoin yleistä harhaluuloa, Nikeassa ei luotu Uuden Testamentin kokoonpanoa. Ensimmäisen kerran se tavataan tismalleen nykyisenkaltaisena eräässä Aleksandrian piista Athanasioksen 360-luvulta olevassa kirjoituksessa, missä hän luettelee kristityille luettavaksi sopivat teokset.
UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta.

Lue lisää

Näinhän se on: aito tiede todistaa, että Raamattu on erehtymätöntä Jumalan sanaa.

tositieteilijä kirjoitti:

Näinhän se on: aito tiede todistaa, että Raamattu on erehtymätöntä Jumalan sanaa.

Mikään tiede ei tuota todista; et pysty esittelemään niin kertovaa tieteellistä raporttia.

Vain vähemmistö Suomen kristityistäkin ajattelee noin.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Me tiedämme että tuo valinta tehtiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 sen aikaisten uskonnollisten kiistojen ja Itä-Rooman poliittisten tarpeiden mukaisesti."

Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos.
Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa. 300-luvulle tultaessa se kokonaisuus, mikä muodostaa UT:n, oli melko lailla vakiintunut, tosin muutamasta kirjeen ja Ilmestyskirjan kuulumisesta tärkeimpien kristillisten teosten joukkoon kiisteltiin teologien piirissä.
Vastoin yleistä harhaluuloa, Nikeassa ei luotu Uuden Testamentin kokoonpanoa. Ensimmäisen kerran se tavataan tismalleen nykyisenkaltaisena eräässä Aleksandrian piista Athanasioksen 360-luvulta olevassa kirjoituksessa, missä hän luettelee kristityille luettavaksi sopivat teokset.
UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta.

Lue lisää

"Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos."

Kyllä se menee näin ihan historiankirjoitustenkin mukaan. Kristityt olivat (silloinkin - kuinkas muuten) keskenään riitaisaa porukkaa ja erityisesti ns. areiolaisuus oli saanut paljon kannatusta erityisesti Länsi-Euroopassa ja germaanien keskuudessa.

Kirkolliskokous päätti, että Jeesus on Jumalan "inkarnaatio" eikä vain profeetta, kuten suuri osa kristityistä oli siihen saakka uskonut.

"Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa."

Laitapa viite, joka kertoo, että evankeliumit jaettiin kahteen jo 100-luvulla. Juudaksen evankeliumin vanhin versio on vanhempi kuin Johanneksen evankeliumin vanhin säilynyt versio, lisäksi on Egyptiläisten, Filippuksen, Marian, Nikodeemuksen, Pietarin ja Tuomaan evankeliumit.

"UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta."

Tämä pitää paikkansa, mutta Nikeassa päätettiin uskontunnustus, jossa Jeesus on "Jumala Jumalasta" ja näin rajattiin mitkä kirjoitukset ja evankeliumit edustavat "oikeaa uskoa" ja mitkä ovat harhaoppia. Sen jälkeenkin on toki harhaoppisia kristittyjen joukosta löytynyt, mutta jossain vaiheessa maallinen valta rajoitti kristittyjen oikeutta hoitaa oppiriitoja tappamalla, kiduttamalla ja maasta karkoittamalla. Kummalliseksi on maailma mennyt.

Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

"Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos."

Kyllä se menee näin ihan historiankirjoitustenkin mukaan. Kristityt olivat (silloinkin - kuinkas muuten) keskenään riitaisaa porukkaa ja erityisesti ns. areiolaisuus oli saanut paljon kannatusta erityisesti Länsi-Euroopassa ja germaanien keskuudessa.

Kirkolliskokous päätti, että Jeesus on Jumalan "inkarnaatio" eikä vain profeetta, kuten suuri osa kristityistä oli siihen saakka uskonut.

"Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa."

Laitapa viite, joka kertoo, että evankeliumit jaettiin kahteen jo 100-luvulla. Juudaksen evankeliumin vanhin versio on vanhempi kuin Johanneksen evankeliumin vanhin säilynyt versio, lisäksi on Egyptiläisten, Filippuksen, Marian, Nikodeemuksen, Pietarin ja Tuomaan evankeliumit.

"UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta."

