porvarillisen talousteoreetikon rappion huippu

Voidaan jatkaa yritystä päästä selville Marxin yrittäjäkumoajan tolkuttomuuksista.

Kuinka monta tavaraa maailmassa on olemassa olevan luonnon ulkopuolelta?
Olisiko mahdollista, että jossain luonnon raaka-aineista tehdyissä tavaroissa olisi hippunen jotain muuta kuin ajassa ja avaruudessa ikuisesti olevaa materiaa?

Marxilaisen filosofian ja tieteen vastaus on yksiselitteinen. Ei ole.

Palstaporvarin hölynpölyteoria johtaa siihen, että on. Silloin menisimme pilven reunalle, jossa oikukas ärripurriukko taikoo tyhjästä jokaiseen materiahippuun olematonta.

Karl Marx :
"Henkilö, joka valmistaa esineen omaa välitöntä käyttöään varten, kuluttaakseen sen itse, valmistaa tuotteen, mutta ei tavaraa. Itseään varten työskentelevänä tuottajana hänellä ei ole mitään tekemistä yhteiskunnan kanssa. Mutta tuottaakseen tavaran hänen ei pidä vain tuottaa esinettä, joka tyydyttää jonkin yhteiskunnallisen tarpeen, vaan myös hänen työnsä on oltava erottamattomana osana yhteiskunnan käyttämässä työn kokonaismäärässä. Hänen työnsä tulee olla alistettu yhteiskunnan sisäisen työnjaon alaiseksi. Se ei ole mitään ilman työn muita osia ja se on vuorostaan niiden välttämätöntä täydennystä."

Tässä voidaan kysyä: "Kuinka luonnossa oleva materiaali muuttuu tavaraksi."
Aloituksen ongelman kannalta on toissijaista, muuttuuko osa luontoa tuotteeksi yksilöä itseään varten vai tavaraksi talouden kiertokulkuun.

Palstan Marxin kumoajayrittäjä, josta näköjään kehittyi rappiofilosofi, väittää tavaran jonkin osan syntyvän ilman työtä joten pysytään tavarakäsitteessä.

Persuteoreetikkomme pyrkii sanomaan, että luonnontilasta otettu raaka-aine, josta on työn tuloksena on muokattu tavara niin tämän tavaran arvo ei muodostu työn arvosta.
Hän perustelee mm. siten, että vilja kasvaa käden koskematta tai mehiläiset tekevät työtä hunajan tuottamiseksi. Viljan ja hunajan saattaaminen markkinoille vaihdettavaksi käyttöarvoksi ei sisältäisi lainkaan työn arvoa (ja arvon hintamuoto kuuluisi kokonaan kapitalistille!!!!!!).
No. Hän pehmentää teoriaansa "tavaran tuottamisessa on muutakin arvoa kuin työn arvo". Käytännössä asettamus pyrkii kumoamaan työn paljouden arvon. Hän tuo arvoon yliluonnollisen tekijän.

Tavaroiden alkuperä ei ole missään muussa kuin luonnotilassa olevan elottoman tai elollisen luonnon hyväksi käyttämisessä. Tavarassa ei ole muuta ainesosaa kuin mitä materiaalisessa olevaisessa on. Olipa se kaasumaisena, nesteenä, kiinteänä tai elollisena. Niiden osien ollessa luonnontilassa ne ovat vain luonnon esineitä (filsofiassa sanotaan "olioita"). Tavarassa ei ole materian ulkopuolisia yllätysmomentteja.
Ihminen louhii maasta malmeja, hoitaa eläimiä ja saa niistä tuotteita ja silloin luonnon esineistä syntyy tavaraoita kiertokulkuun lähetettäväksi.

Se että luonnon esineet, esim. rakennusmaa ja maatalousmaa muuttuvat omistuksen kautta arvoa sisältäväksi, Marx nimittää sitä maankoroksi ja se tulee maanomistajalle. Rakennusmaakorko on hyvin tunnettu porvarillisessakin talousopissa. Asutetuilla alueilla maankorko kohoaa, kaupunkien keskustoissa se voi olla suurempi kuin laitamilla.
Marx kuvaa viljelymaakorkoa aikalaisessa Englannissa. Viljelemättömän maan hinta on jotain. Maanomistaja (kapitalisti) vuokraa maan tuottajalle ja perii vuokran muodossa maankorkoa. Kun maa parannustöiden vuoksi tuottaa enemmän, maanomistaja lisää vuokraa itse tekemättä maalle mitään.
Maankorko saa täydellisen ilmauksensa kapitalismin vallitessa.

Muun muassa vielä 1800 USA:n alueen intiaanit hämmästelivät heille tarjottua rahaa, jos luopuvat tietyistä asuma-alueista. He sanoivat: Maata, vettä ja ilmaa ei kukaan voi omistaa. Se on yhteistä ja ihmisille ikuisiksi ajoiksi annettu (Manituilta ym.). Intiaanit eivät voineet käsittää omistusta eivätkä varsinkaan kapitalismin talouslakeja, jossa kaikki oli kaupan.

