Vuonna 1985 ostin 35 m2 puistolasta ja maksoin siitä 150 000 markkaa.
Vaikka puhutaan matalista koroista, näyttää pankki ja grynderi yhdessä maksattavan näitä kasarmipöksiä todellakin KORKOJEN KANSSA.
Sananmukaisesti.
Ne ovat ottaneet käyttöön samat temput kuin autokaupassa, jossa autoa 0-korkoisella osamaksulla myytäessä koron hinta sisältyi auton hintaan. Ajokki oli siis korkojen verran kalliimpi.
Vaikka puhutaan matalista koroista, näyttää pankki ja grynderi yhdessä maksattavan näitä kasarmipöksiä todellakin KORKOJEN KANSSA.
Sananmukaisesti.
Ne ovat ottaneet käyttöön samat temput kuin autokaupassa, jossa autoa 0-korkoisella osamaksulla myytäessä koron hinta sisältyi auton hintaan. Ajokki oli siis korkojen verran kalliimpi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No tässä ei tietenkään riitä pelkät korot. Kiskurihintaan on sisällytetty voitot, osingot, optiot ja kokoomuksen vaalirahoitus tietenkin.
piiri pieni pyörii, kokkarit siinä hyörii
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=687022
Näyttäisi siinä nyt vähän kuitenkin olevan realihinnassa alenemista tapahtunut.
Noin karkeasti ottaen euro on nyt suurin piirtein sen markan arvon väätti mitä markalla euroon siirrryttäessä oli, ja tuleehan sitä inflaatiota markan kanssa vuodesta -85 euroon siirtymisen ajankohtaankin.
Noin karkeasti ottaen euro on nyt suurin piirtein vuoden 1975 markan arvoinen. Onhan siitä vielä 25 vuoden inflaation verran matkaa valuutanvaihtoon.
Luin muuten tuossa vanhasta lehdestä, että vanhan yksiön tyypillinen neliöhinta Helsingin keskustassa oli vuonna 1976 noin 2500 - 3000 markkaa. Sama lehti kertoo kauhistellen, miten uudet laatuasunnot parhailla paikoilla maksavat jopa yli neljätuhatta. Kaupungin laidoilta sai isoja asuntoja tuhannen markan neliöhinnalla. Oli kuulemma vaikeaa säästää omarahoitusta ja vuokra-asunnot ovat tiukassa.
"Vanhat on laulut, tutut on virret, lapsena jo laulettiin..."
- Konsta Pylkkänen 1950
Itse asiassa 150 000 markkaa vuonna 1985 vastaa tämän päivän arvoltaan 48 660 euroa. Tämä siis ottaen inflaatio mukaan.
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Kyseisen asunnon reaalihinnassa on siis tapahtunut massiivinen nousu eikä suinkaan alenemista kuten väität.
No näillä idekseillä kyllä aina venkoillaan ja ne on inflaation kanssa yksi keskeisimmistä kusetuskeinoista. Kaikki indeksit aina vähättelevät todellista toteutunutta inflaatiota siksi kun se on niin monien intresseissä tätä näin vähätellä(se on erityisesti verottajan ja taloudessa vahvemmissa asemissa olevien intresseissä näin tehdä), ja siis ihan tarkoituksellakin näillä jutuilla huijataan.
Tuolla joku sanoi rahanarvotilastojen sosoittavan vuoden 1975 markan olevan kutrakuinkin nykyeuron arvoinen. Tähän en kyllä usko, kyllä 1975 markka vastasi realiarvoltaan vähintään 1,5€ nykyvaluutassa.
Siinä eurovaluuttaan siirtymisen yhteydessä tehtiin reipas devalvaatio, vaikka ei sitä sanottu. Siitä sitten lähtikin talous nousuun niinkuin se ennenkin markka-aikaan aina devalvaation kanssa nousuun saatettiin, ja nousukautena sitten inflaatio kiihtyi.
Hyvä sivu tuo kyllä. Oenkin katsellut vaan tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksejä, ja joskus kalenterista rahanarvojuttuja. Tosin olen varma että nämä ainakin jonkin verran vähättelevät toteunutta inflaatiota, mutta siltikin ne on ihan hyviä aina joskus katsella.
pada dam, entäs ne palkat ?????
http://yle.fi/uutiset/espoon_velkaneuvonta_pahasti_ruuhkautunut/7222126?origin=rss
vai oliko niin, että se velka olikin vain varallisuutta, jota jonotetaan järjestelemässä verottajan ulottumiin
1 euro on 6 markkaa, se oli euroon siirtyessä ja on nyt, kaikki tarvii laskea markoissa ja verrata markka-ajan hintaan. asuntoja ei, niissä on 1/2 ylihintaa, mutta autot, viihdeeloktroniikka yms. markkaaikana 6000 mk ei saanut mitään autoa, nyt 1000 e saa. ei se markka-ajan 6000 mk auto ole nyt 6000e auto vaan 1000e vastaava ja allekin.
Mihin sää nyt pyrit?
Tuhannella markallakin on autoja ostettu aikanaan, eipä ne kummoisia olleet mutta varmasti huonompia kuin tuhannen euron autot nyt.
Sama koskee televisiota,kodinkoneita jne. Joskus 90-luvun alussa tuttu osti matkapuhelimen, hintaa oli 20tuhatta markkaa. Nykyään saa 29Eurolla parempia puhuttimia.
1 euro on alle 5 markkaa, jos verrataan nykyrahaa ja muuntoajan rahaa.
Riippuu siitä, miten pitkälle markka-aikaan mennään. Syksyllä 1967 painetussa kirjassa Mitä-Missä-Milloin 1968 esitellään uusia automalleja. Silloiset markkahinnat olivat:
- Datsun Sunny 1000 - alkaen 7590:-
- Mazda 1,5 - 11950:-
- Ford Cortina 1,3 - 9380.-
- Vauxhall Viva - alkaen 8795:-
- VW Kupla 1,5 - 9400:-
- Volvo 144 - alkaen 18700:-
Nämä olivat siis uusia autoja. Kuudella tonnilla sai aika tuoreita käytettyjä ja itäauton ehkä uutenakin. Toisaalta 6000 oli tuolloin duunarin vuosipalkka.
kyllä, mutta tuo puhe entisajan markka = nykyajan euro täysin bullshittiä, sinun 1 euro = hieman alla 5 markkaa, pitää paremmin kutinsa.
täällä maksoi 2000 luvun vaihteessa 50-60 neliön asunto-osake silloin n. 200 000 mk, nyt 40 -50 th. e ja tulee koko ajan alaspäin, rahanarvo- ostovoima noussut, eli asunto periaatteessa halventunut. 200 0000 mk oli silloin paljon isompi raha, kuin 40 -50 th. e nyt.
27 nelion koppi ja hintaa 167 000 euroa. Sairasta. Ei omaa pihaa tai tonttia. Ei paljoa järkeä ole alkaa maksamaan kymmeniä vuosia.
Lisättynä kerrostalojen kustannukset korjauksiin ja huoltoon jotka on korkeammat kuin muissa taloissa. as oy osakkaat kun ei voi olla vaikuttamassa oikeasti kustannuksiin ja remontteihin.
> as oy osakkaat kun ei voi olla vaikuttamassa oikeasti kustannuksiin ja remontteihin.
Minä en kylläkään ole nähnyt remonteista päättävissä yhtiökokouksissa ketään muita kuin osakkaita. Onhan siellä tietysti isännöitsijä, mutta hänellä ei ole ääniä. Kukahan ne päätökset sitten tekee?