Tämä pitää paikkansa, mutta Nikeassa päätettiin uskontunnustus, jossa Jeesus on "Jumala Jumalasta" ja näin rajattiin mitkä kirjoitukset ja evankeliumit edustavat "oikeaa uskoa" ja mitkä ovat harhaoppia. Sen jälkeenkin on toki harhaoppisia kristittyjen joukosta löytynyt, mutta jossain vaiheessa maallinen valta rajoitti kristittyjen oikeutta hoitaa oppiriitoja tappamalla, kiduttamalla ja maasta karkoittamalla. Kummalliseksi on maailma mennyt.

Lue lisää

"Kyllä se menee näin ihan historiankirjoitustenkin mukaan."

No sitten voitkin varmaan helposti antaa viitteen historiatutkimukseen, missä niin väitetään. Oletko lukenut Wikipedian artikkelia aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/First_Council_of_Nicaea (vaikka Wikipedia aina ole ihan paras lähde, niin kyseinen artikkeli on luokiteltu hyväksi, mikä todistanee jonkintasoisesta luotettavuudesta), siinä väite UT:n tekstien valinnasta kyseisessä konsiilissa on otsikon "Misconceptions" alla...

Miten tekstisi välillä "Kristityt olivat (silloinkin - kuinkas muuten) keskenään riitaisaa porukkaa [...] oli siihen saakka uskonut." nyt liittyy siihen, valittiinki UT:n tekstit Nikeassa vai ei.

"Laitapa viite, joka kertoo, että evankeliumit jaettiin kahteen jo 100-luvulla"

http://en.wikipedia.org/wiki/Development_of_the_New_Testament_canon#Early_Christianity_.28c.30-325.29

100-luvulla eläneet Ireneus, Justinianus Marttyyri, Tertullianus ja Klemens Aleksandrialainen kaikki pitivät nykyisen UT:n evankeliumeja muita parempina (tosin Klemens hyväksyi myös Egyptiläisten Evankeliumin, joskaan ei pitänyt sitä yhtä hyvänä kuin muita). Samaten ns. Muratorin Fragmentti, noin vuonna 170 laadittu luettelo kirkoissa käytetyista teksteista, luettelee nykyiset evankeliumit, ei apokryfievankeliumeja, ja siinä mainitut kirjoitukset ovat muutenkin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta melkein samat kuin nykyisessä UT:ssa.

"Nikeassa päätettiin uskontunnustus, jossa Jeesus on "Jumala Jumalasta" ja näin rajattiin mitkä kirjoitukset ja evankeliumit edustavat "oikeaa uskoa" ja mitkä ovat harhaoppia"

Jossain määrin, mutta ei se olisi mitenkään estänyt ottamasta kaanoniin mukaan, mm. Tuomaan Evankeliumia, Egyptiläisten Evankeliumia tai Nikodeuksen Evankeliumia (mikä tunnettiin myöhemminkin ja mihin Dante viittaa Jumalaisen Näytelmän Helvetti-osiossa) tai muita tekstejä, esim. Muratorin fragmentissa mainittuja Pietarin Ilmestystä ja Viisauden kirjaa.
Ja sitä paitsi tässähän on puhe siitä, valittiinko UT:n neljä evankeliumia Nikeassa vai ei. Ne olivat jo yli sata vuotta aimemmin vakiinnuttaneet asemansa tärkeimpinä evankelimeina.

Michelarkangelo kirjoitti:

"Kyllä se menee näin ihan historiankirjoitustenkin mukaan."

No sitten voitkin varmaan helposti antaa viitteen historiatutkimukseen, missä niin väitetään. Oletko lukenut Wikipedian artikkelia aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/First_Council_of_Nicaea (vaikka Wikipedia aina ole ihan paras lähde, niin kyseinen artikkeli on luokiteltu hyväksi, mikä todistanee jonkintasoisesta luotettavuudesta), siinä väite UT:n tekstien valinnasta kyseisessä konsiilissa on otsikon "Misconceptions" alla...

Miten tekstisi välillä "Kristityt olivat (silloinkin - kuinkas muuten) keskenään riitaisaa porukkaa [...] oli siihen saakka uskonut." nyt liittyy siihen, valittiinki UT:n tekstit Nikeassa vai ei.