Marxin määritelmä työn paljoudesta tavaran arvona on kumoamaton.

Niin, onhan se vittumaista tietenkin kun ei voi muuta kuin arvostella keskustelijaa pätevien vasta-argumenttien puuttuessa.

Et esittänyt yhtäkään vasta-argumenttia - et ensimmäistäkään. Et pystynyt kuin arvostelemaan Kallen älykkyyttä.

Mutta väite, että hunajalla kuorutettu myynnissä oleva leivos sisä'ltää muutakin kuin ihmistyötä. Hunaja ei nimittäin ole ihmisen tekemää. Et tainnut tietääkään, että mehiläiset - ja vain mehiläiset - tekevät hunajaa.

Täytyy myöntää, että sinulle marxin opeissa turpiin antaminen on hunajaa vanhalle Kallelle.

...............

HEI!

Nyt TAVARA on sellainen HYÖDYKE tai TUOTE, joka on käynyt läpi OSTO-MYYNTI-tapahtuman siis siirtynyt Myyjältä Kuluttajalle Pääomakirjan ARVOLAKIMALLI rp:n viitoittamalla tavalla. Tietävätkö nyt Toverit AP, Työkkäri ja PSillanpää sen, että mitä kaikkea tapahtuu silloin, kun HYÖDYKE vaihtaa omistajaa? Onko se oikea tulkinta, kun väittää siten, että HYÖDYKE eli TUOTE muuttuu Tavaraksi silloin kun se on käynyt läpi kaavan Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä LISÄARVO rp:n mukaisen toiminnan? Onko Teille SINIMUSTAT tuttuja seuraavat käsitteet: KÄYTTÖARVO ja VAIHTOARVO sekä KESKITTYMINEN Valtiotasolla ja KASAANTUMINEN liikeyritystasolla?

"Niin, onhan se vittumaista tietenkin kun ei voi muuta kuin arvostella keskustelijaa pätevien vasta-argumenttien puuttuessa."

Mitä ihmettä! Sinut on kumottu täydellisesti. Jos se sua vituttaa, olkoon.
Selviät ainoastaan sillä että todistat yhdenkin tavarahippusen syntyvän materiaalisen maailman ulkopuolelta.
Argumentit on asetettu ja pitävät.
Järjenjuoksullasi keräät hunajaa rikkomalla luonnon ampiaispesät, vispilöit siitä hunajan ja myyt markkinoille. Saat ehkä kolikoita mutta työsi on tuottanut, minkä tuottanut, hunajatavaraa. Vai väitätkö, että hunaja tuli purkkiisi ilman työtä?
Hunaja on nyt tavaraa, jossa on työsi arvo. Mutta tyhmänä tuottajana koet piankin nälkäkuoleman. Viisaammat rakentavat mehiläisille pesät, hunajan keruukennot ja saavat sinun hinnoillasi työstään paljon suuremman kasan lehvää.
Ja jälleen olemme tavarassa työn paljouden arvon perusteella ja arvolaki alkaa toimia. Teolliset hunajantuottajat saavat aikaiseksi yht. kunn. vältt. työn arvon alenemisen ja markkinahinnan alenemisen ja olet entistä enemmän lirissä "hunajanryöstäjänä".

Tiedätkö mitä. Jallitin sinut tahallani. Tiesin aikaisemmasta että sotket arvon ja käyttöarvon ja olet pakotettu väittämään raaka-aineen olevan tavarassa arvon ulkopuolella. Jokaisessa Marxin kumoamisyrityksessäsi on yliluonnollinen momentti.

Loppukommentti. Et tunne Marxin työnarvoteoriaa lainkaan. Vääristelet jopa porvarillisia talousteorioita. Kansantalousopin suhteen et ole mitään ellei oteta lukuun että olet joutava suunsoittaja.

Marx pysyy edelleen jaloillaan ja makaa rauhassa Highgaten hautausmaalla Lontoossa.

"Ei kai metsässä kasvavilla puilla ole mitään arvoa ennenkuin metsuri ne kaataa? Miksi siis tukkimetsästä maksetaan korkeampi hehtaarihinta kuin vastaavat kasvuolosuhteet omistavasta avohakkuusta?
MIarx pyörisi haudassaan elleivät madot olisi jo syöneet häntä."

Madotpa eivät ole syöneet Marxin kansantalousoppia. Vastaväittäjän tyhmyys senkun tiivistyy. Mehiläispesäteoria meni myttyyn ja tilalle otettiin samanlainen typeryys tukkimetsästä.

Kristinuskon oppikin on maan pinnalla tässä asiassa. Maailmanhenki olisi luonut elollisen ja elottoman ihmistä varten. Henki antoi ohjeen käyttää molempia ihmisille hyödyksi.

