" mattieino " - nimimerkin seuraava avaus onkin aiheeltaan . . .

Viestit jotka kirjoittanut: MATTI KERÄNEN, Salla
Keskustelupalstan etusivu » Profiili käyttäjälle MATTI KERÄNEN, Salla » Viestit jotka kirjoittanut MATTI KERÄNEN, Salla
1 2 ► Mene
Mene sivulle...
Kirjoittaja Viesti
Politiikka » Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät, Heikki Urmas » Mene viestiin *****

Pimeää pelottelua vai valuvikoja? - Katso kiihkeä eurokeskustelu vuodelta 1998

kommentoi 37 kommenttia

08.12.2011 11:49

Pimeää pelottelua vai valuvikoja? - Katso kiihkeä eurokeskustelu vuodelta 1998


http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/12/1456537/pimeaa-pelottelua-vai-valuvikoja---katso-kiihkea-eurokeskustelu-vuodelta-1998


Pääministeri Paavo Lipponen käytti värikkäitä ilmaisuja eurokeskustelussa huhtikuussa 1998.

Euroopassa eletään nyt euron piinaviikkoa. Keskustelu käy kiihkeänä siitä, säilyykö euro pystyssä.

Kiihkeää keskustelu oli myös keväällä 1998, kun Suomen hallitus ja oppositio kävivät nokkapokkaa euron liittymisen puolesta ja vastaan. Äänessä olivat pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) sekä oppositiojohtaja Esko Aho (kesk).

- Tämä on pimeää pelottelua. Tämä on pimeää pelottelua. Te maalaatte mörön seinälle ja joudutte sitä vielä sieltä itse pyyhkimään, Lipponen jyrisi oppositiolle.

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/12/1456537/pimeaa-pelottelua-vai-valuvikoja---katso-kiihkea-eurokeskustelu-vuodelta-1998



Aho puolestaan syytti hallitusta kansan pelkääjäksi, kun se ei uskaltanut järjestää kansanäänestystä liittymisestä Euroopan talous- ja rahaliittoon EMU:un.

- Tekeillä olevasta EMU-päätöksestä löytyy samanlaisia valuvikoja kuin rahamarkkinoiden vapauttamisesta ja ECU-kytkennästä, Aho sanoi.

MTV3:n politiikan toimittaja Matti Maunu epäili äänestyksen jälkeen eduskunnan lopullista tietämystä euroon liittymisestä.

- Kyllä hämmästyisi pieni kulkija jos tietäisi, kuinka epätietoisia tässä asiassa ollaan. Suomen piti mennä EMU:un korkean koron maana. Nyt näyttää siltä, että eurosta tulee heikko, koska siellä on heikon talouden maita kuten Italia ja Espanja, Maunu arvioi.

(MTV3)

http://www.savonsanomat.fi/lukijoilta/keskustelupalsta/posts/listByUser/912.htm

19

Poliittista ohjausta on harjoitettu aiemminkin… Osa 1

Artikkelit | 12 Comments
Ylläpitäjä 13.6.2012

Päivitetty uudelleen maaliskuulta 2012.

Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmän tutkimuksesta 17.2.2003
Presidentti Koiviston oikeuspolitiikan tuhoisat vaikutukset oikeuslaitoksen ja koko virkakunnan toiminnan legitimiteettiin – Rikkoiko Tasavallan Presidentti Suomen perustuslakia ?

Oliko Koivisto, pankkijärjestelmän pelastaja, vai ansaan juoksutettu valtionpäämies; suhteessa perustuslailliseen vallan kolmijako-oppiin?

Miten on mahdollista, että Suomi -nimisessä oikeusvaltiossa jouduttiin 1990-luvun alkupuolelta lähtien sellaiseen laittomuuden tilaan, mistä liian monilla on omakohtaista kokemusta? On selvää, että massiivinen oikeudenloukkausten ketju ei ole ollut mahdollista ilman valtakunnan korkeimmalta mahdolliselta taholta tulevaa ohjausta ja suojelua?

Suomen yhteiskunnallista vallankäyttöä on kautta aikojen leimannut käytäntö, jonka mukaan yhteiskunnan tulee toimia heikompaa osapuolta suojaavalla tavalla. Sellainen ajatuskin on sivistysvaltiossa mahdoton, että yhteiskunta ja oikeuslaitos asettuisivat vahvemman puolelle heikompaa vastaan.

Suomen perustuslain perusteella tasavallan presidentti ei virkatoimissaan saa puuttua tuomioistuinlaitoksen toimintaan.

- Rikkoiko Tasavallan Presidentti Suomen perustuslakia?” käsiteltiin varsin laajasti presidentti Koiviston 6.5.1992 järjestämää oikeuspoliittista seminaaria ja sen vaikutuksia Suomen oikeuslaitokseen.
Aihe on ollut tavattoman vaikea tutkia, koska lähdeaineiston saannissa on ollut tiettyjä ongelmia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että asiassa on saatu selvä läpimurto, koska on saatu näyttöä itsensä presidentti Koiviston lausumasta ja myös eduskunnan pankkivaltuusmiesten pöytäkirjoista.

