Epilepsia masennuslääkkeistä

Neuroleptit aiheuttavat epilepsiakohtauksia:
http://wikipedia.org/wiki/Neurolepti
Neuroleptejä tyrkytetään aivan liian paljon mm. masennukseen ja bipoon, vaikka ne lamaavat aivot:

Martin Harrowin 15 ja 20 vuoden tutkimuksissa seurattiin potilaita hyvin pitkäaikaisesti, ja yllättävän suuri osa esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saaneista potilaista lopulta lopetti neuroleptit. Tämä ryhmä myös lopulta pärjäsi paljon paremmin toiminnallisesti kuin neurolepteja syönyt ryhmä.

http://psychrights.org/research/digest/nlps/OutcomeFactors.pdf
https://www.pubmed.com/pubmed/23512950
http://www.madinamerica.com/wp-content/uploads/2012/05/Harrow.pdf
http://www.madinamerica.com/2013/09/behind-amazing-victory-mental-health-activists-robert-whitaker/

Jne. Neuroleptit lamaavat "antipsykoottisilla" tasoilla aivojen dopamiinipolkuja ja siten korkeampiin ihmisen ajattelun ja tunteiden säätelyyn liittyviä aivojen alueita, kuten otsalohko ja limbinen järjestelmä (oppiminen, muisti, tunteet, motiivit, puhekeskus, aistikeskukset jne.). Tämän ominaisuuden vuoksi niitä lääkkeitä voidaan käyttää esimerkiksi "skitsofrenian", "bipolaarisuuden" ja nuorten ja vanhusten käytöshäiriöiden kontrollointiin. Nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna mitään aivoissa olevaa sairautta, vaan ne lamaavat ison osan aivoista. Jotkut potilaat ja varsinkin potilaan läheiset ja muu yhteiskunta voivat kokea "kemiallisen lobotomian" vaikutukset hyödyllisinä, mutta on myös suuri osa "skitsofreniaa" tai "bipolaarista" sairastavia (tarkemmin niillä nimillä diagnosoituja), jotka voivat toiminnallisesti paremmin hyvin pienellä annoksella näitä lääkkeitä tai jopa ilman niitä.

Varminta tietoa masennuslääkkeittesi yhteydestä epilepsiaan löydät Lääkeinfon tuotekohtaisista selosteista valmisteen nimellä.

Kiitos, täytyy tutustua noihin linkkeihin. Olen yrittänyt aiemmin löytää tietoa suomeksi tuloksetta. Mutta ehkä jotain nyt löytyy.

Onpas sinulla ikävä tilanne. Psyk.lääkkeiden äkillinen lopetus selittäisi kyllä nuo kohtaukset,varsinkin jos neurologisisa kokeissa ei löydetä kohtauksen aiheuttajaa. Mutta toki tuo, että olet saanut dejoja pitemmällä ajalla ilman syy-yhteyttä taas puhuu epilepsian puolesta sairautena.

Ehkä sinulla on alttius kohtauksille ja psyk.lääkkeiden lopetus on sit ikään kuin laukaisuut epilepsian aktiiviseksi.
Monellahan on alttius esim. tapaturman vuoksi, mutta aika(monesti vuosia) vain näyttää tuleeko niitä kohtauksia vai ei.

Dejavun(ja muidenkin auraoireiden) jälkeen on "normaalia" tuo paniikkioireisto. Tottakai sitä hämmentyy ja nimenomaan tuo et äkkiä piiloo johoki- fiilis.Ja nimenomaan tuo dejavu on se, joka erottaa onko kyse paniikkikohtauksesta vai epilepsiasta.
.
Lääkäritkin ovat monesti eri mieltä asioista ja potilas sit menee hämilleen ku saa erilaisia vastauksia, jopa täysin päinvastaisia. Mut sille ei oikein voi mitään, niin tuurista kii millaisen lekurin mikäki kerta saa omaa asiaa hoitaan. Epilesiaanhan liitty kyllä muitakin auraoireita. Tuo dejavu on monesti niitä ensimmäisä, jotka antaa viitteita epilepsiaan.