"Laitapa viite, joka kertoo, että evankeliumit jaettiin kahteen jo 100-luvulla"

http://en.wikipedia.org/wiki/Development_of_the_New_Testament_canon#Early_Christianity_.28c.30-325.29

100-luvulla eläneet Ireneus, Justinianus Marttyyri, Tertullianus ja Klemens Aleksandrialainen kaikki pitivät nykyisen UT:n evankeliumeja muita parempina (tosin Klemens hyväksyi myös Egyptiläisten Evankeliumin, joskaan ei pitänyt sitä yhtä hyvänä kuin muita). Samaten ns. Muratorin Fragmentti, noin vuonna 170 laadittu luettelo kirkoissa käytetyista teksteista, luettelee nykyiset evankeliumit, ei apokryfievankeliumeja, ja siinä mainitut kirjoitukset ovat muutenkin joitain poikkeuksia lukuun ottamatta melkein samat kuin nykyisessä UT:ssa.

"Nikeassa päätettiin uskontunnustus, jossa Jeesus on "Jumala Jumalasta" ja näin rajattiin mitkä kirjoitukset ja evankeliumit edustavat "oikeaa uskoa" ja mitkä ovat harhaoppia"

Jossain määrin, mutta ei se olisi mitenkään estänyt ottamasta kaanoniin mukaan, mm. Tuomaan Evankeliumia, Egyptiläisten Evankeliumia tai Nikodeuksen Evankeliumia (mikä tunnettiin myöhemminkin ja mihin Dante viittaa Jumalaisen Näytelmän Helvetti-osiossa) tai muita tekstejä, esim. Muratorin fragmentissa mainittuja Pietarin Ilmestystä ja Viisauden kirjaa.
Ja sitä paitsi tässähän on puhe siitä, valittiinko UT:n neljä evankeliumia Nikeassa vai ei. Ne olivat jo yli sata vuotta aimemmin vakiinnuttaneet asemansa tärkeimpinä evankelimeina.

Lue lisää

Korjaus, kohdassa "vaikka Wikipedia aina ole..." pitäisi tietenkin lukea "vaikka Wikipedia EI aina ole..."

Michelarkangelo kirjoitti:

"Me tiedämme että tuo valinta tehtiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 sen aikaisten uskonnollisten kiistojen ja Itä-Rooman poliittisten tarpeiden mukaisesti."

Näin juttu menee Da Vinchi-Koodin mukaan, mutta kannattaa ottaa huomioon, että se viihderomaani, ei kirkkohistoriallinen teos.
Varhaisten kristillisten kirjailijoiden perusteella tiedetään, että nykyisin Raamatussa olevat neljä evankeliumia olivat saavuttaneet johtoasemansa jo 100-200-lukujen taitteessa. 300-luvulle tultaessa se kokonaisuus, mikä muodostaa UT:n, oli melko lailla vakiintunut, tosin muutamasta kirjeen ja Ilmestyskirjan kuulumisesta tärkeimpien kristillisten teosten joukkoon kiisteltiin teologien piirissä.
Vastoin yleistä harhaluuloa, Nikeassa ei luotu Uuden Testamentin kokoonpanoa. Ensimmäisen kerran se tavataan tismalleen nykyisenkaltaisena eräässä Aleksandrian piista Athanasioksen 360-luvulta olevassa kirjoituksessa, missä hän luettelee kristityille luettavaksi sopivat teokset.
UT ilmeisesti kanonisoitiin Hippo Regiuksen kirkolliskokouksessa 390-luvulla, mutta sekin oli vain vakiintuneen käytännön siunaaminen, ei tiettyjen tekstien tietoinen valinta.

Lue lisää

Michel on lähellä todellisuutta.

100-200 välinen aika on oikea.
Aivan ilmeisesti lähempänä 100 kuin 200 v.