Marx: Ihmisen taloudellinen toiminta alkoi alkeellisista työkaluista ja on luonnon muokkaamista ihmisen tarpeiksi. Mitään tuotetta, mitään osaa siitä ei tule luonnon ulkopuolelta. Ihmisessä materia muokkaa ja tutkii itseään. Luonnosta ihminen voi ottaa antimia syötäväksi tai tuotteiksi itseään varten ja se ei vielä ole tavaraa talouden kannalta. Mutta kajoaminen luontoon on työtä.
Syy luonnon muokkaamiseen on edelleen alkuperäinen vaikka sen merkitys ihmisten mielissä voi olla häipynyt. Se on - uusintaa itsensä ihmisenä.

Persuteoreetikon mielestä harvapuinen metsä maksaa enemmän kuin tiheä. Hän poistuu vikkelästi työn arvosta. Kummastakaan metsästä ei lähde yhtään kalikkaa tavaraksi ilman työvoiman kulutusta. Sama homma kuin varastaa ampiaisilta hujanaa tai tuottaa sitä ihmisen rakentamissa mehiläispesissä. Työ ei katoa. Luonnon esine ei muutu tuotteeksi ilman työvoiman kulutusta.

Kaikki tuotteet ja nekin jotka muuttuvat tavaroiksi (vaihtoarvo) ovat työvoiman kulutuksen tulosta. Sataprosenttisesti.
Olemme jälleen tavarassa ja tavaran arvossa ja arvo on työn paljouden mitta.

Luonto ei ole homogeeninen. Jossain on parempikasvuisia viljanviljelyseutuja, jossain hedelmät tuottavat enemmän. Maaperässä on parempia havupuualueita tai tiettyjen malmien pesäkkeitä. Maaperä antaa eriarvoisia määriä suhteessa siihen uhrattuun työhön.
Olemme nyt tavaran arvossa. Miten sen vaihtoarvo määrittyy.
Maaperä antaa jossain paremman "sadon" kuin yleensä. Otettu esine muuttuu tavaraksi ja tavaran arvo muodostuu työn paljoudesta.
Hidas työ, alkeellinen tuotanto tuottaa korkeamman tavaran arvon kuin edistynyt tuotanto. Rämeikkö puupalsta tuottaa puutavaralle korkeamman arvon kuin tiuha kuusi- tai mäntymetsä kankaalla. Arvolaki alkaa vaikuttaa kuten teollisuustuotannossa. Markkinahinta (kutakuinkin ideaalinen arvon ja hinnan ykseys) muodostuu tavaratuotannon lakien mukaan. Rämeikkö on antipunikin alkeellinen tehdas, kangaspetäjikkö Marxin viimeistä teknistä huutoa oleva tehdas ja Marx rikastuu työvoiman riistolla metsien hakkuussa kun antipunikki näkee ties monennenko kerran nälkää ihannoimansa vanhentuneen tehtaan kanssa rämeikössä.

Antipuninikin 50 vuotta tekniikasta jäljessä olevasta tehtaasta/rämeiköstä maksetaan 0 euroa, kun taas Marx tieteen viimeisen sanan tehtaasta/hiekkakangaspetäjiköstä saa arvoa vastaavan hinnan.

Lähde: Pitkin Pääomaa mutta maankorko erityisesti Pääoma III luku "Ylimääräisen voiton muuttuminen maankoroksi", sivut 605 - 801.

Jälkikommentti. Olipa maakorko, maan myyntihinta mikä hyvänsä, maan tuote ei muutu tavaraksi ilman työtä.

Kallen kuolemattomat vätteet, numerot 1- 5 ovat samaa maailman ulkopuolelta haettua sekasotkua, mielikuvituksessa kehiteltyjä päättömyyksiä.
Niitä voi verrata yhdysvaltalaisiin utopiafilmeihin, joita tulee televisiosta solkenaan ja joiden juoni on rakennettu päättömien tapahtumien sekasortoiseen ketjuun.

Vastaväittäjä:
"Mehiläispesän arvo muuttuu kummasti kun se on tyhjennetty hunajasta"

Sanottakoon, että mehiläispesä ei muutu tavaraksi nimeltä hunaja. Toistaiseksi pesiä ei tiettävästi ole hyödynnetty taloudellisesti.
Mehiläiset tuottavat hunajaa ja sen työtilana on pesä. Kun ihminen ottaa pesästä hunajakennot, vispaa ne hunajaksi, paketoi purkkeihin ja vie myyntiin, hunajasta tulee tavara. Pesästä ei tule mitään.
Ihminen voi tehdä keinotekoisen pesän (tuotantotila) ja saada hunajatuotannon moninkertaistumaan. Hän kohottaa näin työn tuotantovoimaa ja arvolain vaikutuksesta hunajan hinta alenee.

Siteeraaja sekoitti tuotantotilan ja tavaran. Tuotantotilan arvo muuttuisi,,,,,,,vastaavasti hunajasta.....ei tulisi tavaraa. Päätöntä

Niin, miten on punikki?
Pystytkö talousoppisi avulla selttämään, että miksi hunajaa täynnä oleva mehiläispesä maksaa enemmän kuin tyhjä pesä?
Entä miksi tukkipuita täynnä oleva metsä maksaa enemmän kuin kuin sama alue avohakkuuna?

