Eräs kirjoittaja pääse pian

Tahdonvastainen psykiatrinen sairaalahoito

Täysi-ikäinen henkilö voidaan toimittaa ja määrätä tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon vain, jos seuraavat kolme edellytystä vallitsevat samanaikaisesti:

Henkilön on oltava mielisairas eli psykoottinen.
Henkilö on mielisairautensa hoidon tarpeessa siten, että hänen hoitoon toimittamatta jättämisensä pahentaisi hänen mielisairauttaan, vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai vakavasti vaarantaisi muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta.
Mitkään muut käytettävissä olevat mielenterveyspalveluiden vaihtoehdot eivät sovellu käytettäviksi tai ovat hoidollisesti riittämättömiä.

Tahdonvastaisen hoidon aiheita

Mielisairaudella tarkoitetaan Suomessa vallitsevan käytännön mukaan sellaista vakavaa mielenterveyden häiriötä, johon liittyy selvä henkilön todellisuudentajun häiriintyminen ja jota niin ollen voidaan pitää mielisairautena eli psykoosina. Tällaisina häiriöinä voidaan pitää seuraavia mielenterveyden häiriöitä: sekavuustilat (deliriumtilat, ks. «Sekavuustila (delirium)»1), skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriöt (ks. «Harhaluuloisuushäiriö»2), psykoottiset ja vakava-asteiset masennustilat (ks. «Masennus, masentuneisuus, masennusoire ja masennustila»3), vakava-asteiset kaksisuuntaisen mielialahäiriön (ks. «Kaksisuuntainen (maanis-depressiivinen) mielialahäiriö»4) sairaustilat, dementian (ks. «Dementia»5) vaikea-asteiset ilmenemistilat sekä muut psykoottiset tilat.

Henkilön omasta tahdosta riippumatonta sairaalahoitoa voidaan jatkaa kerrallaan enintään kolme kuukautta. Jos hoitava lääkäri katsoo sairaalahoidon jatkamisen olevan tämänkin jälkeen välttämätöntä eikä potilas sitä halua, potilaasta on tehtävä uusi tarkkailulausunto sekä alistaa tämän lausunnon tehtävä päätös hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Tämän perusteella voidaan tahdonvastaista hoitoa jatkaa kerrallaan enintään kuusi kuukautta.

Tarkkailuun otetun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeutta saa rajoittaa ja hänen kohdistaa pakkoa vain siinä määrin kuin sairauden hoito tai hänen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.

Jos omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja hänen hoidostaan vastaava lääkäri katsoo olevan edellytykset potilaan määräämiseen tahdonvastaiseen sairaalahoitoon, potilas voidaan ottaa vastoin tahtoaan tarkkailuun.