200-luvun loppupuolelle tultaessa korkko oli ennustusten mukaisesti turmeltunut siinä määrin että sen johto oli lipsunut kauaksi alkuperäisestä.
Ja kun sitten alettiin kutsua koolle kirkolliskokouksia niin ei niihin tilaisuuksiin todellisia kristittyjä mennyt.
Tämä näkyy mm. siinä että kokoukset olivat hyvin riitaisia, väkivaltaisiakin, eivätkä tehdyt oppipäätökset perustuneet suinkaan Raamattuun vaan ne seurasivat Rooman poliittis-uskonnollista ilmapiiriä ja joskus koollekutsujina jopa toimi pakanoita.Konstantinus yhtenä näistä, ja hän, pakanakeisari sitten päätti ankaran kiistelyn jälkeen että kirkonkin Jumaluuden on oltava kolmiyhteinen koska hänen pakanajumajumaluutensa oli sellainen.
Tilanne oli hyvin samankaltainen kuin Suomen valtiokirkon nykytilanne sen palvellessa valtiota ennemmin kuin häntä jota väittävät edustavansa.
--Tällaisessa ilmapiirissä jossa Raamattua ei kunnioitettu, ei kenellekään ollut suurtakaan intressiä muuttaa sitä jo kauan aikaa ollutta käsitystä siitä mitä Raamattuun kuului ja mitä ei. Se että silloin tällöin kirkolliskokous vahvisti olemassaolevan Raamatun, ei tarkoittanut sitä että kokoelmaa olisi muuteltu.
Jotkut ilmeisen ylpistyneet piispat olisivat halunneet tehdä siihen omia lisäyksiään tullakseen kuuluisiksi, mutta eihän se koskaan sopinut muille piispoille. Ja näin Raamattu säilyi alkuperäisenä halki vuosisatojen.

Nykyään finnteologit Thuren etuneässä vastaavatkin hyvin näitä ylpistyneitä piispoja jotka haluaisivat väkisin esiintyä Raamattua oikein kirjoittavina viisaina.
He tulevat palkkansa saamaan kertoo ilmestyskirjan viimeinen sivu.
Tämän palstan evokkienkin kannattaisi olla varovaisia Raamattua väännellessään.

Lue jakeet 18-19. Nämä ovat Jeesuksen terveiset Thurenille ja muille hengenheimolaisilleen.

http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ilm. 22:1&rnd=1383026443240

Sinäkö muka viisas ?????


Kysyin samaa ylläpidolta ja kaik'viestit lähti :D hahah evokkipellen viestit meni ja se kannatti...

Se poistattaja on tuo sekopää tekojyr.

Ilmeisesti joku aivovammainen joka ei osaa muuta tehdä kuin vahinkoa joka suuntaan.

jyr kirjoitti:

Se poistattaja on tuo sekopää tekojyr.

Ilmeisesti joku aivovammainen joka ei osaa muuta tehdä kuin vahinkoa joka suuntaan.

Itsehän lahjoitat eväät kun et rekisteröidy.

RepeRuutikallo kirjoitti:

Itsehän lahjoitat eväät kun et rekisteröidy.

Mistä se kertoo, että suurimmat hömelöt ovat kuitenkin evoluutioteorian kannattajien puolella?
Ollakseen evokki ei tarvitse näet ymmärtää mistään asiasta yhtään mitään.

saiskos ruutia kirjoitti:

Mistä se kertoo, että suurimmat hömelöt ovat kuitenkin evoluutioteorian kannattajien puolella?
Ollakseen evokki ei tarvitse näet ymmärtää mistään asiasta yhtään mitään.

Lue lisää

Niin neitiseni. Varmaan juuri siksi reilusti yli 90 % akateemisen sivistyksen saaneista ihmisistä on evokkeja, kun ei tarvitse ymmärtää mistään mitään.

Pelastus tieteenvastaiselta typeryydeltä on monien kreationistien ulottuvilla, mutta ei enää sinun. Tee siis sitä mitä parhaiten osaat eli jatka viihdyttämistämme päättömyyksillä.

En Repe koskaan ole poistattanut mitään. En edes tuon terroristijyrin tölväisyjä.

Ja toki olet evokiksi ihan fiksu, joskus tuntuu siltä että jopa äly hiukan pilkahtaisi, mutta sitten piilotat sen hyvin nopeasti evokliseiden taakse ettei vain kaverit sitä huomaisi. Tässä kohdassa oletkin sitte vähän neitiä, tai paremminkin akkamaista hameväkeä.