Alaikäiset kysyjät?

Onko niin että murrosikäinen tyttö kokee äitinsä niin pahaksi viholliseksi ettei hänen kanssaan haluta puhua tällaisista intiimeistä asioista. Tai onko jo tullut äidiltä väärää palautetta kun sitä aikuisuuden kynnyksellä olevaa tyttöä pidetään vielä pikkulapsena jolla ei voi olla sellaisia ongelmia.

Ilmeisesti osasyy on huikeassa sukupolvien välisessä kuilussa, jota tietotekniikka on lisännyt.
Kun se 35-40 -vuotias äitsykkä saa tyttäreltään jonkun kysymyksen, niin hän häkeltyy ja sanoo, ettei sellaisesta tarvitse tietää. Häkellyksen syynä voi olla se, että äiti itse on oppinut sen nykyisten 10-vuotiaiden sanaston vasta lähellä aikuisuutta ja osan vasta viimeisten viiden vuoden aikana.

Netissä seikkailevat ja sanastoa koulukavereiltaan kuulevat tytöt voivat todella yllättää.

Ennen aikuisten maailmaan siirryttiin myöhemmin ja pienin askelin. Kuukautisia ei haikailtu. Niiden tiedettiin tulevan. Ehkä poikkeuksena ne, joilla kehitys oli todella jäljessä. Eikä kuukautisista puhuttu keskenäänkään. Ne olivat jotenkin niin henkilökohtainen juttu, ettei niistä tiennyt kuin oma perhe, täti ja mummu.

Mutta jotain on pielessä, jos äidille ei uskalla sanoa. Olihan se jännittävää, mutta sieltä tiesi apua tulevan. Oli kai äiti joskus sanonut, että häneltä saa sitten siteitä, kun vuodot alkavat.. Niitä sitten piti pyytää. Sen jälkeen ne tulivat maitokaupasta omaankin hyllyyn ja omien toiveiden mukaisina. Aika usein niitä olin itse valitsemassa, vaikka ne äiti tai isä maksoikin. Tai se tieto luki kauppalapussa siinä maidon ja leivän välissä.