...............

HEI!

Mihin Te AP ja Te Työkkäri perustatte sen, kun TE väitätte siten, että hunajaa täynnä oleva mehiläispesä maksaa enemmän kuin tyhjä pesä? Miksi Te AP ja Te Työkkäri väitätte myös siten, että tukkipuita täynnä oleva metsä maksaa enemmän kuin sama alue avohakkuualueena?

Jos väitän siten, että Teidän Hyvät SINIMUSTAT väitteenne ei ole loogisessa ja reaalisessa mielessä yleistettävissä kaikkiin mahdollisiin maailmoihin. Miksi on näin kuten väitin? Ainoa oikea vastaus on se, että jos me emme pysty löytämään sellaista mallia tai kaavaa, joka voi sotia Teidän väitettänne vastaan, niin TE olette oikeassa, mutta jos me voimme löytää sellaisen mallin tai kaavan, joka kumoaa täysin Teidän väitteenne totuus- ja yleispätevyysarvon, niin me olemme oikeassa.

Mikä todella voisi olla sellainen MALLI, joka kumoaa Teidän väitteenne TOTUUS-arvon? Nyt eräs vastausvaihtoehto voisi olla se, että täysinäisen mehiläispesän hunaja on laadultaan korkeintaan välttävää, kun taas hunajasta tyhjät mehiläispesät ovat laadullisesti hyviä ja todennäköisesti mehiläisten mieleen, joten seuraavana vuonna ne voivat olla pullollaan hunajaa. Teidän väitteenne AP mukainen toiminta edellyttää myös sitä, että LUONTO-olosuhteen ja vastaavat ovat parhaat mahdolliset.

Nyt on hyvä muistaa vielä se, että yrittäjä ja kuluttuja pyrkivät aina mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan tulevaa niistä luontomerkeistä ja vastaavista, jotka ovat käytettävissä. Mitähän nyt Toverit AP, Työkkäri, Kyselijä X, PSillanpää ja vastaavat haluvat vastata erään Katunarrin ja Kulkurin uteluun? Oletteko TE edes ymmärtänyt kysymystäni ja sen takana olevaa päättelyketjun sisältöä? Miten on näreet ja aidan seipäät?

Porvariyleisneron näyte, joka ei perustu mihinkään ei edes porvarillisiin talousteotioihin:
"Kumpi on väärässä - marx vai yleisnero?
Nimittäin tavara ei ole alusta loppuun työn tulosta.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12253768"

Pitäisi olla rehti ja tunnustaa heittäneensä älyttömyyden. Ongelma on esitetty useissa meikän viesteissä, enkä käy niitä toistamaan. Viestirobotti saa selitellä mitä tahtoo. Ihme ettei ole vielä vahvistanut älyttömyyksiään ihmisulosteilla.

Hunaja, ohra, malmi, sora, mikä tahansa luonnon tuote ollesseen luonnossa luonnon tilassa ei ole tavaraa lainkaan. Ne ovat luonnon olioita ja niillä on korkeintaan aisteille maisemasta kauneusarvo tai kukasta hajuarvo ym.

Kaikki tavarat ovat syntyneet luonnon raaka-aineista. Mitään muuta ei ole. Rauta, lauta, muovi, vaate, alkoholi, kala, hirvi ym. Ne ovat joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai niistä muokataan erilaisia yhdistelmiä tavaroiksi.
Niillä ei ole luonnossa mitään taloudellista arvoa. Kun niitä otetaan ja muokataan tavaroiksi, niille tavarana tulee työn arvo. Hyödynnettävillä luonnon esineillä on potentiaallinen (lepäävä!) arvo niiden mahdollisen käyttöarvon ominaisuuden kautta.

Tiheän tukkimetsän hyödyntämisessä rakennuspuuksi sen hakkuun työn tuotantovoima on korkeampi kuin rämeen hakkuu, jossa tukkipuuta voi olla esim. kymmenesosa kuin kahsametsässä.
Jos sama työmies kaataa puut molemmista palstoista yhtä intensiivisellä työvauhdilla, tulos kangasmetsässä on korkeampi. Jos metsä otetaan talouskäyttöön niin pitkällä aikavälillä kangasmetsän tuotto on edullisempi.
Suhteellisesti kysymys on samasta ilmiöstä kuin vanhentunut tekniikka tai uusi tekniikka, jossa uusi tekniikka omaa korkeamman työn tuotantovoiman.
Persuteoreetikko saa puolestani jyystää rämeikköä justeerilla ja omistaa sen, meikä ja Marx omistamme kangasmetsikön ja hoidamme/vesomme ym ja kaadamme puut monitoimikoneella.