Presidentti Koiviston tavoite näyttää sinänsä olleen hyvä: Suomen kuilun partaalle itsensä ajaneen pankkisektorin pelastaminen konkursseilta. Tavoitteensa toteuttamiseksi presidentti Koivisto näyttää kuitenkin alistaneen oikeuslaitoksen toimimaan pankkien – vahvemman – puolella asiakkaita – heikompaa osapuolta – vastaan käytävissä oikeusjutuissa.

Tausta: korkosodasta ”Koiviston konklaaviin“

Vanhoina hyvinä pankkitoiminnan säännöstelyn aikoina pankit möivät luottoasiakkailleen suomalaisilta tallettajilta saamaansa halpakorkoista rahaa, josta ns. korkokatteesta ne saivat muhevan tuoton itselleen.

Mauno Koiviston tultua presidentiksi 1980- luvun alkupuolella alkoi kasinotyyppisen pankkikapitalismin aika: Suomi otti horjahtelevat ensiaskeleensa ns. globaalissa taloudessa, kun Koiviston isännöimä Suomen pankki (Antti-Pekka Pietilä: Presidentin pankki) liberalisoi 1980-luvun puolivälissä pääoman liikkeet Suomeen ja Suomesta pois, mutta piti samalla kiinni kiinteästä markan ulkoisesta valuuttakurssista. Tämä ns. vahvan markan politiikka ajoi karille 1990-luvun alussa tunnetuin seurauksin.

1980-luvun loppupuolella valuuttaa oli maailmalla rajattomasti tarjolla. Oli vain kysymys rahan hinnasta eli korosta: rahaa sai maailmalta ostaa hieman alle 10% korolla, kun vastaavat ottolainauskorot (=talletuskorot) kotimaassa olivat luokkaa 0-3%. Kotimaassa kysymys oli siitä, että näin hankittua rahaa onnistuttiin saamaan myydyksi maksaville asiakkaille. Pankit eivät voineet vastustaa kiusausta, eivätkä ne jarrutelleet markkinointitoimissaan – syntyi hulvaton luottokaruselli. Kun säännöstelystä oli vihdoin “vapauduttu“, menivät luotot erinomaisesti kaupaksi.

Ongelma oli kuitenkin siinä, että suurin osa siihen mennessä myönnetyistä luotoista oli ns. peruskorkosidonnaisia luottoja, joissa korkotaso oli liian matala tuottaakseen pankeille riittävää korkokatetta. Pankit ajautuivat ns. korkoloukkuun, kun ne joutuivat ostamaan rahaa markkinakorkoisena, mutta myymään peruskorkoisena. Pankit saivat siten omalla toiminnallaan aikaan tilanteen, jossa niillä alkoi mennä huonosti.

Esko Seppänen: Kuitenkin koko peruskorkosidonnaisten lainojen pankeille aiheuttama kannattavuusongelma on pankkien eikä lainanottajien syytä. Lainanottajille pitää säilyttää ne nykyoloissa hyvät kaupat, jotka he ovat tehneet markkinaolosuhteissa 1980-luvun puolivälissä ja sen jälkeenkin. Niitä kauppoja ei saa peruuttaa pankkien yksipuolisin tai Suomen Pankin toimin. Pankit syyttäkööt itseään siitä, että ne antoivat rahaa lainaksi pitkällä maksuajalla mutta ottivat itse rahaa lainaksi lyhyellä maksuajalla. (1990vp. PaVM n:o 6)

Seurauksena oli ns. korkosota, jossa pankit kannattavuutensa turvaamiseksi ryhtyivät nostamaan peruskorkosidonnaisten luottojen korkoja vastoin luottoasiakkaiden kanssa tehtyjä luottosopimuksia.

Aivan uusi tieto on, että Suomen Pankki oli tässä toiminnassa mukana. Pankkivaliokunnan mietinnössä n:o 6 eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomuksesta vuodelta 1989 (1990vp. PaVM n:o 6), Esko Seppäsen vastalauseessa todetaan mm. seuraavaa:

Jorma Jaakkola
23.3.2012 20:13

http://www.promerit.net/2012/06/14826/

Olipa sattumaa, että tein vastaavasta aiheesta omakohtaista dokumentointiani kotisivulleni

http://koti.mbnet.fi/jorjaa/ManunCV.php

Jorma Jaakkola
Kokemäki
http://koti.mbnet.fi/jorjaa
jorma.jaakkola(a)mbnet.fi
Vastaa

Jaska Jokamies
15.6.2012 12:31

Tuo Manun CV.php ei avaudu. Voisitko sen toistaa uudestaan. Yhä useammat ovat siitä kiinostuneet.

Voisiko sen myös sliittää facebook.iin?
GranpaIgor
15.6.2012 13:07

Oikea linkki näyttäisi olevan
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/Koiviston_cv.php

14

14

14

14

12

pala tulessakaan !

fia on seur. ai9heeni .

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12331986

http://keskustelu.suomi24.fi/node/12331986

28 06

14

2014