Luonto antaa erilaisia mahdollisuuksia. Ihminen ottaa yleensä parhaimman mahdollisuuden.
Se minkä esitin edellä työn arvon perusteella tulee esille samalla kaavalla maankoron yhteydessä. Luonnon erilaisuudet synnyttävät erilaisia maankorkoja kapitalistisessa tuotannossa omistuksen perusteella mutta vaikuttavat sosialismissa myös ja siinä työn tuottavuuden perusteella.
Marxin Pääomassa maankorkoa on esitetty lähes 200 sivua ja jota en käy tässä enemmän erittelemään. Perusperiaate on sanottu.
Tavara on edelleen sataprosenttisesti työn tuote ja sen arvo on siihen uhratussa työn paljoudessa.

Lähde maankorkoon: Pitkin Pääomaa mutta maankorko erityisesti Pääoma III luku "Ylimääräisen voiton muuttuminen maankoroksi", sivut 605 - 801.

tarina vetelee viimesiään.

"Niin, miten on punikki?
Pystytkö talousoppisi avulla selttämään, että miksi hunajaa täynnä oleva mehiläispesä maksaa enemmän kuin tyhjä pesä?"

Mehiläispesä ei maksa mitään olipa se tyhjä tai täysi. Mehiläispesä ei muutu vaihtoarvoksi. Ellei pesä ole ihmisenrakennelma ja se myydään.
Hunaja on vaihtoarvo ja siten tavara. Tavaran tuottamisen arvo taasen on siihen kututetun työn paljouden arvo.

Luonnossa lepäävä olio ei pidä sisällään mitään taloudellista arvo. Luonnon olion muuttuminen tavaraksi, sisältää työn paljouden arvon ja kapitalismissa omistuksen mukaan maakoron arvon.

"Pystytkö talousoppisi avulla selttämään, että miksi hunajaa täynnä oleva mehiläispesä maksaa enemmän kuin tyhjä pesä?"

Pesä jossa on mehiläisiä tai ei ole, ei maksa sinällään mitään, jos pesä ei ole syötävä ainesosa.
Mehiläiset jotka tuottavat hunajaa ja sen keruun (mehiläisten viljelyn) aiheuttama työn kulutus, se muuttaa hunajan tavaraksi ja tuo sille vaihtoarvon.
Mehiläiset eivät riistä ihmistä, työläistä. Kapitalisti riistää työläistä.
Tuottaja/omistaja mehiläistarhuri ei riistä työläistä. Tarhurin palkatessa työläisiä, riistosuhde alkaa ja kun tarhuri elää koroillaan tekemättä tarhassan työtä, hän muuttuu kapitalistiksi.
Tapahtuu normaali ilmiö kapitalistin syntymisessä.

"Niin, miten on punikki?
Pystytkö talousoppisi avulla selttämään, että miksi hunajaa täynnä oleva mehiläispesä maksaa enemmän kuin tyhjä pesä?"

Mehiläisten tekemä pesä ei toistaiseksi ole hyödynnettävissä. Se ei siis ole tavara.
Kun mehiläisten synnyttämä hunaja kerätään talteen ja viedään markkinoille, se muuttuu tavaraksi ja sillä on työn arvo kuten muillakin tavaroilla

"Vulgaarimaterialisti kiistää henkisen materian ominaisuutena ja kieltää materian asettamalla henkisen materiaksi. Siteerauksissa on samantapainen näkemys.
Ympärillä olevaa luontoa ei ole olemassa, koska se olisi tavaraa.
Materiaalinen maailma koostuisi tavaroista, joten tavaraa työn tuotteena ei olisi. Ja lopuksi huikea johtopäätös. Ihmisen luonnon muokkaamisprosessi ei olisi työtä."

Hahhaa, sinä olet todella taitava kirjoittamaan puhdasta puuta heinää tavalla, joka varmasti saa vähemmäntietoisen toverin uskomaan sinun satuihisi ja pitämään sinua uskontosi todellisena ylipappina.

Eihän Kalle sanonut mitään muuta kuin, että kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä.
Miten ihmeessä pystyt kiistämänn tuon faktan?
Oletko nähnyt jonkun tekevän puuainesta?
Oletko mahdollisesti itse tehnyt sitä ihan omasta päästäsi?

Jos väite, tai oikeastaan fakta,
"kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä"
puhuu kommunistien oppeja vastaan niin silloin voit kyllä väittömästio heittää oppisi virheellisinä kaatopaikalle.

Onko todellakin niin, että väite
"kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä"
sotii kommunistien oppeja vastaan.

.................

"Eihän Kalle sanonut mitään muuta kuin, että kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä."

Lopettaisit jo. Marxin työnarvoteoria on kumoamaton. Tavara, tuote, on alusta loppuun saakka työn tuote. Tavaran arvo määräytyy siihen kulutetun työn paljouden mukaan. Mitään muuta tarkempaa mittaria ei ole.

Mikään tavara ei ole materiaalisen olevaisen ulkopuolelta. Ei myöskään ihminen.
Jokainen eloton ja elollinen olio ja ilmiö ovat materiaalisia ja osasia ajattomasta, rajattomasta ja ehtymättömästä materiasta.
Puu, rauta, vesi, vehnä ym ovat todellista materiaa ja ovat raaka-aineita tavaroille.
Joku esim. puu kelpaa sellaisenaan lämmityspuuksi mutta niidenkin hankkiminen vaatii työtä kuten myös soran ajaminen harjusta tien pohjalle.

Jokaisen tavaran ainesperusta on luonnossa. Muuta ei ole. Ihmisen työtoiminta muuttaa luonnon esineitä tavaroiksi työtoiminnan kautta.
Puu, malmi, rauta luonnossa on luonnon esine mutta ei tavara. Luonnon esine muuttuu tavaraksi työtoiminnan kautta.

Tässä ei tarvitse tavara-arvoa etsiessä puuttua lainkaan sen rahamuotoon tai maankorkoon.
Maankorko on vain ilmausta yksityisomistuksesta.

Siteerauksen väite, että puu kasvaa itsekseen luonnossa on absurdi tavaran arvokäsitteen kannalta. Tottakai kaikki luonnon raaka-aineet ovat joko elollisia tai elottomia. Puu, malmi, ei siirry arvona tavaraan. Elävästä puusta muokattu tuote on työn tulos ja syntyneen tavaran arvo on työn paljouden arvo.
Raaka-aineiden ominaisuuksilla taas on paljonkin merkitystä kansantaloudelle.

Kun esine otetaan luonnosta, puu, sora, malmi ym.ja se työstetään markkinoille myytäväksi siitä tulee tavara ja tavaran arvoa käsitellään Pääoma I kirjan alkulukujen mukaisesti.

"Jos tämä:
"kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä"
sotii marxin oppeja vastaan..."

Siehän puhut hulluja. Luonnon esineet ovat luonnon tuotteita olivatpa elollisia tai elottomia. Ihminen muokkaa niistä työtoiminnon avulla tavaroita ts käyttöarvoja.
Osa puusta siirtyy muokatuksi puuksi hyödyllisenä käyttöarvona. Rauta maasta siirtyy raudaksi jalostamossa. Mistä puulle tai raudalle tavarana tulee arvo? Puu muuttuu puuksi - siirtyykö siinä taloudellista arvoa. Puu ei luo taloudellista arvoa. Se on valitettavasti siihen liian tyhmä.
Työtoiminta muokkaa raaka-aineesta tavaran ja luo tavaralle käyttöarvon lisäksi arvon, työn paljouden arvon ja sillä on vastine rahamuodossa.

Toisin on talousmetsä (tai elintarvikeviljely), jota "viljellään". Istutetaan, vesotaan, ojitetaan ym., jolloin tehty työ siirtyy metsikön arvoon mutta odostusarvoisesti lisää metsikön tuottavuutta. Talousmetsä omaa viljeltynä tavaran merkityksen.

Kun tietyt luonnon esineet ovat hyötykäytössä, niille raaka-aineena ja tavaroina on muodostunut potentiaalinen arvo jo koetun niiden jalostamiseen uhratun työn paljouden perusteella. Raaka-aineen hankkiminen tuotantoa varten on työtä ja siitä luonnon esineelle tulee arvo sen muuttuessa tavaraksi.

Kuulehan punikki.

Jos tämä:
"kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä"
sotii marxin oppeja vastaan niin eiköhän sinunkin olisi aika aivan vakavissasi miettiä niiden oppien järjellisyyttä.

Mikä tuossa lainauksessa ei sovi marxin oppeihin?
Mikä lainauksessa ei pidä paikkaansa reaalimaailmassa?

..........................

"Eihän Kalle sanonut mitään muuta kuin, että kirvesvarren puuainesta ei ole ihminen tehnyt vaan se on kasvanut luonnossa ..."

Ihminen ei ole tehnyt luontoa eikä itseään. Ihminen on luonnon synnyttämä muun elollisen kanssa. Materia on ajaton, rajaton ja ehtymätön. Sillä ei ole alkua eikä loppua. Materia esiintyy rajallisina ja ajallisina olioina ja ilmiöinä.
Ihmisen elämälle välttämätön perusaines on ravinto. Muut tarpeet hän myös hankkii luonnosta sellaisenaan tai jatkojalostamalla niistä tuotteita.
Ihminen voi napsia suuhunsa luonnon elintarvikkeita, jolloin ne eivät mene markkinoille, eivätkä muutu tavaroiksi, eivätkä tule silloin tavaratuotannon piiriin.
Kun viljely alkaa (tai kerätään luonnosta) ja tuotteet viedään markkinoille vaihdettavaksi ollaan tavratuotannon piirissä.
Mikään ihmisen tekemä tuote ei ole olevaisen ulkopuolelta. Hän muokkaa elottomasta tai elollisesta luonnosta tuotteita.

"...ja näin ollen kirvesvarsi ei ole alusta loppuun ihmisen tekemä."

Tämä metafyysinen väittämä on pitkin viestiketjua kumottu.
Muuttuuko metsän puu itsestään kirvesvarreksi? Ei.
Muuttuuko puu materiaalina toiseksi ihmisen tehdessä siitä kirvesvarren? Ei.
Muuttaako metsän puu muotoaan muuttuessaan kirvesvarreksi? Kyllä.
Metsän puu ei siis muuttanut itse itseään kirvesvarreksi! Eipä niin.
Miten metsän puu muuttui puiseksi kirvesvarreksi? Työtoiminnan avulla! Kyllä.
Metsän puu on luonnontuote. Kirvesvarsi on luonnon raaka-aineesta muokattu tuote, joka voi muuttua tavaraksi, jos viedään markkinoille vaihdettavaksi. Kyllä.
Voiko metsän puun muuttumisessa kirvesvarreksi olla mukana joku muu kuin ihminen ja hänen työvoimansa? Ei

Kun raaka-aine muuttuu tavaraksi, riistääkö raaka-aine jotain (työläistä, talonpoikaa tai kapitalistia)? Ei riistä. Materia, olkoonpa missä olomuodossa hyvänsä, se ei riistä ketään.
Se joka esittää metsän puun (raaka-aineen) muuttumisessa tuotteeksi tekijäksi ihmisen lisäksi jotain muuta, tuokoon tekijän esille.
Raaka-aine luonnossa on ilman ihmistäkin. Tavara syntyy vain ihmisen työn tuloksena.

En ole havainnut yhdessäkään porvarillisessa talousopissa mainintaa, että raaka-aine muuttaisi itse itseään tavaraksi.
Persutalousopissa kaikki on näköjään mahdollista. Tosin sille voi haistattaa pitkät.

ps.maankorko luo maan ollessa kapitalistisessa omistuksessa maankorkoa mutta se ei vaikuta aloituksessa olevaan "työn ongelmaan" joten maankorko tässä yhteydessä voidaan jättää käsittelemättä.

"Mikä tuossa lainauksessa ei sovi marxin oppeihin?"

Persutalousoppi.
En keksi parempaakaan vastausta. Kukaan porvarillinen talousoppinut ei ole tuollaista esittänyt eikä tule esittämään.

Porvarikaan ei ole niin tyhmä että kieltäisi työn tuotteen valmistuksessa. Persu on. En edes viitsi kysyä mikä prosenttiosuus kirvesvarren valmistuksessa olisi metsässä olevan puun työntekoa.

Metsän puu kasvaa luonnon ehdoilla. Vaikka metsikköä viljeltäisiin, puu ei muutu ilman työtoimintoa kirvesvarreksi.
Malmi ei muutu raudaksi ilman työtoimintoa.
Vesi ei muutu tavaraksi markkinoille veden ansiosta vaan työtoiminnan ansiosta.
Ruis ei muutu ruissäkiksi itsensä avulla.
Rauta ei muutu tuotteeksi ilman työtoimintoa.

Kaikki tavarat ovat luonnon tuotteista peräisin.
Elävä puu metsässä on puu raaka-aineena valmiina otettavaksi hyötykäyttöön.
Kun se kaadetaan ja siitä tehdään tuotteita, ne ovat työtoiminnon tulos. sataprosenttisesti. Ellei näin olisi, olisi aikoja sitten esitetty "pikku-ukon" nimi joka ihmisen lisäksi kuluttaa työvoimaansa raaka-aineen muokkaamiseksi tuotteeksi.
Raaka-aine on joko luonnossa oleva materiaali tai muu materiaali, josta muokataan tuote.

Väittely saa riittää. Persutalousoppi on aivottomuuden mahalasku. Porvarioppineet häpeävät luokkansa puolesta.
Katsotaan uudelleen, kun tulee todiste siitä miten ja mikä osa kirvesvarresta syntyy ilman ihmisen työtoimintoa.

HEI! On kysyitte jotain sellaista, että mitä todella tarkoittaa Työväenluokka. Jo silloin kun eräs kulkuri ja katunarri kulutti penkkejä Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rp:n opintopiirin kerhoissa, niin meille muodostui ongelmaksi se asia, että mitä työväenluokka todella tarkoittaa, kuka siihen työväenluokkaan kuuluu ja millä perusteella. Kun nyt eräs kulkuri sanoi, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rL:än mukaan työväenluokkaan kuuluvat kaikki HE, jotka saavat toimeentulonsa palkkaluonteisesti, siis henkilö on vieraan palveluksessa, niin tällöin moni Vallankumoustaistelija oli saada suorastaan hermoromahduksen. Voimme kai todeta sen, että ensi näkemältä työväenluokka voidaan määritellä tässä ja nyt HETI, mutta me voimme myös kysyä siten, että voidaanko todella. Kuuluvatko erilaisissa yrityksissä ja järjestöissä toimivat sekä täysin palkallaan elävät johtajat työväenluokkaan vai eivät.

Mehän voimme tarkastella työväenluokka-asiaamme pelkästään Omistajuuspohjalta ainakin ensi alkuun ja sitten myöhemmin yrittää selvittää sitä, että mihin erilaisiin ryhmiin palkansaajat eli "työväenluokka" voi todella kuulua. Nyt on ollut keskustelussa se, että silloin kun Adam Smith kirjoitti tai kirjoitutti Haamukirjoittajien avulla kirjansa nimeltään KANSAKUNTAIN VARALLISUUS, niin eri yritykset olivat kullakin liiketoimialueella hyvin samanlaisia, joten noin viiden prosentin hajonnan piiriin kaikki oli mahdollista liittää. Kun 1800-luvulla eri liiketoimiyrityksiä tutki, niin tämän viiden prosentin hajonnan piiriin suurin piirtein kaikki yritykset olivat liitettävissä. Nyt 1800-luvulla kaikki yritykset olivat liitettävissä IDENTTISYYSOLETUS rp:n piiriin C:n ja Q:n osalta noin viiden prosentin hajonnan sisällä, joten ihan hyvin voimme sanoa siten, että ADAM SMITH Kansakuntain Varallisuuskirjassa kertoi sen, että mikä oli Realismia 1800-luvulla eri yritysten koon suhteen.

Me voimme vielä todeta sen, että näissä 1800-luvun yrityksissä omistajat toimivat myös yritysjohtajina eikä palkkarengit niin kuin jo 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla. Sen vuoksi kun 1900-luvun loppupuolella eri yritysten myös korkeimpina johtajina aina Pääjohtajatasolle asti alkoivat toimia ns. Palkkajohtajat ja nyt näitä palkkajohtajia alettiin kutsua Teknokraateiksi ja näitä teknokraattien yhteisöjä taas TEKNOKRATIA rp:ksi, niin nyt on ainakin Hyvä Kysymys se, että kuuluvatko nämä Teknokratian jäsenet Työväenluokkaan vai eivät. Niin ja nyt haluan kysyä, että kuuluvatko ja jos eivät kuulu, niin MIKSI, ja jos kuuluvat niin MIKSI.

Nyt keskustelun alustukseksi tuon näkyville sen, että mitä PÄÄOMAKIRJA kohdassa LUOKAT kertoo ns. luokista. Voin nyt ensi alkuun todeta sen, että kohdassa luokat ei kerrota yhtään mitään Työväenluokasta vaan erilaisista omistajista kuten Maanomistajat (MO), Pääomanomistajat (PO) ja Työvoimanomistajat (TO). Nyt sitten nämä eri omistajat voidaan ryhmitellä seitsemään erilaiseen osastoon siis MO, PO, TO, MO PO, MO TO, PO TO, MO PO TO. Me voimme nyt kysyä sitä, että mistä on tullut käsite Työväenluokka varsinkin, kun sitä ei mainita PÄÄOMAKIRJA rp:ssä yhtään missään kohdassa.

Aloituksen arvio pitää paikkansa. Raaka-aine ei muuta itseään tavaraksi.
Raaka-aine muuttuu tavaraksi työn avulla.
Marxin työnarvoteoria pitää kutinsa.

Aloituksen väite tavarasta työn tuotteena piti. Pitkässä viestiketjussa ei tullut yhtään varteenotettavaa todistusta, että asia olisi toisin.
Vastaväittäjien ainoa argumetti oli, että luonnon tuottamat raaka-aineet eivät ole ihmisen tekoa. Se olisi mukamas peruste, että tavarassa on hitunen muutakin kuin työtä.
Marx käsitteli tämänkin asian Pääomassa. Luonnon tuotteet sellaisinaan ovat osa luontoa ja ne eivät ole ihmisen tekemiä. Ihminen hyödyntää luontoa työtoiminnan avulla. Mistään muualta ihminen ei saa raaka-aineita kuin olemassaolevasta luonnosta. Luonto ei itsestään muutu tavaraksi, markkinoilla vaihdettavaksi tuotteeksi. Siihen tarvitaan työtoimintoa ja luonnon raaka-aine muuttuu tavaraksi vain ja ainoastaan työtoiminnon avulla.
Täten elollinen tai eloton raaka-aine muuttu tavaraksi työn kautta ja tavaran erittely arvomuotojen kautta alkaa Pääoman ensilehdellä ja etenee kapitalismin tuotannollisen toiminnan erittelyyn myöhemmin sekä myös kapitalismin syntykehityksen erittelyyn huomioituna työväenluokan aseman olemus eri aikakausilla.

g-mies:
"Raaka-aine muuttuu tavaraksi työn avulla.
Marxin työnarvoteoria pitää kutinsa. "

Täsmällisesti sanottu.

"Kerrohan mikä marxin opinkappale sotii Kallen väitettä
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta" vastaan. Ja tietenkin lainaus marxin opinkappaleesta mukaan."

Marxilta ei löydy tuollaista väitettä. Marxin näkemys on päinvastainen. Tavaran arvo on yhtäläinen työn arvon kanssa. Se on työnarvoteorian perusta.

Siteerauksen väite ei ole marxilaisuutta. Se on jonkin puupään väite.
Marxilaisuutta on "Tavaran arvo on suoraan verrannollinen sen tuottamiseen käytettyyn työaikaan.